22 kuukautta ulosottoa takana

Tässä voi ihan kohta sanoa heipat helmikuulle ja toivottaa maaliskuu tervetulleeksi. Ihana kevät, tule vaan nopeasti, sinua odotetaan jo! 

Ulosottolaitoksen uudistus on ainakin allekirjoittaneen kohdalta sujunut ihan smoothisti, asianhoitaja siellä päässä muuttui kaksi kertaa ennen kuin nyt on nimetty vastaava ulosottomies, joka taas on muuten nainen, eli ulosottohenkilö. Nyt ei ole hetkeen tullut enää muutoksia eli näillä mennään. 

Olin taas heti yhteydessä uuteen ulosottohenkilööni ja sieltä tuli oikein positiivinen vastaus että jatketaan vain samalla maksusuunnitelmalla, kuin tähänkin asti, koska toimii niin hyvin. Ja mikä ettei, olenhan maksanut joka ikinen kuukausi jo 22 kuukauden ajan oikean suuruisen maksun ulosottoon. Oikean suuruisen maksunhan saa helposti laskettua Ulosottolaitoksen sivuilla olevalla maksulaskurilla. 

Odotan jo kovasti maaliskuun palkkaa, koska tiedän sen olevan suurempi johtuen suuren työmäärän tuomista provikoista. Toisekseen odotan, että pääsen vetämään taas yhteen alkuvuoden luvut tänne.  

Lisäksi odotan ihan tosi paljon jo toukokuuta, koska huhtikuussa menee viimeiset taulukkomaksut maksusuunnitelmamaksuista. Sen jälkeen saadaan hieman lisää vauhtia ulosottovelan maksuun!

Toki siitä seuraa myös sellainen kurjuus, että saan jälleen uuden maksuhäiriömerkinnän, tällä kertaa pitkäkestoisesta ulosmittauksesta, kun yhtäjaksoista ulosmittausta on jatkunut yli kaksi vuotta. Mutta se ei siellä jonon jatkona tunnu tässä vaiheessa enää miltään. Sinne kyllä mahtuu.

Tämä toikin mieleeni taas hetkeksi ne hirvittävät kauhuntunteet, kun reilut kaksi ja puoli vuotta sitten heräsin karmeaan velkatilanteeseeni. Miten epätoivoinen tuolloin olinkaan. Ja myöhemmin, kun tuli ilmoitus ensimmäisestä maksuhäiriömerkinnästä, miten ylitsepääsemättömän kamala epäonnistumisen tunne minut valtasi. 

Nyt voin viisaampana jo todeta, että niistäkin päästiin yli ja ympäri, vaikka tuolloin ei valoa tunnelin päässä näkynyt. Kaikkeen tottuu ja oppii etsimään asioista ne positiiviset puolet. 

Ei muuta kuin kevättä kohti! 

Paljonko palkasta ulosmitataan?

Tällä kertaa postaus koskee palkan ulosmittausta ja olen tehnyt tästä aiemmin jo vastaavanlaisen postauksen Pelottaako ulosotto? , mutta mm. lukuihin on tullut tarkennuksia, joten tässä ajantasaista tietoa. 

Paljonko palkasta ulosmitataan?

Laissa on määritelty suojaosuudet, joten sinulle jää aina omaan ja elatuksesi varassa olevien elämiseen rahaa. Näin ollen palkan ulosmittauksessa sinulle pitää jäädä riittävästi rahaa perustoimeentuloon, kaikkea ei voida ulosmitata. 

Kannattaa myös muistaa, että jos palkka tai muu toistuvaistulo (esim.eläke, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, äitiysraha) on pienempi kuin suojaosuus, ei palkasta ulosmitata mitään. 

Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki, työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja lapsilisät eivät ole lainkaan ulosmittauskelpoisia. 

Sen sijaan erilaiset palkanlisät kuten provisiot, lomarahat, luontoisedut ja palkkiot katsotaan myös palkkatuloksi eli ne ovat ulosmittauksen alaisia. 

Suojaosuuksien määrää tarkistetaan aika ajoin, tällä hetkellä (1.1.2021 alk.) velallisen suojaosuus on 681,30 € kuukaudessa (22,71 €/pv). Suojaosuuteen lisätään aina jokaisesta elatuksen varassa olevasta henkilöstä 8,15 €/pv. Vuoden 2021 alusta tuli 3 sentin korotus/pvä suojaosuuteen ja elätettävän henkilön lisään.

Jos palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä, voidaan tehdä ns.tulorajaulosmittaus. Tämä tarkoittaa sitä, että suojaosuuden ylittävästä palkasta ulosmitataan 2/3. 

Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3). Tämä on esimerkiksi minun tapauksessani tilanne tavallisina palkanmaksukuukausina (kun ei ole isoja provisioita maksussa). 

Jos sitten palkka on tästäkin suurempi (yli 4 x suojaosuus), on ulosmittaus hieman monimutkaisempi eli 4 x suojaosuuden määrästä ulosmitataan 1/3 ja lisäksi sen ylittävältä osalta 4/5. Kannattaa kuitenkin muistaa, että palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet! 

Veronpalautukset ovat ulosmittauksen alaisia ja  veronpalautus ulosmitataan yleensä täysimääräisesti, jos velkaa siis on enemmän kuin palautuksen määrä. 

Mikäli olet huolissasi siitä, että kun työnantajasi saa tiedon ulosmittauksesta, olet vaarassa menettää työsi, niin muista, että aina voit yrittää neuvotella oman ulosottomiehesi kanssa asiasta ja pyytää häntä tekemään maksusuunnitelman kanssasi. Tällöin maksat itse kuukausittain saman summan ulosottoon kuin mitä palkasta menisi suoraan maksukiellolla.
Huom. Tämä ei aina ole mahdollista, mutta kannattaa varmasti kysyä. Huomioi myös, että suuremmissa työpaikoissa palkanlaskennan hoitaa usein joko palkanlaskija tai tilitoimisto, eikä pomosi välttämättä tiedä ulosmittauksesta lainkaan. 

Lisätietoa palkan ulosmittauksesta ja muutakin ulosottoon liittyvää löydät ulosoton kotisivuilta ulosottolaitos.fi. 

Säästöhaaste

Otetaanpa vielä lisää haasteita tälle vuodelle! Eli 52 viikon säästöhaaste. Tavoitteena säästää iso summa "ylimääräistä" rahaa. 

Nämä säästöhaasteet on aika kivoja ja niitä löytyy erilaisia, mutta idea kaikissa on tarkkailla omaa kulutusta ja napata esimerkiksi joka viikko hieman rahaa pois rahapussista ja kulutuksesta ja laittaa se säästöön. Säästäminen tapahtuu ihan kuin huomaamatta ja vaivihkaa. Eihän pieni summa viikossa tunnu missään.

Tämä 52 viikon säästöhaaste toimii siten, että kullakin viikolla laitat säästöön kyseisen viikon numeron verran rahaa. Eli viikolla 1 yhden euron, viikolla 2 kaksi euroa, viikolla 3 kolme euroa jne. Tammikuun lopussa rahaa on säästössä 10 euroa. 

Kuulostaa tosi yksinkertaiselta ja helpolta. Ja niin se onkin, siinä sen juju. Ainoa mikä tekee siitä vaikean on, kun aletaan mennä loppuvuotta kohti: summat suurenevat. Joulukuussa on viisi viikkoa ja säästösumma 250 euroa. Koko vuonna kertyy tällä säästöhaasteella 1.378 €. Aika kiva summa! Ja hei, jos oikeasti tuo joulukuu on ihan mahdoton, niin käytä ne 250 euroa joululahjoihin - sinulla on silti säästössä 1.128 €! 

Säästöhaasteen voi tehdä myös toiseen suuntaan tai vaihdellen tai jakaen koko summan tasan 52 viikolle, jolloin viikoa kohden säästösumma olisi 26,50 €. Mutta se ei ole ihan yhtä hauskaa. 

Ja yksi tärkeä pointti on, että edeten pienistä summista suurempiin, opit säästämään ja nuo loppukuukausien isommat summat eivät ole enää niin vaikeita. On paljon helpompaa tammikuussa kun rahat ovat muutenkin joulun jälkeen vähissä alkaa säästää euro, toinen ja kolmas kuin esimerkiksi 26,50 €/viikko, joka tekee 106 euroa tammikuussa. 

Minä otin haasteen vastaan - ota sinäkin! 

Kerron teille täällä blogissa, miten haaste etenee ja pääsenkö maaliin asti. Kerrothan sinäkin omasta edistyksestäsi kommenteissa. 

Kuva IS.fi

Tämän vuoden haasteet

Olen jo aiemmin kirjoittanut tavoitteista velkojen maksun suhteen tälle vuodelle. Lisään tavoitteisiin nyt vielä yhden. 

Sitä ennen täytyy todeta, että viime vuoden tavoitteiden totetumisesta en ole kirjoittanut mitään ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, etten ollut asettanut itselleni velkojen suhteen mitään tavoitteita, muuta kuin että määrä ei lisäänny. Tähän tavoitteeseen pääsinkin helposti ja onneksi velat myös lyhenivät vähän. 

Lisätavoitteen asetantaan vaikutti jatkuva ruoka- ja taloustavaroiden sekä muiden tarpeellisten hyödykkeiden budjetin ylittyminen viime vuonna. Tähän kategoriaan kuuluvat: ruoka, taloustavarat, lääkkeet, hygienia, lemmikkitarvikkeet, vaatteet, lahjat ja muistamiset jne. eli kyse on ihan huikean laajasta kategoriasta. 

Budjetin ylittymiseen on johtanut kaksi asiaa a) olen budjetoinut niihin liian vähän ja b) yllättäviä budjetoimattomia ostoja/maksuja tuli ihan liikaa. 

En ole aiemmin tätä erää tarkasti pilkkonut, mutta nyt aion pilkkoa, jotta selviää, mihin ne rahat oikein menevät ja miksi budjetti paukkuu yli kaiken aikaa. 

Kohta a: olen budjetoinut niihin liian vähän. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että enempää käytettävissä olevia varoja ei ulosoton ja muiden pakollisten laskujen ja lainanlyhennysten jälkeen ole. Eli sillä, mitä jää, pitää pärjätä. 

Kohta b: aina tulee yllättäviä menoja, aina. Sellaista kuukautta en ole vielä nähnyt, ettei tulisi. Täst äsyystä vararahasto on äärettömän tärkeä olla olemassa. 

Kuukauden budjetti on melko tiukka ja se jakautuu seuraavasti:

650 €  ruoka, juomat, koiranruoka, pehmopaperit, siivous,  henk.koht.hygienia eli kaikki mitä               normaalista päivittäistavarakaupasta saa 
200 €  muut talous- ja henk.kohtaiset tavarat, lääkkeet, lahjat, vaatteet, kodin sisustus jne.

100 €   auton polttoaine

950 €   yhteensä/kk

Ensimmäiset kohdat ovat kavereita keskenään eli jos kohtaan yksi menee vähemmän rahaa, voi kohtaan kaksi lisätä tai toisinpäin. Auton polttoaineeseen sen sijaan menee se mikä menee. Miedot alkoholijuomat kuten oluet ja siiderit sisältyy ykköskategoriaan ja jos vierailee alkossa, ne menevät kakkoskategoriaan. 

Mutta tuossa lopputulemassa 950 €/kk pitää kuitenkin pysyä. Jos budjetti menee yli, se pitää maksaa vararahastosta. Tai sitten pitää siirtää jotain laskua eteenpäin seuraavalle kuulle. 

Ennen vanhaan hyvään aikaan, aikaan ennen ulosottoa ja maksuhäiriöitä, olisin vinguttanut luottokorttia, jos rahat eivät riitä, mutta ei enää. Nyt on tilanne se, että velat maksetaan niin pian kuin mahdollista, eikä sen jälkeen velkaa enää meidän perheessä tunneta. 

Seuraan jatkossa täällä blogissa, miten talousbudjetti tältä osin pitää kutinsa. Tavoitteena tiiviillä seurannalla on, että tästäkin kategoriasta saataisiin jäämään rahaa säästöön/ velanmaksuun. En tiedä vielä, onko se edes realistista, mutta aion yrittää. 

Millaisen/ kuinka tiukan budjetin kanssa te elätte? 

Tammikuussa viilataan budjettia

Olen ennenkin kirjoittanut budjetoinnista ja sen tärkeydestä tänne blogiin ja tästä aiheesta on hyvä aloittaa myös uusi vuosi 2021. Hyvät budjetin laadinnan ohjeet  löydät vaikkapa aikaisemmasta postauksestani Budjetointia. Jos tarvitset enemmän apua budjetin laadintaan ja erittäin hyvät ja toimivat pohjat budjetille, niitä löydät yhteistyökumppanini sivuilta www.budgetapu.fi. 

Viimeksi asetin tavoitteet velanmaksulle vuodelle 2021. Jotta tavoitteita pystyy asettamaan ja niiden toteutumista seuraamaan, tulee tietysti ensin tehdä budjetti ja budjetoida velanmaksuun suunnitellut varat. Senpä vuoksi aloitin vuoden budjetin tarkistuksella. 

Kerran laadittu budjetti ei palvele tarkoituksessaan ikuisesti, vaan sitä pitää aika ajoin päivittää. Usein budjettia täytyy joiltain osin päivittää jopa kuukausittain, mutta vähintään kerran vuodessa tulee käydä koko budjetti tarkasti läpi. 

Jotta pystyy laatimaan ennusteita rahankäytöstä, on tietysti ensin selvitettävä mihin sitä rahaa oikein kuluu. Tätä varten on tärkeää seurata omaa rahankäyttöä riittävän pitkältä ajanjaksolta, jotta kaikki epäsäännöllisetkin menot tulevat varmasti mukaan budjettiin. Itse olen käyttänyt tässä vähintään puolen vuoden toteutuneita tuloja ja menoja. Helpoiten luvut saa kasaan pankin tiliotteista. Tapanani onkin tulostaa puolen vuoden tiliotteet molempien tileistä (huom.kaikista tileistä) ja syöttää tiliotteelta luvut kategorioittain excel-taulukkoon. 

Osa on helppoja, esimerkiksi maksetuista laskuista näkee heti, mitä lasku koskee, onko kyseessä sähkölasku vai luottokorttilasku jne. Ruokakauppaan maksetut summat erottaa myös tiliotteelta ja tässä vaiheessa syötän kaikki S-ryhmän, K-ryhmän, Lidlin jne. pankkikorttimaksut ruoka-osioon. Myöhemmässä vaiheessa käyn kuittitasolla läpi, mikä osa summasta on mennyt ruokaan, mikä kenties alkoholijuomiin ja mikä taloustarvikkeisiin. Kannattaa muistaa laskea mukaan myös käteiskuitit, mikäli olet tehnyt käteisostoja. Samoin jos olet tehnyt s-bonustililtä tai plussaseteleillä yms. ostoja, laske nekin mukaan. Muista merkitä ne myös tuloksi. 

Sitten on pankkikorttimaksut, joissa saajana on muita liikkeitä kuin perinteisiä päivittäistavarakauppoja ja niiden osalta kerään veloitetut summat omaan kasaansa, joka sisältää talous- ja hygieniatarvikkeet, kodinkoneet, lahjat, vaatteet ym.tarvikkeet. Tämänkin kasan maksut voi sitten myöhemmin tarvittaessa erotella omiin pienempiin kategorioihin. Minulle riittää tämä jako, mutta poimin kasasta kylläkin selkeästi suurimmat menot ja mietin jokaisen kohdalla, oliko tämä meno todella tarpeellinen. 

Kaikkien menojen kohdalla on hyvä kysyä itseltään ostinko tämän tuotteen/palvelun tarpeeseen vai täytinkö vaan jonkin oman halun/mieliteon? Tarvitsenko todella tätä vai haluanko vain? Kun opit tunnistamaan näiden kahden eron, pystyt shoppailemaan järkevämmin eikä tule tehtyä turhia hankintoja. Rahaa säästyy ja ilmasto kiittää!

Kun näet paljonko rahaa on mennyt esimerkiksi ruokaan, pystyt budejtoimaan riittävän summan tuleville kuukausille. Jos ruokaan on mielestäsi kulunut liikaa rahaa ja vähemmälläkin tulisit toimeen, voit budjetoida vähemmän ja laittaa erotuksen vaikka velkojen maksuun. Muista kuitenkin seurata muutaman kukauden ajan (esimerkiksi seuraavat puoli vuotta), että ruokabudjettisi todella pitää ja muuta budjettia tarpeen mukaan. Ruokamenoista on kuitenkin monella melko helppo saada joustoa muualle budjettiin, koska useimmiten sieltä löytyy paljon sellaista mitä ei tarvitse. 

Ruoanlaitossa pystyy myös helposti säästämään valitsemalla edullisemmat raaka-aineet ja käyttämällä satokauden tuotteita. Netistä löydät miljoonia reseptejä ja kirjastosta löytyy vaikka kuinka paljon edullisen ruoanlaiton oppaita lainaksi, hyödynnä siis lähikirjastoasi. 

Kun menopuoli on tiliotteilta tarkastettu ja lajiteltu omiin kasoihinsa, muista tarkistaa myös tulopuoli. Tuloista voi helposti ajatella, että siellä tiliotteilla on palkkatulot eikä muuta. Tässä voit olla hyvin väärässä: muista tarkistaa tiliotteet myös muiden tulojen osalta. Siellä voi olla korkotuloja, osalla osinkotuloja tai osuusmaksun korkoa, veronpalautuksia (jos et ole ulosotossa, koska silloin ne menevät verottajalta suoraan ulosottoon), veikkaus- ja muita arpajaisvoittoja, tavaroiden myyntituloja jne. Näitä kutsutaan joskus piilotuloiksi tai ylimääräisiksi tuloiksi. Muista etsiä kaikki piilotulosi myös budjettia varten! Joko aloit kiinnostua?!

Oletko sinä jo laatinut/tarkastanut budjettisi vuodelle 2021?

Photo by Chiara Daneluzzi on Unsplash

Tavoitteet 2021

Hyvää Uutta Vuotta! 

Uuden vuoden alussa on hyvä vetää yhteen edellinen vuosi ja asettaa tavoitteet uudelle vuodelle. Viime postauksessa kävin läpi paljonko vuoden 2020 aikana tuli maksettua ulosottoon. Voit lukea siitä lisää täältä. 

Tavoitteet uudelle vuodelle 2021 velkojen maksun suhteen ovat seuraavat:

- ulosottoon maksetaan arvion mukaan 12.470 euroa

- muita ulosoton ulkopuolisia velkoja (pois lukien asuntolaina) maksetaan 9.880 euroa

- lisäksi lyhennetään asuntolainaa lyhennysohjelman mukaan 9.055 euroa. 

Yhteensä velkoihin menee maksuja arviolta 31.405 euroa.

Ulosottoon menee arviolta 800 euroa joka kuukausi, jonka lisäksi ylimääräisistä provisioista keskimäärin n. 239 euroa/kk eli 1.039 euroa/kk. Tavoitteena on siis, että ulosottoon maksetaan puolen vuoden jaksolla 6.234 euroa. Tämän toteutumista seurataan vuoden aikana. 

Arvioin, että ulosoton korkoihin (7 %) ja kuluihin menee n. 8.230 euroa vuonna 2021. Tämä tarkoittaa, että velka lyhenee n.4.240 euroa. Katsotaan sitten vuoden edetessä, pitävätkö arviot kuinka hyvin paikkansa. 

Ulosottoon ei makseta mitään ylimääräisiä suorituksia vuonna 2021 vaan kaikki liikenevä ylimääräinen tulo ohjataan ulosoton ulkopuolisiin velkoihin - velkalumipallomenetelmän mukaisesti aina pienimpään velkaan. Tavoitteenani on maksaa muut velat ensin pois, jotta ulosottovelkoihin voi myöhemmin maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä. Velat lyhenevät vuoden aikana n. 7.320 euron verran. Plus kaikki ylimääräinen, minkä vaan saan kaivettua lisälyhennykseksi. Asuntolaina lyhenee siinä sivussa lyhennysohjelman mukaan. 

Asia, mitä odotan tosi paljon tältä vuodelta on, että ulosoton taulukkomaksut poistuvat toukokuusta 2021 lähtien, kun huhtikuussa tulee 24 kk yhtäjaksoista ulosottoa täyteen. Se tarkoittaa, että entistä isompi osa ulosottoon maksettavista suorituksista ohjautuu velkapääoman lyhennykseen. Hyvä juttu!

Muita tavoitteita on mm. tämän blogin päivittäminen. Olen pitkään päivittänyt noin kerran viikossa ja tähän asti on hyvin asiaa riittänyt niin tiuhaan päivittämiseen. Pyrin samaan tahtiin tänäkin vuonna, mutta vain jos minulla on asiasisällöllisesti jotain merkittävää kirjoitettavaa.  Joka tapauksessa aion päivittää blogia säännöllisesti (oli se sitten viikon tai kahden viikon välein)  ja kertoa tärkeiden asioiden lisäksi myös velanmaksun edistymisestä sekä muista asioista. 

Oletko jo itse asettanut taloudelliset tavoitteesi tälle vuodelle? 

Tilanne vuoden lopussa

Sain juuri valmiiksi neljännen kvartaalin eli vuosineljänneksen luvut ulosottovelan maksun osalta. Tämä onkin tämän vuoden viimeinen tilannepäivitys. Seuraava on sitten vasta huhtikuussa maaliskuun lukujen valmistumisen jälkeen. Mutta ei hätää, muita postauksia aihealueesta kyllä tulee tasaiseen tahtiin ;)

10-12/2020 

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 2.184,48 €.
Tästä summasta korkoihin on mennyt yhteensä 1.813,36 €.
Taulukkomaksuihin on mennyt 212,00 €.
Ulosottovelka on lyhentynyt tällä ajanjaksolla 159,12 €. 

Tämän kolmen kuukauden jakson aikana kertymä ulosottoon oli suunnilleen sama kuin edellisellä vuosineljänneksellä. 

Nyt voidaan vetää yhteen myös koko vuoden 2020 luvut. 

2020

Maksettu ulosottoon vuoden aikana yhteensä 11.889,64 €.
Tästä summasta korkoihin on mennyt yhteensä 8.875,25 €.
Taulukkomaksuihin on mennyt 1.234,00 €.
Ulosottovelka on lyhentynyt tällä ajanjaksolla 1.780,39 €.

Kuten huomaatte korkoihin menee edelleen suurin osa maksuista. Tällä hetkellä ulosotto on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 20 kk eli enää 4 kk jäljellä kahteen vuoteen, jonka jälkeen taulukkomaksut loppuvat. 

Jos vuonna 2020 ei olisi mennyt ollenkaan taulukkomaksuja, niin velka olisi lyhentynyt 3.014,34 euroa. 

Eli kuitenkin aika merkityksellinen summa enemmän vuositasolla lyhentyy sitten jatkossa ensi vuoden toukokuusta alkaen. Ja saman verran vähemmän kerryttää viivästyskorkoa, joten tuplahyöty. 

Tämä kannattaa pitää mielessä: kun lyhennät ulosottovelkaa, kaksi positiivista asiaa tapahtuu: 1) velka pienenee lyhennyksen verran ja 2) velkapääoma, jolle viivästyskorko lasketaan pienenee lyhennyksen verran, joten viivästyskorkoa kertyy seuraavassa kuussa vähemmän. 

Yksinkertainen asia, mutta moni ei sitä ajattele. Tästä syystä kannattaa ulosottoa lyhentää säännöllisesti, eikä vaan antaa sen kasvaa viivästyskorkoa vuodesta toiseen. Ja samasta syystä olen itse suunnitellut maksaa tulevaisuudessa ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon kuukausittain, vaikka niistä joutuukin maksamaan aina taulukkomaksun. 

Vapaaehtoisista lyhennyksistä menee aina taulukkomaksu, vaikka palkan ulosmittauksen/ maksusuunnitelman osalta taulukkomaksut poistuvat 24 kk:n maksun jälkeen. Tämä on myöskin yksi epäkohta, joka olisi saatava kuntoon, koska se kannustaisi ihmisiä maksamaan aktiivisemmin ulosottovelkaansa. 

Ensi viikko on jouluviikko. Ja se tarkoittaa, että joulukiireiden ohella blogin kirjoittaminen jää myös nyt pienelle joulutauolle. Palaan seuraavan postauksen myötä viimeistään loppiaisen jälkeen ääneen. 

Lopuksi haluan toivottaa kaikille 

oikein Rauhallista ja Ihanaa Joulua 

sekä Onnea Uudelle vuodelle 2021! 

Olkoon se tätä vuotta parempi!

Photo by Unsplash