Jossittelua

Viime postauksessa kerroin, miltä tilanne nyt näyttää 18 kuukauden ulosoton jälkeen - jatketaan siitä vielä vähän syvemmälle. 

Eteenpäin on menty monella tapaa, vaikka asiat ovat vielä monella mittapuulla huonosti tai hyvin huonosti. 

Palataan vielä hetkeksi vuoden 2018 loppupuolelle, jolloin tilanne oli aivan pahimmillaan ja näytti täysin toivottomalta. Muistan, kuinka soitin ensimmäisen avunpyyntöpuheluni talous- ja velkaneuvontaan marraskuun tienoilla (en muista enää ihan tarkkaa aikaa). Tuolloin ymmärsin, oikeastaan ensimmäistä kertaa, etten tule mitenkään selviytymään veloistani. 

Siihen asti olin sinnitellyt velkojen maksun kanssa ja käyttänyt kaikki mahdolliset käytettävissä olevat keinot (omasta mielestäni ainakin) ja tuossa tilanteessa kaikki lyhennysvapaat kuukaudet oli käytetty ja ehdotukseni velkojille maksuohjelmien muutoksista oli hylätty. Enkä ihmettele, koska en pystynyt antamaan realistista maksusuunnitelmaa millekään yksittäiselle velalle, koska tilanne oli päässyt jo niin pahaksi. 

Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut, jos olisin siinä mielentilassa mitenkään pystynyt, tehdä kirjallisen budjetin ja sen perusteella tarkat laskelmat veloista ja niiden lyhennyksistä, jonka mukaisia maksuohjelmia olisin ehdottanut velkojille. Vaikka rahat eivät riittäneet minimikuukausimaksuihin, olisin voinut tehdä laskelmien pohjalta perustellun esityksen ja sen pohjalta saanut mahdollisesti kaikilta velkojilta suostumuksen maksusuunnitelman muutokseen. Näin velat eivät kenties ehkä mahdollisesti olisi päätyneet ulosottoon. 

Jossittelu on turhaa, enkä sitä sen enempää enää harrasta, koska siitä ei ole mitään apua.  Mutta on hyvä erottaa mitä jos-ajattelusta oppimismahdollisuus. Mikäli minulla olisi ollut tuolloin esittää kirjallinen realistinen budjetti ja sen pohjalta maksusuunnitelmat velkojille, voisi lopputulema olla toisennäköinen. Kuka tietää?

Mikäli sinulla on ongelmia velkojen maksun kanssa, tee sinä se, mitä minun olisi tuossa tilanteessa pitänyt tehdä. Siten ei tarvitse jossitella myöhemmin, teitkö varmasti ihan kaikkesi. Tee kirjallinen budjetti. Budjetin laatimisesta löydät ohjeet esimerkiksi aikaisemmasta postauksestani Budjetointia. Tee budjetin pohjalta oma esitys velkojillesi, miten pystyt pääsemään vaikeasta tilanteesta eteenpäin suunnitellusti - osoita heille, että pystyt siihen. 

Jos asiat ovat todella huonosti, eikä velkojen maksuun jää rahaa, silloin ainoa vaihtoehto on päästää ne ulosottoon. Usein näin käy, jos velkoja on määrällisesti paljon eli kaikkiin velkoihin ei kerta kaikkiaan riitä tarpeeksi suuria suorituksia kuukausittain, jotka olisivat velkojien hyväksyttävissä. Mutta tämä asia kannattaa joka tapauksessa selvittää. 

Ota yhteyttä esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan, Takuu-säätiöön tai johonkin muuhun yksityiseen tahoon, joka voi auttaa sinua laatimaan budjetin ja esityksen velkojille, mikäli et itse siihen pysty. 

Itselläni budjetin laatiminen oli silmiä avaava kokemus: kun olin kirjannut kaikki tulot ja menot (oikeasti ihan kaikki) paperille, huomasin, etten millään ilveellä olisi voinut enää selvitä kaikkien velkojen maksusta - se ei kerta kaikkiaan ollut mitenkään mahdollista. Tässä vaiheessa taas yksi jos olisi paikallaan: Entä jos olisin laatinut budjetin jo paljon aiemmin ja huomannut tilanteen vakavuuden? Olisin pystynyt tekemään korjaavia toimenpiteitä ja asiat voisivat nyt olla toisin. 

Tällä hetkellä asiat ovat paljon paremmin pitkälti sen vuoksi, että kaikki on järjestyksessä: budjetin ansiosta tiedän tasan tarkkaan paljonko rahaa tulee ja mihin se raha menee. Pystyn säästämään vararahastoon ja maksamaan velkoja pois nopeutetusti velkalumipallon avulla. Tällä hetkellä lumipallo on vielä hyvin pieni, mutta se kasvaa koko ajan suuremmaksi. Enää ei piirongin laatikossa ole valtavaa kasaa laskuja ja maksumuistutuksia (joista osa avaamattomia), vaan sen sijaan pieni siisti nippu kuluvan ja seuraavan kuukauden laskuja. Eikä yksikään lasku ole enää yllätys vaan kaikille löytyy oma paikkansa budjetissa. 

Yksi parhaista asioista, mitä minulla tällä hetkellä on, on mielenrauha. Asiat hoituvat omalla painollaan, eikä minulla ole koko ajan päällä kauhea stressi siitä, mitä laskuja maksetaan ja mitä jätetään maksamatta. Kaikki laskut hoituvat nyt ajallaan, kun rästilaskuista on selvitty ja kuukausierät ovat ajan tasalla. Ulosotto toimii kuin junan vessa kuukausittain, lasken vain laskurilla paljonko minäkin kuukautena maksan sinne ja toimitan palkkalaskelman. 

Tottakai jossain takaraivossa tämä asia on koko ajan olemassa, en lakaise sitä mitenkään maton alle ja unohda, mutta ei tarvitse olla kireänä kuin viulunkieli koko ajan. On jopa hetkiä, etten ajattele asiaa ollenkaan. 

Hyvä neuvo kaikille: tee budjetti ja selvitä mihin rahasi oikeasti menevät. Muista, että budjetti toimii vain, kun se on kirjallisena. Se pitää olla konkreettinen ja näkyvä, jotta sitä voi seurata ja sen pohjalta voi tehdä suunnitelmia ja tarvittaessa korjausliikkeitä. 

Tähän yhteyteen pieni mainos: yhteistyökumppanini budgetapun verkkokaupasta www.budgetapu.fi löydät hyvät ja toimivat budjetointipohjat eri tilanteisiin, kannattaa hyödyntää. 

www.budgetapu.fi

18 kuukautta ulosottoa takana

Lokakuussa tulee täyteen 1,5 vuotta ulosoton alkamisesta. Tässä välissä voisi olla hyvä käydä läpi, mitä on tuon kuluneen 18 kuukauden aikana tapahtunut.  

Kerroin jo aiemmassa postauksessani  Uusi vuosi, uudet haasteet, että vuosi 2019 oli elämäni ylivoimaisesti pahin vuosi. Vuosi 2020 on monella tapaa huono vuosi (koronapandemian johdosta monilla todella huono vuosi), mutta itselläni tämä vuosi on itse asiassa ainakin tähän asti ollut paljon parempi kuin tuo synkistä synkin 2019. 

Mistä tämä sitten johtuu? Moni varmaan ihmettelee, että muikkelilla on yli satatuhatta ulosottovelkaa, miten ihmeessä tämä voi olla parempi vuosi? No minäpä kerron. 

Ensinnäkin ulosottovelka on lyhentynyt alun 122.594 eurosta  tämän hetkiseen 115.604 euroon  eli 6.990 euroa. Tässä ei ole vielä mukana lokakuun lyhennystä ulosottoon, koska se tapahtuu vasta viikon päästä. 

Tuohan on mahdottoman pieni summa 1,5 vuodessa, kun otetaan huomioon, että kyseisenä aikana olen maksanut ulosottoon 18.896 euroa. Tämä tarkoittaa, että 11.900 euroa on mennyt pelkkiin korkoihin ja taulukkomaksuihin. Aika masentavaa, eikö totta. 

Mutta huomioikaa, positiivista on, että ulosottovelka on joka tapauksessa pienentynyt, mikä on tietysti tavoitteena. Asiat voisivat olla huonomminkin, olisin voinut olla työtön, enkä olisi pystynyt maksamaan mitään ulosottoon, jolloin velka olisi kasvanut saman verran. Itse asiassa velka olisi kasvanut vielä enemmän korkovaikutuksen johdosta. Eli oikeaan suuntaan ollaan menossa - hitaasti, mutta varmasti. 

Toiseksi, olen työstänyt ajatuksiani kuluttamisesta ja rahasta, taloudesta ja velasta tämän matkan aikana. Olen etsinyt tietoa asioista ja kirjoittanut tänne blogiin kaiken keräämäni tiedon. Olen saanut nivottua keräämäni tiedon yhteen helppolukuiseen oppaaseen Apua, rahat loppu! Opas ylivelkaantuneelle. Olen saanut aivan mielettömän ihania yhteistyökumppaneita ja tahoja, jotka uskovat minuun ja asiaani ja ovat edesauttaneet siinä, että olen saanut oppaan julkaistua ja pystyn jakamaan sitä maksutta kaikille tarvitseville. 

Kolmanneksi, olen tällä hetkellä kaikesta huolimatta ja ehkä juuri siitä syystä melko onnellinen. Olen saanut kerättyä vähän ihmisarvoani takaisin, koska olen huomannut, että pystyn hoitamaan velkojani ja pystyn samalla auttamaan niin blogini tarjoaman vertaisavun kuin oppaankin avulla muita samassa tilanteessa olevia lähimmäisiä. Ja mikä tärkeintä, kenties auttamaan ehkäisemään talousvaikeuksia herättämällä ihmiset miettimään ja halauamaan muutosta velkojensa hoidossa. 

Elämä jatkuu. 

Ennaltaehkäisy

On yksi asia, mikä on ihan hirmuisen tärkeä ja se on ennaltaehkäisy. Se on usein parasta ja kustannustehokkainta lähestulkoon kaikessa liittyipä asia terveydenhuoltoon, hyvinvointiin tai talousasioihin. Ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää henkilökohtaisen talouden hoidossa ja se on takuuvarma keino välttyä liialliselta velkaantumiselta. 

No, mikä sitten on ennaltaehkäisevää toimintaa talousasioiden hoidossa? No tietysti talousbudjetin laatiminen ja siinä pysyminen. Itse en ymmärtänyt budjetin laatimisen tärkeyttä ennen kuin oli liian myöhäistä ja voit todellakin uskoa, että olisin ollut sille henkilölle koko sydamestäni kiitollinen, joka olisi minulle tämän asian tuolloin reilut kymmenen vuotta sitten opettanut. Tai vaikka jo paljon aiemmin, opiskeluaikana. 

En tiedä opetetaanko kouluissa nykyisin henkilökohtaista taloudenhoitoa ja velanoton peruslainalaisuuksia ja kuinka paljon, mutta sen tiedän, että olisi syytä opettaa. Toisen asteen oppilaitoksessa tai korkeakoulussa olisi varmasti tälle paras aika. Kurssin ei tarvitsisi edes olla kovin pitkä ja laaja, kunhan siinä opetettaisiin budjetointi helpolla ja ymmärrettävällä tavalla ja opastettaisiin jokaista opiskelijaa laatimaan oma talousbudjetti. Lisäksi neuvottaisiin olemaan varovainen kaiken velanoton suhteen ja kerrottaisiin, miten luottotiedot voi menettää ja mitä siitä seuraa. Pikavippien ja kulutusluottojen ottamisesta olisi syytä myös varoittaa. Tosin pikavipit saattavat nyt jäädä historiaan (peukut tälle!) näiden korkokattojen ym.rajoitusten vuoksi. Ja niitä ei todellakaan jää kukaan kaipaamaan!

Itse opettaisin myös, että velka on pahasta, ei mikään vivutusväline, vaikka sellaisia nuo taloustieteilijät ja sijoittajagurut kovasti neuvovatkin.  En suosittele ketään edes harkitsemaan muuta velkaa kuin opintolainaa, joka on tänä päivänä lähes pakollinen osa opiskelijan toimeentuoloa sekä myöhemmin elämässä mahdollisesti tarvittavaa asuntolainaa. Velkavivutus kuulostaa terminä tosi hienolta, mutta se sisältää aina todella suuren riskin. Riski on, että jotain yllättävää sattuu, etkä pystykään hoitamaan velkojasi - tällöin on vaarana, että menetät ihan kaiken. 

Milloinkaan ei ole liian myöhäistä kiinnostua omien raha-asioiden hoidosta ja opetella laatimaan henkilökohtainen budjetti.  Ei myöskään ole koskaan liian myöhäistä alkaa säästää rahaa pahan päivän varalle, koska se paha päivä tulee joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin. 

Käykö sinulle niin, että tili on tyhjä ennen seuraavaa tilipäivää? Eli kuukautta on jäljellä vielä vaikka rahat on loppu? Mulle ei enää käy. Miksi? Koska budjetoin kuukauden rahat siten, että ne varmasti riittävät sinne seuraavaan tilipäivään. Ja jos oikeasti yllättäviä kulueriä tulee, niitä varten on vararahasto.  

Ja hei, muista, että budjetoinnin ei tarvitse olla vaikeaa. Saat helpot pohjat ja hyvät täyttö- ja käyttöohjeet esimerkiksi täältä.

Nautitaan lämpöisistä ja aurinkoisista syyspäivistä ennen sateiden tuloa!

 

Photo by Zhen Hu on Unsplash

 

Tilanne syyskuussa

Nyt on tullut aika taas katsoa (madon)lukuja eli miten kolmas kvartaali eli vuosineljännes sujui ulosottovelan maksun osalta. 

7-9/2020 

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 2.260,58 €.
Tästä summasta korkoihin on mennyt yhteensä 1.732,30 €.
Taulukkomaksuihin on mennyt 252,00 €.
Ulosottovelka on lyhentynyt tällä ajanjaksolla 276,28 €. 

Tämän kolmen kuukauden jakson aikana kertymä ulosottoon on ollut pienempi kuin aikaisemmilla vuosineljänneksillä. Tähän vaikuttaa osaltaan tuo viheliäinen korona, jonka johdosta ylimääräisten palkanlisien määrä on jäänyt vaatimattomaksi. Toivon, että tässä loppuvuoden aikana saan vähän enemmän maksettua palkasta ulosottoon. 

Yksi kiva juttu oli, että ulosotto oli nyt maksanut pois myös viime vuodelta roikkumaan jääneen kiinteistöveron, joten yksi velka häipyi myös sieltä kokonaan pois. Kuluvan vuoden kiinteistövero on jo maksettu (ja lähes ajallaan), joten lisää velkoja ei ole ulosottoon menossa.

Korkoihin menee edelleen suurin osa maksuista. Tällä hetkellä ulosotto on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 17 kk eli enää 7 kk jäljellä kahteen vuoteen, jonka jälkeen taulukkomaksut loppuvat. 

Muiden (ulosoton ulkopuolisten) velkojen osalta tilanne on se, että olen saanut jo toisenkin velan (osamaksuvelka) maksettua! Nyt olen hyökännyt aggressiivisesti kolmanneksi suurimman (luottokorttivelan) kimppuun. Tämän maksuun kuluu kyllä n.20 kk, eli pitkän matkan juoksua taas tiedossa. Jaksaa, jaksaa! Go for it girl!

Samoin olen saanut maksut suurimmaksi osaksi ajan tasalle eli velkojen kuukausilyhennykset eivät enää laahaa kuukautta perässä. Tästä syystä laskujen loppusummat pienenevät, kun ei tule viivästyskorkoja eikä maksumuistutuskuluja enää siihen koron ja lyhennyksen päälle (lukuun ottamatta normaaleja laskutuskuluja).

Viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat selvillä joulukuun puolenvälin jälkeen ja silloin vedän myös yhteen koko vuoden luvut, jos vain joulukiireiltä ehdin, muuten menee pyhien jälkeen.  Ja sitten aletaankin jo suunnitella seuraavan vuoden juttuja. Maltan tuskin odottaa toukokuuta 2021, jolloin ei maksusuunnitelman mukaisista lyhennyksistä enää mene taulukkomaksuja! 

Nyt voikin alkaa miettiä jo tulevia joululahjoja! Muutama löytyy jo kaapista valmiiksi hankittuina ja jotain teen ihan itse. Miettikää, että jouluun oli tätä kirjoittaessa enää tasan 100 päivää!

 

Photo by Stephen Ellis on Unsplash

Jos mietit lainojen yhdistämistä, lue tämä ensin

Olen kirjoittanut jo aiemmin lainojen yhdistelystä mm. postauksessa Lainojen yhdistäminen. Kannattaa lukea sieltä, milloin lainoja kannattaa tai ei missään nimessä kannata alkaa yhdistellä. 

1.7.2020 tuli voimaan tuo hallituksen ehdottama 10 %:n korkokatto uusille vakuudettomille kulutusluotoille, josta kirjoitin myös aiemmin postauksessani. 10 % korkokatto ei koske kauppojen osamaksuvelkoja eikä luottokortteja eli ns.hyödykesidonnaisia luottoja. Myöskään vanhojen olemassa olevien luottojen korko ei laske, vaan kyse on ainoastaan uusista 1.7.20-31.12.20 välisenä aikana otetuista luotoista.

Kannattaa huomioida, että kyseinen laki on määräaikainen eli voimassa vain vuoden 2020 loppuun saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että jos nyt heinä-joulukuun välisenä aikana teet uuden kulutusluottosopimuksen, siitä saa periä vain enintään 10 % korkoa tämän vuoden loppuun saakka. Jos laina-aika jatkuu, korko voi olla suurempi heti ensi vuoden alusta lähtien. Tämä tulee ilmetä luottosopimuksesta, joten kannattaa lukea se varsin tarkkaan ennen allekirjoitusta. 

Joka tapauksessa, vaikka korko nousisi heti ensi vuoden alusta, se ei saa nousta yli 20 %, joka on lain mukainen enimmäiskorko. Mutta tarkoitan siis, että jos korko on nyt loppuvuoden 10 % ja nousisi heti ensi vuoden alusta esim.lähelle tuota 20 %, en lähtisi uutta lainaa ottamaan enkä yhdistelemään vanhoja. Kannattaa myös muistaa, että lainanantajat ovat tiukentaneet lainanantokriteereitään, joten et välttämättä edes saa uutta edullisemman koron luottoa.

Jos kuitenkin tilanteesi on hyvä eikä sinulla ole sellaisia ongelmia, jotka aiheuttavat lisää velkaantumista ja nykyisten luottojesi korko on reilusti yli tuon 10 % eli lähempänä 20 %, voi olla järkevää yhdistää ne tietyissä tilanteissa yhdeksi edullisemmaksi lainaksi (jos saat hyvän korkotarjouksen ensi vuoden alusta alkaen). Huom. Vain jos yhdistelyn edellytykset täyttyvät ja siitä syntyy oikeasti säästöä koroissa ja kuluissa!  (Huom. Lue aikaisempi postaukseni yhdistelyn edellytyksistä.)

Yleisesti yhden lainan maksaminen usean sijasta tuo säästöjä kuluissa ja on helpompi hallita. Mutta lainojen yhdisteleminen ei ole järkevää, jos velkaantumisen juurisyitä ei ole tiedostettu, eikä omaa kulutuskäyttäytymistä muutettu, koska silloin velkaantuminen jatkuu edelleen samalla tavalla kuin ennenkin ja lopputuloksena on lainamäärän eksponentiaalinen kasvu. 

Jos jatkat tehden asioita samalla tavalla, et voi olettaa, että lopputulos olisi erilainen.  

Hyvä asia tuossa määräaikaisessa laissa on se, että pikalainojen ja muiden vakuudettomien kulutusluottojen suoramarkkinointi on kielletty vuoden loppuun saakka. 

Hyvää positiivisuusviikkoa!

Näin positiivisuusviikon kunniaksi hieman filosofista pohdintaa.

Kirjailija Ton Lundberg sanoo positiivisuudesta näin: ”Positiivisuus on tavoitteellista elämää, mahdollisuuksien näkemistä, henkilökohtaisen vastuun ottamista, ongelmien ratkaisemista ja päämäärätietoisuutta. Myönteinen elämänasenne sisältää vastuun: olet koko ajan vastuussa kaikesta: esimiehellesi, asiakkaillesi, perheenjäsenillesi, velkojillesi - ja viime kädessä omalletunnollesi.”

Tämä kiteyttää mielestäni asian erittäin hyvin. Tätähän se positiivisuus on, että nähdään mahdollisuudet kaikissa olosuhteissa, vaikka kuinka huonoissa ja epäonnisissa. Nähdään se hopeareunus. Otetaan asioista vastuu, asetetaan tavoite ja ratkaistaan kaikki matkan varrelle osuvat ongelmat matkalla kohti päämäärää. Tätä minäkin toteutan koko ajan. En ole passivoitunut velkataakan alle vaan etenen päättäväisesti kohti maalia, velatonta elämää. Ja teen aivan kaikkeni, jotta pääsen sinne mahdollisimman pian. Siellä se hopeareunus välkähtelee.

Onneksi positiivisuutta voi myös opetella, jos ei sitä ole jaettu sinulle riittävästi tai olet jäänyt siitä kokonaan paitsi. Ota tavaksesi lukea ja omaksua pieniä positiivisuuden pipanoita päivittäin. Aloita vaikka menemällä Positiivareiden sivuille ja tilaamalla maksuton Ajatusten aamiainen. Tällöin saat joka arkiaamu sähköpostiisi positiivisia ajatuksia. Niissä on sellainen jännä ominaisuus, kun niitä säännöllisesti nauttii, ne alkavat moninkertaistua ja ennen kuin huomaatkaan, olet muuttanut ajatusmaailmaasi positiivisempaan suuntaan.

Hyvää positiivisuusviikkoa sinulle!

Nimimerkillä iloinen velanmaksaja

 Ps. Kahden viikon päästä on taas tilannekatsauksen aika, kun kolmannen kvartaalin velanmaksuluvut ovat saatavilla. 

 

 

Vararahaston karttuminen

Yksi tärkeimmistä tehtävistä velkakierteestä pois pääsemiseksi ja kohti velatonta elämää on vararahaston kartuttaminen. Lupasin jo aiemmin pitää teidät ajan tasalla oman vararahastoni kertymisen suhteen. 

Olin silloin hieman liian optimistinen, kun arvelin, että 1000 euron vararahasto on kasassa jo vuoden loppuun mennessä (kyse oli siis vuodesta 2019). Ihan niin nopeasti se ei käynyt, mutta nyt on tilanne jo varsin hyvällä mallilla. 

Tällä hetkellä kasassa on 1.150 euroa, josta käteisenä 700 euroa ja erillisellä säästötilillä 450 euroa. Tämä on siis nimenomaan vararahasto oikein yllättäviä tilanteita varten (emergency fund, 112-rahasto). Eli sitä ei käytetä mihinkään sellaiseen "yllättävään" menoon, joka on ollut ennakoitavissa vaan nimensä mukaan "hätätilanteessa riko lasi"-tyyppisessä tilanteessa, jolloin on aivan pakko käyttää rahaa ja tili on sillä hetkellä tyhjä. 

Itse kategorioisin tähän sarjaan yllättävät ja ennakoimattomat lääkäri- ja  hammaslääkäripäivystyskulut, välittömästi tarvittavat lääkkeet, lemmikin äkillisen sairastumisen ja auton äkillisen rikkoutumisen/korjaustarpeen sekä matkakortin katoamisen. Ja tietysti äkkiä ja arvaamatta saadut potkut työstä voisi kuulua tähän kategoriaan. Mitäs muuta äkillistä maksua voisi tulla?

Kaikki muut ennakoitavissa olevat kulut, jotka vaan tuntuvat tulevan yhtäkkiä silloin, jos niihin ei ole varauduttu etukäteen eikä niitä ole budjetissa huomioitu, eivät kuulu tähän vararahastosta hoidettaviin kuluihin, tulkoonkin ne "äkkiä ja pyytämättä". 

Edelleen vararahaston kartuttaminen jatkuu, pyrin siihen, että tilillä on 1000 euroa ja sukanvarressa toinen tonni. Sen jälkeen voi hieman huoahtaa - kaikki ei kaadu, vaikka jotain yllättävää sattuisikin. 

Tässä vielä pari vinkkiä vararahaston kartuttamiseen: 

• Nosta joka viikko automaatista 20 euroa ja laita kirjekuoreen/rasiaan tms. > vuodessa kertyy 1.040 euroa (52 viikkoa) 
• Siirrä tilipäivänä 50 euroa erilliselle säästötilille, johon sinulla ei ole korttia > jos tilisi tulee kerran kuussa, keräät 600 euroa/vuosi, jos tilipäivä on kaksi kertaa kuussa, tuplaat summan
• Kun teet molemmat yllä mainitut, olet säästänyt vuoden päästä jo 1.640 tai 2.240 euroa!
  

 

Mites teidän vararahastonne karttuvat? 

                                                                Photo by Unsplash