Otetaanpa vielä lisää haasteita tälle vuodelle! Eli 52 viikon säästöhaaste. Tavoitteena säästää iso summa "ylimääräistä" rahaa.
Nämä säästöhaasteet on aika kivoja ja niitä löytyy erilaisia, mutta idea kaikissa on tarkkailla omaa kulutusta ja napata esimerkiksi joka viikko hieman rahaa pois rahapussista ja kulutuksesta ja laittaa se säästöön. Säästäminen tapahtuu ihan kuin huomaamatta ja vaivihkaa. Eihän pieni summa viikossa tunnu missään.
Tämä 52 viikon säästöhaaste toimii siten, että kullakin viikolla laitat säästöön kyseisen viikon numeron verran rahaa. Eli viikolla 1 yhden euron, viikolla 2 kaksi euroa, viikolla 3 kolme euroa jne. Tammikuun lopussa rahaa on säästössä 10 euroa.
Kuulostaa tosi yksinkertaiselta ja helpolta. Ja niin se onkin, siinä sen juju. Ainoa mikä tekee siitä vaikean on, kun aletaan mennä loppuvuotta kohti: summat suurenevat. Joulukuussa on viisi viikkoa ja säästösumma 250 euroa. Koko vuonna kertyy tällä säästöhaasteella 1.378 €. Aika kiva summa! Ja hei, jos oikeasti tuo joulukuu on ihan mahdoton, niin käytä ne 250 euroa joululahjoihin - sinulla on silti säästössä 1.128 €!
Säästöhaasteen voi tehdä myös toiseen suuntaan tai vaihdellen tai jakaen koko summan tasan 52 viikolle, jolloin viikoa kohden säästösumma olisi 26,50 €. Mutta se ei ole ihan yhtä hauskaa.
Ja yksi tärkeä pointti on, että edeten pienistä summista suurempiin, opit säästämään ja nuo loppukuukausien isommat summat eivät ole enää niin vaikeita. On paljon helpompaa tammikuussa kun rahat ovat muutenkin joulun jälkeen vähissä alkaa säästää euro, toinen ja kolmas kuin esimerkiksi 26,50 €/viikko, joka tekee 106 euroa tammikuussa.
Minä otin haasteen vastaan - ota sinäkin!
Kerron teille täällä blogissa, miten haaste etenee ja pääsenkö maaliin asti. Kerrothan sinäkin omasta edistyksestäsi kommenteissa.
 |
| Kuva IS.fi |
Ensimmäinen ajatus oli, että onpas aika typerä ideana. Sitten kun hetken mietti, niin onhan tuossa ajatusta kumalatiivisesti loppuvuotta kohden. Toisaalta lannistaako se, että välissä tulee joku tiukka kk jolloin mahdotonta pysyä tuossa ja tuleeko "hupuloitua" alkukuukausien ylimääräiset rahat, kun enemmän käytössä...
VastaaPoistaIte oon tykännyt tästä omasta missä lasken koko ajan päiväbudjettia, että rahat riittää ja kuun lopussa ylijäämä talteen. Päiväbudjetti on about 27-40e luokkaa. Ei tääkään mikään sateentekijä ole ja ylittyy aina viikkoruokien ostossa ja tankkauksessa. Tää on kuitenkin saanut mut pitämään 0e kulutuspäiviä useita per kk ja kuun lopussa on rahaa mitä talteen, kun tili tyhjäksi säästöön ja homma alkaa alusta.
T. Velallinen -76
Ps: omalta osalta muuten huomasin, että lomarahat maksetaan kesällä eriaikaan kuin palkka. Ilmeisesti tällöin jää niistä se 2/3 käyttöön..menihän tää näin, menihän...
Käsittääkseni ulosotto katsoo aina koko kuukauden tulot, joten lomarahat tulevat joka tapauksessa muun kuukaudessa maksettavan palkan "päälle". Sitten kuukauden palkkasummaa verrataan suojaosuuteen ja ulosottoon menee joko tulorajaulosmittauksen mukainen määrä, 1/3 tai enemmän riippuen koko kuukauden palkkatuloista. Jos palkka on suurempi kuin 4 x suojaosuus, ulosmitataan enemmän. Kuitenkin aina enintään puolet palkasta voidaan ulosmitata.
PoistaMutta tästä asiasta minulla ei ole varmaa tietoa, koska oma palkkani maksetaan kerran kuukaudessa ja lomarahat ym.olisivat siinä samassa palkanmaksussa mukana. Aikanaan ulosottomies kertoi minulle ns.suurituloisen nettotulorajan, minkä yli tienatessa menee enemmän palkasta kuin 1/3 ulosottoon. Raja on 3.654 euroa netto/kk. Eli jos nettotulot kuukaudessa ovat tuon verran tai yli, menee ulosottoon enemmän kuin 1/3.
Joo se osuus on 4/5 osaa mikä menee ylimenevästä. Tuosta mulla on myös vähän ristiriitaista tietoa miten menee lomarahan osuus menee. Pitää ehkä varmistella palkanlaskennasta. Siellähän ne tämän ymmärtääkseni laskee...
VastaaPoistaVelallinen -76
Selvitin tämän soittamalla palkanlaskentaan. Mulla maksetaan talvilomarahat helmikuun palkassa ja kesälomarahat erikseen heinäkuussa erillisenä ajona. Tämä erillinen ajo menee 1/3 ulosottona ja palkasta menee normaalisti rajojen mukaan eli tuo kesälomaraha ei siihen vaikuta. Hyvä näin. Tää siis tosiaan siinä tapauksessa, kun lomarahat maksetaan erikseen eikä palkan yhteydessä. Omalta osalta talvilomarahat ei nosta yli tuon 3600e (taitaa olla samat rajat eli yksi huollettava) eli menee normisti 1/3 leikkauksella.
VastaaPoistaVelallinen -76
Hyvä, ett äselvisi. Kiva kuulla, että erikseen maksettavat lomarahat menee kuten normipalkka. Ettei käsitellä niinkuin veronpalautukset, että kaikki menee...
PoistaLoppua kohti menee niin isoiksi summat, että ei haaste houkuta =D Oon itse kokenut käteväksi verkkopankin e-possun, jossa korttiostoksesta menee automaattisesti x määrä säästötilille. Sen voi määritellä itse kuinka monesta korttiostoksesta päivässä se menee ja kuinka paljon. Itse oon laittanu että 2e ja max. 3x pvässä, vaikka harvoin sitä tulee useampia ostojakaan yhdelle päivälle. Kävin äsken katsomassa ja oli "ilmestynyt" 30 e säästötilille, ja ihan huomaamatta! Vielä kun saisi pidettyä ne rahat sielä säästössä...Mutta toisaalta tiukan paikan tullen ihan hyvä olla pieni hätävara. Tällänen ainakin Nordeassa mahdollista, ymmärtääkseni myös muissa pankeissa?
VastaaPoistaJuu, näitä mikrosäästämispalveluita alkaa olla jo kaikissa pankeissa. Ne on ihan käteviä, jos ei muuten tule laitettua rahaa säästöön ja auttavat, jos säästäminen tuntuu olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa eli pakottavat säästämään.
PoistaPaljonko ulosotossa olevalla saa olla säästössä rahaa tilillä, ettei ulosottomies vie sitä?
VastaaPoistaJonkin verran, mutta ei tosiaan kovin paljon. Varmasti vaihtelee hieman tapauksittain, kannattaa kysyä omalta ulosottomieheltä hänen kantansa asiaan, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Olen lukenut jostain, että enintään 1.000 euroa on pidetty sellaisena rajana, mutta siis saattaa vaihdella tapauskohtaisesti. Itse säästän käteistä "sukanvarteen" ja pidän tilillä n. 500 €. Oikeastaan enempää vararahastoa en tarvitse kuin tuon 1.000 euroa, laitan kaiken lopun liikenevän velkojen maksuun.
Poista