Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulosottomies. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulosottomies. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. lokakuuta 2022

Ulosottokin voi tehdä virheitä

Vaikka ulosottolaitoksen järjestelmissä paljon on automatisoitua työtä ja varmasti virheitä pyritään minimoimaan, niin osan töistä tekee kuitenkin ihan vain ihmiset, vaikkakin heitä virkamiehiksi kutsutaan.

Itse törmäsin inhimilliseen virheeseen jokin aika sitten. Ihmettelin, kun kokonaisvelkamäärä oli yhtäkkiä pudonnut selvästi, puhutaan lähemmäs 24.000 euron pudotuksesta. Latasin sitten Velallisen ulosottoasiat -tulosteen ja tutkin asiaa tarkemmin. Tosiaan, sieltä oli nimikkeellä "Suppean ulosoton este: Ei jako-osuutta toistuvaistulon ulosmittauksessa" poistunut toinen suurimmista veloista.  

No, minä tietysti heti ottamaan yhteyttä ulosottomieheen ja selvittämään asiaa. Asia lopulta selvisikin ja kyse oli tosiaan ihan inhimillisestä näppäilyvirheestä. Kuulin, että kun ulosottomiehet tekevät näitä SUPU-estemerkintöjä, täytyy olla tosi tarkkana, järjestelmässä helposti menee viereinen, väärä, asia myös samalla kertaa passiiviseksi supu-esteellä. Ja näin oli kohdallani käynyt: ulosottomiehen oli ollut tarkoitus siirtää yksi pieni hammaslääkärilasku supu-esteellä pois aktiivisista asioista, mutta erehdyksessä oli sitten mennyt toinenkin asia samalla kertaa passiiviseksi. 

Tämähän tarkoittaa sitä, että ulosottoa hakeneelle velkojalle menee tieto, että asia palautuu, koska sille ei saada jako-osuutta. Varmaan siellä vähän ovat ihmetelleet, kun ei noin isolle asialle riitä jako-osuutta, että kuinkahan suuria velkoja tällä asiakkaalla onkaan...

No, ulosottomies lupasi hakea asian takaisin ja nyt ottaessani tämän kuukauden tulosteen, huomasin, että asia on jo palautunut takaisin listalle. Tässä sen huomaa, että kun itse on tarkkana ja seuraa tilannetta kuukausittain, niin huomaa myös heti tuollaiset oudot asiat. Jos en seuraisi ja maksaisi ahkerasti velkojani itsenäisesti pois, ei tätäkään olisi tullut kovin helposti huomattua. Enkä suoraan sanottuna osaa sanoa, miten se olisi voinut vaikuttaa tilanteeseen. Eiköhän sieltä oltaisi velkojan taholta oltu sitten yhteydessä ulosottomieheen ja tiedusteltu mikä tilanne ja asia olisi korjautunut. 

Tämä vaan ihan tiedoksi kaikille ulosotossa oleville velallisille, että virheitä voi siellä sattua. Kaikki virheet eivät sentään ole meidän velallisten tekemiä. 

Sitten vielä itse tuosta SUPU-esteestä: suppeassa ulosotossa todettu este (UMS) aiheuttaa uuden merkinnän luottotietoihin, jonka kesto on kolme vuotta tai kunnes kyseinen velka on maksettu. 

Muutenhan itselläni ei ole uusia maksuhäiriömerkintöjä luottotietoihin tullut enää sitten vuoden 2019, jolloin kaikki tuomiot veloista on annettu, mutta näitä suppean ulosoton esteitä on tullut vuonna 2020 ja nyt sitten viimeisin 2022. Kyseiset estemerkinnät toki pystyisin välttämään, jos ulosottoon ei olisi mennyt (tai ne olisi sieltä maksettu) sairaala- ja hammashoitomaksuja sekä jäännösveroja.

Kuitenkin, koska olen hakemassa velkajärjestelyyn heti kun mahdollista, velkaneuvoja neuvoi, ettei noita suoraan ulosottokelpoisia velkoja kannata nyt maksaa, vaan keskittyä muiden velkojen maksuun. Ja hän on kyllä ihan oikeassa. Eikä sillä ole sinänsä mitään väliä, tuleeko noita merkintöjä, tuleehan sitten velkajärjestelystäkin maksuhäiriömerkintä, jos sinne pääsen.  

Ensi vuoden alusta lähtien ulosoton korot nousevat ja sitten nähdään karu todellisuus. Luulen, että ensi vuoden aikana on lähetettävä hakemus velkajärjestelyyn. Keväällä tulee neljä vuotta täyteen ulosottoa (eli 48 kk yhtäjaksoista ulosottoa), joten voisi jo olla mahdollista päästä velkajärjestelyyn. Mutta sen aika näyttää. 

Tähän mennessä olen alusta alkaen maksanut yhteensä 43.123,87 euroa ulosottoon. Ulosottovelka on samana aikana lyhentynyt 14.546,37 euroa. Loput ovat menneet korkoihin ja taulukkomaksuihin. Eli vain 34 % maksuista on mennyt ulosottovelan lyhentämiseen, 66 % on mennyt "savuna ilmaan". Että ei kovin kannustava tapa maksaa velkoja ulosoton kautta. 

Mutta eteenpäin on vaan mentävä, vaikka vaikeimman kautta.

Photo by Unsplash


perjantai 11. helmikuuta 2022

Velkajärjestelymahdollisuus

Keskustelin tässä taannoin vastaavan ulosottomiehen (-henkilön) kanssa tilanteestani tai siis sieltä tuli kysymys, että olenko miettinyt velkajärjestelyn hakemista. No, vastasin totuudenmukaisesti, että en ole vielä asiaa miettinyt, kun olen saanut sellaista tietoa, että pitää olla aikaa kulunut jonkin verran velkaantumisesta ja näyttöä siitä, että velkoja on hoidettu.

Hän oli sitä mieltä, että näyttöä alkaa olla, kun olen nyt kohta jo kolme vuotta (huhtikuussa 2022 tulee kolme vuotta täyteen) maksanut säännöllisesti kuukausittain maksusuunnitelman mukaan. Totesi myös, että minulla menee tällä hetkellä pelkästään korkoihin n.640 euroa kuukaudessa. 

Ymmärrän näkökulman täysin. Jos ulosottovelkani jakaa keskimääräisellä maksusuunnitelmaerällä, velan takaisinmaksu kestää noin 36 vuotta :( 
Mutta omat laskelmani olen tehnyt sen mukaan, että alan maksamaan ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon n. neljän vuoden kuluttua, kun muut velat on maksettu pois. Tällöin ylimääräisen lyhennyksen osuus vastaa suurin piirtein tuota kuukausikoron määrää eli "normaali" maksusuunnitelmaerä lyhentäisi kokonaan velkapääomaa. Tämän suunnitelman mukaan velka olisi maksettu kokonaan kymmenessä vuodessa. 

Laitoin ulosottohenkilölle tekemäni arviolaskelman, kuinka aion selvitä ulosottoveloistani määrätyssä ajassa, siihen en ole saanut mitään kommenttia, miten hän asiaan suhtautui. Muutenhan laskelmat näyttävät hyvältä, mutta toki, mikäli korot kovasti alkavat nousemaan, se tuntuu noin isossa ulosottovelassa. Ja kyllähän korot jossain vaiheessa nousevat, se on selvää, mutta kuinka paljon ja milloin. Toivottavasti varsin maltillisesti ja hitaasti. 

Aluksi olin vähän varuillani ja jotenkin karsastin (karsastan edelleen) ajatusta velkajärjestelystä, mutta lupasin hänelle, että varaan ajan talous- ja velkaneuvontaan ja selvitän asiaa velkaneuvojan kanssa. Soitinkin jo heti velkaneuvojalle ja kävimme jo tilannettani pikaisesti läpi puhelimessa. Hän oli sitä mieltä, että kannattaa ehdottomasti selvittää, olisiko kohdallani järkevää hakea velkajärjestelyä. Tästä olen ihan hyvilläni ja samaa mieltä. Voi olla, että sieltä ilmenee sellaisia seikkoja, ettei sitä kannata vielä tässä vaiheessa hakea, mutta toisaalta voihan velkaneuvoja olla sitä mieltä, että kannattaa hakea. Turhia hylkääviä päätöksiä he eivät lähde hakemaan, niistä on kuulemma enemmän haittaa, jos hakee jonkin ajan kuluttua uudelleen, näin hän kertoi minulle. Tämä on ihan hyvä tieto kaikille, kun yleisesti velkajärjestelystä puhuttaessa kerrotaan, että ei haittaa, jos saa hylkäävän päätöksen, voi aina hakea uudelleen. Mutta ilmeisesti siitä kuitenkin on jonkin verran haittaa, varsinkin jos melko lyhyen ajan sisään hakee uudelleen.

Siispä nyt selvitetään tilanne. Nyt pallo on minulla, toimitan hänelle listauksen mukaan tarvittavat tiedot ja sen jälkeen hän selvittää asiaa tarkemmin ja tekee maksuvaralaskelman. Maaliskuussa jossain vaiheessa käydään sitten yhdessä puhelimitse (koska korona) tapausta läpi. 

Ihan mielenkiinnolla nyt odotan tuota maaliskuun puhelinaikaa, kiva kuulla, onko toivoa näköpiirissä vai olenko ihan toivoton tapaus ;)

Ja ennen kaikkea vastauksia kysymyksiini: pystynkö säilyttämään minun ja mieheni yhteisen talon? Miten käy kanssavelallisen yhteisvastuullisissa veloissa, ettei hänelle tule ongelmia siitä? Jne. jne. 

Kertomus jatkuu, kun ollaan pidemmällä, pidän teidät ajan tasalla. 


Photo by Unsplash


torstai 11. marraskuuta 2021

Maksujärjestely veroille

Marraskuu, harmaakuu saapui ja aurinko ei paljoa ole pilkahdellut pilvien ja sumun takaa. 

"Fifty shades of grey, mutta ilman seksiä", totesi joku osuvasti tästä vuodenajasta ;)

Mutta jotain valonpilkahduksia näkyy silti, nimittäin sain kuin sainkin verottajalta maksujärjestelyn jälkiveroilleni, joista kirjoitin jo aiemmin postauksissani Syksy saapuu ja Jäännösveroista

Enpä osannut edes odottaa, että varsin pieniin kuukausieriin sain nuo lähes tuhannen euron jälkiverot sovittua, maksan niitä marraskuusta alkaen 15 kuukauden ajan 65 euroa/kk. Tosi hieno juttu! Nyt ei enää stressaa se, että ulosoton saldo ja asiamäärä lisääntyisi, vaan pienempään suuntaan ollaan koko ajan menossa. Ja olen ihan varma, että tuolla kuukausierällä saan kyllä veromätkyt hoidettua. Olen kyllä todella hyvillä mielin tästä!  :)

Ja mikä parasta, sain positiivista palautetta myös ulosottomieheltäni, hän uskoo myös minuun ja siihen, että hoidan asiani kuntoon. Tosiaan, minullahan on ulosottomies vaihtunut muutamaan otteeseen tuossa Ulosottolaitoksen uudistuksen aikana. Senpä vuoksi nyt tuntuu oikein hyvältä, että olen onnistunut vakuuttamaan myös tämän nykyisen ulosottomiehen siitä, että todellakin hoidan asioita aktiivisesti ja lyhennän velkojani niin nopealla tahdilla kuin vain ikinä mahdollista. 

Ei muuta kuin eteenpäin, sanoi mummo lumessa! Lunta odotellessa...


Photo by Anne Nygård on Unsplash


maanantai 26. huhtikuuta 2021

Odottaako velan vanhenemista vai maksaako lisäsuorituksia ulosottoon?

Olin juuri miettimässä, mistäköhän aiheesta tämän viikon postaukseni kirjoittaisin ja sain todella hyvän kysymyksen ja kommentin eräältä lukijalta. Kiitos hyvästä aiheesta!

Itse asiassa olen tätä asiaa jo aiemmin hieman pohtinut postauksessa Miten veloista voi selviytyä?  Jatketaan siitä vähän syvemmälle. 

Kuten tuossa aiemmassa postauksessa kävin läpi, veloista pääsee eroon siis paitsi maksamalla, velkajärjestelyn kautta,  lyhentämällä niitä ulosotossa ja odottamalla niiden lopullista vanhenemista (15 vuotta). 

Kommentissaan lukija miettii, että kun kuitenkin lyhennän ulosoton kautta velkoja tuon 15 vuotta, kannattaako maksaa lisäksi ylimääräisiä lyhennyksiä, kuten olen aikonut tehdä, vai antaisinko niiden velkojen, mitkä eivät ehdi ulosotossa 15 vuoden aikana tulla maksetuksi,  vanheta ja säästäisin sen sijaan rahaa jo ulosoton jälkeistä elämää varten. 

Hyvä pointti. Tässä hieman asian pyörittelyä eri kanteilta. 

Tuo olisi oikein hyvä toimintatapa, mikäli en omistaisi puolta kiinteistöstä (omakotitalomme). Jos ei ole mitään ulosmitattavaa omaisuutta/ varallisuutta, velkojen ulosotto ja vanheneminen ovat erittäin varteenotettava vaihtoehto. Mutta, koska omistan puolet omakotitalostamme, enkä haluaisi, että se (pakko)myydään ja ulosmitataan, aiheutuu tästä ongelma tuon velkojen vanhenemisen suhteen. Tällä hetkellä taloamme ei ulosmitata, koska siinä on niin paljon asuntolainaa jäljellä, ettei siitä koituisi hyötyä velkojille. Mutta kun mennään sellaiset reilu 10 vuotta eteenpäin, alkaa asuntolaina jo olla loppumassa (näillä näkymin vuonna 2031-2032) ja tällöin, mikäli velkoja on vielä ulosotossa jäljellä, uskoisin, että talomme laitetaan myyntiin/ pakkohuutokauppaan ja oma osuuteni ulosmitataan. Näin ainakin vahvasti luulen siinä vaiheessa käyvän, näin olen lakia ulosotosta lukenut ja tulkinnut. 

Eli siinä mielessä olisi varsin suotavaa, että olen ehtinyt jo maksaa ulosotosta velat pois suurin piirtein samassa vaiheessa, kun asuntolaina loppuu. Velkojen lopullinen 15 vuoden vanhentumisaika koittaa vuonna 2034. Talo on siis maksettu n.kolme vuotta ennen velkojen lopullista vanhenemista. Olettaisin, että mikäli velkoja ei enää ole paljon jäljellä tuossa vaiheessa ja on osoittaa yli 10 vuoden historia, että niitä on lyhennetty kaiken aikaa ja ne tulevat lyhentymään loppuun ennen lopullista vanhenemista, ettei taloamme silloin laitettaisi myyntiin eikä ulosmitattaisi. Tämä ei ole mikään varma tieto, voi käydä niinkin että ulosmitattaisiin, mutta uskoisin, että ainakin olisi hyvä mahdollisuus säästää talo. 

Mutta jos en olisi maksanut ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon koko tuona aikana , eivätkä kaikki velat näyttäisi tulevan maksetuksi 15 vuoden aikana, luulen, että menettäisimme talon.

Toisena, ehkä parempana vaihtoehtona näkisin sitten tuon lakisääteisen velkajärjestelyn. Pidän sille ovea raollaan, mikäli näyttää siltä, että muutoin menetämme talomme. Sen aika ei ole kuitenkaan vielä, koska muut ulosoton ulkopuoliset velat pitää ensin saada maksettua pois. Mutta aika näyttää, tähän voin joutua turvautumaan, jos ulosotto alkaa miettiä talon myyntiä. 

Sitten vielä tuosta toisesta aspektista eli säästämisestä. Ulosotossa olevalla henkilöllä ei voi olla säästöjä. Nyrkkisäännön mukaan enintään n. tuhat euroa säästöjä sallitaan. Tarkista asia omalta ulosottomieheltä! Ainoa mihin voi säästää on käteisenä "patjan alle". En kuitenkaan halua pitää liikaa rahaa kotona käteisenä eli se ei suuremmassa skaalassa toimi. Myöskään rahaa tai muutakaan omaisuutta ei saa piilotella voudilta tai syyllistyy ulosottorikokseen. Ei voi myöskään siirtää omaa omaisuutta toisen nimiin "turvaan". 

Omassa tilanteessani on kuitenkin ainakin tällä hetkellä se hyvä puoli, että aviomiehellä ei ole maksuhäiriöitä eikä hän ole ulosotossa. Täten voimme yhteisistä rahoista siirtää säästöön rahaa hänen tililleen/ hänen nimissä oleviin sijoituksiin/säästötileille. Eli jonkin verran voimme kuitenkin tulevaisuuden varalle säästää. 

Itselläni on myös onneksi aikanaan vuosia sitten otettu eläkevakuutus, johon säästän kuukausittain pienen summan rahaa. Sen ehdot ovat sellaiset, että rahoja ei voi nostaa ennen tiettyä ikää, olikohan jotain 63 vuotta tai sinnepäin. Myöskään ulosotto ei siihen puutu ennen tuota määräaikaa (kävin keskustelun aiemman ulosottomiehn kanssa ulosottoselvityksessä) ja silloin minä olen jo saanut tavalla tai toisella ulosoton ikeen jo hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Joten hieman eläkesäästöjä on kenties tiedossa. 

Huom. Jos sinulla on sellainen eläkevakuutus, jonka ehdoissa mainitaan, että säästösumman voi nostaa ennen eläkeikää, vakuutukselle kertynyt säätösumma voidaan ulosmitata. 

Selvitän vielä jossain vaiheessa, kun rahatilanne muutoin alkaa helpottaa eli ulosoton ulkopuolella hoidettavat lainat on saatu maksettua, voisinko nostaa tuota kuukausittaista säästösummaa, niin saisin vielä enemmän tulevien vuosien aikana säästöön eläkeikää varten. Tässä on kuitenkin vielä sellaiset reilut 17 vuotta aikaa säästää. 


HYVÄÄ VAPPUA KAIKILLE!


Photo by Ali Kokab on Unsplash



 





tiistai 8. joulukuuta 2020

Ulosottolaitos uudistui - miten käy maksusuunnitelman?

Tätä postausta kirjoittaessani on uusi uljas ulosottolaitos ollut toiminnassa noin viikon verran. Ja täytyy sanoa, että aika huomaamattomasti on toiminta alkanut. Kauheasti ei ole tiedotettu, ainakaan meille ulosottovelallisille asioista. Heidän sivuiltaan luin, että kirje pitäisi sieltä velalliselle tulla, jossa kerrotaan, luulisin, ainakin niin olennaiset asiat kuin kuka on uusi ulosottomies ja jatkuuko maksusuunnitelma kuten tähän asti. Ei ole kirjettä näkynyt, ei sähköisesti eikä kirjallisesti. 

Ensimmäisen viikon ajan tuo sähköinen asiointi oli pois käytöstä, enkä tiedä toimiiko vieläkään kunnolla, mutta pääsin itse ainakin kirjautumaan omalle sivulle, josta löysin, ottamalla velallisen ulosottoasiat-tulosteen, tiedon tämän hetkisestä asioidenhoitajasta. Siis henkilön nimen. 

Laitoin sitten sähköpostia aikaisemmalle ulosottomiehelleni ja tiedustelin, miten nyt tulisi toimia. Häneltä sainkin melko nopeasti vastauksen, jossa minua kehotettiin olemaan yhteydessä tähän uuteen asioidenhoitajaan ja kysymään jatkaako hän maksusuunnitelmaa. Glurps. Kylmä hiki tuli päälle heti ja tunsin paniikin hiipivän sisuksiini. Voisiko olla, ettei maksusuunnitelma jatkuisikaan?

Laitoin heti sähköpostia (koska puhelinnumeroa ei ollut tiedossa, ainoastaan sähköpostiosoitteen sain ulosottomieheltä) tälle asioidenhoitajalle, jolta sainkin nopeasti sähköpostia takaisin. Hän totesi, että koska maksusuunnitelmaa on noudatettu niin hyvin, sillä voimme jatkaa. Jess! Hienoa! Nyt alkoi jo vähän helpottamaan puristava tunne rinnassa. Hän antoi ohjeet miten toimitaan ja hänelle jatkossa lähetän palkkalaskelman kuukausittain. 

Vielä tosin viestissä oli lisäys, että siellä ulosottolaitoksessa vielä näitä toimia järjestellään, joten voi olla, että ulosottomies vielä vaihtuu johonkin toiseen henkilöön tai saattaa jopa tulla aiempi ulosottomies takaisin asioidenhoitajaksi. Eli asia ei vielä ole selvä. Mutta tällä hetkellä mennään näin eteenpäin. Hän lupasi olla minuun yhteydessä, jos muutoksia tulee.

Ihan ei vielä pysty täysin rauhallisin mielin olemaan asian suhteen, mutta yritän kuitenkin olla huolehtimatta liikaa. 

Kannattaa itse kunkin käydä katsomassa sieltä omasta palvelusta omat tiedot sivun alareunasta tai ulosottoasiat-tulosteesta oman uuden asioidenhoitajan nimi ja laittaa tälle sähköpostia tai soittaa annettuun numeroon, jos on esimerkiksi maksusuunnitelma voimassa. Sähköpostit ovat (ainakin pääsääntöisesti) muotoa etunimi.sukunimi@oikeus.fi. 

Jos olen yhtään oikein tulkinnut uudistunutta ulosottolaitosta, niin sinä ideana on, että ns.yksinkertaiset, helpot perintätapaukset keskitetään yhteen isoon yksikköön, jossa niitä voidaan käsitellä nopeasti ja helposti isoina massoina. 

Suurimmalla osalla asiakkaita ei ole kuin yksi tai pari pientä saatavaa, kuten esim. sairaala- tai terveyskeskusmaksut, sakot, liikennevakuutukset, päivähoitomaksut ym. ilman tuomiota ulosottokelpoiset saatavat. Ja iso osa asiakkaista maksaa ne saamallaan kehotuksella kerralla tai sopimalla maksueristä, ettei tule maksuhäiriöitä. (Toim.huom. tämä on ihan oma henkilökohtainen oletukseni, ei perustu faktatietoon.)

Sitten hankalammat ja vaikeimmat tapaukset hoidetaan enemmän yksilöllisesti, niihin kohdennetaan enemmän resursseja. Itse kaiketi kuulun noihin hankalimpiin tapauksiin velkamäärän suuruuden ja sitä kautta maksuajan pituuden vuoksi. Toisaalta luulisin, että häädöt ja omaisuuden ulosmittaukset ym.vievät ulosottomiehiltä aikaa ja sitä pitäisi nyt ulosottomiehille jäädä enemmän, kun ns. pienet ja helpot asiat hoidetaan keskitetysti isommissa yksiköissä. Minunkin maksusuunnitelmani voi lukeutua niihin helppoihin vaikkei pieniin. 

Seurataan siis, miten homma etenee ja pidetään peukut ja varpaat pystyssä, että kaikki menee hyvin. 





torstai 5. marraskuuta 2020

Paljonko pikavippi on lyhentynyt ulosotossa?

Kirjoitin lokakuussa 2019 postauksen "Paljonko velka kasvaa, kun pikavippi siirtyy ulosottoon?" 

Tuosta hetkestä on kulunut nyt aika tarkalleen vuosi, joten katsotaan paljonko tuo kyseinen pikavippi on nyt sitten ulosotossa lyhentynyt tänä aikana. 

Esimerkkinä ihan oikea pikavippi, joka oli suuruudeltaan 2.500 euroa (pyöristetty hieman, oikea luku 2.456,11 €) on ulosottoon siirtyessäään 30 % suurempi eli n. 3.500 euroa (3.499,68 €).  

Tässä vielä erittely tuosta esimerkkivelan koostumuksesta:
- lainan pääoma irtisanomishetkellä 2.456,11
- korkosaatavat ja viivästyskorot 394,76
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 3.499,68

Nyt lokakuun 2020 jälkeen tuon  kyseisen velan luvut näyttävät tältä:

- lainan pääoma  1.534,74 
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 2.235,06 


Tästä voi vetää johtopäätöksen, että kyllä ne velat lyhenevät ulosotossa. Tottakai velalle kertyy koko ajan 7 % korko, mutta velka lyhenee kuukausittain koron verran ja olen huomannut, että ulosotto on maksanut tätä kyseistä velkaa joka kuukausi. 

En ole ihan vielä päässyt täysin selville siitä, millä perusteella ulosotto jakaa kuukausittaisen suoritukseni eri veloille. Yksi kysymys tähän liittyen on juurikin kyseinen velka, jota ulosotto lyhentää joka kuukausi. Se on samalla myös pienin velka saldoltaan, ehkäpä ulosotto haluaa saada sen ensin kokonaan pois velkojen joukosta. Seuraan mielenkiinnolla tilannetta.

Toinen mielenkiintoinen seikka tähän liittyen on, että kahdelle viimeiseksi ulosottoon saapuneelle velalle ulosotto ei ole kohdistanut yhtään maksua koko aikana. Ulosotto kohdistaa suorituksia kuukausittain yleensä seitsemälle velalle ja nuo kaksi viimeistä ovat jääneet ilman. Epäilykseni on, että sen vuoksi, koska ne ovat saman perintätoimiston perimiä velkoja (kuitenkin eri luotonmyöntäjien), kuin kaksi muuta, joille kohdennetaan maksuja. Yksi näistä on tuo edellä esitelty pienin velka. 

Luulen, että ajan kuluessa saan näihin kysymyksiin lisää selvyyttä. Voin myös kysyä asiaa ulosottomieheltä, kun seuraavan kerran tapaan häntä tai olemme muutoin yhteydessä. 





keskiviikko 19. elokuuta 2020

Ajatusvirheitä

Olen törmännyt aika monesti erilaisiin ennakkoluuloihin tai ennakkokäsityksiin useassakin eri tilanteessa. Kutsun niitä myös ajatusvirheiksi. Annan kaksi esimerkkiä tyypillisestä ajatusvirheestä:

"Olisi kiva saada vähän lisätuloja, mutta ei kannata tehdä toista työtä, kun veroprosentti nousee ja verottaja vie lisätulot."

"Jos ihmisellä on paljon velkaa ulosotossa, ei kannata käydä töissä, kun ulosotto vie kuitenkin suurimman osan tuloista. "

Listaa voisi jatkaa vielä pidempäänkin, mutta nämä yleiset ennakkoajatukset riittävät tässä yhteydessä. Pureudutaan niihin hieman tarkemmin. 

Se, että ihminen lamaantuu vallitsevan tilanteen edessä, eikä pysty ajattelemaan/toimimaan järkevästi, aiheuttaa usein näitä ajatusvirheitä. Ja jos niitä ei lähde purkamaan ja työstämään, niin ihan varmasti ne muuttuvat ajan mittaan kyseiselle henkilölle "totuudeksi" ja ihminen jää jumittamaan ajatuksiinsa sen sijaan, että alkaisi toimia aktiivisesti tilanteen parantamiseksi. Myös tietty negatiivisuus paistaa tästä ajattelutavasta läpi, ei edes haluta lähteä ratkaisemaan ongelmia vaan nähdään ne niin ylitsepääsemättöminä, ettei niitä kannata alkaa työstämään. Parempi olla passiivinen ja työtön, jotta ei vaan mene liikaa veroja eikä ulosottomies saa kuin ihan minimin?

Mietipä uudelleen: 

Jos saisit toisen työn/lisätyön ja ansaitsisit lisää rahaa vaikka 500 € kuukaudessa. Vaikka  tästä menisikin veroa lisätuloveroprosentin mukaan eli esimerkiksi 45 %, jäisi sinulle silti vielä 275 €/kk enemmän rahaa käyttöösi. Eli verottaja ei vie kaikkea, harvoin edes puolta bruttotuloista. 275 €/kk lisää rahaa kuulostaa ainakin minusta tosi hyvältä, varsinkin jos rahalle on todellinen tarve. Ja kyllähän verorahoista ihan tärkeitäkin juttuja meille kaikille kustannetaan.

Mikset voisi tehdä työtä tai vaikka kahta, jos sinulla on velkaa ulosotossa. Ulosotossa oleva velka on ihan samalla lailla velkaa kuin asuntolaina tai mikä tahansa muu velka, se tulee maksaa jollain aikavälillä takaisin. Siinä on vain se ero, että se peritään tarvittaessa pakolla ja voidaan realisoida myös kiinteää omaisuutta. Ehkä maksamismotivaatiota voi joidenkin ihmisten osalta laskea, mikäli perittävä rahasumma ei olekaan velkaa vaan esim. sakkoja, rangaistusmaksuja, rikoskorvauksia, elatusmaksuja jne. tai mitä niitä voi ollakaan, mitkä toki minun mielestäni tulisi ihan yhtä lailla maksaa. 

Väärä käsitys sen sijaan on, että ulosotto vie kaiken minkä ansaitsee. Itselläni menee 1/3 nettopalkasta kuukausittain ulosoton maksusuunnitelman mukaisiin maksuihin. Jos tuloni laskevat, ulosottoon menee vähemmän, koska silloin astuu kuvaan suojaosuus. Jos tuloni nousevat, menee ulosottoon enemmän. Näistä on kerrottu tarkemmin aiemmassa kirjoituksessani Pelottaako ulosotto?

Vai onko minulla itselläni ajatusvirhe, kun haluan maksaa ulosottovelkani ja myös kaikki muut velat pois? Tätä täytyy pohtia, mutta niin kauan kuin saan tuohon myöntävän vastauksen, aion jatkaa velanmaksua entistä tarmokkaammin.

 

 

 

 


perjantai 7. kesäkuuta 2019

Ongelmat alkavat kasautua

Ihan alkuun en tässä mene, enkä kaikkea varmasti enää muistakaan, sen verran koville on tämä matka henkisesti ottanut. Mutta pääpiirteittäin, kun jätät kulutusluoton kuukausierän maksamatta, tämä tapahtuu.

Ensin tulee ensimmäinen maksumuistutus, sitten toinen ja puhelu luotonvalvonnasta. Tällöin voit sopia maksusuunnitelmasta, miten hoidat rästiintyneen erän. Jos tilanteesi on yhtä huono, kuin minun, eli en voinut sopia maksupäivää, jonka voisin pitää, tulee seuraava huomautus.

Kaikkiaan tulee useita huomautuskirjeitä ja puheluita ennen kuin saatava eräännytetään ja siirtyy perintätoimiston perittäväksi. Usein luotonantaja eräännyttää luoton, kun kolme kuukausierää on maksamatta, mutta tämä vaihtelee luottoehtojen mukaan. Kuka on lukenut pienellä präntätyt luottoehdot luottoa ottaessaan? En minäkään ennen, mutta nyt olen.


 
Photo by Christa Dodoo on Unsplash


Seuraavaksi luotto eräännytetään ja sinua lähestyy perintätoimisto. Ensin kirjeellä, sitten puhelinsoitolla ja sitten taas kirjeellä. Kunnes kerrot heille, että et pysty maksamaan, jolloin he etenevät jollain aikataululla vapaaehtoisesta perinnästä oikeudelliseen perintään. Mikäli pystyt, voit tässä vaiheessa vielä hyvin sopia maksusuunnitelmasta, he tekevät sellaisen mielellään. Suuret kv.perintätoimistot ainakin tuntuvat etenevän varsin nopeasti oikeudelliseen perintään. Velallinen voi myös itse pyytää, että oikeudellinen perintä aloitetaan, koska tällöin eivät korkokulut ja muut perimiskulut lisäänny kaiken aikaa.

Oikeudelliseen perintään siirtyminen tarkoittaa sitä, että perintätoimisto hakee käräjäoikeudelta yksipuolisen tuomion maksamattomasta velasta. Käräjäoikeudesta tulee sinulle ensin tiedoksisaantikirje, jonka mukana on käräjäoikeuteen palautettava allekirjoitettava todistus, että olet saanut asian tiedoksi. Tämä kannattaa palauttaa hetimmiten, koska jos et palauta, tulee haastemies todennäköisesti kotiovellesi tai työpaikallesi tuomaan kirjeen tiedoksi henkilökohtaisesti.

Muuten itse haastehakemukseen ei tarvitse vastata, jos et vastusta velkojan vaatimuksia eli että kyseinen velka olisi perusteeton tai virheellinen. Mutta jos kyse on maksamatta jääneestä kulutusluotosta, todennäköisesti olet sen itse ottanut ja se on aiheellinen, eikä vastustuksella ole tällöin mitään merkitystä.

Käräjäoikeus antaa tuomionsa ja toimittaa sen ulosottomiehelle täytäntöönpantavaksi. Tällöin saat vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen kirjallisesti postitse ulosottomieheltä (tai jos olet ottanut suomi.fi-viestit käyttöön, saat sen sähköisesti viestit-palveluun). Tässä vaiheessa kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä ao. ulosottomieheen ja sopia hänen kanssaan asian/asioiden hoidosta.


Tässä tärkeä neuvo numero kaksi:

Ole rohkeasti yhteydessä ulosottomieheen ja kerro hänelle rehellisesti koko tilanne, ihan kaikki - mitään salaamatta tai muuttamatta. 

Ulosottomies on ihminen, joka tekee työtään eli hoitaa virkaansa sen edellyttämällä tavalla. Kuten muidenkin ihmisten, hänen kanssaan voi asiallisesti keskustella ja sopia asioiden hoidosta.

Oma henkilökohtainen ulosottomieheni (nainen) oli todella mukava ja ymmärtäväinen ja hänen kanssaan teimme yhdessä ulosottoselvityksen ja kävimme asiat läpi sekä sovimme jatkotoimista. Teimme veloilleni maksusuunnitelman, jonka mukaan lyhennän joka kuukausi tilipäivänä 1/3 nettopalkastani ulosottolaitokselle ulosottovarain tilille.  Tämä vapaaehtoinen maksusuunnitelma korvaa palkasta pidättämisen ja se onnistui minun kohdallani. Tämä ei onnistu aina, vaan tavallisesti palkasta pidätetään suoraan eli työnantajalle lähetetään maksukielto. Oma työpaikkani ja työnkuvani on sellainen, että jos maksukielto olisi mennyt työnantajalle, olisin saanut välittömästi potkut. Koska tämä ei ole ulosottolaitoksen eikä velkojien etu, maksusuunnitelman teko onnistui. Toki tämä tarkoittaa sitä, että jos en maksaisi tilipäivänä kyseistä summaa, maksusuunnitelma peruuntuu ja maksukielto lähtee työnantajalleni. Eli tämä on palkan ulosmittausta, mutta sillä erotuksella, että itse tilitän kyseisen summan, jonka oikean määrän lasken maksukieltolaskurilla sen sijaan, että palkanlaskija laskee ja pidättää sen suoraan. Tämä vaatii itseltäni enemmän työtä ja muistamista, mutta ainakin saan toistaiseksi jatkaa työssäni.


Velkajärjestelyyn sisältyvä velka haasteelle

Helteet ovat tältä erää ohi ja töihin on palattu. Lomalla tuli tehtyä vaikka mitä ja vähän muistin  levätäkin. Pitkien työpäivien ja työmatk...