Ulosottovelan tilanne - puolen vuoden luvut

Taas on aika lukujen seurannalle, tässä tulevat vuoden toisen neljänneksen luvut sekä yhteenveto puolelta vuodelta.

4 - 6/2022

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 4.531,01 € (ed. 3 kk 2.416,83) .

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 2.128,15 € (ed. 3 kk 1.960,31).

Ulosottovelka on lyhentynyt tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla 2.402,86 € (ed.3 kk 456,52).

Todella hyvään lyhenemiseen vaikuttivat tälle kvartaalille osuneet erittäin hyvät provisiot. Seuraava kvartaali mennään taas näillä näkymin normaalitahdilla.  

Sitten puolen vuoden luvut:

1-6/2022

Maksettu ulosottoon alkuvuoden aikana yhteensä 6.947,84 € (ed. 6 kk 5.443,69 ).

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 3.804,31 € (ed. 6 kk 4.201,91).

Ulosottovelka on lyhentynyt tällä puolen vuoden ajanjaksolla 3.143,53 € (ed.6 kk 1.241,78).

Ulosottoon maksetusta summasta 45 % on mennyt velan lyhennykseen ja 55 % korkoihin. 

Vertailuna edellisellä puolivuotisjaksolla (7-12/2021) velan lyhennykseen meni vain 23 % ja korkoihin 77 %.

Tämä on oikein hyvä kehitys ja tarkoittaa sitä, että kun velkapääoma pienenee, yhä suurempi osuus maksuista menee velan lyhennykseen eikä viivästyskorkoihin. Mutta tummia pilviä tämän päälle tuo korkojen nousu. Eli tuo logiikka pätee, kun korkotaso pysyy samana, kuten se on viimeisimmät kolme vuotta pysynyt - tähän asti. 

Kun korot nousevat, entistä suurempi osa maksuista menee taas korkoihin ja lyhennyksiin jää vähemmän, ellei sitten pysty suorittamaan korkojen nousun verran enemmän maksuja ulosottoon. Voit lukea lisää viime viikon postauksesta korkojen noususta ja sen vaikutuksesta ulosottovelan maksuun. 

Lopputulos on, että ulosottovelkojen maksuajat pitenevät. Omalla kohdallani tosiaan nopeammin koittaa velkojen lopullinen vanheneminen vuoden 2034 aikana, kuin että saisin ne tällä tahdilla (maksusuunnitelman mukaisilla maksuilla) maksettua. Eri asia on sitten, jos pystyy maksamaan ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon ulosmittauksen lisäksi. Tähän olen tehnyt aikanaan suunnitelman ja laskelmat, mutta nyt nekin täytyy laskea uusiksi korkojen nousun vuoksi. 

Kaikesta huolimatta haluan toivottaa kaikille lukijoilleni oikein mukavaa juhannusta!

Ja pysytään pinnalla siellä ;)

Photo by Unsplash

Korot nousevat, miten käy ulosottovelallisen

Euroopan keskuspankki ilmoitti aloittavansa koronnostot inflaation ja epävakaan maailmantalouden takia. Sijoittajat varmaan hihkuvat riemusta, mutta ulosottovelallinen ei. 

Ensimmäinen koronnosto on 0,25 prosenttiyksikköä ja se tapahtuu heti heinäkuussa. Seuraava on suunniteltu heti syyskuulle ja se voi olla vielä tuota 0,25 prosenttiyksikköä korkeampi. 

Myös syyskuun jälkeen Euroopan Keskuspankki suunnittelee koronnostoja. Korkokokouksia pankilla on tänä vuonna tulossa vielä loka- ja joulukuussa. Esimerkiksi Danske Bank ennustaa, että Euroopan Keskuspankki  nostaa korkoja vielä kuusi kertaa ja Handelsbanken viisi kertaa. (Lähde Yle uutiset)

Olen itse huolissani siitä, että korkojen nosto tässä maailmantilanteessa aiheuttaa sen, että joudumme pahaan taantumaan, jopa lamaan. Eli korkopolitiikka ei tällaisessa erikoistilanteessa (koronapandemia, Ukrainan sota) välttämättä auta inflaation suitsimisessa. Mutta eihän tavallisella tallaajalla ole asiaan mitään sanomista, vaan mennään niillä korteilla mitä jaetaan. 

Laskeskelin, mitä tuo 0,25 prosenttiyksikön korotus tarkoittaa omassa ulosottovelassani. Kuukauden korko on heinäkuussa koronnoston jälkeen n.23 € korkeampi kuin tämän hetken korkokannan mukaan. Jos korko nousee toisen 0,25 prosenttiyksikköä syyskuussa eli kokonaisviivästyskorko on tuolloin 7,5 %, koron määrä kuukaudessa on n. 46 € korkeampi kuin tällä hetkellä. Vuoden 2022 korot tulevat näillä korotuksilla olemaan n. 7.943 €, kun ne ilman koronnousuja olisivat olleet n. 7.713 €. Eli noin 230 € enemmän menee viivästyskorkoja. Huom. laskettu arvioitujen ulosoton lyhennysten perusteella loppuvuodelle. 

Hyvä juttu tässä on omalla kohdallani se, että asuntolainamme viitekorko on 12 kk euribor, joka juuri tarkastettiin toukokuun alussa eli se on taas vuoden eteenpäin voimassa eivätkä nämä koronnostot pääse siihen vaikuttamaan. Onhan tuo 12 kk euribor toki myös noussut vuoden 2022 aikana sieltä miinukselta jo eilen (15.6.) yli 1 prosenttiin. 

Muiden velkojen osalta kuukausierät pysyvät samana eli koronnousulla ei ole välitöntä vaikutusta elämään, mutta tokihan lainojen lyhennysvauhti hidastuu siinä vaiheessa, kun entistä isompi osa menee korkoihin. En ole niiden sopimuksia käynyt läpi, että mihin viitekorkoon mikäkin laina on sidottu ja vaikuttaako koronnostot niiden korkoihin vielä tässä vaiheessa. 

Mutta isoin ja tietysti merkittävin asia on tuo ulosoton viivästyskorko, johon tuo EKP on viitekorkona ja + 7 % marginaali päälle. Tähän asti on vapaasti saanut tehdä laskelmat 7 % koron perusteella, mutta nyt täytyy sitten tilanteen mukaan muutella korkoprosenttia. 

Siitä saakka kun vuonna 2019 jouduin ulosottoon, oli ulosoton 7 % viivästyskorko hyvinkin maltillinen verrattuna pikavippien ja vakuudettomien kulutusluottojen tuolloin jopa reilusti yli 20 % korkoihin. Tässä kolmen vuoden aikana on ulosottovelkakin lyhentynyt kuitenkin ihan mukavasti. Nyt ollaan ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että jos korot alkavat olla yli 10 %, kuukausittainen lyhennys ei riitä edes korkoihin. 

Nähtäväksi jää, kuinka korkealle tuo EKP päätyy, tehdään lisää laskelmia kun tiedetään enemmän. 

Ulosotossa velka lyhenee hitaasti tai ei ollenkaan

Ihan alkuun lämpimät kiitokset kaikille lukijoilleni! Tätä blogia on nyt luettu jo yli 80.000 kertaa! Ihan huikea määrä. Nöyränä, mutta onnellisena jatkan kirjoittamista ja toivon, että entistäkin useampi lukija saa apua ja vertaistukea vaikeaan taloustilanteeseen. Tai mikä vielä parempi saa ennakkoon tietoa niin paljon, ettei joudu vaikeaan taloustilanteeseen. 

Viikon aiheena on yllätys yllätys blogin nimen mukaisesti ulosotto. Erityisesti tänään käsittelen sitä, miksi monista tuntuu, että ulosotossa velat eivät vain lyhene. Tai jos lyhenevät, niin hirmuisen hitaasti.

Tähän on olemassa ihan selkeä syy: ulosotossa varat kohdistetaan aina ensin velan korolle ja vasta sen jälkeen velan pääomalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos velalle on ehtinyt jo kertyä paljon korkoja, velan pääoma alkaa pienentyä vasta pitkänkin ajan kuluttua eli kunnes kertyneet korot on ensin maksettu. Ja tietysti joka päivä kertyy velkapääomalle lisää korkoa. 

Oletetaan, että velasta kertyvät korot ovat suuremmat, kuin mitä ulosmitataan tuloistasi kuukaudessa tai vaihtoehtoisesti suoritat maksusuunnitelmamaksuna, velka ei pienene lainkaan vaan päinvastoin kasvaa koko ajan. 

Korkojen ja velkapääoman maksun jälkeen varat kohdistetaan perinnästä ja oikeudenkäynnistä aiheutuneille kuluille siten, että kuluille kertyneet korot maksetaan ensin ja sitten itse kulujen pääoma. 

Lisäksi ulosotosta peritään taulukkomaksuja, joiden suuruus vaihtelee riippuen kerralla perittävästä summasta.  Summat vaihtelevat 2,50 -210,00 euron välillä siten, että 2,50 euroa taulukkomaksua menee 14 euron maksettavasta summasta ja 210,00 euroa 8.400 euron maksettavasta summasta. Tavallisimmin itselläni silloin kun taulukkomaksuja vielä meni niiden suuruus oli 7,00 - 27,00 välillä, joskus oli jopa 56 euroa. Taulukkomaksujen ainoa hyvä puoli  on, että ne loppuvat, kun ulosotto on jatkunut yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan ja sinä aikana on vähintään 18 kuukauden aikana suoritettu taulukkomaksuja. Ja erittäin huono puoli se, että aina kun maksat ylimääräistä lyhennystä ulosottovelkaan, joudut maksamaan taulukkomaksun. Tämä on mielestäni suurin vääryys tässä asiassa. Velallinen haluaa oma-aloitteisesti lyhentää ulosottovelkaa ja maksaa ylimääräistä lyhennystä palkan ulosmittauksen lisäksi ja siitäkin toimesta rangaistaan ja lätkäistään taulukkomaksu päälle. Ei mene millään minun oikeustajuuni.  

Laskin muuten, että olen maksanut kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 2.675 euroa taulukkomaksuja. 

Summa summarum: Jotta velat ylipäänsä lyhenevät ulosotossa, on ulosmittauksen oltava kuukausittain suurempi kuin kuukaudessa kertyneen koron määrä. Jos velkamääräsi ei ole hurjan suuri, on ihan mahdollista jossain ajassa maksaa ulosottovelka pois. Jos taas kuulut siihen ylivelkaantuneiden joukkoon, jonka velkamäärä on yli 100.000 euroa, aika vaikeaa siitä on maksamalla selvitä, ellei ole ihan hurjat palkkatulot. Toki jonkin verran ehtii maksaa ennen kuin velat lopullisesti vanhenevat. Velkajärjestelyn merkitys tällaisissa tilanteissa on suuri, isostakin velkamäärästä voi päästä kolmessa - viidessä vuodessa kokonaan eroon ja aloittaa tämän jälkeen puhtaalta pöydältä. 

Omalta kohdaltani korkojen määrä kuukaudessa on tällä hetkellä noin 640 euroa. Sen ylittävältä osin maksusuunnitelman mukainen kuukausittainen suoritus kohdistuu velkapääomaan. Eli riippuen vähän kuukauden palkasta, velan lyhennykseen menee arviolta keskimäärin kuukausittain 250-360 euroa. Sitten on onneksi myös sellaisia kuukausia, että pääoma lyhenee reilusti enemmän. 

Ihanaa ja lämmintä kesää odotellessa!

Photo by Unsplash