Lueskelin tuossa mielenkiintoisia tutukimuksia suomalaisten ylivelkaantumisesta. Tuorein tutukimus, Aalto Yliopiston, julkaistiin vastikään. Sieltä pisti eritoten näin ylivelkaantuneen silmiin parikin asiaa.
Eniten maksuhäiriöitä ja merkintöjä ulosottorekisterissä oli nuorilla miehillä, joilla ei ollut peruskoulun jälkeistä koulutusta. En kuulu mihinkään noista kategorioista. En ole nuori, en mies ja olen korkeakoulutettu. Mutta tutkimuksen perusteella olen melko täydellinen poikkeus.
Luin sitten myös toisen, vanhemman tutkimuksen, josta löytyi kategoria myös minulle ja minunlaisilleni ylivelkaantuneille: korkeasti koulutettu, keski-ikäinen pikavippien ja vakuudettomien kulutusluottojen vuoksi ylivelkaantunut ja ulosottoon joutunut henkilö, jolla on keskimäärin 7,9 asiaa ulosotossa. No, tämä meni enemmän kohdilleen (9 asiaa). Paitsi ulosoton velkamäärän osalta, joka oli tutkimuksen mukaan keskimäärin 31.000 euroa. Tosin tutkimus ei ole aivan tuore, joten kun uudet luvut aikanaan saadaan, voi tuo keskimääräinen velkamääräkin olla isompi.
Toinen asia oli se, kun pohdittiin ylivelkaantumisen syitä. Suurella osalla yksi syistä oli joko peliriippuvuus tai muu riippuvuus. Todettiin myös, että moni vain yksinkertaisesti kuluttaa enemmän kuin mihin heillä oikeasti on varaa. Jotenkin tekstistä paistoi läpi se, että jos olet velkaantunut peliriippuvuuden tai muun riippuvuuden takia, se on ihan ok ja ymmärrettävää. Jos taas olet vain elänyt yli varojesi ymmärtämättömyyttäsi, se onkin sitten todella halveksittavaa eikä lainkaan hyväksyttävä syy ylivelkaantumiselle. Kevytmielisesti velkaantunut. Se oli termi, jota käytettiin vielä jokin aika sitten myös velkajärjestelyn saamisen esteenä.
Tosiasiassa se, ettei hahmota omaa talouttaan ja ottaa liikaa velkaa maksukykyyn nähden, on vain talousosaamisen taitojen puutetta ja ymmärtämättömyyttä oman talouden hoidosta. Ei kevytmielisyyttä. Ei kukaan osaa ajaa pyörällä ilman, että joku ensin opettaa. Et osaa puhua vieraita kieliä ilman, että ensin opettelet. Ihan samalla tavoin et voi osata hoitaa henkilökohtaista talouttasi oikein, jos sinulle ei ole koskaan opetettu perusperiaatteita.
Harkitsematon kulutus ja osaamattomuus raha-asioissa oli mainittu ainakin yhtenä ylivelkaantumisen taustalla olevana syynä lähes puolella (46 %) Takuusäätiön Velkalinjalta tai chat-palvelun kautta apua hakeneelta (Takuusäätiö 2020).Kouluissa ei opeteta tarpeeksi oman talouden hoitoa. Ei ole ainakaan ennen opetettu, en ole itse sellaista oppia saanut. Sinulle opetetaan vain, että opiskele ammatti ja mene töihin ja tienaa paljon rahaa. Ei opeteta, mitä sillä rahalla pitäisi tehdä. Että kannattasi jättää jotain säästöönkin, eikä vain kuluttaa kaikkea. Ja sijoittaminen, siitähän ei aikaan ennen internetiä tiennyt tavallinen ihminen mitään. Kaikki eivät myöskään opi lapsuudenkodissaan oikeanlaista suhdetta rahaan, saati, että saisivat opastusta oman talouden hallintaan.
Hyvä juttu tässä on se, että voit opetella. Et ole koskaan liian vanha opettelemaan paremmaksi rahankäyttäjäksi. Toki mikäli olet pahasti ylivelkaantunut niin kuin minä, joudut lähtemään vähän takamatkalta, mutta myöhäistä se ei ole. Ennen kuin paksu leidi on laulanut.
Erittäin hyvin sanottu. Ite kuulun myös hyvissä töissä olevana insinöörinä ehkä johonkin toiseen ääripäähän vaikka mies olenkin. Nää on vaikeita juttuja ja joskus elämä ajautuu tilanteisiin missä enää ei vaan välitä. Mullakin on nyt ulosottoa about vuosi takana ja ekaa kertaa eläissäni olen onnistunut säästämään, aika absurdia..mutta kaipa me "vanhat koiratkin" opitaan uusia temppuja ��
VastaaPoistaT. velallinen -76
"Tänä päivänä kun erilaisia luottotuotteita ja maksamisen tapoja on markkinoilla kukkuroittain, on vielä entistäkin vaikeampaa pysyä selvillä omasta kulutuksesta ja kuinka paljon kuukaudessa oikeastaan onkaan varaa käyttää." Olen kyllä täysin eri mieltä tästä. On niin itsestään selvää, että rahaa on käytettävissä sen verran kuin on tuloja, ettei siitä kovin pitkää oppituntia voisi pitää. Sen sijaan se, miten paljon ihmiset pystyvät huijaamaan itseään, siitä voisi pitää pitkän oppitunnin, vai mitä?
VastaaPoistaKoulussa opetellaan sekä perusasteella että lukiossa (esim. äidinkielen tunneilla) myös monenlaisia argumentaation, retoriikan ja kuvallisen markkinoinnin keinoja, joten kenellekään ei luulisi olevan epäselvää, että mainoksilla houkutellaan haluamaan ja ostamaan tavaroita, joita ei oikeasti tarvitsisi. Ei koulua voi kaikesta syyttää.
Tässä oppitunti: Ihmisellä on varaa käyttää rahaa sen verran kuin hänellä on tuloja. Tulot ja menot voivat muuttua, joten kannattaa säästää itselleen puskurikassa. Luotto tarkoittaa lainaa, ja laina pitää maksaa takaisin. Älä haaskaa rahojasi turhuuteen. Älä perusta identiteettiäsi statukseen ja materialismiin, niin on helpompi ymmärtää, mikä on turhuutta.
Tsemppiä velanlyhentämiseen. Hieno blogi!
Tässä bloggaajana olen ilokseni huomannut, että meitä ihmisiä ja erilaisia mielipiteitä löytyy aina ihan laidasta laitaan ja ihanaa saada kunnon keskustelua viriämään. Arvostan ihan jokaisen ihmisen mielipidettä, niin myös sinun, kiitos siitä.
PoistaItse asiasta olen kyllä kanssasi eri mieltä. Jos kaikille olisi yhtä itsestään selvää kuin sinulle, miten ja minkä verran rahaa käytetään, ei meillä tässä maassa olisi liki 400.000 maksuhäiriöistä eikä 568.000 ulosottovelallista. Jos kaikki eläisivät tulojensa mukaan, ei jäisi velkoja maksamatta, ei olisi pikavippiyhtiöitä ikinä syntynytkään, eikä luottolaitoksia tai ulosottolaitosta tarvittaisi. Toki olisin erittäin tyytyväinen tällaisesta utopiasta.
Joka tapauksessa hienoa kuulla, että on olemassa ihmisiä, jotka tulevat helposti toimeen tuloillaan. Sitä kohti olen itsekin kovasti pyrkimässä. Ja voihan se olla niin, että itsekin aiemmin "huonona" rahankäyttäjänä kuulun vähemmistöön tässä kategoriassa. Nykyisin joka tapauksessa noudatan tiukkaa budjettia, enkä käytä yhtään enempää kuin rahaa tulee ja saan jo vähän säästöönkin pahan päivän varalle.
Silti uskallan väittää, että kun käyttää fyysistä paperirahaa, siitä luopuminen on tuskallisempaa kuin muovikortin höylääminen, joten uudet maksutavat lisäävät helposti huomaamatta kulutusta ja aiheuttavat ihmisille rahavaikeuksia. Se on varmaan sitten sitä itsensä huijaamista, eikö?
Budjetti ja paperiraha kunniaan!
Kotitalous-oppiaineen opsin mukaset tavoitteet 7. - 9. luokalla sisältävät mm.
VastaaPoista"S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa
Sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina. Sisällöt johdattavat median- ja teknologian käyttöön arjen työvälineenä ja kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja median vaikutusta omiin kulutusvalintoihin. Sisällöt harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia."
Hienoa, että koulussa on tartuttu tähän aiheeseen. Toivon vaan, että kuuluu nimenomaan pakollisiin eikä valinnaisiin köksäntunteihin. Tosin, kun muistelee omaa nuoruuttaan, niin tuossa iässä ei kaikki oppi mennyt perille eikä tuommoiset asiat vielä niin kiinnosta nuoria yläasteiässä. Jotenkin minusta tuntuu, ettei taloustaitojen opettamista ja niiden kertaamista voi olla liikaa. Eli jokaisella koulutusasteella tarvitaan paljon enemmän taloustaitojen opetusta. Ja sitten toisella asteella ja korkeakouluissa tulisi vielä painottaa erityisesti säästämistä ja sijoittamista. Jotta jokainen nuori älyäisi heti ensimmäisen työpaikan aikanaan saatuaan alkaa laittaa säästöön ja sijoittaa osan palkastaan. Näin saadaan ihan uusia talousosaaja-sukupolvia syntymään.
PoistaOn totta, että on monia, jotka eivät osaa hallita talouttaan. Toisaalta on yli 4 miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista, jotka eivät ole ulosotossa. Jostain he ovat oppineet taloudenhallintaa ja kykyä vastustaa kulutusrumban houkutuksia. Ihan samaa koulua ovat käyneet. Uskon, että suurin syy liialliseen lainanottoon on niissä kulutusihanteissa ja mediakuvastossa, jota kohdataan päivittäin. Kriittinen lukutaito on avainasemassa, tuskin puutteet ovat niinkään matematiikan osaamisessa. Harva ihminen ei ole oppinut prosenttilaskuja. Mielikuvat ja tunteet ohjaavat ihmisiä, vaikka heillä olisi tietoa ja taitoa. IHmisillä on lisäksi tietynlainen käsitys siitä, millanen elintason pitää olla, vaikka meidän keskiverto elintasomme on aivan liian korkea suhteessa maapallon kantokykyyn. Meidän normaalimme on vääristynyt.
VastaaPoistaHyvä pointti ja varsin hyvä asia, että monet eivät ole ulosotossa:) Uskoisin kuitenkin, että aika monen näidenkin ihmisten ja perheiden taakse kätkeytyy osaamattomuutta talousasioissa, iso osa ihmisistä elää joka kuukausi kädestä suuhun, palkkapäivästä palkkapäivään, eikä säästöön saada mitään saatikka että sijoitettaisiin. On asuntolainaa, autolainaa, opintolainaa ja kulutusluottoakin, niistä on vaan jotenkin pystytty nipin napin selviytymään ilman, että on luiskahdettu sinne ylivelkaantuneiden joukkoon/ulosottoon. Ja luulen, että lisää jengiä on sinnekin tätä maailman menoa tulossa. Siksipä koen erityisen tärkeänä noiden taloustaitojen opettamisen ja opiskelun. Ja kun puhun taloustaidoista tarkoitan ihan perustaloudenhoidon juttuja, en pelkästään matematiikkaa. Juuri tuo mainitsemasi kriittinen lukutaito on erittäin tärkeässä osassa. Toisaalta, onhan meillä toivoakin, että liiallinen kulutus saataisiin loppumaan ilmastonmuutoksen varjolla, että ihmiset lopettaisivat turhan kuluttamisen. Tosin luulen, että se vie kauemmin kuin planeetallamme on aikaa tai siis tarkemmin sanottuna meillä ihmisillä tällä planeetalla.
Poista