Ulosottovelallisten määrä kasvussa

Viime viikolla on syksy alkanut selvästi, on ollut syysmyräkkää, puut ovat kauniissa ruskavärityksessä, iltaisin ja aamuisin on jo oikeasti pimeää ja lisää valoja tarvitaan. Synkkää on ollut myös median uutisointi viime aikoina: sotaa, huumeongelmaa ja ulosottoa. Onneksi Gazan tilanteessa on nyt hieman valoa näkyvissä ja toivottavasti jonkinlainen rauha saadaan aikaan ja tappaminen loppuu. Vielä kun sama tapahtuisi Ukrainassa, niin olisi jo asiat paremmalla mallilla. Huumeongelmaan en tässä puutu, en ole sen alan asiantuntija, joten jäljelle jää ulosotto. 

Tässä aiheessa voin todeta olevani ainakin jonkinasteinen kokemusasiantuntija reilun viiden vuoden ulosoton kokemuksella. Sen lisäksi olen opiskellut paljon kaikkea ylivelkaantumiseen ja siitä selviämiseen liittyvää. Seuraava  postaukseni koskeekin kirjallisuutta - annan teille lukuvinkkejä parhaimpiin lukemiini kirjoihin tähän aihepiirin liittyen. Joten, Stay tuned - pysykäähän kanavalla! 

Ulosottoon liittyvää uutisointia on tosiaan ollut enenevässä määrin taas tässä syksyllä. Ja mikä ettei olisi, onhan suomalaiset velkaantuneet ihan hurjaa tahtia viimeisten vuosien aikana. Enkä viittaa tällä nyt julkiseen velkaan ensinkään.

Ulosottolaitos kertoi maanantaina, että ulosottovelallisten määrä on kasvussa. Syyskuun lopussa määrä oli 4 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Ennusteen mukaan ulosottovelallisten määrä ylittää vuoden lopussa jo 600.000. Huh! 

Tuosta 90 % eli n. 540.000 on luonnollisia henkilöitä ja 10 % yhteisöjä ja yrityksiä.  Noin 40 %:lla velallisista velan määrä on alle 1.000 euroa. Enemmän minua kuitenkin kiinnostaa niiden ulosottovelallisten määrä, joilla velkaa on paljon - yli 50.000 euron velkoja oli viime vuonna 13,6 %:lla luonnollisista henkilöistä. En tiedä onko tähän lukuun tulossa tänä vuonna suuria muutoksia, mutta tämä määrä olisi laskennallisesti viime vuoden lukujen pohjalta n. 73.440 velallista. Kun tähän vielä lisätään ne 21,9 %, joilla on velkaa 10.000-49.999 euroa eli n. 118.260 henkilöä, meillä on jo 191.700 henkilöä, joilla on velkaa ulosotossa yli 10.000 euroa. Tämä on kyllä tosi paljon - ihan liian paljon. Se on yli 1/3 kaikista ulosotossa olevista luonnollisista henkilöistä. 

Uusia velallisia ulosottoon tulee vuosittain keskimäärin n. 30 %. Tämä tarkoittaa, että "vanhoja" pidempään kuin vuoden ulosotossa olevia on loput eli n.70 %. Suunnilleen 378.000 henkilöä on ulosotossa pidempään kuin vuoden - osa heistä varmasti sen 15-20 vuotta, minkä kestää, että velat lopullisesti vanhenevat. Tosi surullista. 

Eilen Yle kertoi nettisivuillaan, että kiinteistöjen ulosotot ovat kovassa kasvussa ja haastatteli johtavaa kihlakunnanvoutia Antti Soinista Ulosottolaitoksen Itä-Suomen toimintayksiköstä, joka kertoi, että ihmisten velkaantuminen on näkynyt jo 15 vuoden ajan. 

– Ihmisille on alkanut tulla paljon kulutusluottovelkoja. Kymmenientuhansien eurojen kulutusluottoja on myönnetty yksittäisille ihmisille, joilla ei alkujaankaan ole maksukyky riittänyt, kertoo Soininen.

Ulosottolaitos on myynyt kiinteistöjä tähän mennessä jo enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi käsittelyjonossa realisointia odottamassa on satoja kohteita, eikä ulosottolaitos saa jonoa purettua. Ulosmitatut kiinteistöt ja asunto-osakkeet odottavat pitkään myyntiä ja myyntiajat  ovat pitkiä. Tämän ymmärtää hyvin, onhan koko maassa vallitseva työttömyys ja epävarmuus omiaan, etteivät ihmiset uskaltaudu asuntokaupoille. 

Lisäksi vielä kolmas uutinen samaan aihepiiriin liittyen: Ruokavirasto kertoi, että arviolta vain joka toinen Suomen koirista on ilmoitettu Koirarekisteriin. Siellä ihmeteltiin tätä, kun koiran ilmoittaminen rekisteriin on nopea ja helppo toimenpide, joka maksaa vain kymmenen euroa. No, siinä yksi vastaus rekisteröimättömyyteen, ottamatta kantaa muihin syihin: jos oikeasti olisi haluttu, että kaikki koirat sinne ilmoitetaan, ilmoittamisen olisi alun perinkin pitänyt olla maksutonta. Jos olet vähävarainen ja ulosotossa, niin tuo 10 euronkin ylimääräinen maksu (jolle et saa edes mitään vastinetta!) voi olla liikaa. 

Palataan seuraavassa postauksessa taas vähän positiivisempiin aiheisiin lukuvinkkien merkeissä. Tsemppiä kaikille synkkyydestä huolimatta ja hyvää syksyä!

Photo by Pixabay

Kuulumisia velkajärjestelystä

Kirjoitan teille vähän kuulumisia velkajärjestelystä. Se etenee ihan omalla painollaan maksuohjelman mukaisesti. Minun maksuohjelmassa on aika tasaisesti samansuuruiset suoritukset kullekin velkojalle joka kuukausi. Muutama pieni muutos euromäärissä joinain kuukausina on, joten tarkasti täytyy silti seurata.

Olenkin jo kertonut, että seuraan kuukausittain excel-taulukossa maksuohjelman suorituksia ja merkitsen ne aina maksetuksi, kun kunkin kuukauden veloitukset on velkajärjestelytililtä maksettu. Tämän ja erillisen velkajärjestelytilin kautta tehtävien veloitusten avulla pysyn kärryillä, että maksuohjelma etenee kuten pitää. 

Tuo erillinen maksutili on erittäin järkevä, koska jos tulee sitten ohjelman loputtua velkojalta vaatimuksia maksamattomista eristä, löytyvät kaikki suoritukset tiliotteilta helposti todisteeksi maksetuista maksuista. Vinkki: kannattaa tallentaa tai tulostaa velkajärjestelytilin tiliotteet itselle talteen, mikäli on pitkästä (yli viidne vuoden) maksuohjelmasta kyse. Pankista ei nimittäin välttämättä ainakaan maksutta löydy tiliotteita koko ajalta, yleisesti viideltä vuodelta löytyy tiliotteet.  

Maksuohjelman mukaisia maksuja on nyt maksettu yksi vuosi ja 2 kk (14 kk), niin nopeasti se aika juoksee. Tosin ollaan vielä kuitenkin ihan alkumatkassa, koska 5 vuotta ja 7 kk on vielä jäljellä, varsinaista maksuohjelmaa siis. Onhan tässä ollut jo vaikeitakin kuukausia, jolloin tulot ovat jääneet paljon arvioitua pienemmiksi tai on ollut yllättäviä suuria menoja, joten olen joutunut siirtämään pari erää tuonne maksuohjelman loppuun, joten ne maksetaan sitten tuolloin vielä, kun varsinainen maksuohjelma on päättynyt. Velkajärjestelyssähän ei ole vapaakuukausia kuten ulosotossa, mutta siinä on mahdollista siirtää maksuerää maksuohjelman loppuun, mikäli tulee tarvetta. Näitä siirtoja voi tehdä kolmen vuoden ohjelmassa kolmen kuukauden maksujen osalta ja viiden vuoden ohjelmassa viiden kuukauden maksujen osalta. 

Samoin saattaa tulla vielä lisäsuoritusvelvollisuudesta aiheutuvia maksuja maksettavaksi, mikäli siis lisäsuoritusvelvollisuutta syntyy. Lisäsuoritusvelvollisuudesta mainitaan vahvistetussa maksuohjelmassa, jos sellainen on määrätty, kaikissa tapauksissa ei ole. Tämä lasketaan aina kalenterivuosittain eli katsotaan, ovatko tulot ylittäneet 2.000 eurolla velkajärjestelyssä määritetyn tulorajan. Jos ovat, joutuu 2.000 euroa ylittävältä osalta maksamaan puolet lisäsuorituksena velkojille. Tämä on järkevää lasketuttaa vaikka velkaneuvonnassa vuosittain verotuksen valmistuttua. 

Toinen asia, mikä aiheuttaa lisäsuoritusvelvollisuuden, on suuret kertaluonteiset tulot, kuten perintö, lahja tai vaikkapa vaikkausvoitto. Niiden osalta joutuu lisäsuorituksena maksamaan kaiken mikä ylittää 1.000 euroa. Toisin sanoen 1.000 euroa saa itse pitää, loput on maksettava velkojille. 

Laskin juuri, että syyskuun maksut mukaan luettuna olen tämän 14 kk:n aikana maksanut velkajärjestelymaksuja c-veloille 11.424 euroa, mikä tekee 816 euroa kuukautta kohti. Kun verrataan tänä aikana saamieni tulojen yhteismäärään, ja kuinka paljon olisin joutunut maksamaan niistä ulosottoon, lopputulos on, että olen maksanut enemmän nyt kuin mitä olisin ulosotossa joutunut maksamaan. Mutta, on tämä silti motivoivampaa maksamista, kun tietää, että ne oikeasti jonain kauniina päivänä on maksettu. 

Kannattaa tässä vielä huomioida, että tuo 816 euroa on pelkkää lyhennystä, kun korkoja ei enää velkajärjestelyn alkamisen jälkeen kerry. Ulosotossa olisi alkuperäiselle velkasummalle kertynyt vähän yli tuhat euroa korkoa kuukaudessa, joten se ei olisi lyhentynyt ollenkaan. 

Tällaista tänne kuuluu, tasaista tahtia mennään. Tämä ei ole mikään sprinttimatka vaan maraton. Mutta jos tässä hengissä selviää maaliin, niin sehän on jo sinänsä hieno saavutus - ajalla ei ole niinkään väliä. 

Mukavaa syksyä kaikille lukijoille! Muistakaa, että syksy on hyvää aikaa aloittaa oman talouden seuranta ja budjetointi sekä suunnitella velkojen poismaksua. 

Tämän voi aloittaa vaikkapa käymällä yhteistyökumppanini budgetapu.fi -sivustolla. Vahva suositus oppaalle Talous kuntoon - kohti velatonta elämää. Saan tarjota teille alekoodin SYKSY25, jolla saatte oppaan nyt alle kympillä. Kannattaa sijoittaa oman taloudellisen osaamisen kartuttamiseen, itse olen saanut hyviä vinkkejä kyseisestä oppaasta.
Ja löytyyhän sieltä myös itse kirjoittamani opas "Apua rahat loppu! Ensiapua ylivelkaantuneelle", jonka saa ladattua sieltä täysin maksutta. 

  

Optimoidaan ulosottoon meneviä suorituksia

Tässä postauksessa kerron, miten saat parhaan mahdollisen tuloksen ulosottoon maksamistasi suorituksista.

Tätä ei kannata sekoittaa tilanteeseen, jossa ulosotto ottaa suoraan palkasta tai muusta toistuvaistulosta, tällöin ei ole itsellä mitään mahdollisuutta optimoida, vaan ulosotto ottaa palkasta lain mukaisen summan ja jakaa suoritukset velkojille lain mukaisesti. 

Kun maksat itse velkojasi ulosottoon tai teet ylimääräisiä lyhennyksiä toistuvaistulon ulosmittauksen lisäksi, kannattaa huomioida, että niistä suorituksista menee aina taulukkomaksu. Jos olet yrittäjä ja sovit maksusuunnitelman ulosoton kanssa ulosotossa olevien velkojen hoitoon, kannattaa myös lukea tämä postaus ja harjoittaa hieman  laskentaa ja optimoida taulukkomaksut. (Yrityksiä ei koske taulukkomaksujen poistuminen 24 kk:n jaksolla 18 kk:n yhtäjaksoisen maksamisen jälkeen, kuten yksityishenkilöillä pitkäkestoisessa ulosmittauksessa.)

Mitä sitten tarkoitan taulukkomaksujen optimoinnilla?

Ihan yksinkertaisesti sitä, että kun tiedät paljonko rahaa voit ulosottoon kuukaudessa laittaa, lasket millaisissa erissä maksut teet, jotta taulukkomaksuja menee mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suuri osa tekemistäsi maksuista kohdentuu juurikin velan korkoon ja lyhennykseen. 

Eikö ole ihan sama maksaako 200 euroa kerralla vai 100 euroa kaksi kertaa kuukaudessa? 
No ei ole. Jos maksat 200 euroa kerran kuukaudessa, menee siitä 27 euron taulukkomaksu. Jos taas maksat 100 euroa kaksi kertaa kuukaudessa, menee taulukkomaksuja vain 12 euroa per maksu eli yhteensä 24 euroa. Säästit heti 3 euroa/kk, joka tekee 36 euroa/vuosi.

No tuossa esimerkissä oli aika pieni säästö, mutta ei hätää, otetaan toinen esimerkki, jossa säästö on jo tuntuvampi. Kuvitellaan tilanne, että olet sopimassa ulosoton kanssa maksusuunnitelmaa veloillesi ja sinun pitäisi maksaa vaikkapa 400 euroa kuukaudessa. 

Jos maksat 400 euroa yhdessä erässä, menee tästä taulukkomaksua 56 euroa. Jos maksat kahdessa yhtäsuuressa 200 euron erässä, taulukkomaksua menee 27 euroa + 27 euroa eli 54 euroa, säästöä 2 euroa. Jos maksaisit tuon 400 euroa kahdessa erässä siten, että toinen erä on 335 euroa ja toinen erä 65 euroa, taulukkomaksuja meneekin vain 27+7 euroa eli 34 euroa. 
Tässä tapauksessa säästöä  tulikin jo 22 euroa (56 vs. 34 eur), joka menisikin taulukkomaksujen sijaan velan lyhennykseen. Aika hyvä säästö kuukaudelle, vuodessa tämä tekee jo 264 euroa. Mieluummin sitä itse ainakin maksaisi tuon 264 euroa suoraan velkoihin kuin näihin ylimääräisiin ulosoton maksuihin. 

Taulukkomaksujen määrät:

Nämä määrät on vahvistettu seuraavissa laeissa; Laki ulosottomaksuista (34/1995) ja Laki ulosottomaksuista annetun lain muuttamisesta(8.6.2006/470).  

Tuosta voi kukin itsekseen laskeskella, miten parhaiten voisi näissä maksuissa omassa tapauksessaan säästää. 

Tätä voi hyödyntää myös siten, että jos vaikka lyhennät sovitusti 200 euroa kuukaudessa, niin siitä summastahan menee velkojen lyhennykseen vain 173 euroa, kun 27 euroa menee taulukkomaksuihin, mutta jos vaan pystyt, niin maksatkin ulosottoon 227 euroa, jolloin tuo 200 euroa menisi kokonaan velkojen maksuun. Näin saisit ohjattua 324 euroa enemmän vuodessa velkojen ja korkojen maksuun. 

Tällaista tällä kertaa. Kommentoi, jos pidit tätä hyödyllisenä postauksena. 

Mukavaa syksyä kaikille!

Photo by Pixabay

Velkajärjestelyyn sisältyvä velka haasteelle

Helteet ovat tältä erää ohi ja töihin on palattu. Lomalla tuli tehtyä vaikka mitä ja vähän muistin  levätäkin. Pitkien työpäivien ja työmatkojen vuoksi kotona tehtäviä töitä jää aina vuoden aikana rästiin ja sitten lomalla yrittää selviytyä niistä kaikista muutaman viikon aikana. No, ei liene yllätys kenellekään, että vielä jäi ensi lomallekin tekemistä, vaikka paljon sain aikaankin. 

Tällä kertaa haluan kertoa teille asiasta, joka on hyvä ottaa huomioon, kun olet miettimässä hakeutuako velkajärjestelyyn vai ei. Olen jo aiemmissa postauksissa käynyt velkajärjestelyn plussia ja miinuksia läpi ja tuolloin jo pohdiskelin, että jos on yhteisvastuullisia velkoja, velkajärjestely ei välttämättä ole paras vaihtoehto, olettaen siis, että velalliset eivät hakeudu yhdessä velkajärjestelyyn. Jos molemmat hakeutuvat yhdessä, seuraavaksi kuvattua ongelmatilannetta ei synny.

Mutta siis asia lyhykäisyydessään: Minulla on mieheni kanssa asuntolainan lisäksi kaksi yhteisvastuullista velkaa. Nämä velat ovat siis remonttilaina ja kulutusluotto. Tuohon suurempaan remonttilainaan olemme saaneet sovittua maksusuunnitelman siten, että mieheni maksaa sitä kuukausittain n. 60 eur minun maksuohjelmamaksun n.50 eur lisäksi. Toiseen lainaan oli myös sovittu maksusuunnitelma ja sitä mieheni maksoikin n. vuoden ajan, mutta hänen tulojensa pudottua, siihen ei enää riittänyt rahaa, eikä siihen saanut mitenkään sovittua pienempää maksuerää, velkaa perii tässä Lowell. Mitkään vapaakuukausiehdotukset ja maksuerän pienentämiset eivät käyneet, joten kun rahaa ei ollut sitä enää maksaa, maksusuunnitelma purkautui ja Lowell vei asian käräjäoikeuteen. Eli ihan normaali kuvio velan perinnässä sinällään. Noin muutamalla sadalla tuhannella ihmisellä tästä löytyy omakohtaista kokemusta. 

Käräjäoikeudesta tuli sitten haaste, jossa pyydettiin vastaamaan haasteeseen, kieltääkö vai myöntääkö velan. Velka on ihan oikeansuuruinen, eikä siinä ole mitään ylisuuria korkoja tai kuluja eli on asianmukainen, tätä emme myöskään kiistäneet. Mutta jotenkin itselleni oli hieman epäselvää tällainen toiminta, kun suurin osa velasta (yli 60 %) tulee maksetuksi minun velkajärjestelyn maksuohjelmassa, niin mitenkäs tämä huomioidaan, kun miehelle menee nyt sitten ulosottoon koko velkasaldo. Että eikö olisi reilu peli, jos miehelle tuomittaisiin maksettavaksi vaan se osa velasta, jota ei minun käräjäoikeuden jo määräämässä maksuohjelmassa saada perittyä. 

Velkajärjestely katkaisee korkojen ja kulujen kertymisen velkapääomalle. Nyt kuitenkin velan mennessä tuomion saatuaan koko summaltaan ulosottoon, siellähän kertyy korkoa ja kuluja koko summalle, myös velkajärjestelyyn sisältyvälle osalle. Ja kuinkahan onnistuu seuranta, kun aina kuukausittain pitäisi summasta vähentyä minun suorittama osuus, ettei sen osalta sitten kerry korkoa. Väitän, ettei tule menemään oikein, vaan mies joutuu maksamaan koko lainan korkoineen ja kuluineen minun maksuohjelmamaksujen lisäksi.  

Joten juteltuani velkaneuvojani kanssa ja hänen oltuaan asiasta myös samaa mieltä kanssani, että ilman muuta kannattaa antaa vastaus, teimme haasteeseen vastauksen. Enpä tiennyt, että vastauksen antaminen pyydettäessä tulee maksamaan yli tuhat euroa lisää.  

No, nyt tiedämme, ettei kannata vastata yhtään mitään käräjäoikeuden pyytäessä. Vastedes tiedämme "uhmata" oikeuslaitosta ja olla vastaamatta vaikka pyydetään. Nimittäin perintätoimiston lakimies naputteli hirmuisen vastauksen meidän vastaukseemme (ja asian vierestä vieläpä, ei ottanut edes kantaa tuohon meidän kysymykseemme) ja mätkäisi päälle 1.200 euron lisäkulut ("oikeudenkäyntikuluja"). No tämä asia oli sitten pakko jättää silleensä, koska jos olisimme vastanneet tähän ja kysyneet uudelleen kysymyksemme, olisi taas tullut lisää kuluja päälle. (Kyllä, juttelin asiasta asiaa hoitavan käräjänotaarin kanssa.) Ei köyhällä ole varaa hakea ja saada oikeutta Suomessa, näin se vaan on. 

Jos lainalla on kaksi (tai useampi) velallinen, niin se yhteisvastuullisuus menee velkajärjestelytuomionkin yli. Eli vaikka velkajärjestelystä määrätään lailla, jossa todetaan, että velan korkojen ja kulujen kertyminen lakkaa, niin se ei sitä tee toisen velallisen osalta ja koska yhteisvastuullinen, tämä tarkoittaa suomeksi: koko velan osalta. Eli velkajärjestelypaperilla voi pyyhkiä per***eensä silloin, kun velassa on muitakin velallisia. 

En tiedä yhtään, kuinka velan lyhenemistä sitten siellä ulosotossa ulosottomiehen toimesta seurataan, minähän maksan lyhennykset Lowellille ja heidän pitäisi aina kuukausittain ilmoittaa velalle tulleista suorituksista ulosottoon, että velka lyhenee. Ilmoittavatko muka, saapa nähdä, epäilen kyllä suuresti. Ja korot joutuu maksamaan sillekin osalle. Väitänkin, että mieheni joutuu maksamaan ihan koko velan korkoineen ja kuluineen (että saa luottotietonsa taas puhtaaksi) eli sama velka todellisuudessa maksetaan ainakin kahteen jollei useampaan kertaan (koska velkajärjestelysaldossa on myös jo mukana siihen asti kertyneet korot ja kulut).  

Jos jollain on vastaavanlaisesta tilanteesta kokemusta ja tietoa, miten asia meni, laittakaahan kommenttia. Saadaan taas yksi asia näistä hähmäisistä velkajärjestelyyn liittyvistä asioista selväksi. 

Ja siis todellakin suosittelen, että jos sinulla on vastaavia yhteisvastuullisia velkoja, joko velat tulee olla maksettuna ennen velkajärjestelyyn hakeutumista tai molemmat velalliset hakeutuvat yhdessä velkajärjestelyyn. Meillä tämä ei ollut mahdollista miehen yrittäjyyden vuoksi, joten nyt jälkiviisaana totean, että ei olisi pitänyt itsekään vielä hakeutua. Olisin voinut odotella vielä muutaman vuoden ja lyhentää nuo yhteisvastuulliset velat pois ensin, kuten olin alun perin ajatellutkin, mutta ulosottomies patisti hakemaan. Nyt tuon kyseisen velan osalta velkajärjestely ei auta mitään, koko velka korkoineen joudutaan kuitenkin maksamaan, ei vain velkajärjestelyyn kuuluvaa leikattua osuutta velasta. Ja mies sai maksuhäiriömerkinnän, joka vaikeuttaa hänen yritystoimintaansa. Lisäksi voi olla, että ulosottomies haluaa vielä realisoida kodinkin. Ja sen välttääkseni alun perin velkajärjestelyyn hakeuduin. Eihän tässä oravanpyörässä ole mitään järkeä. 

Ja vielä loppuun: kyllä perintätoimistoissa on eroa. Tuon toisen yhteisvastuullisen velan osalta saimme sovittua todella hienosti tarpeeksi pienen kuukausierän, joten siitä mies selviää hyvin ja velka tulee kokonaan maksetuksi samassa ajassa kuin maksuohjelmani on. Tässä velassa perijänä on B2 Impact. Mutta tuon toisen perintätoimiston kanssa en kyllä välittäisi olla missään tekemisissä. 

Tässähän tulikin taas avauduttua oikein urakalla. Kiitos, että jaksoit lukea.

Hyvää loppukesää ja syksyn alkua kaikille! 

Photo by Pixabay

Velaton elämä – unelma vai mahdollisuus?

Nyt kun eletään tätä tekoälyn ja älyttömyyden aikaa, pitihän se kokeilla, mitä tekoäly sanoisi aiheesta velaton elämä - pois velkakierteestä. No, eihän se ihan putkeen silläkään mennyt, joten tässä vähän korjailtu ja täydennetty versio. Huomaatko, että on AI:n tekemä? 

Pois velkakierteestä

Velaton elämä saattaa tuntua kaukaiselta haaveelta, etenkin silloin kun velkakierre painaa mieltä ja pankkitili näyttää nollaa. Mutta onko velattomuus todellinen mahdollisuus vai vain kaunis ajatus? Lyhyt vastaus: kyllä, se on mahdollista – mutta ei ehkä yhdessä yössä.

Tässä postauksessa käyn läpi, mitä velattomuus tarkoittaa, miksi se kannattaa ja miten realistisesti siihen voi päästä – vaikka lähtötilanne olisi haastava.

Mitä velattomuus oikeastaan tarkoittaa?

Velaton elämä ei välttämättä tarkoita sitä, että sinulla ei olisi lainkaan velkoja. Monilla ihmisillä on esimerkiksi asuntolainaa tai opintolainaa, mutta he eivät koe olevansa velkakierteessä.

Velattomuus voi tarkoittaa myös tätä:

• Taloudellista vapautta: Et ole velkaantunut liikaa, etkä elä tilipäivästä tilipäivään vain lyhennysten vuoksi.
• Hallintaa: Velat ovat suunnitelmallisia ja hallinnassa.
• Mielenrauhaa: Et pelkää puhelimen soimista tai perintäkirjeitä.
• Velattomuus on siis ennen kaikkea tunne siitä, että sinä hallitset rahojasi – eivätkä velat sinua.

Entäpä sitten velattomuuden hyödyt:

✅ Vähemmän stressiä ja parempi unenlaatu

✅ Mahdollisuus säästää ja investoida tulevaan

✅ Vapaus tehdä valintoja – esimerkiksi vaihtaa työpaikkaa tai opiskella

✅ Luottotiedot kunnossa ja mahdollista saada rahoitusta jos joskus tarvitsee lainaa esimerkiksi oman asunnon hankintaan

✅ Tunne onnistumisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään

Jne. jne. Listaa voi jatkaa, vaikka kuinka pitkään. 

Miten sitten velattomuuteen on mahdollista päästä:

1. Myönnä tilanne ja hyväksy lähtöpiste

Velkojen tunnustaminen ei ole heikkoutta, vaan lähtökohta muutokselle. Sinun ei tarvitse olla täydellinen, riittää että liikut oikeaan suuntaan. Aikaa ja tupakkia tulee kulumaan, muista, ettei Roomaakaan rakennettu päivässä. 

2. Tee konkreettinen maksusuunnitelma

Listaa kaikki velkasi. Jaa ne kiireellisiin ja vähemmän kiireellisiin, voit myös jakaa velat korkeakorkoisempiin ja aloittaa lyhennykset joko pienemmistä tai korkeakorkoisimmista veloista. Aseta tavoite: mitä velkaa lyhennät ensimmäisenä?

3. Hanki apua, kun tarvitset sitä

Talous- ja velkaneuvonta, Takuusäätiö tai käräjäoikeuden myöntämä velkajärjestely voivat olla osa matkaasi. Velattomuus voi toteutua myös tuetusti.

4. Pysy suunnitelmassa – ja palkitse itsesi

Velkojen maksaminen on maraton, ei sprintti. Juhli pieniä voittoja: yksi velka pois, yksi kuukausi ilman uutta lainaa – kaikki lasketaan!

Velattomuus ei tapahdu sattumalta – se rakennetaan pikku hiljaa kivi kiveltä

Velaton elämä ei ole vain "onnellisten ihmisten etuoikeus". Se on mahdollinen vaihtoehto, kun alat järjestelmällisesti tehdä päätöksiä sen suuntaan. Matka voi olla pitkä, mutta jokainen askel vie sinua eteenpäin.

Muistutus: Sinä voit olla se tarina

Velattomuus ei tarkoita täydellisyyttä. Se tarkoittaa rohkeutta kohdata todellisuus ja halua tehdä pieniä, toistuvia tekoja parempaa tulevaisuutta varten.

Hyvää juhannusta ja rentoa kesää kaikille lukijoille! 

Photo by Pixabay

Velkakierre: mikä se on ja miten sen voi katkaista?

Velkakierteeksi nimitetään sellaista tilannetta, jossa velkoja otetaan jatkuvasti lisää vanhojen velkojen tai laskujen maksamiseksi – ja velkataakka kasvaa hallitsemattomasti. Maksetaan niin sanotusti velkaa velalla. 

Se on yleinen, mutta usein vaiettu ongelma, joka voi koskea ketä tahansa elämäntilanteesta tai tulotasosta riippumatta. Hyvä uutinen on, että velkakierteestä on mahdollista päästä pois – askel kerrallaan.

Miten velkakierre syntyy?

Velkakierre ei yleensä synny yhdessä yössä vaan pikku hiljaa. Yleinen kuvio on se, että yhden velan lisäksi tulee toinen ja kolmas, ja ennen kuin huomaakaan, velkoja maksetaan uusilla veloilla – ilman todellista mahdollisuutta selviytyä. Kun näitä kuukausisummiltaan pieniä velkoja ja maksuja kertyy riittävän monta, eivätkä tulot nouse, jossain vaiheessa tulee stoppi, eivätkä kuukausittaiset tulot riitä kaikkien lainojen kuukausierien maksamiseen. 

Tavallista on, että velkoja on yritetty ensin yhdistellä erilaisilla yhdistelylainoilla isommiksi veloiksi, jotta kuukausittainen maksuerä on saatu pienemmäksi. Tällöin on kuitenkin vaarana, että mikäli velkaantumisen juurisyytä ei hoideta, velkaantuminen jatkuu edelleen. 

Usein velkakierteeseen johtaa jokin elämänmuutos, kuten esimerkiksi

- Työttömyys tai tulotason lasku

- Avioero tai perheen hajoaminen

- Sairaus tai muu yllättävä meno

- Huono taloudenhallinta tai puutteellinen budjetointi

- Liiallinen luotonotto, erityisesti korkeakorkoiset- ja kuluiset kulutusluotot ja pikavipit

Velkakierteen merkit – tunnistatko nämä?

Seuraavaksi on lueteltuna sellaisia talouden hälytysmerkkejä, joita huomatessasi kannattaa tehdä asialle jotain. 

- Et enää tiedä, kuinka paljon sinulla on velkaa tai kuinka moneen paikkaan

- Jätät laskuja avaamatta tai maksat vain osan niistä

- Otat jatkuvasti uutta lainaa selvitäksesi 

- Perintäkirjeitä ja kirjeitä ulosotosta alkaa tulla postilaatikkoosi, joko sähköisesti tai postitse 

- Taloudesta puuttuu kokonaan liikkumavara – kaikki tulot menevät velkoihin, eikä mitään jää    säästöön

Miten velkakierteestä pääsee ulos?

Tässä 7 askelta, jotka auttavat katkaisemaan velkakierteen:

1. Tunnista ja kohtaa tilanne – älä pakene

Velkojen piilottaminen tai kieltäminen ei auta. Rehellinen tilannekuva on tärkein askel, selvitä velkasi. Avaa kaikki kirjeet ja laskut. Kirjaa kaikki velat ja niiden eräpäivät ylös. 

2. Tee budjetti ja seuraa menoja

Selvitä, kuinka paljon rahaa sinulle kuukaudessa tulee ja mihin se menee. Näin näet, minkä verran on käytettävissä velkojen maksuun. Käytä Exceliä, sovelluksia tai paperia – mikä vain toimii parhaiten sinulle. Kategorisoi kaikki menosi ja jätä kaikki ei-elintärkeät menot tauolle. Pientä epämukavuutta tulee sietää, jotta asiat saadaan oikealle tolalle, mutta syödä pitää. Voit luokitella menot tärkeimmistä turhimpiin ja jättää turhimmat pois kokonaan. 

3. Priorisoi velat

Kaikki velat eivät ole samanarvoisia. Maksa ensin ne, joiden perinnän eteneminen aiheuttaisi eniten haittaa (esim. ulosottouhka, vuokrat). Turvaa asumisesi sekä ruoka, sähkö, lämmitys, vesi, jätehuolto ym. elintärkeät toiminnot. Seuraavaksi tärkeintä lienee töissä käynti, jotta tulosi ovat turvatut, eli maksa matkaliput tai auton kulut. Puhelinta ja nettiä tarvitset, kun neuvottelet velkojien kanssa maksuista. 

4. Neuvottele velkojien kanssa

Usein velkojat suostuvat maksusuunnitelmaan, kun otat itse yhteyttä. Heille on pääsääntöisesti parempi, että he saavat suoritukset sinulta säännöllisesti vaikkakin hitaammin.  Älä odota, että asia menee perintään tai ulosottoon. Toki joskus voi olla, ettei asiasta pysty sopimaan maksusuunnitelmaa, esimerkiksi, jos velkoja ei suostu pienempiin kuukausieriin ja tulosi eivät kerta kaikkiaan riitä riittävän suuruisen erän hoitamiseen. 

5. Hae asiantuntevaa apua

Velkaneuvonta on maksutonta, ja sitä saa esimerkiksi Oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvonnasta. Myös Takuusäätiö tarjoaa työkaluja ja apua nettisivuillaan ja Velkalinja-puhelinpalvelussa. 

6. Päästä velat ulosottoon

Joskus ainoa keino selvitä isosta velkamäärästä on päästää velat ulosottoon. Tällöin maksat tietyn summan tuloistasi kuukaudessa yhteen paikkaan. Ulosotossa on aina velalliselle jätettävä suojaosuus eli sinulle jää rahaa myös elämiseen. Usein tämä elämiseen ja asumiskuluihin jäävä summa on jopa suurempi kuin mitä sinulle jäi aiemmin, kun maksoit velkoja moneen eri suuntaan. 

7. Harkitse velkajärjestelyä

Jos tilanne on vaikea eikä tulojen ja menojen tasapainottaminen auta, voit hakea käräjäoikeudelta velkajärjestelyä. Talous- ja velkaneuvoja auttaa hakemuksen laadinnassa, ota siis yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan ja selvitä mahdollisuutesi velkajärjestelyyn.  

Velkakierteestä selviäminen vie aikaa – mutta se on mahdollista

Velkakierteen katkaiseminen ei tapahdu hetkessä, mutta jokainen askel vie sinua kohti vakaampaa taloudellista tilannetta. Tärkeintä on aloittaa – vaikka pienenpienin vauva-askelin.

Muista: et ole yksin. Apua on saatavissa ja velkakierteestä selviäminen on täysin mahdollista.

Laaditko sinä kuukausibudjetin?

Tuore kysely kertoi meille, että yli puolet suomalaisista ei laadi minkäänlaista kuukausibudjettia tai suunnittele rahankäyttöään ennakkoon. Taloustutkimus teki kattavan kyselytutkimuksen OP-Ryhmälle maaliskuussa. 

Kyselytutkimuksen tulos on toisaalta todella vaikea ymmärtää ja toisaalta taas ei. Avataanpa seuraavaksi hieman näitä molempia ääripäitä. 

Itse olen jo vuodesta 2019 laatinut kuukausittain budjetin ja olen varsin hanakasti siihen myös täällä blogissa vuosien varrella kehottanut. Nykyisin, kun olen huomannut kuinka tuiki tärkeä asia se on, en voisi enää kuvitellakaan sellaista kuukautta, etten tekisi budjettia ja seuraisi sen toteutumista. Siksi onkin niin vaikea ymmärtää henkilöitä, jotka eivät budjetoi lainkaan. Ja varsinkin miksi eivät, kiinnostaa minua suuresti. 

Heitän tähän kaksi teoriaa, jotka minulla on tästä budjetoimattomuudesta. Eli alle puolet suomalaisista (46 %) budjetoi säännöllisesti, joten 54 % ei budjetoi lainkaan tai budjetoi epäsäännöllisesti. Miksi yli puolet suomalaisista ei budjetoi? 

Väitän, että osa tästä on niin varakasta väkeä, ettei heidän tarvitse budjetoida. Heillä on riittävä säännöllinen tulotaso ja kuten varakkailla ihmisillä yleensäkin, todella pienet kiinteät kulut (ei autolainaa, ei opintolainaa, ei asuntolainaa jne.), joten heillä talous pysyy hyppysissä ilman budjettiakin. Heillä menee automaattisesti sijoituksiin ja säästöön tietty summa kuukaudessa ja loppu jää kulutukseen, joka sekin on varsin maltillista.

Sitten on toinen porukka, sieltä täysin jonon toisesta päästä, joilla ei tule rahaa läheskään niin paljon kuin menoihin kuluisi eli silloin taas budjetointi on siinä mielessä "ihan turhaa", että rahaa kerta kaikkiaan tulee niin vähän, ettei se voi parhaallakaan budjetointitaidolla riittää edes pakollisiin kiinteisiin kuluihin. Kun ei ole mitä budjetoida, miksi budjetoida. 

Väliin mahtuu monta erilaista ihmisryhmää, jotka syystä tai toisesta eivät budjetoi - vielä. Ehkä se tuntuu niin tylsältä hommalta, ettei jaksa aloittaa. Kehotan kuitenkin aloittamaan, koska aika monella tähän ryhmään kuuluvalla pienikin suunnitelmallisuus rahankäytön suhteen saisi aikaan säästöjä, jotka voisi ohjata esimerkiksi säästöön pahan päivän varalle tai sijoituksiin. Todella moni miettii, että hän kyllä sijoittaisi ja säästäisi, mutta rahaa ei jää säästöön, kaikki menee joka kuukausi. Eletään kädestä suuhun. Tosiasiassa pienellä suunnitelmallisuudella voisi rahaa saada jäämään säästöön ja vararahaston kartuttua jopa säännölliseen sijoittamiseen saakka.  Kaikki ei menisikään aina suoraan kulutukseen vaan laitettaisiin suunnitelmallisesti edes jotain kuukausittaisista tuloista säästöön. Eli tässä ihmisryhmässä budjetointi olisi ihan avainasemassa ja huipputärkeää. 

Lisäksi se, että laatii budjetin ei vielä riitä, vaan budjettia pitäisi myös seurata, jotta tietää, pysyikö ylipäänsä budjetissa vai tuliko jotain kenties yllättävää eteen, johon budjetoidut rahat eivät riittäneetkään. 18 % budjetin laatineista ei tutkimuksen mukaan seuraa budjetin toteutumista lainkaan. Tässä mielestäni menee ihan hukkaan koko budjetointi - miksi sitten edes budjetoi, jos sitä ei seuraa?

Positiivista tutkimuksessa oli se, että nuoret ovat aktiivisia budjetoinnissa: 18-25-vuotiaat ovat aktiivisimpia ja 26-34-vuotiaat seuraavaksi aktiivisimpia budjetoijia. 26-34 vuotiaat myös aktiivisimmin seuraavat tekemäänsä budjettia, nuorempi ikäryhmä unohtaa useammin seurannan. 

Oman talouden budjetointikin on tällä hetkellä hieman haasteellista johtuen kuukausittain muuttuvasta palkan määrästä sekä puolison epäsäännöllisistä tuloista (tai tulojen puutteesta), mutta silti pyrin ennakoimaan niin pitkälle kuin mahdollista aina tulevan kuukauden tulot ja menot sekä seuraamaan budjetin toteutumista. Välillä se onnistuu paremmin ja välillä tuntuu ettei jonain kuukautena ollenkaan. Mutta jatkan silti valitsemallani budjetointipolulla. 

Ja saan joka kuukausi jotain jäämään pienistäkin tuloista säästöön hyvällä suunnitelmallisuudella. 

Photo by Pixabay