Näytetään tekstit, joissa on tunniste raha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raha. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. tammikuuta 2021

Tammikuussa viilataan budjettia

Olen ennenkin kirjoittanut budjetoinnista ja sen tärkeydestä tänne blogiin ja tästä aiheesta on hyvä aloittaa myös uusi vuosi 2021. Hyvät budjetin laadinnan ohjeet  löydät vaikkapa aikaisemmasta postauksestani BudjetointiaJos tarvitset enemmän apua budjetin laadintaan ja erittäin hyvät ja toimivat pohjat budjetille, niitä löydät yhteistyökumppanini sivuilta www.budgetapu.fi

Viimeksi asetin tavoitteet velanmaksulle vuodelle 2021. Jotta tavoitteita pystyy asettamaan ja niiden toteutumista seuraamaan, tulee tietysti ensin tehdä budjetti ja budjetoida velanmaksuun suunnitellut varat. Senpä vuoksi aloitin vuoden budjetin tarkistuksella. 

Kerran laadittu budjetti ei palvele tarkoituksessaan ikuisesti, vaan sitä pitää aika ajoin päivittää. Usein budjettia täytyy joiltain osin päivittää jopa kuukausittain, mutta vähintään kerran vuodessa tulee käydä koko budjetti tarkasti läpi. 

Jotta pystyy laatimaan ennusteita rahankäytöstä, on tietysti ensin selvitettävä mihin sitä rahaa oikein kuluu. Tätä varten on tärkeää seurata omaa rahankäyttöä riittävän pitkältä ajanjaksolta, jotta kaikki epäsäännöllisetkin menot tulevat varmasti mukaan budjettiin. Itse olen käyttänyt tässä vähintään puolen vuoden toteutuneita tuloja ja menoja. Helpoiten luvut saa kasaan pankin tiliotteista. Tapanani onkin tulostaa puolen vuoden tiliotteet molempien tileistä (huom.kaikista tileistä) ja syöttää tiliotteelta luvut kategorioittain excel-taulukkoon. 

Osa on helppoja, esimerkiksi maksetuista laskuista näkee heti, mitä lasku koskee, onko kyseessä sähkölasku vai luottokorttilasku jne. Ruokakauppaan maksetut summat erottaa myös tiliotteelta ja tässä vaiheessa syötän kaikki S-ryhmän, K-ryhmän, Lidlin jne. pankkikorttimaksut ruoka-osioon. Myöhemmässä vaiheessa käyn kuittitasolla läpi, mikä osa summasta on mennyt ruokaan, mikä kenties alkoholijuomiin ja mikä taloustarvikkeisiin. Kannattaa muistaa laskea mukaan myös käteiskuitit, mikäli olet tehnyt käteisostoja. Samoin jos olet tehnyt s-bonustililtä tai plussaseteleillä yms. ostoja, laske nekin mukaan. Muista merkitä ne myös tuloksi. 

Sitten on pankkikorttimaksut, joissa saajana on muita liikkeitä kuin perinteisiä päivittäistavarakauppoja ja niiden osalta kerään veloitetut summat omaan kasaansa, joka sisältää talous- ja hygieniatarvikkeet, kodinkoneet, lahjat, vaatteet ym.tarvikkeet. Tämänkin kasan maksut voi sitten myöhemmin tarvittaessa erotella omiin pienempiin kategorioihin. Minulle riittää tämä jako, mutta poimin kasasta kylläkin selkeästi suurimmat menot ja mietin jokaisen kohdalla, oliko tämä meno todella tarpeellinen. 

Kaikkien menojen kohdalla on hyvä kysyä itseltään ostinko tämän tuotteen/palvelun tarpeeseen vai täytinkö vaan jonkin oman halun/mieliteon? Tarvitsenko todella tätä vai haluanko vain? Kun opit tunnistamaan näiden kahden eron, pystyt shoppailemaan järkevämmin eikä tule tehtyä turhia hankintoja. Rahaa säästyy ja ilmasto kiittää!

Kun näet paljonko rahaa on mennyt esimerkiksi ruokaan, pystyt budejtoimaan riittävän summan tuleville kuukausille. Jos ruokaan on mielestäsi kulunut liikaa rahaa ja vähemmälläkin tulisit toimeen, voit budjetoida vähemmän ja laittaa erotuksen vaikka velkojen maksuun. Muista kuitenkin seurata muutaman kukauden ajan (esimerkiksi seuraavat puoli vuotta), että ruokabudjettisi todella pitää ja muuta budjettia tarpeen mukaan. Ruokamenoista on kuitenkin monella melko helppo saada joustoa muualle budjettiin, koska useimmiten sieltä löytyy paljon sellaista mitä ei tarvitse. 

Ruoanlaitossa pystyy myös helposti säästämään valitsemalla edullisemmat raaka-aineet ja käyttämällä satokauden tuotteita. Netistä löydät miljoonia reseptejä ja kirjastosta löytyy vaikka kuinka paljon edullisen ruoanlaiton oppaita lainaksi, hyödynnä siis lähikirjastoasi. 

Kun menopuoli on tiliotteilta tarkastettu ja lajiteltu omiin kasoihinsa, muista tarkistaa myös tulopuoli. Tuloista voi helposti ajatella, että siellä tiliotteilla on palkkatulot eikä muuta. Tässä voit olla hyvin väärässä: muista tarkistaa tiliotteet myös muiden tulojen osalta. Siellä voi olla korkotuloja, osalla osinkotuloja tai osuusmaksun korkoa, veronpalautuksia (jos et ole ulosotossa, koska silloin ne menevät verottajalta suoraan ulosottoon), veikkaus- ja muita arpajaisvoittoja, tavaroiden myyntituloja jne. Näitä kutsutaan joskus piilotuloiksi tai ylimääräisiksi tuloiksi. Muista etsiä kaikki piilotulosi myös budjettia varten! Joko aloit kiinnostua?!

Oletko sinä jo laatinut/tarkastanut budjettisi vuodelle 2021?


Tammikuussa viilataan budjettia
Photo by Chiara Daneluzzi on Unsplash



keskiviikko 19. elokuuta 2020

Ajatusvirheitä

Olen törmännyt aika monesti erilaisiin ennakkoluuloihin tai ennakkokäsityksiin useassakin eri tilanteessa. Kutsun niitä myös ajatusvirheiksi. Annan kaksi esimerkkiä tyypillisestä ajatusvirheestä:

"Olisi kiva saada vähän lisätuloja, mutta ei kannata tehdä toista työtä, kun veroprosentti nousee ja verottaja vie lisätulot."

"Jos ihmisellä on paljon velkaa ulosotossa, ei kannata käydä töissä, kun ulosotto vie kuitenkin suurimman osan tuloista. "

Listaa voisi jatkaa vielä pidempäänkin, mutta nämä yleiset ennakkoajatukset riittävät tässä yhteydessä. Pureudutaan niihin hieman tarkemmin. 

Se, että ihminen lamaantuu vallitsevan tilanteen edessä, eikä pysty ajattelemaan/toimimaan järkevästi, aiheuttaa usein näitä ajatusvirheitä. Ja jos niitä ei lähde purkamaan ja työstämään, niin ihan varmasti ne muuttuvat ajan mittaan kyseiselle henkilölle "totuudeksi" ja ihminen jää jumittamaan ajatuksiinsa sen sijaan, että alkaisi toimia aktiivisesti tilanteen parantamiseksi. Myös tietty negatiivisuus paistaa tästä ajattelutavasta läpi, ei edes haluta lähteä ratkaisemaan ongelmia vaan nähdään ne niin ylitsepääsemättöminä, ettei niitä kannata alkaa työstämään. Parempi olla passiivinen ja työtön, jotta ei vaan mene liikaa veroja eikä ulosottomies saa kuin ihan minimin?

Mietipä uudelleen: 

Jos saisit toisen työn/lisätyön ja ansaitsisit lisää rahaa vaikka 500 € kuukaudessa. Vaikka  tästä menisikin veroa lisätuloveroprosentin mukaan eli esimerkiksi 45 %, jäisi sinulle silti vielä 275 €/kk enemmän rahaa käyttöösi. Eli verottaja ei vie kaikkea, harvoin edes puolta bruttotuloista. 275 €/kk lisää rahaa kuulostaa ainakin minusta tosi hyvältä, varsinkin jos rahalle on todellinen tarve. Ja kyllähän verorahoista ihan tärkeitäkin juttuja meille kaikille kustannetaan.

Mikset voisi tehdä työtä tai vaikka kahta, jos sinulla on velkaa ulosotossa. Ulosotossa oleva velka on ihan samalla lailla velkaa kuin asuntolaina tai mikä tahansa muu velka, se tulee maksaa jollain aikavälillä takaisin. Siinä on vain se ero, että se peritään tarvittaessa pakolla ja voidaan realisoida myös kiinteää omaisuutta. Ehkä maksamismotivaatiota voi joidenkin ihmisten osalta laskea, mikäli perittävä rahasumma ei olekaan velkaa vaan esim. sakkoja, rangaistusmaksuja, rikoskorvauksia, elatusmaksuja jne. tai mitä niitä voi ollakaan, mitkä toki minun mielestäni tulisi ihan yhtä lailla maksaa. 

Väärä käsitys sen sijaan on, että ulosotto vie kaiken minkä ansaitsee. Itselläni menee 1/3 nettopalkasta kuukausittain ulosoton maksusuunnitelman mukaisiin maksuihin. Jos tuloni laskevat, ulosottoon menee vähemmän, koska silloin astuu kuvaan suojaosuus. Jos tuloni nousevat, menee ulosottoon enemmän. Näistä on kerrottu tarkemmin aiemmassa kirjoituksessani Pelottaako ulosotto?

Vai onko minulla itselläni ajatusvirhe, kun haluan maksaa ulosottovelkani ja myös kaikki muut velat pois? Tätä täytyy pohtia, mutta niin kauan kuin saan tuohon myöntävän vastauksen, aion jatkaa velanmaksua entistä tarmokkaammin.

 

 

 

 


torstai 30. heinäkuuta 2020

Asiaa rahasta

Rahan käsittely ja rahan arvon ymmärtäminen on monesti tänä päivänä vaikeaa. Raha on nykyään monelle vain sarja digitaalisia numeroita pankkitilillä. Käteisen rahan käyttö on vähentynyt koko ajan tällä vuosikymmenellä ja nyt koronakeväänä erityisen paljon, kun kaikkialla kehotettiin maksamaan kortilla ja lähimaksulla ja välttämään käteisen rahan käyttöä.     

Tämä ei ole mielestäni hyvä asia. En sano, että ennen vanhaan kaikki oli paremmin, vaan, että mikäli käteistä rahaa käytettäisiin enemmän korttimaksujen sijaan, ihmiset ymmärtäisivät paremmin rahan arvon ja kuinka paljon rahaa kuukaudessa tulee ja mihin se menee. Samoin monen turhan heräteostoksen ostaminen jäisi pois, kun se pitäisi maksaa käteisellä. Jotenkin kun se kovalla työllä ansaittu raha on siellä rahapussissa ja siitä pitää luopua, sitä miettii kaksi kertaa, haluaako siitä luopua juuri tämän ostoksen kohdalla.

Taloudenhallinta on yhä useammalla hakusessa. Mikäli rahaa käytetään pelkästään digitaalisesti eli maksut hoidetaan kortilla tai mobiilimaksulla ja laskut hoituvat e-laskuina suoraan pankista tai ne maksetaan nettipankin kautta, rahaa ei näe enää koskaan eikä sitä käsitellä. Ja kun sitä ei käsitellä, sen käsite ja arvo myös helposti hämärtyvät. Samoin saattaa hämärtyä myös hankintojen maksaminen luotolla. 

Luoton saanti on nykyisin niin nopeaa ja helppoa netin kautta, kun erilaisia rahoittajia on tarjolla pilvin pimein.  Ennen mentiin pankkiin hattu kourassa tapaamaan pankinjohtajaa. Ja ilman kunnollisia riittäviä vakuuksia ei lainaa saanut. Nyt kun luottoja saa ja pystyy ottamaan yhtä helposti kuin tilaamaan tavaroita netistä, velkaantumisaste nousee ihan huomaamatta ja yhtäkkiä sitä herää jonain päivänä siihen, ettei enää selviäkään veloistaan.

Varsinkin kesälomakauden jälkeen monille alkaa tipahdella postiluukusta (tai sähköisestä sellaisesta) luottokorttilaskuja. Niistä voi löytyä ikäviä yllätyksiä, jos ei ole tarkkaan seurannut mitä on tullut osteltua. Kesä on ihmisen parasta aikaa ja silloin useat suomalaiset vapauduttuaan talven hyisistä kahleista kirmaavat kesälaitumelle innokkaasti kuin karja navetasta. Tuolloin itselle sallitaan usein jotain ekstraa ja palkitaan itseä koko pitkän vuoden aikana tehdystä työstä - pitäähän sitä ihmisen joskus voida nauttia!

Ja niin sitä pitääkin. Kunhan olisi ensin tehty kesälomabudjetti, jotta luottokortti ei vingu liikaa eikä eletä yli varojen. Selvitään loman jälkeenkin juoksevista kuluista ja laskuista ilman lisävelan ottamista. Muistetaan pitää se kuuluisa maalaisjärki mukana kaikissa kesän riennoissa ja hankinnoissa.


Hyvää ja toivottavasti aurinkoista loppukesää kaikille!


Photo by Patrick Fore on Unsplash

Velkajärjestelyyn sisältyvä velka haasteelle

Helteet ovat tältä erää ohi ja töihin on palattu. Lomalla tuli tehtyä vaikka mitä ja vähän muistin  levätäkin. Pitkien työpäivien ja työmatk...