Velkalumipallon pyöritys on alkanut!

Olen niin innostunut tästä velkalumipallomenetelmästä (englanniksi debt snowballing), että ajattelin kirjoittaa siitä lyhyesti myös tänne blogiin. Heti alkuun kerron, että aiheesta löytyy netistä todella paljon hyviä kirjoituksia, joita kannattaa lukea. Esimerkiksi Tarkkamarkka-blogissa on Velkalumipallo-niminen kirjoitus, joka kuvaa hyvin yksinkertaisesti menetelmän. Etsi ja lue siis lisää tietoa aiheesta muualta netistä.

 
Tämä ymmärtääkseni alunperin amerikkalainen menetelmä toimii hyvin erityisesti luottokorttiveloissa (joihin se lienee kehiteltykin) ja myös pikavipeissä. Alun perin menetelmän tarkoitus on toimia siten, että ensin maksetaan aina korkeakorkoisin velka pois ja sitten siirrytään seuraavaksi korkeakorkoisimpaan velkaan. Tämä on tehokkain tapa ja sillä säästetään eniten rahaa korkovaikutuksen vuoksi.

 
Psykologisesti parempi lähestymisvaihtoehto on kuitenkin se, että listataan velat pienimmästä suurimpaan ja maksetaan aina pienin velka yksi kerrallaan pois. Näin huomaat konkreettisesti velkojen määrän vähenevän ja se taas innostaa jatkamaan velkalumipallon pyöritystä entistä motivoituneemmin. Ja kun kaikki muut velat on pyöritelty, sama lumipallo pyörii myös ulosottovelan suhteen. Tehdään ylimääräisiä lyhennyksiä aina ensin pienimpään velkaan, jolloin saadaan nopeammin velkojen määrä vähenemään. 

Aika on tärkeä tekijä velanmaksussa. Mitä lyhyemmässä ajassa velka tulee maksettua, sitä enemmän säästät koroissa ja ainakin ulosottovelan osalta viivästyskoroissa. 

Kuten olen kertonut edellisissä kirjoituksissani, meillä on miehen kanssa myös yhteisiä velkoja ja lisäksi molemmilla luottokorttivelkaa. Näitä olen edelleen hoitanut kuukausittain ulosoton ohessa, jotta ne eivät etenisi perintään ja ulosottoon eikä mieheltäkin menisi luottotiedot. Näihin velkoihin olen nyt aloittanut tuon velkalumipallomenetelmän soveltamisen niinkin yksinkertaisesti ja pienellä vivulla kuin 50 euroa/kk. Joka kuukausi maksan 50 euroa enemmän pienintä velkaa. 

Tällä hetkellä pienin velka on pikavippi, joka on perintätoimistolla perittävänä ja johon olen sopinut maksusuunnitelman 70 euroa/kk (eli koska oli niin pieni n. 700 €, en halunnut sen menevän tuomiolle ja ulosottoon). Olen maksanut siitä jo kolme erää eli 9 erää olisi vielä jäljellä, tarkoittaen 9 kuukautta kalenteriaikaa. Nyt 50 euron kuukausittaisella lisälyhennyksellä, maksuaika lyhenee 4,5 kuukauteen eli puolella. Mieti! Pääsen 4,5 kuukauden jälkeen maksamaan jo seuraavaksi suurinta velkaa ja en pelkästään 50 eurolla enemmän vaan 120 eurolla enemmän (50+70). Kun seuraava velka on maksettu, taas lyhyemmässä ajassa kuin muuten, saan seuraavaan velkaan jo 210 euroa lisälyhennystä (50+70+90). Ja koko ajan maksetaan siis muita velkoja niiden normaalin kuukausierän mukaan. Näin se velkalumipallo pyörii. Eli aina kun yksi velka on maksettu, sen kuukausilyhennyksen määrällä +alkuperäisellä 50 € lisämaksulla lyhennetään seuraavaksi suurinta velkaa jne. Eli kaikki veloista vapautuvat maksut laitetaan aina seuraavan velan maksuun. Ja kuten oikean lumipallon pyörityksessä, sen koko kasvaa koko ajan ja vauhti vain kiihtyy. Laskin, että kaikki ulosoton ulkopuoliset velat, lukuun ottamatta asuntolainaa, jota ei kannata lähteä lumipallottamaan, tulevat maksettua alle neljässä vuodessa. Vertailuna mainittakoon, että normaalilyhennyksillä takaisinmaksuaika pisimmässä lainassa olisi ollut 8 vuotta. Eli puolet nopeammin maksettu. Ei huono.

Alla esimerkki lyhennyksistä taulukon muodossa. Huom. velat, saldot ja lyhennykset täysin fiktiivisiä. Korkojen vaikutusta ei ole laskettu tarkemmin, mutta kuukausilyhennys sisältää aina lyhennyksen ja koron määrän. Lisälyh./kk -sarakkeessa ylimääräinen lyhennys aluksi 50 €/kk.

Taulukosta ilmenee hyvin menetelmä ja kuinka paljon velkojen maksuajat lyhenevät. Itse asiassa ne lyhenevät vielä tätäkin nopeammin, koska koko ajan kun ylimääräistä lyhennystä tehdään yhteen velkaan kerrallaan, muut velat lyhenevät normaalin kuukausilyhennyksen mukaan.

Jotenkin koin herätyksen tämän velkalumipallomenetelmän suhteen tässä vasta muutama viikko sitten. Olen toki aiemminkin lukenut menetelmästä, mutta se tuntui jotenkin kaukaiselta, kun ajattelin aina, että ei tämä minulle sovellu, ei minulla ole varaa maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä kuukausittain. Eihän minulla olekaan, mutta tuon 50 euroa nipistän nyt ihan mistä vaan saan sen nipistettyä, jotta saan lumipallon liikkeelle. 
Oma aikansa kuluu nyt ennen kuin se kasvaa ja vauhti nopeutuu, mutta tuo laskemani lopputulos motivoi kyllä jatkamaan. Koska sitten kun neljän vuoden päästä on kaikki muut velat lumipallotettu pois, niin saan koko lyhennysmäärän ylimääräiseksi lyhennykseksi ulosottoon. Tämä tarkoittaa arviolta 850 euron ylimääräistä lyhennystä joka ikinen kuukausi. Tämän pohjalta laskettuna ulosottovelka on kokonaan maksettu 12 vuodessa (tästä hetkestä eteenpäin laskettuna) . Suuremmassa kuvassa katsottuna 12 vuoden kuluttua olen täysin velaton, lukuun ottamatta loppurippusia asuntolainaa, mutta sitä ei lasketa. Olen tuolloin päässyt kaikista luottokortti-, osamaksu- ja ulosotossa olevista pikavippiveloista eroon. Yritän kuvitella sen hienon tunteen...

Tässä vinkki lukijoilleni: jos sinulla on useita eri luottokorttivelkoja, pikavippejä tai muita kuukausittain lyhennettäviä velkoja, aloita velkalumipallon pyöritys heti! Jokainen päivä ja kuukausi säästää sinulle rahaa korkokulujen pienenemisen myötä ja pääset yksi kerrallaan kohti velatonta elämää. Tämä on hyvä keino saada taloutesi hallintaan, etkä toivottavasti ajaudu näin syvälle velkasuohon kuin blogin kirjoittaja.

Yhdeksän

Syksyn saapuessa saapui myös viimeinen odottelemani velka ulosottoon, nyt ovat kaikki yhdeksän pikavippi-/yhdistelylainavelkaa ulosotossa. Kokonaisvelkamäärä on eilisen ulosottoasiat-tulosteen mukaan 120.180 euroa. Ja ulosottomaksut 1.586 euroa päälle. 
 
Että tämmöistä. Aika lähelle tuota 120.000 euroa, minkä mukaan tein noita takaisinmaksulaskelmia. Eli niillä mennään. 

Nuo ulosottomaksut on muuten mielenkiintoinen erä. Ne ovat siellä niin kauan kuin velka on kokonaan maksettu. Ne eivät kasva eivätkä muutu, mutta ne ovat ja pysyvät. Eli sen vuoksi, kun seuraan jatkossa velkamäärän lyhenemistä, en huomioi tuota 1.586 euron ulosottomaksujen määrää laskelmissa. 

Ulosottoon saapunut kokonaisvelkamäärä oli hieman yli 122.500 euroa (ja ulosottomaksut päälle), mutta ulosottoon on tehty suorituksia tässä jo viiden kuukauden ajan, niin on tuo määrä myös lyhentynyt. Suorituksia on tehty yhteensä viidessä kuukaudessa palkasta 3.934 euroa ja siihen päälle veronpalautukset 952 euroa eli yhteensä ulosottoon maksettu 4.887 euroa.  Korkoa tuo velkasumma on kasvanut tänä aikana 2.475 euroa eli velkamäärä on lyhentynyt viidessä kuukaudessa 2.411 euroa. Eli 482 euroa per kuukausi. 

Jatkossa pitäisi pystyä vähintään tuo keskimäärin 800 euroa kuukaudessa ulosottoon maksamaan, jotta korot tulee hoidettua ja summa lyhenee edes vähän. Tärkeintä tässä vaiheessa minulle on, ettei se ainakaan enää kasva. 

Olen tehnyt jo suunnitelmaa pidemmällä tähtäimellä ja jossain vaiheessa alan maksaa ylimääräisiä suorituksia ulosottoon. 

Tämä vaatii kuitenkin seuraavien kohtien toteutumisen ennen kuin siihen asti päästään:

1) muut rästilaskut on saatu maksettua 
2) muut kuukausittain maksettavat maksut on saatu ajan tasalle (etteivät laahaa kuukautta perässä, kuten vielä nyt)
3) on kerätty riittävä puskurirahasto yllättäviä menoja varten
4) parin vuoden kuluessa loppuu maksut useammastakin kuukausittain lyhennettävästä maksusta, jolloin niistä vapautuvat rahat voi käyttää muiden velkojen maksuun (n. 280 € vapautuu 07/22 mennessä ja 300 € lisää 05/26 mennessä), jolloin pystyy lumipallomenetelmän mukaisesti lyhentämään enemmän olemassa olevia velkoja. 

Toki lumipalloefektiä voi hyödyntää jo aiemmin: aina kun yksi maksu/velka loppuu, siitä vapautuva summa käytetään seuraavaksi loppuvan velan maksuun. Näin velanmaksuaika lyhenee ja sitä kautta velkojen määrä pienenee. Ja siinä vaiheessa kun kaikki muut velat on maksettu pois, voi alkaa maksaa ulosottoon ylimääräisiä suorituksia.   

Ulosottoon ei vielä tässä vaiheessa kannata maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä, kun on muitakin velkoja ja maksuja paljon. Ulosotto kuitenkin hoituu ja lyhenee koko ajan kuukausittain palkasta (vaikkakin vain vähän). Tärkeämpää on ensin saada talous muuten tasapainoon eli saada rästimaksut pois ja velkojen kuukausimaksut ajan tasalle, jotta turhien viivästyskulujen ja korkojen kertyminen saadaan katkaistua ja vapautetaan sitä kautta lisää varoja velkojen maksuun. 

Kuitenkin ehkäpä tärkeimpänä tehtävänä ja ensimmäisenä tavoitteena on kerätä riittävä puskuri/ vararahasto yllättäviä menoja varten, koska muuten ne saattavat kaataa koko paletin uudelleen.  

No, mikä sitten on riittävä puskuri? Tähän on olemassa erilaisia vastauksia, mutta mielestäni sen olisi oltava vähintään kahden kuukauden säännöllisten menojen verran. Eli minun tapauksessa olisi n. 3.500 €. Aluksi pyrin keräämään 1.000 euron vararahaston ihan sukanvarteen ja lisäksi tilille 500 euroa. Oletan, että sen verran saa ulosottomiehenkin puolesta tilillä olla vararahastoa tuleviin yllättäviin menoihin.  

Uskoisin, että vararahaston ensimmäinen vaihe 1.000 euroa sukanvarteen tulee täyteen tämän vuoden loppuun mennessä. Sitten on jatkossa pakko budjetoida vähintään 100 € kuukaudessa säästöön, meni se sitten tilille tai sukanvarteen. Ja tähän vielä kommentti, että todennäköisesti sukanvarteen, koska liikaa rahaa ei tilillä saa ulosoton asiakkaalla olla. Tässä tosin on  käytettävissä porsaanreikä: koska mies ei ole ulosoton asiakas, hänen tilillään voi olla vähän reilummin vararahastoa ja lisäksi luottokortin luotto kokonaan käytettävissä. Tällä tahdilla tuo 3.500 euron vararahasto on saavutettu kokonaan kahdessa vuodessa. Kerron myöhemmin blogissa edistymisestäni. 

Ai niin, yksi asia vielä. Oletteko huomanneet, että riippumatta tuosta kauheasta velkamäärästä, olen aika positiivisella mielellä? Tämä blogin kirjoittaminen ja se, että laitan asiat tärkeysjärjestykseen ja teen itselleni selvät suunnitelmat etenemisestä, auttaa hurjasti jaksamaan ja parantaa yleistä mielialaa. Tee siis itsellesi myös selkeä etenemismalli ja budjetit niin lyhyelle kuin pitkällekin aikavälille.

 



 

Jaksaa, jaksaa

Tämänkertainen postaus syntyi viime viikonloppuna, kun katselin Vain elämää-sarjan Antin päivää. Viimeiseen lauluun asti piti odottaa, mutta sitten tulikin aivan tajunnanräjäyttävä, intensiivinen tulkinta Eriniltä laulusta Mä hiihdän. Jos joku ei oikeasti ole sitä nähnyt, niin netistä löytyy, kannattaa todellakin katsoa ja kuunnella, suosittelen lämpimästi. Aivan käsittämättömän upea tulkinta. Kyllä sai nenäliinan kaivaa esille. 

Antti Tuisku kertoi koskettavan tarinan laulun synnystä ja taustoista. Tämä laulu Erinin niin järisyttävän upeasti tulkitsemana, sai minussa aikaan monia tunteita ja tuntui kuvaavan myös omaa, tämänhetkistä elämääni. Mä vaan hiihdän. Kaikki muut menee elämässä eteenpäin ja mä vaan hiihdän. Jotenkin tämä sopii tähän ylivelkaantuneen ulosottovelallisen synkkään ja tulevaisuuden suhteen näköalattomaan elämääni tällä hetkellä. Vaikka tekisin mitä, velat on ja pysyy. Jaksaa, jaksaa! Mä vaan hiihdän päivästä toiseen toivoen, että joskus viidentoista vuoden päästä tämä piina on ohi. En voi tehdä sitä ennen oikein mitään, joten mä vaan hiihdän. Elämä on ikään kuin tauolla sen aikaa. Vaikka eihän niin voisi olla, koska elämä menee eteenpäin ja ohitse joka sekunti. Koskaan en saa näitä vuosia takaisin. Pitää siis opetella tulemaan sinuiksi asian kanssa ja pystyä elämään ja myös nauttimaan elämästä niin hyvin kuin vain mahdollista. Elämään hetkessä ja nauttimaan kaikista kivoista pienistä hetkistä. 

Tässä tulee viimein se tämän jutun pointti: Täytyy opetella pitämään iso velkataakkamörkö siellä taka-alalla, ilman että se vaikuttaa jokaiseen päivään ja hetkeen. Siellä se velka ulosottomiehen toimesta lyhenee ja kasvaa ajan kuluessa korkoa, mutta mun elämä on kuitenkin juuri tässä ja nyt. Täytyy opetella olemaan vähään tyytyväinen ja etsimään iloa kaikista pienistä arjen jutuista. Toki täytyy unohtaa isommat haaveet ja unelmat, mitä oli ennen tätä ja hyväksyä se tosiasia, että ne ei vaan tule toteutumaan. Täytyy alkaa unelmoida jostain muusta. Kuten siitä, että joskus jonain kauniina päivänä velat vanhenevat lopullisesti ja olen vapaa. Ja sitten voin tehdä ihan mitä haluan. Siihen asti mä vaan hiihdän.

 

Laskelmia

Teinpä tuossa aikani kuluksi vähän laskelmia. Nämä ovat ihan alustavia, oletetulla lainasummalla tehtyjä. Teen varsinaiset tarkemmat laskelmat sitten, kunhan kaikki velat ovat ulosottoon saapuneet. Yksi on vielä saapumatta, mutta jos ei käräjäoikeudessa ihan hirvittävää ruuhkasumaa ole ollut, niin ihmettelen vähän missä se mahtaa viipyä. Mutta se tulee kun tulee, eipä tässä auta muu kuin odottaa. Ja toisaalta, mikäpä kiire tässä oikein on, seuraavat 15 vuotta aikaa. 

Photo by StellrWeb on Unsplash

No niin, sitten laskelmiin.  Tein piruuttani excelillä muutaman version takaisinmaksuajasta erisuuruisilla kk-lyhennyksillä.  Koko lainasumma lienee lähempänä 120.000 euroa, joten laskelmissa käytin tasan 120.000 euroa. Viivästyskorkona käytin ulosoton 7 % korkoa. Huomatkaa, että laskelmissa on oikaistu koroissa laskemalla koko ajalle 7 % korko. Todellisuudessahan aluksi ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kertyy korkoa enemmän, koska suurimmalla osalla pikavippifirmoista viivästyskorkoprosentti on suurempi. Sitten kun tuo puoli vuotta (180 päivää) on kulunut, laskee viivästyskorko "vain" 7 %:iin. Toim.huom."vain 7 %" viittaa siihen, että 120.000 eurolle kertyy vuodessa korkoa huimat 8.400 euroa. 

No tästähän päästään siihen tosiasiaan, että kuukausittaiset velanmaksut ulosottoon on oltava suuremmat kuin 700 euroa, jotta velkapääoma ylipäänsä lyhenee ollenkaan. Eli jos ulosotto palkasta on tuon 700 euroa tai vähemmän kuukaudessa, velka ei lyhene lainkaan. Tällöin ainoa tapa saada velat hoidettua on hakeutua velkajärjestelyyn. Voi toki myös odottaa 15 vuotta velan vanhenemista, mutta tällöin kannattaa ottaa huomioon, että maksat korkoja 15 vuoden aikana 126.000 euroa (olettaen, että ulosottoon maksamasi kk-erät kattavat korot). Huomioi myös ulosoton taulukkomaksut kahtena ensimmäisenä vuonna. Ja tavallaan ihan turhaan, kun velka ei edes lyhene.  

Oletetaan, että haluaisit ja pystyisit maksamaan suurempia kuukausieriä ulosottoon. Joko niin, että palkkasi on kyllin suuri, että ulosoton määrä kuukaudessa on isompi tai siten, että maksat ulosoton lisäksi ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon. Laskelmissa ei ole huomioitu ylimääräisten lyhennysten aiheuttamia taulukkomaksuja, vaan oletetaan, että palkastasi voidaan ulosmitata riittävän suuri lyhennys. 

• Tuhannen (1.000) euron kk-lyhennyksellä tuo 120.000 euron velka 7 % korolla on maksettu n.17 vuodessa ja 3 kuukaudessa.

• Lyhennyksen ollessa 1.100 euroa/kk, takaisinmaksuaika on n.14 vuotta ja 6 kuukautta.

• Jos lyhennys olisi 1.200 euroa/kk, ulosottovelka olisi maksettu n.12 vuodessa ja 7 kuukaudessa. 

Siinä olisi madonlukuja.

Ainakin itsellä vaatii myös ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon, palkka ei ole niin hyvä, että ulosotto pystyisi  joka kuukausi tuon 1.000 euroa palkasta ottamaan (vaatisi n. 3.000 euron nettokuukausitulot). Mutta hei, siinähän on jotain mihin tähdätä! 

Realistisesti ajatellen, kun muut lainat ym. on maksettu pois, voi alkaa tekemään ulosottoon lisämaksuja. Tähän projektiin täytyy ehdottomasti suhtautua kuin pitkän matkan juoksuun: maratoniin tai ultramatkaan. Kahtena ensimmäisenä vuotena tuo velka ei juurikaan lyhene johtuen taulukkomaksuista, jotka menevät jokaisesta ulosoton tekemästä suorituksesta. Kun kahdesta ensimmäisestä vuodesta on päästy, tahti kiihtyy. Toki silloinkin täytyy maksaa taulukkomaksut vapaaehtoisista ylimääräisistä lyhennyksistä.   

Palataan näihin laskelmiin tässä blogissa vielä myöhemmin ja tehdään lisää laskelmia. Jotenkin helpottaa, kun asioita tällä tavoin pyörittelee ja laskee auki, vaikkakaan lopputulos ei ole kauhean miellyttävää luettavaa.