Pelottaako ulosotto?

Monet tuntuvat kovasti pelkäävän ulosottoa, tunnustan, niin minäkin ennen. Nyt jälkiviisaana voin kyllä sanoa, että ihan turhaan. Ulosoton hyvä puoli on se, että velkaantuminen loppuu. Ja toinen hyvä puoli, että velka alkaa lyhentyä hitaasti, mutta varmasti. Olisipa minulla ollut tämä tieto silloin, kun tilanne ei vielä ollut näin paha. 
Sinä voit kuitenkin ottaa tästä opiksi ja katkaista velkaantumiskierteesi ajoissa.   

Ulosotto voi toki olla oikeasti kurja silloin, mikäli sinulla on ulosmitattavaa omaisuutta, josta et halua luopua. Ja kyllä, olen lukenut tarinoita siitä, miten ihmisiltä menee koti alta pakkohuutokaupalla. Yleensä tuolloin vielä myyntihinta on alempi kuin omaisuuden markkina-arvo ja asuntolainaa tai muuta asuntoa vastaan otettua vakuudellista lainaa saattaa olla vielä jäljellä. Tällöin koti menee, mutta velat jäävät, kun myyntihinta ei riitä kaikkien ulosottovelkojen poismaksuun (ensin maksetaan asuntolaina ja muut lainat, missä ao.asunto on vakuutena). 

Mutta mikäli sinulla ei ole omistusasuntoa vaan asut vuokralla etkä omista mitään tavanomaisen koti-irtaimiston ja ehkä työssäkäyntiä varten välttämättömän auton lisäksi, ei ulosmittausta voida tehdä eikä sinulla näin ollen ole mitään pelättävää. Palkasta tai muusta toistuvaistulosta sen sijaan voidaan tehdä palkan ulosmittaus kuukausittain. 

Omalta kohdaltani voin sanoa, että ulosoton alkaminen oli suuri helpotus. Maksan tällä hetkellä paljon vähemmän kuukausittain palkastani ulosottoon kuin mitä ennen lainojen kuukausieriin kului.

Paljonko palkasta ulosmitataan?

Ulosotto on kuitenkin tänä päivänä varsin inhimillistä. On olemassa laissa määritellyt suojaosuudet, joten sinulle jää aina omaan ja elatuksesi varassa olevien elämiseen rahaa. Näin ollen palkan ulosmittauksessa sinulle pitää jäädä riittävästi rahaa perustoimeentuloon.  Suojaosuuksien määrää tarkistetaan aika ajoin, tällä hetkellä (1.1.2020 alk.) velallisen suojaosuus on 678,90 € kuukaudessa (22,63 €/pv). Suojaosuuteen lisätään aina jokaisesta elatuksen varassa olevasta henkilöstä 8,12 €/pv. 

Kannattaa myös muistaa, että jos palkka tai muu toistuvaistulo on pienempi kuin suojaosuus, ei palkasta ulosmitata mitään. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole lainkaan ulosmittauskelpoisia.

Jos palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä, voidaan tehdä ns.tulorajaulosmittaus. Tämä tarkoittaa sitä, että suojaosuuden ylittävästä palkasta ulosmitataan 2/3. 

Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3). Tämä on esimerkiksi minun tapauksessani tilanne. 

Jos sitten palkka on tästäkin suurempi (yli 4 x suojaosuus), voidaan enintään puolet palkasta ulosmitata. 

Ja tietysti on sanomattakin selvää, että kaikki ylimääräiset palkkatulot, lomarahat ja esimerkiksi veronpalautukset ovat ulosmittauksen alaisia ja tuo veronpalautus ulosmitataan yleensä täysimääräisesti, jos velkaa siis on enemmän kuin palautuksen määrä. 

Mikäli olet huolissasi siitä, että kun työnantajasi saa tiedon ulosmittauksesta, olet vaarassa menettää työsi, niin muista, että aina voit yrittää neuvotella oman ulosottomiehesi kanssa asiasta ja pyytää häntä tekemään maksusuunnitelman kanssasi. Tällöin maksat itse kuukausittain saman summan ulosottoon kuin mitä palkasta menisi suoraan maksukiellolla.
Huom. Tämä ei aina ole mahdollista, mutta kannattaa varmasti kysyä. Huomioi myös, että suuremmissa työpaikoissa palkanlaskennan hoitaa usein joko palkanlaskija tai tilitoimisto, eikä pomosi välttämättä tiedä ulosmittauksesta lainkaan. 

Lisätietoa palkan ulosmittauksesta ja muutakin ulosottoon liittyvää löydät ulosoton kotisivuilta www.oikeus.fi/ulosotto.