Velkajärjestelyyn sisältyvä velka haasteelle

Helteet ovat tältä erää ohi ja töihin on palattu. Lomalla tuli tehtyä vaikka mitä ja vähän muistin  levätäkin. Pitkien työpäivien ja työmatkojen vuoksi kotona tehtäviä töitä jää aina vuoden aikana rästiin ja sitten lomalla yrittää selviytyä niistä kaikista muutaman viikon aikana. No, ei liene yllätys kenellekään, että vielä jäi ensi lomallekin tekemistä, vaikka paljon sain aikaankin. 

Tällä kertaa haluan kertoa teille asiasta, joka on hyvä ottaa huomioon, kun olet miettimässä hakeutuako velkajärjestelyyn vai ei. Olen jo aiemmissa postauksissa käynyt velkajärjestelyn plussia ja miinuksia läpi ja tuolloin jo pohdiskelin, että jos on yhteisvastuullisia velkoja, velkajärjestely ei välttämättä ole paras vaihtoehto, olettaen siis, että velalliset eivät hakeudu yhdessä velkajärjestelyyn. Jos molemmat hakeutuvat yhdessä, seuraavaksi kuvattua ongelmatilannetta ei synny.

Mutta siis asia lyhykäisyydessään: Minulla on mieheni kanssa asuntolainan lisäksi kaksi yhteisvastuullista velkaa. Nämä velat ovat siis remonttilaina ja kulutusluotto. Tuohon suurempaan remonttilainaan olemme saaneet sovittua maksusuunnitelman siten, että mieheni maksaa sitä kuukausittain n. 60 eur minun maksuohjelmamaksun n.50 eur lisäksi. Toiseen lainaan oli myös sovittu maksusuunnitelma ja sitä mieheni maksoikin n. vuoden ajan, mutta hänen tulojensa pudottua, siihen ei enää riittänyt rahaa, eikä siihen saanut mitenkään sovittua pienempää maksuerää, velkaa perii tässä Lowell. Mitkään vapaakuukausiehdotukset ja maksuerän pienentämiset eivät käyneet, joten kun rahaa ei ollut sitä enää maksaa, maksusuunnitelma purkautui ja Lowell vei asian käräjäoikeuteen. Eli ihan normaali kuvio velan perinnässä sinällään. Noin muutamalla sadalla tuhannella ihmisellä tästä löytyy omakohtaista kokemusta. 

Käräjäoikeudesta tuli sitten haaste, jossa pyydettiin vastaamaan haasteeseen, kieltääkö vai myöntääkö velan. Velka on ihan oikeansuuruinen, eikä siinä ole mitään ylisuuria korkoja tai kuluja eli on asianmukainen, tätä emme myöskään kiistäneet. Mutta jotenkin itselleni oli hieman epäselvää tällainen toiminta, kun suurin osa velasta (yli 60 %) tulee maksetuksi minun velkajärjestelyn maksuohjelmassa, niin mitenkäs tämä huomioidaan, kun miehelle menee nyt sitten ulosottoon koko velkasaldo. Että eikö olisi reilu peli, jos miehelle tuomittaisiin maksettavaksi vaan se osa velasta, jota ei minun käräjäoikeuden jo määräämässä maksuohjelmassa saada perittyä. 

Velkajärjestely katkaisee korkojen ja kulujen kertymisen velkapääomalle. Nyt kuitenkin velan mennessä tuomion saatuaan koko summaltaan ulosottoon, siellähän kertyy korkoa ja kuluja koko summalle, myös velkajärjestelyyn sisältyvälle osalle. Ja kuinkahan onnistuu seuranta, kun aina kuukausittain pitäisi summasta vähentyä minun suorittama osuus, ettei sen osalta sitten kerry korkoa. Väitän, ettei tule menemään oikein, vaan mies joutuu maksamaan koko lainan korkoineen ja kuluineen minun maksuohjelmamaksujen lisäksi.  

Joten juteltuani velkaneuvojani kanssa ja hänen oltuaan asiasta myös samaa mieltä kanssani, että ilman muuta kannattaa antaa vastaus, teimme haasteeseen vastauksen. Enpä tiennyt, että vastauksen antaminen pyydettäessä tulee maksamaan yli tuhat euroa lisää.  

No, nyt tiedämme, ettei kannata vastata yhtään mitään käräjäoikeuden pyytäessä. Vastedes tiedämme "uhmata" oikeuslaitosta ja olla vastaamatta vaikka pyydetään. Nimittäin perintätoimiston lakimies naputteli hirmuisen vastauksen meidän vastaukseemme (ja asian vierestä vieläpä, ei ottanut edes kantaa tuohon meidän kysymykseemme) ja mätkäisi päälle 1.200 euron lisäkulut ("oikeudenkäyntikuluja"). No tämä asia oli sitten pakko jättää silleensä, koska jos olisimme vastanneet tähän ja kysyneet uudelleen kysymyksemme, olisi taas tullut lisää kuluja päälle. (Kyllä, juttelin asiasta asiaa hoitavan käräjänotaarin kanssa.) Ei köyhällä ole varaa hakea ja saada oikeutta Suomessa, näin se vaan on. 

Jos lainalla on kaksi (tai useampi) velallinen, niin se yhteisvastuullisuus menee velkajärjestelytuomionkin yli. Eli vaikka velkajärjestelystä määrätään lailla, jossa todetaan, että velan korkojen ja kulujen kertyminen lakkaa, niin se ei sitä tee toisen velallisen osalta ja koska yhteisvastuullinen, tämä tarkoittaa suomeksi: koko velan osalta. Eli velkajärjestelypaperilla voi pyyhkiä per***eensä silloin, kun velassa on muitakin velallisia. 

En tiedä yhtään, kuinka velan lyhenemistä sitten siellä ulosotossa ulosottomiehen toimesta seurataan, minähän maksan lyhennykset Lowellille ja heidän pitäisi aina kuukausittain ilmoittaa velalle tulleista suorituksista ulosottoon, että velka lyhenee. Ilmoittavatko muka, saapa nähdä, epäilen kyllä suuresti. Ja korot joutuu maksamaan sillekin osalle. Väitänkin, että mieheni joutuu maksamaan ihan koko velan korkoineen ja kuluineen (että saa luottotietonsa taas puhtaaksi) eli sama velka todellisuudessa maksetaan ainakin kahteen jollei useampaan kertaan (koska velkajärjestelysaldossa on myös jo mukana siihen asti kertyneet korot ja kulut).  

Jos jollain on vastaavanlaisesta tilanteesta kokemusta ja tietoa, miten asia meni, laittakaahan kommenttia. Saadaan taas yksi asia näistä hähmäisistä velkajärjestelyyn liittyvistä asioista selväksi. 

Ja siis todellakin suosittelen, että jos sinulla on vastaavia yhteisvastuullisia velkoja, joko velat tulee olla maksettuna ennen velkajärjestelyyn hakeutumista tai molemmat velalliset hakeutuvat yhdessä velkajärjestelyyn. Meillä tämä ei ollut mahdollista miehen yrittäjyyden vuoksi, joten nyt jälkiviisaana totean, että ei olisi pitänyt itsekään vielä hakeutua. Olisin voinut odotella vielä muutaman vuoden ja lyhentää nuo yhteisvastuulliset velat pois ensin, kuten olin alun perin ajatellutkin, mutta ulosottomies patisti hakemaan. Nyt tuon kyseisen velan osalta velkajärjestely ei auta mitään, koko velka korkoineen joudutaan kuitenkin maksamaan, ei vain velkajärjestelyyn kuuluvaa leikattua osuutta velasta. Ja mies sai maksuhäiriömerkinnän, joka vaikeuttaa hänen yritystoimintaansa. Lisäksi voi olla, että ulosottomies haluaa vielä realisoida kodinkin. Ja sen välttääkseni alun perin velkajärjestelyyn hakeuduin. Eihän tässä oravanpyörässä ole mitään järkeä. 

Ja vielä loppuun: kyllä perintätoimistoissa on eroa. Tuon toisen yhteisvastuullisen velan osalta saimme sovittua todella hienosti tarpeeksi pienen kuukausierän, joten siitä mies selviää hyvin ja velka tulee kokonaan maksetuksi samassa ajassa kuin maksuohjelmani on. Tässä velassa perijänä on B2 Impact. Mutta tuon toisen perintätoimiston kanssa en kyllä välittäisi olla missään tekemisissä. 

Tässähän tulikin taas avauduttua oikein urakalla. Kiitos, että jaksoit lukea.

Hyvää loppukesää ja syksyn alkua kaikille! 

Photo by Pixabay

Lausumia velkajärjestelyhakemusta koskien

No niin, sieltä sitten tuli niitä lausumia velkojilta koskien velkajärjestelyhakemustani. Itse asiassa kahdelta taholta, joista toinen oli vain tämän hetkisen velkasaldon ilmoitus. Yksi velkajärjestelyä vastustava lausuma tuli perintätoimistolta, joka edustaa kolmea eri velkojaa. 

Velkaneuvoja  preppasi minua jo etukäteen, että lausumat ovat yleensä varsin rankkaa luettavaa ja niinhän siinä kävi. Kyllä sitä tekstiä lukiessa tunsi itsensä niin huonoksi ja epäonnistuneeksi yhteiskunnan pohjasakaksi kuin vain voi, vaikka kuinka yritin ottaa vaan asiat asioina. 

Se mikä oli odotettavissakin on, että velkojat vetoavat velkajärjestelystä annetun lain 10 §:n 7 kohdan mukaiseen esteeseen. Kyseinen kohta kuuluu näin: "Velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos velkojen perusteesta ja syntyolosuhteista, velallisen tavasta hoitaa talouttaan tai muista seikoista voidaan päätellä olevan todennäköistä, että velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen tai velallisen velkaantumiseen johtaneita toimia voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää piittaamattomina ja vastuuttomina ottaen huomioon velallisen ikä, asema ja muut olosuhteet sekä se, ovatko luotonantajat toimineet vastuullisesti."

Ymmärrän lausuman antaneiden tahojen halun saada este velkajärjestelylle vahvistettua, jotta maksuaika C-veloille olisi viisi vuotta kolmen vuoden sijaan. Tällöin velkojat tulevat saamaan huomattavasti suuremman suorituksen veloille kuin kolmessa vuodessa. Ja mikäli käräjäoikeus hyväksyy esitetyn esteen ja tekee päätöksen velkajärjestelyn aloittamisesta, tämä tarkoittaa automaattisesti viiden vuoden maksuaikaa C-veloille eli tavallisille, vakuudettomille veloille (kaikki ulosotossa ja ulosoton ulkopuolella olevat vakuudettomat velat). 

Muutama virheellinen tieto lausumaan sisältyi,  jotka sitten velkaneuvojan kanssa laatimassamme vastineessa kiistimme ja oikaisimme. Lisäksi kiistimme sen, että velallinen olisi harkitusti velkaantunut velkajärjestelyä silmällä pitäen. 

Velkajärjestelylain 10 a §:ssä todetaan, että: "Velkajärjestely voidaan 10 §:ssä säädetystä esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä ottaen erityisesti huomioon velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta."

Nämä painavat syyt olemme osoittaneet sekä alkuperäisessä velkajärjestelyhakemuksessa että antamassamme vastineessa. 

Seuraavaksi laatimamme vastine menee sitten käräjäoikeudelle, jonka jälkeen käräjäoikeus antaa jollain aikavälillä tuomionsa: myönnetäänkö velkajärjestely vai hylätäänkö hakemus.  

Yhtään en tiedä, kuinka kauan tuomion saamiseen menee aikaa, tuleeko se kuukauden tai kahden sisällä vai meneekö vielä pidempään. Eli taas vaan odotellaan. Ja maksellaan sillä välin velkoja niin paljon kuin pystytään. Tässähän täytyy valmistautua myös siihen, että velkajärjestelyhakemus hylätään, jolloin velkojen maksu jatkuu kuten tähänkin asti. 

Henkinen jaksaminen on varsin lujilla, mutta täytyy vaan uskoa, että asiat tulevat jollain aikavälillä järjestymään.

Photo by Unsplash

Pohdintoja velkajärjestelystä

Jatketaanpa vähän tuota viimeviikkoista velkajärjestelypostausta. 

Olen jo aiemmin kirjoittanut postauksen velkajärjestelystä, mitä se tarkoittaa ja miten prosessi etenee. Jos et ole vielä sitä lukenut, pääset lukemaan sen täältä "Miten velkajärjestely toimii". 

Avaan tähän vähän syitä, miksi minua mietityttää tuo velkajärjestely.

Ensinnäkin: 

Velkajärjestelyyn kuuluvat velallisen kaikki velat, jotka ovat syntyneet ennen velkajärjestelyn alkamista. Velkajärjestely ei vapauta muita velassa osallisina olevia kuten takaajia, pantinantajia tai rinnakkaisvelallisia. Velkoja velkoo heiltä sen osuuden velasta, jota velallinen ei velkajärjestelyssä pystynyt maksamaan. Näitä velkoja ei voi jättää järjestelystä pois ja sen ohessa hoidettavaksi.

Kuten olen aiemmin kertonut, meillähän on miehen kanssa kaksi yhteisvastuullista velkaa (remonttilainoja) suuruusluokkaa yhteensä aika tarkalleen 15.000 euroa. Velkajärjestelyssä minun osuuttani (puolet) leikattaisiin eli osa 7.500 eurosta. Mies joutuu maksamaan oman osuutensa eli 7.500 euroa ja sen lisäksi minun osuudestani leikatun osan eli sen osan 7.500 eurosta joka jää minun velkajärjestelyssäni maksamatta. Osuuden suuruuttahan ei vielä tässä vaiheessa tiedetä. Ei hyvä juttu. 

Tästä syystä maksan noita muita ulosoton ulkopuolisia velkoja velkalumipallon avulla mahdollisimman nopealla tahdilla pois. Tarkoituksena on saada ne kaikki maksettua vuoden 2025 aikana. Tällä hetkellä laskelmat näyttävät, että kesäkuussa 2025 menisi viimeinen erä viimeistä velkaa. Vasta nämä maksettuani, olisin itse valmis hakemaan velkajärjestelyä, jos sittenkään. Käydään tätä vielä kohta lisää läpi. 

Toisekseen: 

Kohtuukokoisen ja -arvoisen omistusasunnon tai työmatkaan tarvittavan auton voi säilyttää, jos kykenee maksamaan sen vakuusvelkaosuuden. Asunnon säilyttäminen pidentää maksuohjelmaa usein 10 vuoteen. 

Asunnon osalta ei voi tietää etukäteen, miten käräjäoikeus tulkitsee asian, onko se kohtuukokoinen tai arvoinen yms. Eli mitään varmuutta siitä, että asunnon voisi säilyttää ei ole ennen käräjäoikeuden päätöstä. Käräjäoikeus voi päättää vaikka, että sinulle myönnetään velkajärjestely ja yhtenä kohtana päätöksessä lukee, että sinun täytyy myydä omistusasuntosi. Siinä se. Ja se on oikeuden päätös, sen mukaan täytyy toimia. 

Tämä on toinen syy miksi en haluaisi hakea velkajärjestelyä (jos ei ole oikeasti ihan pakko), koska silloin on riski, että talo menee myyntiin. Ja kun ottaa huomioon sen, että talosta on velkaa vielä todella paljon ja myytäessä voisi hyvässä lykyssä saada juuri ja juuri ne asuntolainat maksettua, ei tuo talon myynti oikein innosta. Ja sitten on vielä olemassa se kysymys, että missähän sitä sitten asuu? Luottotiedottomana on tosi vaikea saada vuokra-asuntoa. 

Kolmanneksi:

Asia, josta kerroin jo tuossa aikaisemmassa postauksessa: velkajärjestelyn kuukausittainen maksuvara on usein suurempi kuin ulosottoon palkasta tilitettävä maksuosuus. Myöskään ei ole mahdollista saada vapaakuukausia tai muita ulosoton helpotuksia, jos ne nyt eivät muutoinkaan ole olleet käytössä. Velkajärjestelyssäkin on mahdollista lykätä muistaakseni kolmen tai viiden kuukauden maksuerän verran maksuja ohjelman loppuun (riippuu maksuohjelman pituudesta). 

No, tuo maksuerän suuruus ei niinkään pelota, maksanhan nytkin ulosoton lisäksi kuukausittain muiden lainojen lyhennykset, ellei maksuvara ole tämänhetkistä tilannetta suurempi, mitä en usko. Sen sijaan velkajärjestelyni ulkopuolelle jäävät miehen velat ja hänen osuutensa yhteisvastuullisten velkojen osalta pitää lisäksi edelleen hoitaa samoin kuin asuntolainan korot ja lyhennykset (olettaen, että kodin saisi pitää). Eli ihan tarkkaa tietoa ei ole, millaiselta talous näyttäisi ja pärjäisinkö velkajärjestelyn kanssa tuon kymmenen vuotta.

Ja vielä lopuksi: omien laskelmieni mukaan, pystyn maksamaan kaikki velat suurin piirtein tuossa kymmenessä vuodessa ilman velkajärjestelyäkin, olettaen, että korot eivät nouse sinä aikana kovin paljon. Mikäli korot nousevat reilusti, velkamäärä kasvaa niin suureksi, että silloin velkajärjestely tai velkojen lopullinen vanheneminen ovat ainoat vaihtoehdot. 

En kuitenkaan aio nyt stressata tästä asiasta tämän enempää, sillä asiahan selviää ja saan avoimiin kysymyksiini vastauksia, kun käymme tilannetta maaliskuussa talous- ja velkaneuvojan kanssa läpi. Saa ainakin tarkat laskelmat maksuvarasta ja hänen näkemyksensä, olisiko minun edes mahdollista saada velkajärjestely tässä vaiheessa. 

Lopuksi:

Summa summarum: jos sinulla on mahdollisuus hakea velkajärjestelyä velkoihisi, et omista omistusasuntoa (eli asut vuokralla), eikä sinulla ole kanssavelallisia tai takaajia lainoissasi (jotka joutuisivat kärsimään järjestelyyn pääsystäsi), kannattaa ehdottomasti hakea velkajärjestelyä. Velkajärjestely on tosi hyvä keino päästä veloista suht nopeasti eroon. Maksuohjelmasi pituus olisi tällöin joko kolme tai viisi vuotta ja mikäli sinulla ei ole maksuvaraa, voit saada jopa nollamaksuohjelman. Saat luottotiedot takaisin hyvin hoidetun maksuohjelman jälkeen ja pääset aloittamaan puhtaalta pöydältä. 

Eli haluan lopuksi vielä painottaa, että velkajärjestely on pääasiassa hyvä juttu kaikille ylivelkaantuneille. Ongelmallisen siitä tekee lähinnä kanssavelallisten ja takaajien asema. Sekä jos asut omistusasunnossa/omakotitalossa, et välttämättä saa pitää sitä järjestelyssä.