Budjetti on siis taloussuunnitelma jollekin tietylle aikavälille ja se sisältää tulot ja menot. Tulot on yleensä varsin helppo selvittää ja minä ainakin tiedän päivälleen milloin tuloja tilille tulee ja kuinka paljon. Jollain saattaa tulojen saapuminen olla epäsäännöllistä tai suuruudeltaan hyvinkin vaihtelevaa ja silloin budjettia täytyy päivittää useammin aina kun uutta tietoa on saatavissa.
Photo by Carlos Muza on Unsplash
|
Se, että kerran laadit budjetin ei riitä vaan sitä tulee seurata jatkuvasti ja päivittää sitä mukaa kun jokin (tulot tai menot) muuttuu. Tärkeää on nimenomaan seurata budjetin toteutumista, jotta pystyy reagoimaan ketterästi, mikäli ongelmia on näköpiirissä.
Budjetti kannattaa tehdä vähintään kuukaudeksi eteenpäin. Erilaisia budjettipohjia on olemassa paljon, itse tykkään mahdollisimman yksinkertaisesta excel-taulukosta.
Ensimmäisenä listataan tulot. Kaikki tulot, mitä kuukaudessa saat nettona.
Seuraavaksi listataan menot. Tässä käytän itse aina tärkeysjärjestystä eli merkitsen ensin ne menot, mitkä ovat välttämättömiä. Ensimmäinen lienee vuokra/vastike/asuntolainan korot riippuen mikä asumismuoto kullakin on. Toisena tulevat muut asumisen pakolliset kulut eli sähkö, lämmityskulut, vesi, jätehuolto ja kotivakuutus. Jälleen siten, mitä kuluja näistä sinulla on. Jos asut vuokralla, et välttämättä tarvitse maksaa jätehuolto- ja lämmityskuluja.
Kotivakuutus on tärkeä maksaa, mikäli sinulla kotivakuutus on olemassa. Kun luottotietosi menevät, et enää saa uutta kotivakuutusta (ainakaan helposti), joten muista hoitaa olemassaolevan vakuutuksesi maksuerät, ettei sitä irtisanota!
Seuraavaksi omalla kohdallani tulevat ruokamenot, matkakortti sekä puhelin- ja nettimaksut. Ruokaan on pakko budjetoida jotain, koska ihmisen on vaan pakko syödä. Itse olen seurannut perheemme ruokakuluja s-kaupan sovelluksella jo pidempään, joten tiedän aika tarkkaan paljonko ruoka- ja muut taloustavaraostomme kuukausitasolla ovat. Tästä saan keskimääräisen summan, jonka budjetoin näihin menoihin kuukaudessa. Jos onnistun saamaan säästöjä aikaan ruokamenoissa, se on sitten vaan plussaa.
Matkakortti on elintärkeä meno, koska sitä ilman en pysty käymään töissä, enkä sitä kautta pystyisi maksamaan ulosottoon mitään. Joten matkakortti täytyy budjetoida kuluksi 11 kuukauden ajalle, kesäloman ajaksi sitä ei tarvitse ladata.
Puhelin- ja nettilaskut ovat tärkeät, koska ilman nettiä ei pysty oikein tänä päivänä hoitamaan enää mitään asioita: pankkiasiat hoituvat netin kautta, samoin ulosottoasiat. Puhelinlasku on myös tärkeä maksaa, koska samoin kuin kotivakuutuksen kohdalla, et saa uutta puhelinliittymää (lukuun ottamatta prepaid), kun sinulla on luottotiedot menneet. Eli pidä huolta olemassa olevan puhelinliittymän laskujen maksusta!
Tämän jälkeen menojen järjestys vaihtelee kunkin henkilön/talouden kohdalla. Jos auto on sinulle elintärkeä esim.työssäkäynnille, hoida autoverot ja vakuutusmaksut sekä mahdolliset osamaksuerät ennen muita menoja.
Lopuksi olet käynyt kaikki kuukausittaiset ja harvemmat menot läpi. Harvemmin saapuvat laskut jaan per kuukausi ja tämä summa pitäisi joka kuukausi jäädä säästöön laskun tuloon asti. Muista, että viimeisenä tulevat vasta velkojen lyhennykset. Eli jos budjetti näyttää kaikkien pakollisten menojen jälkeen vielä varaa maksaa velkojen lyhennyserät ja korot, hieno juttu! Tällöin sinun tilanteesi ei vielä ole niin pahalla mallilla ja selviät velkojesi maksusta tarkemmalla budjetoinnilla ja seuraamalla budjettia.
Budjetoinnissa on myös se hyvä puoli, että näet mihin se raha oikeasti menee ja pystyt karsimaan turhista menoista ja vapauttamaan varoja velkojen maksuun. Voit lopettaa turhat lehtitilaukset, sanoa irti mahdolliset ylimääräiset vakuutukset ynnä muut ylimääräiset maksuerät. Itselläni jäi budjettiin tässä vaiheessa vielä kaksi ylimääräistä eli vapaaehtoista kulua: toinen on kuntosalin kuukausimaksu ja toinen henkivakuutus. Kuntosalilla käyntiä aion jatkaa, joten se kulu (29 €/kk) seuraa niin pitkään, kuin vain mahdollista, tingin mieluummin sitten jostain muusta.
Henkivakuutus on mielestäni tällaiselle vähävaraiselle vieläkin tärkeämpi kuin hyvävaraiselle, koska puolisoni joutuisi aivan kohtuuttomaan tilanteeseen, mikäli kuolisin yllättäen ja todennäköisesti joutuisi myymään talon selvitäkseen asuntolainasta. Tästä syystä yritän pitää kynsin hampain kiinni henkivakuutuksesta, mutta aika näyttää miten käy. Voi olla, että joudun siitä kuitenkin vielä luopumaan, se on kuitenkin niin iso menoerä (n.800 €/vuosi). Ja sanomattakin selvää, että uutta henkivakuutusta ei luottotiedoton saa.
Jos et kuulu niihin onnellisiin, jotka selviävät budjettia noudattamalla veloistaan oma-aloitteisesti, nyt sinulla on olemassa valmis pohja, minkä perusteella voit suunnitella toimenpiteitä. Itse tein veloista, joita en pysty maksamaan, listauksen ja merkitsin eri väreillä, miten kunkin velan kanssa edetään. Osaan tuli merkintä hoidossa, osaan maksusuunnitelma tehty tai tekeillä ja osaan ulosotto. Eli tässä vaiheessa päätin mitkä velat annan mennä ulosottoon, kun en niitä maksamaan pysty ja mitä velkoja yritän hoitaa suoraan erilaisilla maksusuunnitelmilla. Kaikkein helpointa olisi, jos antaisi kaikkien mennä ulosottoon, mutta minulla on kaksi yhteisvastuullista velkaa mieheni kanssa, nämä yritämme hoitaa kuukausittain normaalisti. Ajatuksena on, että toisella henkilöllä taloudessa säästyvät luottotiedot.
Tässä vaiheessa huomasin myös, että minulla oli otettuna yksi pienehkö (n. 2500 €) pikavippi, jonka alunperin ajattelin hoitaa suoraan, kun sen kuukausierä oli niin pieni (alle 100 €). Luin kuitenkin lainasopimuksen läpi ja päätinkin, että menköön samaan paikkaan muiden kanssa eli tuomiolle ja sitä kautta ulosottoon. Minkä takia tein näin? Siksi, että lukumäärällisesti yksi laina lisää joukkoon ei ollut niin paha juttu ja koska kyseisen pikalainan korko oli 39 %. Todellinen vuosikorko oli siis reilusti yli 50 %! Kun velka on ulosotossa, sille kertyy 180 päivän jälkeen vain lakisääteinen viivästyskorko eli 7 %. Lisäksi lyhennyserässä oli lyhennystä vain alle 20 €, joten se lyheni tosi hitaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti