Eilen saatiin odotettu uutinen, kun Euroopan Keskuspankki vihdoin laski korkoa, tosin vain neljänneksellä eli uusi talletuskorko on 12.6.alkaen 3,75 prosenttia (oli 4 %). Tämä on varmasti Euroopan ja Suomen taloudelle todella hyvä uutinen johtuen sen antamasta signaalista, että koronlaskut ovat nyt alkaneet ja odotukset markkinoilla ovat, että ne jatkuvat vielä tämän vuoden puolella.
Myös asuntovelalliset pääsevät tästä ehkä hieman nauttimaan, mikäli Euriborit laskevat tämän johdosta ja olettaen, että asuntovelallisen korontarkistuspäivä on vasta 12.6.24 tai sen jälkeen, kun uusi korko astuu voimaan. Minulla on asuntolainassa 12 kk:n euribor ja tuo korontarkistuspäivä meni jo toukokuun alussa eli toisin sanoen, minä en pääse hyötymään koronlaskusta kuin vasta vuoden päästä toukokuussa. Toivotaan, että korot ehtivät laskea vielä lisää siihen mennessä, että tulee sitten kerralla kunnon lasku korkoprosenttiin.
Sen sijaan ulosottovelallisen kannalta tällä ei ollut mitään merkitystä, ikävä kyllä. Yleinen viivästyskorko, jota ulosotossakin peritään, pysyy samana 11,5 %:ssa vuoden 2024 loppuun asti.
Tämä johtuu siitä, että viivästyskorko lasketaan EKP:n perusrahoitusoperaatioiden koron pohjalta, joka on nyt koronlaskun jälkeen 4,25 % (oli 4,5 %) pyöristäen sitä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön eli takaisin tuohon 4,5 %:iin. Tähän lisätään 7 % ja saadaan viivästyskorko, joka on 11,5 %. Viivästyskorko vahvistetaan kesäkuun loppuun mennessä ajalle 1.7.-31.12.24.
Toisin sanoen, ulosottovelallisten korkopiina helpottaa vasta seuraavan EKP:n koronlaskun myötä, olettaen , että se on vähintään saman verran (0,25 %), jolloin uusi perusrahoitusoperaatioiden korko laskisi 4,25 %:sta 4,00 %:iin. Lisäksi tämän koronlaskun tulee tapahtua vielä tämän vuoden aikana, koska joulukuun lopussa vahvistetaan viivästyskorko seuraavalle puolen vuoden jaksolle. Mikäli nämä toteutuisivat näin (kuten markkinoilla odotetaan) uusi viivästyskorko olisi 11 % ajalla 1.1.-30.6.25. Eihän tämäkään kovin paljoa vielä vaikuta ulosoton korkoihin, mutta oikealla tiellä ollaan, alas päin menossa.
Pidetään kuitenkin toiveet yllä ja maksetaan velkoja niin paljon kuin mahdollista, oli korko mikä hyvänsä! Mitä nopeammin saat velkaasi lyhennettyä, sitä vähemmän se kerää korkoa, olkoon korkoprosentti 11,5 tai 11. Kannattaa tutustua velkalumipallomenetelmään, jos se ei ole ennestään tuttu. Siitä voit lukea lisää vaikkapa tästä postauksesta "Velkalumipallon pyöritys on alkanut".
 |
| Photo by Unsplash |
Tänä vuonna on vielä neljä EKP:n rahakokousta. Itse uskon, että ohjauskorko on vuoden lopussa 3,75%, ja jos tämä toteutuu, nii vuoden 2025 alkupuoliskolla viivästyskorko olisi näinollen 11%.
VastaaPoistaKyllä, ja vaikka korko laskeekin, ei luultavasti kovin äkkiä nähdä enää nollakorkojen aikaa, jolloin viivästyskorkokin oli vain sen 7 %. Jos tuo peruskorkotaso pyörii vuoden parin päästä siellä n. 2-3 %:n paikkeilla, kuten on ennustettu, viivästyskorko on kuitenkin edelleen 9-10 %. Eli aika kova kuitenkin.
PoistaJep. Nollakorkojen aika oli aika pitkä, eikä nollakorkotilanne ole ollenkaan normaali, koska rahallakin pitää olla jokin hinta. Mutta kun piti elvyttää...
VastaaPoistaSe vain oli niin pitkä, että moni on nyt sen takia lirissä, koska on otettu isoja lainoja ja nyt kun korot ovat nousseet, niin ei enää selvitäkään maksuista