Velaton elämä – unelma vai mahdollisuus?

Nyt kun eletään tätä tekoälyn ja älyttömyyden aikaa, pitihän se kokeilla, mitä tekoäly sanoisi aiheesta velaton elämä - pois velkakierteestä. No, eihän se ihan putkeen silläkään mennyt, joten tässä vähän korjailtu ja täydennetty versio. Huomaatko, että on AI:n tekemä? 

Pois velkakierteestä

Velaton elämä saattaa tuntua kaukaiselta haaveelta, etenkin silloin kun velkakierre painaa mieltä ja pankkitili näyttää nollaa. Mutta onko velattomuus todellinen mahdollisuus vai vain kaunis ajatus? Lyhyt vastaus: kyllä, se on mahdollista – mutta ei ehkä yhdessä yössä.

Tässä postauksessa käyn läpi, mitä velattomuus tarkoittaa, miksi se kannattaa ja miten realistisesti siihen voi päästä – vaikka lähtötilanne olisi haastava.

Mitä velattomuus oikeastaan tarkoittaa?

Velaton elämä ei välttämättä tarkoita sitä, että sinulla ei olisi lainkaan velkoja. Monilla ihmisillä on esimerkiksi asuntolainaa tai opintolainaa, mutta he eivät koe olevansa velkakierteessä.

Velattomuus voi tarkoittaa myös tätä:

• Taloudellista vapautta: Et ole velkaantunut liikaa, etkä elä tilipäivästä tilipäivään vain lyhennysten vuoksi.
• Hallintaa: Velat ovat suunnitelmallisia ja hallinnassa.
• Mielenrauhaa: Et pelkää puhelimen soimista tai perintäkirjeitä.
• Velattomuus on siis ennen kaikkea tunne siitä, että sinä hallitset rahojasi – eivätkä velat sinua.

Entäpä sitten velattomuuden hyödyt:

✅ Vähemmän stressiä ja parempi unenlaatu

✅ Mahdollisuus säästää ja investoida tulevaan

✅ Vapaus tehdä valintoja – esimerkiksi vaihtaa työpaikkaa tai opiskella

✅ Luottotiedot kunnossa ja mahdollista saada rahoitusta jos joskus tarvitsee lainaa esimerkiksi oman asunnon hankintaan

✅ Tunne onnistumisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään

Jne. jne. Listaa voi jatkaa, vaikka kuinka pitkään. 

Miten sitten velattomuuteen on mahdollista päästä:

1. Myönnä tilanne ja hyväksy lähtöpiste

Velkojen tunnustaminen ei ole heikkoutta, vaan lähtökohta muutokselle. Sinun ei tarvitse olla täydellinen, riittää että liikut oikeaan suuntaan. Aikaa ja tupakkia tulee kulumaan, muista, ettei Roomaakaan rakennettu päivässä. 

2. Tee konkreettinen maksusuunnitelma

Listaa kaikki velkasi. Jaa ne kiireellisiin ja vähemmän kiireellisiin, voit myös jakaa velat korkeakorkoisempiin ja aloittaa lyhennykset joko pienemmistä tai korkeakorkoisimmista veloista. Aseta tavoite: mitä velkaa lyhennät ensimmäisenä?

3. Hanki apua, kun tarvitset sitä

Talous- ja velkaneuvonta, Takuusäätiö tai käräjäoikeuden myöntämä velkajärjestely voivat olla osa matkaasi. Velattomuus voi toteutua myös tuetusti.

4. Pysy suunnitelmassa – ja palkitse itsesi

Velkojen maksaminen on maraton, ei sprintti. Juhli pieniä voittoja: yksi velka pois, yksi kuukausi ilman uutta lainaa – kaikki lasketaan!

Velattomuus ei tapahdu sattumalta – se rakennetaan pikku hiljaa kivi kiveltä

Velaton elämä ei ole vain "onnellisten ihmisten etuoikeus". Se on mahdollinen vaihtoehto, kun alat järjestelmällisesti tehdä päätöksiä sen suuntaan. Matka voi olla pitkä, mutta jokainen askel vie sinua eteenpäin.

Muistutus: Sinä voit olla se tarina

Velattomuus ei tarkoita täydellisyyttä. Se tarkoittaa rohkeutta kohdata todellisuus ja halua tehdä pieniä, toistuvia tekoja parempaa tulevaisuutta varten.

Hyvää juhannusta ja rentoa kesää kaikille lukijoille! 

Photo by Pixabay

Velkakierre: mikä se on ja miten sen voi katkaista?

Velkakierteeksi nimitetään sellaista tilannetta, jossa velkoja otetaan jatkuvasti lisää vanhojen velkojen tai laskujen maksamiseksi – ja velkataakka kasvaa hallitsemattomasti. Maksetaan niin sanotusti velkaa velalla. 

Se on yleinen, mutta usein vaiettu ongelma, joka voi koskea ketä tahansa elämäntilanteesta tai tulotasosta riippumatta. Hyvä uutinen on, että velkakierteestä on mahdollista päästä pois – askel kerrallaan.

Miten velkakierre syntyy?

Velkakierre ei yleensä synny yhdessä yössä vaan pikku hiljaa. Yleinen kuvio on se, että yhden velan lisäksi tulee toinen ja kolmas, ja ennen kuin huomaakaan, velkoja maksetaan uusilla veloilla – ilman todellista mahdollisuutta selviytyä. Kun näitä kuukausisummiltaan pieniä velkoja ja maksuja kertyy riittävän monta, eivätkä tulot nouse, jossain vaiheessa tulee stoppi, eivätkä kuukausittaiset tulot riitä kaikkien lainojen kuukausierien maksamiseen. 

Tavallista on, että velkoja on yritetty ensin yhdistellä erilaisilla yhdistelylainoilla isommiksi veloiksi, jotta kuukausittainen maksuerä on saatu pienemmäksi. Tällöin on kuitenkin vaarana, että mikäli velkaantumisen juurisyytä ei hoideta, velkaantuminen jatkuu edelleen. 

Usein velkakierteeseen johtaa jokin elämänmuutos, kuten esimerkiksi

- Työttömyys tai tulotason lasku

- Avioero tai perheen hajoaminen

- Sairaus tai muu yllättävä meno

- Huono taloudenhallinta tai puutteellinen budjetointi

- Liiallinen luotonotto, erityisesti korkeakorkoiset- ja kuluiset kulutusluotot ja pikavipit

Velkakierteen merkit – tunnistatko nämä?

Seuraavaksi on lueteltuna sellaisia talouden hälytysmerkkejä, joita huomatessasi kannattaa tehdä asialle jotain. 

- Et enää tiedä, kuinka paljon sinulla on velkaa tai kuinka moneen paikkaan

- Jätät laskuja avaamatta tai maksat vain osan niistä

- Otat jatkuvasti uutta lainaa selvitäksesi 

- Perintäkirjeitä ja kirjeitä ulosotosta alkaa tulla postilaatikkoosi, joko sähköisesti tai postitse 

- Taloudesta puuttuu kokonaan liikkumavara – kaikki tulot menevät velkoihin, eikä mitään jää    säästöön

Miten velkakierteestä pääsee ulos?

Tässä 7 askelta, jotka auttavat katkaisemaan velkakierteen:

1. Tunnista ja kohtaa tilanne – älä pakene

Velkojen piilottaminen tai kieltäminen ei auta. Rehellinen tilannekuva on tärkein askel, selvitä velkasi. Avaa kaikki kirjeet ja laskut. Kirjaa kaikki velat ja niiden eräpäivät ylös. 

2. Tee budjetti ja seuraa menoja

Selvitä, kuinka paljon rahaa sinulle kuukaudessa tulee ja mihin se menee. Näin näet, minkä verran on käytettävissä velkojen maksuun. Käytä Exceliä, sovelluksia tai paperia – mikä vain toimii parhaiten sinulle. Kategorisoi kaikki menosi ja jätä kaikki ei-elintärkeät menot tauolle. Pientä epämukavuutta tulee sietää, jotta asiat saadaan oikealle tolalle, mutta syödä pitää. Voit luokitella menot tärkeimmistä turhimpiin ja jättää turhimmat pois kokonaan. 

3. Priorisoi velat

Kaikki velat eivät ole samanarvoisia. Maksa ensin ne, joiden perinnän eteneminen aiheuttaisi eniten haittaa (esim. ulosottouhka, vuokrat). Turvaa asumisesi sekä ruoka, sähkö, lämmitys, vesi, jätehuolto ym. elintärkeät toiminnot. Seuraavaksi tärkeintä lienee töissä käynti, jotta tulosi ovat turvatut, eli maksa matkaliput tai auton kulut. Puhelinta ja nettiä tarvitset, kun neuvottelet velkojien kanssa maksuista. 

4. Neuvottele velkojien kanssa

Usein velkojat suostuvat maksusuunnitelmaan, kun otat itse yhteyttä. Heille on pääsääntöisesti parempi, että he saavat suoritukset sinulta säännöllisesti vaikkakin hitaammin.  Älä odota, että asia menee perintään tai ulosottoon. Toki joskus voi olla, ettei asiasta pysty sopimaan maksusuunnitelmaa, esimerkiksi, jos velkoja ei suostu pienempiin kuukausieriin ja tulosi eivät kerta kaikkiaan riitä riittävän suuruisen erän hoitamiseen. 

5. Hae asiantuntevaa apua

Velkaneuvonta on maksutonta, ja sitä saa esimerkiksi Oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvonnasta. Myös Takuusäätiö tarjoaa työkaluja ja apua nettisivuillaan ja Velkalinja-puhelinpalvelussa. 

6. Päästä velat ulosottoon

Joskus ainoa keino selvitä isosta velkamäärästä on päästää velat ulosottoon. Tällöin maksat tietyn summan tuloistasi kuukaudessa yhteen paikkaan. Ulosotossa on aina velalliselle jätettävä suojaosuus eli sinulle jää rahaa myös elämiseen. Usein tämä elämiseen ja asumiskuluihin jäävä summa on jopa suurempi kuin mitä sinulle jäi aiemmin, kun maksoit velkoja moneen eri suuntaan. 

7. Harkitse velkajärjestelyä

Jos tilanne on vaikea eikä tulojen ja menojen tasapainottaminen auta, voit hakea käräjäoikeudelta velkajärjestelyä. Talous- ja velkaneuvoja auttaa hakemuksen laadinnassa, ota siis yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan ja selvitä mahdollisuutesi velkajärjestelyyn.  

Velkakierteestä selviäminen vie aikaa – mutta se on mahdollista

Velkakierteen katkaiseminen ei tapahdu hetkessä, mutta jokainen askel vie sinua kohti vakaampaa taloudellista tilannetta. Tärkeintä on aloittaa – vaikka pienenpienin vauva-askelin.

Muista: et ole yksin. Apua on saatavissa ja velkakierteestä selviäminen on täysin mahdollista.

Laaditko sinä kuukausibudjetin?

Tuore kysely kertoi meille, että yli puolet suomalaisista ei laadi minkäänlaista kuukausibudjettia tai suunnittele rahankäyttöään ennakkoon. Taloustutkimus teki kattavan kyselytutkimuksen OP-Ryhmälle maaliskuussa. 

Kyselytutkimuksen tulos on toisaalta todella vaikea ymmärtää ja toisaalta taas ei. Avataanpa seuraavaksi hieman näitä molempia ääripäitä. 

Itse olen jo vuodesta 2019 laatinut kuukausittain budjetin ja olen varsin hanakasti siihen myös täällä blogissa vuosien varrella kehottanut. Nykyisin, kun olen huomannut kuinka tuiki tärkeä asia se on, en voisi enää kuvitellakaan sellaista kuukautta, etten tekisi budjettia ja seuraisi sen toteutumista. Siksi onkin niin vaikea ymmärtää henkilöitä, jotka eivät budjetoi lainkaan. Ja varsinkin miksi eivät, kiinnostaa minua suuresti. 

Heitän tähän kaksi teoriaa, jotka minulla on tästä budjetoimattomuudesta. Eli alle puolet suomalaisista (46 %) budjetoi säännöllisesti, joten 54 % ei budjetoi lainkaan tai budjetoi epäsäännöllisesti. Miksi yli puolet suomalaisista ei budjetoi? 

Väitän, että osa tästä on niin varakasta väkeä, ettei heidän tarvitse budjetoida. Heillä on riittävä säännöllinen tulotaso ja kuten varakkailla ihmisillä yleensäkin, todella pienet kiinteät kulut (ei autolainaa, ei opintolainaa, ei asuntolainaa jne.), joten heillä talous pysyy hyppysissä ilman budjettiakin. Heillä menee automaattisesti sijoituksiin ja säästöön tietty summa kuukaudessa ja loppu jää kulutukseen, joka sekin on varsin maltillista.

Sitten on toinen porukka, sieltä täysin jonon toisesta päästä, joilla ei tule rahaa läheskään niin paljon kuin menoihin kuluisi eli silloin taas budjetointi on siinä mielessä "ihan turhaa", että rahaa kerta kaikkiaan tulee niin vähän, ettei se voi parhaallakaan budjetointitaidolla riittää edes pakollisiin kiinteisiin kuluihin. Kun ei ole mitä budjetoida, miksi budjetoida. 

Väliin mahtuu monta erilaista ihmisryhmää, jotka syystä tai toisesta eivät budjetoi - vielä. Ehkä se tuntuu niin tylsältä hommalta, ettei jaksa aloittaa. Kehotan kuitenkin aloittamaan, koska aika monella tähän ryhmään kuuluvalla pienikin suunnitelmallisuus rahankäytön suhteen saisi aikaan säästöjä, jotka voisi ohjata esimerkiksi säästöön pahan päivän varalle tai sijoituksiin. Todella moni miettii, että hän kyllä sijoittaisi ja säästäisi, mutta rahaa ei jää säästöön, kaikki menee joka kuukausi. Eletään kädestä suuhun. Tosiasiassa pienellä suunnitelmallisuudella voisi rahaa saada jäämään säästöön ja vararahaston kartuttua jopa säännölliseen sijoittamiseen saakka.  Kaikki ei menisikään aina suoraan kulutukseen vaan laitettaisiin suunnitelmallisesti edes jotain kuukausittaisista tuloista säästöön. Eli tässä ihmisryhmässä budjetointi olisi ihan avainasemassa ja huipputärkeää. 

Lisäksi se, että laatii budjetin ei vielä riitä, vaan budjettia pitäisi myös seurata, jotta tietää, pysyikö ylipäänsä budjetissa vai tuliko jotain kenties yllättävää eteen, johon budjetoidut rahat eivät riittäneetkään. 18 % budjetin laatineista ei tutkimuksen mukaan seuraa budjetin toteutumista lainkaan. Tässä mielestäni menee ihan hukkaan koko budjetointi - miksi sitten edes budjetoi, jos sitä ei seuraa?

Positiivista tutkimuksessa oli se, että nuoret ovat aktiivisia budjetoinnissa: 18-25-vuotiaat ovat aktiivisimpia ja 26-34-vuotiaat seuraavaksi aktiivisimpia budjetoijia. 26-34 vuotiaat myös aktiivisimmin seuraavat tekemäänsä budjettia, nuorempi ikäryhmä unohtaa useammin seurannan. 

Oman talouden budjetointikin on tällä hetkellä hieman haasteellista johtuen kuukausittain muuttuvasta palkan määrästä sekä puolison epäsäännöllisistä tuloista (tai tulojen puutteesta), mutta silti pyrin ennakoimaan niin pitkälle kuin mahdollista aina tulevan kuukauden tulot ja menot sekä seuraamaan budjetin toteutumista. Välillä se onnistuu paremmin ja välillä tuntuu ettei jonain kuukautena ollenkaan. Mutta jatkan silti valitsemallani budjetointipolulla. 

Ja saan joka kuukausi jotain jäämään pienistäkin tuloista säästöön hyvällä suunnitelmallisuudella. 

Photo by Pixabay

Piinaviikkoa

Ulosottolaitos julkaisi taas viime vuoden tilastoja ulosotosta. Ulosottovelallisia oli vuoden 2024 lopussa noin 264.000, joista luonnollisia henkilöitä 248.808. Yhteensä avoimia asioita oli vuoden lopussa n. 6,4 miljardin euron edestä, josta n.5 miljardia koskee yksityisoikeudellisia saatavia. Nämä ovat siis käräjäoikeuden tuomion kautta perittäväksi tulleita asioita. Niihin ei lukeudu verot, sakot ym. julkisoikeudelliset eli ilman tuomiota perintäkelpoiset asiat eivätkä elatusapumaksut. Tähän sisältyy sen sijaan kaikki eräännytetyt ja tuomion saaneet kulutus- ja muut luotot, pikavipit, osamaksut, vuokrarästit yms. yms. 

Koko vuoden aikana ulosotossa oli kaikkiaan 531.509 henkilöä, joista 282.701 henkilön osalta ulosotto on päättynyt vuoden 2024 aikana. 

Se, että ulosotto on päättynyt, ei välttämättä tarkoita, että ulosottovelka on maksettu pois vaan ulosottoasia on poistunut aktiivisista perittävistä. Toki iso osa on pieniä esim. pysäköintisakkoja, veroja tai terveyskeskusmaksuja, jotka maksetaan kerralla pois. 

Varsin tavallista on, että velallinen todetaan ulosottoselvityksessä varattomaksi eli ulosotolle muodostuu varattomuuseste. Tällöin velka siirtyy passiivisiin asioihin, josta se nousee uudelleen aktiiviseksi, mikäli velalliselle syntyy tuloja, mistä voi ulosmitata (esim. palkkatuloa). Jos kyseessä on normaali ulosmittaus eikä suppea, niin asia aktivoituu myös mikäli velallinen saa varallisuutta (esim. perintö). Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata vain toistuvaistuloa sekä sellaista varallisuutta, mitä ei tarvitse muuttaa rahaksi. Asia voi päättyä myös velkojan peruutukseen. Velkoja voi pyytää saatavansa merkitsemistä passiivirekisteriin kahden vuoden ajaksi ja jos sinä aikana velalliselta löytyy ulosmitattavaa omaisuutta, velkoja voi saada saatavansa perityksi. 

Velallisia, joiden ulosottovelka on korkeintaan 1.000 euroa, on 37 % kaikista  ulosottovelallisista. Nämä pienet alle tonnin velat usein pystytäänkin maksamaan pois nopeasti. 

Sen sijaan kun tarkastellaan perittävänä olevaa ulosottovelkaa, joka on keskimäärin 29.000 euroa velallista kohti, se selvästi viittaa pitkäkestoisempaan ulosottoon. Harvalla on varaa maksaa 29.000 euron edestä ulosottovelkaa vuodessa. 

Maksamalla ulosotosta pois selvinneiden uusien vuonna 2024 tulleiden asioiden osalta oli 51,9 % ja varattomaksi todettiin 10,7 %. Näin ollen ulosoton asiakkaaksi jäi vielä ainakin seuraavalle vuodelle 62,6 % uusista velallisista. Luvut koskevat vain luonnollisia henkilöitä. 

Sitten kun tarkastellaan vanhoja velallisia viime vuodelta eli sellaisia henkilöitä, joilla on ollut ulosottovelkaa jo ennen vuotta 2024, niin heistä maksamalla selvinneitä velallisia oli 30,8 % ja varattomia/ tuntemattomia oli 32,6 %. 

Tästä voimme päätellä, että loput 36,6 % vanhoista velallisista eivät selvinneet veloistaan maksamalla, vaan kuuluvat pitkäkestoisemman ulosoton piiriin. Tämä tarkoittaa 194.447 henkilöä. Lisäksi toki noista vuoden 2024 aikana tulleista uusista velallisista osa tulee jäämään pidemmäksi aikaa ulosoton piiriin, joten luku on todellisuudessa suurempi. Vireillä olevia ulosottovelallisia oli vuonna 2024 keskimäärin 257.676 henkilöä. 13,6 %:lla tästä määrästä velkamäärä oli yli 50.000 euroa. Tämä tarkoittaa yli 35.000 henkilöä. 

Mieti, maassamme on yli 35.000 henkilöä, joilla on ulosottovelkaa yli 50.000 euroa. Lisäksi meillä on yli 56.400 henkilöä, joiden ulosottovelka sijoittuu välille 10.000 - 49.999 euroa. Näin ollen yli 10.000 euroa pitkäkestoista ulosottovelkaa on yli 91.400 henkilöllä. Se on aika paljon se. Tuohon lukuun sisältyy niin monta henkilökohtaista tragediaa, niin paljon epätoivoa, epäonnistumisen tunnetta ja vähävaraisuutta. 

Jos joku vielä tulee päin naamaa sanomaan, että ylivelkaantuminen on vain pieni marginaalinen ilmiö, niin lupaan, että hermostun - voin vaikka motata. 

Piinasta huolimatta hyvää pääsiäisen aikaa teille kaikille lukijoilleni!

Photo by Erika Varga Pixabay

Velallisen oikeuksista perinnässä

Tällä kertaa muutama sananen laskujen ja velkojen perinnästä, perintätoimistojen toiminnasta sekä velallisen oikeuksista. Kuulit oikein, velallisen oikeuksista. Velallisellakin on oikeuksia, vaikka näistä ei paljoa julkisuudessa huudella. 

Perintätoimistoja velvoittaa Suomessa perintälaki, tarkemmin Laki saatavien perinnästä (513/1999). Kuten lain järjestysnumerosta käy ilmi, se on annettu alun perin vuonna 1999.  Suomessa toimivien perintätoimistojen olettaisi noudattavan lakia, noin niin kuin lähtökohtaisesti, sekä hyvää perintätapaa. Kerron teille: eivät noudata, läheskään aina. Tässä muutamia esimerkkejä, joihin olen itse törmännyt ja joiden toiminnasta kuluttaja-asiamies on antanut ratkaisun. 

Case 1: Ropo Suomi Oy

Saatavien perintää hoitava Ropo Suomi Oy lähetti kuluttaja-asiakkaille maksumuistutuksia, jotka oli päivätty samalle päivälle kuin alkuperäisen laskun eräpäivä oli. Tästä Kuluttaja-asiamies antoi yhtiölle huomautuksen. Huomautettavaa oli Ropon toiminnassa koskien erityisesti perintäkirjeiden lähettämistä. Lisäksi kuluttaja-asiamies katsoi, että perintäkirjeissä kuluttajille varattu aika maksaa, tehdä selvityksiä ja esittää huomautuksia oli liian lyhyt. Voit lukea asiasta tarkemmin KKV:n sivuilta tästä linkistä.  

Perintälaissa todetaan, että maksumuistutuksen voi lähettää aikaisintaan, kun 14 päivää on kulunut alkuperäisen laskun eräpäivästä. Eli suomennettuna aikaisintaan eräpäivää seuraavana päivänä. Tämä koskee sellaisia maksumuistutuksia, joissa peritään velalliselta perintään liittyviä kuluja. Maksuttomia maksumuistutuksia tämä laki ei koske, niitä lienee mahdollista lähettää ihan niin usein ja paljon kuin haluaa. 

Seuraavasta maksumuistutuksesta tai maksuvaatimuksesta voi periä kuluja vain, jos edellisen maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut 14 päivää.

Perintälain esitöiden mukaan "perintälaissa säädetyillä vähimmäisaikarajoilla on täsmennetty hyvään perintätapaan kuuluvaa vaatimusta, jonka mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle tarpeettomia kuluja esimerkiksi lähettämällä jatkuvasti, lyhyin väliajoin maksumuistutuksia tai maksuvaatimuksia, jos niiden kulut on tarkoitus periä velalliselta". (HE 21/2004 vp, s. 9)

Case 2: Lowell Suomi Oy

Perintätoimisto Lowell Suomi Oy jatkoi saatavien oikeudellisessa perinnässä syntyneiden oikeudenkäyntikulujen perintää vielä senkin jälkeen, kun päävelka oli lopullisesti vanhentunut. Velat vanhenevat lopullisesti pääsääntöisesti 15 vuotta tuomiosta tai 20 vuotta alkuperäisestä eräpäivästä (tai 20/ 25 vuotta tietyissä tapauksissa). 

Lowell toimi siten, että sellaisten velkojen osalta, joista se ei ollut aiemmin hakenut ulosottokelpoista tuomiota, tuomio haettiin vasta juuri ennen kuin varsinainen velka oli vanhenemassa, jotta se pystyi jatkamaan oikeudenkäyntikulujen ym. perintäkulujen ja viivästyskorkojen perintää vielä päävelan vanhentumisen jälkeen. 

Kuluttaja-asiamies katsoi, että oikeudenkäyntikulut ovat vanhentumislain 12 §:n mukaisia päävelan liitännäiskustannuksia, jotka vanhentuvat päävelan vanhentuessa. Koska oikeudenkäyntikulut ovat liitännäiskustannuksia ja vanhentuvat päävelan mukana, ei niiden perintää voi jatkaa sen jälkeen, kun päävelka on lopullisesti vanhentunut vanhentumislain 13 a §:n perusteella.

Kuluttaja-asiamies antoi päätöksen, että Lowellin menettelyä, jossa se jatkaa pääsaatavan oikeudellisessa perinnässä syntyneiden oikeudenkäyntikulujen vapaaehtoista perintää pääsaatavan lopullisen vanhentumisen jälkeen, on pidettävä perinnästä annetun lain 4 §:n 3 momentin ja täten hyvän perintätavan vastaisena. 

Lähde: KKV.fi/paatokset

Näistä ja monista muista päätöksistä voi lukea lisää Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta www.kkv.fi. 

Näiden kahden esimerkkitapauksen tiimoilta muistutan, että kannattaa olla tarkkana velkojien ja perintätoimistojen kanssa. Jos kohtaat jonkin velkojan tai perintätoimiston taholta epäasiallista tai lainvastaista toimintaa, voit ja kannattaa ottaa yhteyttä kuluttaja-asiamieheen. Näin saadaan pidettyä velallisen oikeuksista kiinni. 

Hyvää kevättä kaikille lukijoille!

Photo by Kerstin Riemer Pixabay

Merkkipäivä

Blogiani on luettu jo yli 200 000 kertaa! Jee! Hieno saavutus, en olisi tähän uskonut kun vuonna 2019 tätä rupeamaa aloittelin. 

Tuhannet kiitokset kaikille lukijoilleni! 

Tämä on ollut hankala ja välillä tosi epämiellyttäväkin matka, kun täysin untuvikkona törmäsin ulosottoon - se ei ollut mikään miellyttävä törmäys, täytyy myöntää. Ulosottoon joutuminen on jotain niin kamalaa, etten olisi osannut edes kuvitella. 

Mutta, kun aikaa kului ja asioita selvitteli ja pääsi hieman yli epäonnistumisen ja häpeän tunteista (huom. hieman, en ole vieläkään täysin päässyt), niin huomasin, että elämä kuitenkin jatkui kaikesta paskasta huolimatta. Eihän elämä vieläkään ole palannut ennalleen enkä usko, että koskaan palaakaan, sen verran kovan kolhun luottamukseeni tulevaisuuteen tämä on aiheuttanut, mutta eteenpäin pyritään menemään koko ajan.

Nyt olen maksanut velkajärjestelyn maksuohjelman mukaisia maksuja kahdeksan kuukauden ajan ja vielä on yli kuusi vuotta jäljellä. Helppoa ei ole, sen voin sanoa, mutta loppu kuitenkin häämöttää jossain, se helpottaa. Ei ole enää sellainen sumuinen ja epäselvä tulevaisuus, että koska ne velat vanhenevat lopullisesti ja lähteekö koti ulosottoon ennen sitä. 

Nyt haluaisin kysyä teiltä, rakkaat lukijat, mistä haluatte minun kirjoittavan blogissa. Laittakaa juttuvinkkejä kommenttikenttään ihan nimettömänä, mikä teitä askarruttaa ja mistä haluatte saada lisää tietoa. 

Pyrin jatkossakin kirjoittamaan ajankohtaisista velkaantumiseen, ulosottoon ja velkajärjestelyyn liittyvistä asioista sekä lisäksi kertomaan omista kokemuksistani ja matkani edistymisestä velkajärjestelyn maksuohjelmaa suorittaessani. Eli toisin sanoen ainakin seuraavat kuusi vuotta tulen olemaan täällä ilonanne ja totuuden torvenanne. 

Ottakaa rohkeasti yhteyttä kommentoimalla tätä postausta! Jatketaan yhdessä matkaa rohkeasti päät ylhäällä ylivelkaantumisen viidakossa! Katse eteenpäin! 💪

 

Photo by Pixabay

Säästövinkkejä ulosottovelalliselle

Tällä kertaa täytyy kirjoittaa vähän ajatuksia aiheesta säästövinkit. Tämä aihe aina vähän kuumentaa tunteitani, koska aika monesti jaetut säästövinkit ovat ns. rich-spleinaamista eli muotoa "jätä yksi noutolatte päivässä juomatta, niin säästät vuodessa x määrän euroja". 

Mikä noutolatte? Entisellä ulosottovelallisella ja nykyisellä velkajärjestelyä maksavalla köyhällä ei todellakaan ole ollut ainakaan viimeiseen kuuteen vuoteen mahdollista ostaa yhtä ainoaa noutokahvia! Eli todennäköisesti olen säästänyt tässä ajassa jo tuhansia juomattomilla noutokahveilla - ei vaan näy niitä rahoja missään. Okei, ehkä vähän kärjistettyä, mutta ymmärrätte asian pihvin. 

Nyt kuitenkin löysin kuin löysinkin ihan hyviä vinkkejä iltapäivälehden artikkelista, mikä sinänsä oli jo hyvin omituista. Minua kiinnostavat säästövinkit liittyivät mikrosäästämiseen. Tästä vähän enemmän kohta, mutta ensin asiaa vaateostoista.  

Kyseisessä artikkelissa puhuttiin kirjasta nimeltä Planetaarinen vaatekaappi. Kirjan mukaan keskivertosuomalainen ostaa vuodessa 38 vaatetta (!) ja maksaa niistä 730 euroa. 

38 vaatetta!?!  Arvatkaa montako vaatetta ostan itse vuodessa? Keskimäärin 3 vaatetta. Jutussa ehdotettiin osallistumaan viiden vaatteen vuosi -haasteeseen. Guess what?
Minä olen osallistunut tähän jo ainakin seitsemänä vuotena peräkkäin ja jatkan todennäköisesti ainakin vielä seuraavat kuusi vuotta (velkajärjestelyn keston ajan). Tervetuloa mukaan haasteeseen kaikki ulosottovelalliset, velkajärjestelyssä olevat sekä muuten vaan vähävaraiset! Ei pitäisi olla liian vaikea haaste. 

No niin, jutussa oli laskettu, että viiden vaatteen ostaja säästää 630 euroa vuodessa. Jipii! Mutta kun ei ole sitä rahaa alun perinkään laittaa vaatteisiin, miten sen säästät? 

Muuten jutussa oli ehdotettu esimerkiksi vaihdattamaan kantalaput kenkiin ja korjaamaan omia vaatteita, mikä on erittäin hyvä vinkki. Ja todellakin toivon, että ne ihmiset, kenellä oikeasti on varaa ostaa 38 vaatetta vuodessa tai enemmän, ottavat osaa viiden vaatteen vuosi -  haasteeseen. Näin he pystyvät osaltaan vaikuttamaan tekstiilijätevuorien kasvamiseen ja olemaan osaltaan mukana pelastamassa planeettaa lapsillemme ja lapsenlapsillemme. 

No niin ja sitten ne asialliset säästövinkit. Se, mitä aion itse seuraavaksi kokeilla on tilintasaus. Ideana tässä on tasata pääasiallisen käyttötilin saldo tasaluvuksi joka ilta ja siirtää ylimääräiset sentit tai eurot säästötilille jemmaan. Esimerkki: saldo on illalla 23,56 euroa, siirrä 0,56 euroa säästötilille tai jos sinulla on siihen varaa siirrä 3,56 euroa säästöön. Vuositasolla tästä kertyy ihan sievoinen summa, kun mietit, että vuodessa on 365 iltaa ja lähes joka päivä sieltä tililtä tehdään joku maksu, jolloin tilin saldo on "epäsiisti" ja se on hyvä siivota kauniiksi tasasummaksi. Ja ps. jos olet ulosotossa, nostat sitten säännöllisesti tarvittaessa nuo kertyneet säästöt ihan käteisenä kaappiin, jos niitä pääsee kertymään liikaa. 

Tämän haasteen otan tuon viiden vaatteen vuosi -haasteen lisäksi vastaan heti!
Kuka on mukana?

#viidenvaatteenvuosi #tilintasaaja #mikrosäästäminen

Photo by Unsplash