Olen saanut taas paljon hyviä kommentteja ja hyviä kysymyksiä. Viimeksi kyseltiin paljon koron kertymisestä ulosottoveloille eli kertyykö korkoa vain pääomalle vai myös koroille ja kuluille?
Velkapääomalle kertyy ulosotossa viivästyskorkoa, joka on EKP (Euroopan Keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden voimassa oleva korko) +7 % eli virallinen viivästyskoron määrä. Näin saatu luku pyöristetään vielä tarvittaessa ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön. Tällä hetkellä viivästyskorko on 11,5 %. Suomessa ei ole lain mukaan sallittua periä korkoa korolle, joten näin ei tietenkään myöskään Suomen valtio Ulosottolaitoksen kautta peri.
Kun velka tulee ulosoton perittäväksi, velka yleensä sisältää erilaisia osasia, jotka ilmenevät tuomiosta tai ulosotosta saapuneesta vireilletuloilmoituksesta. Osa veloistahan on suoraan ulosottokelpoisia, eikä niille tarvitse hakea tuomiota. Tällaisia velkoja ovat mm. sakot, verot ja erilaiset julkiset maksut kuten liikennevakuutus, ajoneuvovero, hyvinvointiyhtymien laskuttamat terveydenhuolto- ja hammashoitomaksut jne.
Perehdytään nyt niihin velkoihin joille pitää ensin hakea tuomio. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kulutusluotot.
Alla on kuva yhdestä oikeasta tosielämän esimerkkivelasta. Tiedot on saatu velallisen ulosottoasiat-tulosteesta. Tämän tulosteen saa velallinen itse tulostettua ulosoton sähköisestä asiointiportaalista maksutta niin usein kuin vain haluaa. Itse otin tulosteen kerran kuukaudessa sen jälkeen kun olin maksanut kuukausittaisen maksusuunnitelman mukaisen suorituksen palkasta ja se oli ehditty ulosotossa käsitellä ja jakaa asioille (tähän meni yleensä muutama päivä). Tämän jälkeen syötin tiedot kaikkien velkojen osalta exceliin, josta seurasin tarkasti velkojen lyhenemistä.
Tämä korkosaatava on siis maksamatonta velalle ennen tuomiota ja ulosottoon siirtymistä kertynyttä korkoa ja se määräytyy luoton korkoprosentin mukaan. Mitä pidempään luotto on maksamatta, sitä enemmän korkoa pääomalle ehtii kertyä. Jos luoton korko on korkea, on velallisen etu, että se siirtyy mahdollisimman nopeasti ulosottoon.
Tässä kohtaa on velallisen suojana se, että velkoja voi periä vain 180 päivän ajan luoton irtisanomisesta tuota luoton alkuperäistä korkoa, jonka jälkeen voi periä vain virallisen viivästyskoron, joka siis tällä hetkellä on 11,5 %. Kun velalle on haettu tuomio, alkaa tuo lain mukainen viivästyskorko juosta heti tuomiosta lähtien vaikka ei tuo 180 päivää olisi vielä kulunutkaan umpeen. Selvyyden vuoksi: pääomalle ei enää tuomion jälkeen kerry sitä lainan korkoa, mikä lainasopimuksella on ollut, vaan ainoa korko, jota ulosotossa pääomalle kertyy on tuo viivästyskorko.
Usein velan tie on se, että kun lainanantaja sen irtisanoo, se siirtyy lähes poikkeuksetta perintätoimiston perittäväksi. Lainanantajan tai perintätoimiston ei ole mikään pakko hakea tuomiota velalle, vaan joskus velat voivat olla perintätoimiston perittävänä pitkään. Velallisella on oikeus pyytää siirtämään velka oikeudelliseen perintään. Tätä tosiaan kannattaa harkita, mikäli viivästyskorko on alempi kuin velan todellinen korko. Samoin perintätoimistossa kuluja kertyy koko perintäajalta, nämä kulut saa katkaistua kun velka siirtyy oikeudelliseen perintään. Pyynnöstä huolimatta lainanantajan tai asiaa hoitavan perintätoimiston ei ole pakko siirtää velkaa oikeudelliseen perintään, mutta kun velallinen on tehnyt pyynnön, ei sen jälkeen saa enää lain mukaan periä velasta perintäkuluja. Käytännössä usein pyyntöä noudatetaankin ja velalle haetaan tuomio, koska ilman lainvoimaista tuomiota ei velkaa voida periä ulosottoteitse.
Jos saatavalle on tuomittu maksettavaksi korkoa, myös korkosaatava pannaan hakijan pyynnöstä ulosotossa täytäntöön ulosottoperusteen mukaisesti. Tälle korkosaatavalle voidaan hakea tuomiossa maksettavaksi viivästyskorko, osassa omiakin velkojani korkosaatavalle maksettiin myös viivästyskorkoa, mutta kaikissa ei. Ero viivästyskoron kertymisessä johtuu siis siitä, mitä velkoja haastehakemuksessaan vaatii.
Kuluille (velkojan tai perintätoimiston perimiä perintä- ja huomautuskuluja) sekä oikeudenkäyntikuluille kertyy myös samoin viivästyskorkoa . Kaikille kuluille ei kerry, riippuen juurikin velkojan tekemän haastehakemuksen sisällöstä. Nämä kulut korkoineen maksetaan ulosotossa viimeisenä.
Ulosoton maksujen kohdistamisjärjestys on:
1. korkosaatavan korolle
2. korkosaatavalle
3. pääoman korolle
4. pääomalle
5. kulujen koroille
6. kuluille
Velallisen ulosottoasiat-tuloste sisältää luettelon velallisen ulosottoasioista, maksuista ja velalliseen kohdistuneista toimenpiteistä neljän vuoden ajanjaksolta eli neljä vuotta taaksepäin tulosteen ottohetkestä lukien. Tulosteelta näkyy myös paljon muuta tietoa, kuten esimerkiksi milloin tuomio asiasta on annettu ja milloin kyseinen saatava lopullisesti vanhenee.
Kertyneen viivästyskoron määrä selviää myös tuosta yhteensä ja maksettavaa korkoineen summien erotuksesta. Erotus kertoo sen, paljonko viivästyskorkoa on kertynyt kyseiseen päivään (tulosteen tulostuspäivään) mennessä. Eli yhteensä -määrä ei suurene vaan ainoastaan pienenee sitä mukaa, kun suorituksia asialle tulee. Sen sijaan maksettavaa korkoineen -summa kasvaa kertyneen viivästyskoron määrällä ja toki myös vastaavasti laskee tehtyjen suoritusten määrällä.
Edellä esitetystä esimerkistä selviää myös hyvin, kuinka paljon pikavippi on kasvanut korkoa ulosotossa. Kyseinen velka on siirtynyt ulosottoon 6.9.2019 eli vajaat viisi vuotta sitten, eikä ulosotto ole kohdistanut sille koko aikana suorituksia. Kuten huomaatte, alkuperäinen velkapääoma on lähes kaksinkertaistunut tuona aikana. Tämän kyseisen velan osalta velkoja on nyt varmasti tyytyväinen, kun velkajärjestely alkaa tässä kuussa ja hekin saavat vihdoin suorituksia. Velkajärjestelyssä heille tulee maksettavaksi yli 60 % kokonaisvelkasummasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti