Piinaviikkoa

Ulosottolaitos julkaisi taas viime vuoden tilastoja ulosotosta. Ulosottovelallisia oli vuoden 2024 lopussa noin 264.000, joista luonnollisia henkilöitä 248.808. Yhteensä avoimia asioita oli vuoden lopussa n. 6,4 miljardin euron edestä, josta n.5 miljardia koskee yksityisoikeudellisia saatavia. Nämä ovat siis käräjäoikeuden tuomion kautta perittäväksi tulleita asioita. Niihin ei lukeudu verot, sakot ym. julkisoikeudelliset eli ilman tuomiota perintäkelpoiset asiat eivätkä elatusapumaksut. Tähän sisältyy sen sijaan kaikki eräännytetyt ja tuomion saaneet kulutus- ja muut luotot, pikavipit, osamaksut, vuokrarästit yms. yms. 

Koko vuoden aikana ulosotossa oli kaikkiaan 531.509 henkilöä, joista 282.701 henkilön osalta ulosotto on päättynyt vuoden 2024 aikana. 

Se, että ulosotto on päättynyt, ei välttämättä tarkoita, että ulosottovelka on maksettu pois vaan ulosottoasia on poistunut aktiivisista perittävistä. Toki iso osa on pieniä esim. pysäköintisakkoja, veroja tai terveyskeskusmaksuja, jotka maksetaan kerralla pois. 

Varsin tavallista on, että velallinen todetaan ulosottoselvityksessä varattomaksi eli ulosotolle muodostuu varattomuuseste. Tällöin velka siirtyy passiivisiin asioihin, josta se nousee uudelleen aktiiviseksi, mikäli velalliselle syntyy tuloja, mistä voi ulosmitata (esim. palkkatuloa). Jos kyseessä on normaali ulosmittaus eikä suppea, niin asia aktivoituu myös mikäli velallinen saa varallisuutta (esim. perintö). Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata vain toistuvaistuloa sekä sellaista varallisuutta, mitä ei tarvitse muuttaa rahaksi. Asia voi päättyä myös velkojan peruutukseen. Velkoja voi pyytää saatavansa merkitsemistä passiivirekisteriin kahden vuoden ajaksi ja jos sinä aikana velalliselta löytyy ulosmitattavaa omaisuutta, velkoja voi saada saatavansa perityksi. 

Velallisia, joiden ulosottovelka on korkeintaan 1.000 euroa, on 37 % kaikista  ulosottovelallisista. Nämä pienet alle tonnin velat usein pystytäänkin maksamaan pois nopeasti. 

Sen sijaan kun tarkastellaan perittävänä olevaa ulosottovelkaa, joka on keskimäärin 29.000 euroa velallista kohti, se selvästi viittaa pitkäkestoisempaan ulosottoon. Harvalla on varaa maksaa 29.000 euron edestä ulosottovelkaa vuodessa. 

Maksamalla ulosotosta pois selvinneiden uusien vuonna 2024 tulleiden asioiden osalta oli 51,9 % ja varattomaksi todettiin 10,7 %. Näin ollen ulosoton asiakkaaksi jäi vielä ainakin seuraavalle vuodelle 62,6 % uusista velallisista. Luvut koskevat vain luonnollisia henkilöitä. 

Sitten kun tarkastellaan vanhoja velallisia viime vuodelta eli sellaisia henkilöitä, joilla on ollut ulosottovelkaa jo ennen vuotta 2024, niin heistä maksamalla selvinneitä velallisia oli 30,8 % ja varattomia/ tuntemattomia oli 32,6 %. 

Tästä voimme päätellä, että loput 36,6 % vanhoista velallisista eivät selvinneet veloistaan maksamalla, vaan kuuluvat pitkäkestoisemman ulosoton piiriin. Tämä tarkoittaa 194.447 henkilöä. Lisäksi toki noista vuoden 2024 aikana tulleista uusista velallisista osa tulee jäämään pidemmäksi aikaa ulosoton piiriin, joten luku on todellisuudessa suurempi. Vireillä olevia ulosottovelallisia oli vuonna 2024 keskimäärin 257.676 henkilöä. 13,6 %:lla tästä määrästä velkamäärä oli yli 50.000 euroa. Tämä tarkoittaa yli 35.000 henkilöä. 

Mieti, maassamme on yli 35.000 henkilöä, joilla on ulosottovelkaa yli 50.000 euroa. Lisäksi meillä on yli 56.400 henkilöä, joiden ulosottovelka sijoittuu välille 10.000 - 49.999 euroa. Näin ollen yli 10.000 euroa pitkäkestoista ulosottovelkaa on yli 91.400 henkilöllä. Se on aika paljon se. Tuohon lukuun sisältyy niin monta henkilökohtaista tragediaa, niin paljon epätoivoa, epäonnistumisen tunnetta ja vähävaraisuutta. 

Jos joku vielä tulee päin naamaa sanomaan, että ylivelkaantuminen on vain pieni marginaalinen ilmiö, niin lupaan, että hermostun - voin vaikka motata. 

Piinasta huolimatta hyvää pääsiäisen aikaa teille kaikille lukijoilleni!

Photo by Erika Varga Pixabay

Korko laskee, mutta ei ulosoton asiakkaalla

Eilen saatiin odotettu uutinen, kun Euroopan Keskuspankki vihdoin laski korkoa, tosin vain neljänneksellä eli uusi talletuskorko on 12.6.alkaen 3,75 prosenttia (oli 4 %). Tämä on varmasti Euroopan ja Suomen taloudelle todella hyvä uutinen johtuen sen antamasta signaalista, että koronlaskut ovat nyt alkaneet ja odotukset markkinoilla ovat, että ne jatkuvat vielä tämän vuoden puolella.  

Myös asuntovelalliset pääsevät tästä ehkä hieman nauttimaan, mikäli Euriborit laskevat tämän johdosta ja olettaen, että asuntovelallisen korontarkistuspäivä on vasta 12.6.24 tai sen jälkeen, kun uusi korko astuu voimaan. Minulla on asuntolainassa 12 kk:n euribor ja tuo korontarkistuspäivä meni jo toukokuun alussa eli toisin sanoen, minä en pääse hyötymään koronlaskusta kuin vasta vuoden päästä toukokuussa. Toivotaan, että korot ehtivät laskea vielä lisää siihen mennessä, että tulee sitten kerralla kunnon lasku korkoprosenttiin. 

Sen sijaan ulosottovelallisen kannalta tällä ei ollut mitään merkitystä, ikävä kyllä. Yleinen viivästyskorko, jota ulosotossakin peritään, pysyy samana 11,5 %:ssa vuoden 2024 loppuun asti. 

Tämä johtuu siitä, että viivästyskorko lasketaan  EKP:n perusrahoitusoperaatioiden koron pohjalta, joka on nyt koronlaskun jälkeen 4,25 %  (oli 4,5 %) pyöristäen sitä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön eli takaisin tuohon 4,5 %:iin. Tähän lisätään 7 % ja saadaan viivästyskorko, joka on 11,5 %. Viivästyskorko vahvistetaan kesäkuun loppuun mennessä ajalle 1.7.-31.12.24. 

Toisin sanoen, ulosottovelallisten korkopiina helpottaa vasta seuraavan EKP:n koronlaskun myötä, olettaen , että se on vähintään saman verran (0,25 %), jolloin uusi perusrahoitusoperaatioiden korko laskisi 4,25 %:sta 4,00 %:iin. Lisäksi  tämän koronlaskun tulee tapahtua vielä tämän vuoden aikana, koska joulukuun lopussa vahvistetaan viivästyskorko seuraavalle puolen vuoden jaksolle. Mikäli nämä toteutuisivat näin (kuten markkinoilla odotetaan) uusi viivästyskorko olisi 11 % ajalla 1.1.-30.6.25. Eihän tämäkään kovin paljoa vielä vaikuta ulosoton korkoihin, mutta oikealla tiellä ollaan, alas päin menossa. 

Pidetään kuitenkin toiveet yllä ja maksetaan velkoja niin paljon kuin mahdollista, oli korko mikä hyvänsä! Mitä nopeammin saat velkaasi lyhennettyä, sitä vähemmän se kerää korkoa, olkoon korkoprosentti 11,5 tai 11. Kannattaa tutustua velkalumipallomenetelmään, jos se ei ole ennestään tuttu. Siitä voit lukea lisää vaikkapa tästä postauksesta "Velkalumipallon pyöritys on alkanut". 

Photo by Unsplash

Yhteenveto viime vuodesta

Ulosoton osalta teinkin jo viime vuoden lopuksi yhteenvedon. Nyt on vuorossa yhteenveto muiden, ulosoton ulkopuolisten velkojen osalta sekä kokonaisvelanmaksusta vuonna 2023. Tämän jälkeen viime vuosi on käsitelty ja siirrytään uuteen toivon mukaan parempaan vuoteen. 

Ulosoton ulkopuolisten velkojen osalta lainojen pääomat ovat lyhentyneet vuodessa yhteensä 2.997,41 euroa + asuntolainan osalta 5.716,83 euroa eli yhteensä 8.714,24 euroa. Vähemmän, kuin olin ajatellut. Suurimmaksi osaksi tämä johtuu korkojen noususta ja siitä, että mennään minimilyhennyksillä. Kun kuukausierä ei muutu ja korot nousevat, aivan oikein, lyhennyksen määrä kuukaudessa pienenee. 

Yhtä lainaa olen aina kerrallaan lyhentänyt ylimääräistä velkalumipallon (debt snowball) mukaisesti. Kuitenkin, kun talous on ollut hintojen nousun myötä tiukalla, tämä lisälyhennys on ollut tosi pieni, vain 50 euroa kuukaudessa. Ja on ollut muutama kuukausi, ettei sitä ole pystynyt tekemään ollenkaan. Tähän kiinnitän alkaneena vuonna yhtä enemmän huomiota, jotta saan lainoja nopeammin pois maksetuksi. 

Muistatte varmaan viime vuodelta, että muutin tuota velkalumipalloa siten, etten maksakaan enää sitä pienintä lainaa, vaan maksan kaiken ylimääräisen lyhennyksen toiseen yhteisistä lainoistamme. Tämä siksi, että mikäli pääsen velkajärjestelyyn, tätä lainaa karhutaan sitten mieheltä. Joten, tähän nimenomaiseen lainaan teen ylimääräisiä lyhennyksiä kuukausittain vähintään tuon 50 euroa. Lisäksi tähän lainaan kohdistan kaiken mahdollisen ylimääräisen rahan, mistä vaan sellaista vuoden aikana löydän. 

Lainan saldo on tällä hetkellä 4.636 euroa ja normaalilla kuukausierällä se lyhenee noin 50 euron kuukausivauhtia. Kun saan tuon ylimääräisen 50 euroa siihen, kuukausilyhennys on jo puolet enemmän eli n.100 euroa kuukaudessa. Tämä nopeuttaa lainan pois maksua jo puolella eli kun tuolla minimilyhennyksellä aikaa kuluisi 94 kk, niin tällä tahdilla aikaa kuluisi n. 47 kk. Eli hieman alle 4 vuotta, mikä sekin on aivan liian pitkä aika.

Jos vielä onnistuisi tuon puolittamaan kahteen vuoteen, se olisi jo jotain. Tämä vaatisi jo  100 euron ylimääräisen kuukausilyhennyksen. Tuolla 100 euron ylimääräisellä lyhennyksellä kuluisi karkeasti n.27 kk lainan poismaksuun. Tuo kuitenkin olisi jo liian kova ponnistus, kun ottaa huomioon, että tällä hetkellä ulosottoon maksettava osuus ja muiden lainojen kuukausierät (asuntolaina mukaan lukien) vievät n. 2 500 euroa/kk. Eli suuren osan taloutemme kuukauden nettotuloista. Tästä syystä jatketaan tuolla 50 euron ylimääräisellä kuukausittaisella lyhennyksellä ja maksetaan kaikki liikenevät ylimääräiset eurot sinne myös aina kun mahdollista.

Yhteensä muiden ulosoton ulkopuolisten velkojen saldo on tällä hetkellä 23.814 euroa +asuntolaina n. 69.000 euroa. 

Kaiken kaikkiaan siis kokonaisvelkatilanne on tammikuun puolivälin tilanteessa hieman alle 202.000 euroa. 

Vuosi sitten samaan aikaan tilanne oli n. 209.000 euroa, joten kokonaisvelkamäärä on laskenut vuodessa tuon n. 7.000 euroa. 

Tähän on hyvä vertailuksi ottaa vielä tilanne 14.5.2021, jolloin aloin näitä kaikkia saldoja kuukausittain säännöllisesti seuraamaan, tällöin velkamäärä kaiken kaikkiaan oli n. 235.600 euroa.

Hitaasti mennään, mutta koko ajan oikeaan suuntaan. Kuukausittainen seuranta on kaiken a ja o, tiedän aina missä ollaan menossa ja mitä voin asialle tehdä. Se myös kannustaa eteenpäin, kun huomaa, miten ison työn on oikeasti jo tehnyt ja sen myötä pystyy pitämään fokuksen koko ajan oikeassa asiassa. Eli velanmaksussa.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! 

Tehdään tästä paras vuosi tähän asti!

Photo by Unsplash

Kakkosluokan kansalaiset

Olen kirjoittanut aiemminkin siitä, miten luottotiedotonta (ja ulosottovelallista) henkilöä kohdellaan kuin kakkosluokan kansalaista. Nyt oli pakko tarttua aiheeseen uudelleen ja hieman terävämmin, koska luin Instagramista elamaa_ulosotossa:n tarinan, jossa kerrottiin, että he muuttivat uuteen asuntoon, jossa vuokraan kuuluu palveluntarjoaja T...n 50 M nettiyhteys. Asianomainen ei saanut avattua nettiyhteyttä, koska hänellä ei ole luottotiedot kunnossa. Vaikka summa olisi 0 euroa eli ei tarvitse maksaa mitään, koska vuokranantaja hoitaa maksut palveluntarjoaja T:n suuntaan. Epäreilua, eikö vaan?! 

Olen itsekin törmännyt tässä kuluneiden neljän vuoden aikana useammankin kerran samaan ilmiöön, joka on mielestäni syrjivää toimintaa. Fakta on, että Suomessa yritykset käyttävät luottotietoja väärin ja vääriin tarkoituksiin. Luottotietorekisteri on tarkoitettu lähinnä rahoitusta myöntäville tahoille ja vuokranantajille, siis sellaisille tahoille, joilla on suuri taloudellinen intressi tietää asiakkaan maksukäyttäytymisestä historiassa.  

Ihmisen luotettavuutta ei luottotietorekisteri mittaa. Tosi monelle on maksuhäiriö aiheutunut muiden törttöilyistä (velan takaajat) tai inhimillisestä tragediasta, jota ei ole voinut mitenkään ennakoida eikä siihen vaikuttaa (kuolemantapaus perheessä, onnettomuus, vakava sairastuminen, työttömyys ym.). Tällöin maksuhäiriömerkinnän saanut henkilö itse voi olla täysin luotettava ja hoitaa muut raha-asiansa täysin oikea-aikaisesti ja prikulleen. 

Myös monet meistä ulosottovelallisista hoitavat kaikki juoksevat kulut ja menot todella hyvin ja ajallaan, ei mitään huomautettavaa. Siellä vaan ulosotossa on sitä "vanhaa velkaa", joka siellä seuraa ja aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän säilymisen niin kauan, kunnes henkilö on joko saanut velat maksettua, päässyt velkajärjestelyyn (Huom. Velkajärjestelystäkin tulee järjestelyn ajaksi maksuhäiriömerkintä) tai velat lopullisesti vanhenevat. 

Nyt voidaan kysyä, onko alussa mainitulla palveluntarjoajalla suurta intressiä tietää asiakkaansa luottotiedot, kun asiakkaalle ei edes tule laskutusta kyseisestä nettiliittymästä? Ja onko oikein tällaisessa tapauksessa evätä nettiliittymä asiakkaalta? Mielestäni ei. Tämä sotii ainakin minun oikeustajuani vastaan, josta syystä barrikadeille nousinkin. Jos jollain, niin vuokranantajalla on tässä se suuri taloudellinen intressi, mutta se on silti ollut valmis solmimaan luottotiedottoman asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. 

Mielestäni tässä tapauksessa toteutuvat syrjinnän merkit. Ihmisiä voidaan syrjiä mm. rodun, uskonnon, sukupuolen ym. mukaan ja kyllä tämä mielestäni menee ihan samaan kategoriaan tässä kyseisessä tapauksessa. Kaikkea ei voida mitata luottotiedoilla eikä niitä tule myöskään käyttää jokaisen asian mittarina. Ihmisillä tulee olla oikeus pankkitiliin, pankkitunnuksiin, puhelin- ja nettiliittymään sekä vuokra-asuntoon vaikka maksuhäiriöitä olisikin. 

Nykyisistä puolueista taitaa Vasemmistoliitto ja Kristilliset olla ainoat, jotka kantavat huolta ulosottovelallisista (joita suomessa on n. puoli miljoonaa) ja heidän oikeuksistaan sekä haluavat parantaa heidän olojaan. Vasemmistoliitto siksi, että se on aatteeltaan kaikkein heikompien ja huono-osaisten puolella, kristilliset siksi, että ulosottovelalliset pitää saada tekemään työtä ja parantamaan työllisten määrää työmarkkinoille, joka tapahtuu, mikäli heille on kannattavaa ottaa vastaan ja tehdä työtä. Toim.huom. Tämän kappaleen väittämät ovat omia mielipiteitäni, jotka olen lukenut puolueiden vaaliohjelmista ja mitä he vaalipuheissa ja keskusteluissa korostavat. Eli jos joku muukin puolue ilmoittaa olevansa ulosottovelallisen puolella, kaikin mokomin, ei pidä loukkaantua, jos en ole maininnut tässä. Kaikkien pitäisikin olla. Toivonkin uudelta hallitukselta vaikuttavia toimia ulosottovelallisten avuksi. 

Muistakaa äänestää!

Photo by Unsplash

 

Syksyn luvut

Niin se aika lentää ja vuosi lähestyy loppuaan, vuorossa ovat jo kolmannen vuosineljänneksen luvut. Kun seuraava eli vuoden viimeinen vuosineljännes käydään läpi, ollaankin jo tammikuun 2023 puolella, huh!

7 - 9/2022

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 3.275,83 € (ed. 3 kk 4.531,01) .

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 1.546,52 € (ed. 3 kk 2.128,15).

Pääomaa on lyhennetty yhteensä 1.729,31 € (ed.3 kk 2.402,86 €)

Ulosoton kokonaisvelkamäärä on lyhentynyt tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla 1.427,37 € (ed.3 kk 2.663,29).

Tässä kvartaalissa heinäkuu oli n. kaksinkertainen normaalikuukausiin verrattuna, koska kesäloma ja vastaavasti taas  elokuu on yleensä vuoden pienipalkkaisin kuukausi, koska heinäkuussa lomaillaan, eikä tule provisioita elokuun kuukausipalkan päälle. Syyskuu oli keskitasoa. 

Tuo ero sen välillä, paljonko pääomaa on lyhennetty  ja kuinka paljon kokonaisvelkamäärä on pienentynyt, johtuu ulosoton kertyneestä korosta, jota ei ole vielä maksettu. Tässä ero on n.300 euroa eli n.100 €/kk. 

Kuvittelin aina ennen, että ensin maksetaan kuukauden kertynyt korko kaikille veloille
(n.640 €/kk nykyisellä viivästyskorolla)  ja sitten loput kuukausisuorituksesta menee pääoman lyhennykseen, onneksi ei kuitenkaan näin tehdä, vaan joka kuukausi myös pääoma lyhenee. Viimeisten kolmen kuukauden aikana korkojen osuus maksetusta summasta oli 47 % ja pääoman lyhennykseen meni 53 %. 

Viivästyskorko nousee 1.1.2023 lähtien, kun Suomen Pankki vahvistaa seuraavan puolivuotisjakson viivästyskoron. Viivästyskorko on korkolain mukaan Euroopan Keskuspankin soveltama viitekorko (ennen kunkin puolivuotiskauden alkupäivämäärää) pyöristettynä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorko vahvistetaan aina puoleksi vuodeksi kerrallaan, sen vuoksi esimerkiksi tämän vuoden loppuun asti on voimassa tuo (0+) 7 % viivästyskorko.

1.1.2023 alkaen ulosoton viivästyskorko tulisi tämän hetken tilanteen mukaan olemaan EKP 1,5 % (1,25% pyöristettynä ylöspäin) + 7 % eli 8,5 %. 

Minulla tuo koron nousu tarkoittaa n. 135 euron kuukausittaista koron nousua (ulosotossa oleva velkamäärä on tällä hetkellä hieman alle 110.000 €) eli vuodessa menee n. 1.620 euroa enemmän viivästyskorkoihin. Joten sen verran vähemmän pääoma lyhenee nykyisellä maksukyvyllä.  Ja voihan olla, että Euroopan keskuspankki päättää vielä nostaa korkoa ennen ensi vuoden alkua, jolloin ero on vielä huomattavampi. Eihän tämä hyvältä näytä. 

– Jos kyseessä on selvä ylivelkaantumistapaus, silloin asiakkaan paikka ei ole ulosotossa vaan velkajärjestelyssä, totesi Valtakunnanvouti Juhani Toukola Ylelle antamassaan haastattelussa 19.9.2022. 

Näihin sanoihin on hyvä päättää tämä postaus ja alkaa toden teolla valmistautua velkajärjestelyn hakemiseen as soon as possible. 

Hyvää syksyn jatkoa kaikille lukijoille! 

Yritetään pitää positiivinen mieliala kaikesta paskasta huolimatta :) 

 

Korot nousevat, miten käy ulosottovelallisen

Euroopan keskuspankki ilmoitti aloittavansa koronnostot inflaation ja epävakaan maailmantalouden takia. Sijoittajat varmaan hihkuvat riemusta, mutta ulosottovelallinen ei. 

Ensimmäinen koronnosto on 0,25 prosenttiyksikköä ja se tapahtuu heti heinäkuussa. Seuraava on suunniteltu heti syyskuulle ja se voi olla vielä tuota 0,25 prosenttiyksikköä korkeampi. 

Myös syyskuun jälkeen Euroopan Keskuspankki suunnittelee koronnostoja. Korkokokouksia pankilla on tänä vuonna tulossa vielä loka- ja joulukuussa. Esimerkiksi Danske Bank ennustaa, että Euroopan Keskuspankki  nostaa korkoja vielä kuusi kertaa ja Handelsbanken viisi kertaa. (Lähde Yle uutiset)

Olen itse huolissani siitä, että korkojen nosto tässä maailmantilanteessa aiheuttaa sen, että joudumme pahaan taantumaan, jopa lamaan. Eli korkopolitiikka ei tällaisessa erikoistilanteessa (koronapandemia, Ukrainan sota) välttämättä auta inflaation suitsimisessa. Mutta eihän tavallisella tallaajalla ole asiaan mitään sanomista, vaan mennään niillä korteilla mitä jaetaan. 

Laskeskelin, mitä tuo 0,25 prosenttiyksikön korotus tarkoittaa omassa ulosottovelassani. Kuukauden korko on heinäkuussa koronnoston jälkeen n.23 € korkeampi kuin tämän hetken korkokannan mukaan. Jos korko nousee toisen 0,25 prosenttiyksikköä syyskuussa eli kokonaisviivästyskorko on tuolloin 7,5 %, koron määrä kuukaudessa on n. 46 € korkeampi kuin tällä hetkellä. Vuoden 2022 korot tulevat näillä korotuksilla olemaan n. 7.943 €, kun ne ilman koronnousuja olisivat olleet n. 7.713 €. Eli noin 230 € enemmän menee viivästyskorkoja. Huom. laskettu arvioitujen ulosoton lyhennysten perusteella loppuvuodelle. 

Hyvä juttu tässä on omalla kohdallani se, että asuntolainamme viitekorko on 12 kk euribor, joka juuri tarkastettiin toukokuun alussa eli se on taas vuoden eteenpäin voimassa eivätkä nämä koronnostot pääse siihen vaikuttamaan. Onhan tuo 12 kk euribor toki myös noussut vuoden 2022 aikana sieltä miinukselta jo eilen (15.6.) yli 1 prosenttiin. 

Muiden velkojen osalta kuukausierät pysyvät samana eli koronnousulla ei ole välitöntä vaikutusta elämään, mutta tokihan lainojen lyhennysvauhti hidastuu siinä vaiheessa, kun entistä isompi osa menee korkoihin. En ole niiden sopimuksia käynyt läpi, että mihin viitekorkoon mikäkin laina on sidottu ja vaikuttaako koronnostot niiden korkoihin vielä tässä vaiheessa. 

Mutta isoin ja tietysti merkittävin asia on tuo ulosoton viivästyskorko, johon tuo EKP on viitekorkona ja + 7 % marginaali päälle. Tähän asti on vapaasti saanut tehdä laskelmat 7 % koron perusteella, mutta nyt täytyy sitten tilanteen mukaan muutella korkoprosenttia. 

Siitä saakka kun vuonna 2019 jouduin ulosottoon, oli ulosoton 7 % viivästyskorko hyvinkin maltillinen verrattuna pikavippien ja vakuudettomien kulutusluottojen tuolloin jopa reilusti yli 20 % korkoihin. Tässä kolmen vuoden aikana on ulosottovelkakin lyhentynyt kuitenkin ihan mukavasti. Nyt ollaan ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että jos korot alkavat olla yli 10 %, kuukausittainen lyhennys ei riitä edes korkoihin. 

Nähtäväksi jää, kuinka korkealle tuo EKP päätyy, tehdään lisää laskelmia kun tiedetään enemmän. 

Et ole yksin

Tuossa aiemmin kun pohdin ihmisten ylivelkaantumista ja taloustaitojen lisäopetuksen tarvetta, sain muutamia kommentteja siitä, että tällainen ylivelkaantuminen on ongelma vain todella pienessä piirissä ja suurin osa ihmisistä osaa hoitaa taloutensa järkevästi. Olen osittain samaa ja osittain eri mieltä asiasta ja epäilen, että vaikka kaikki eivät näy ulosoton asiakkaiden alati kasvavassa määrässä, erittäin monella on ongelmia selvitä veloistaan.  

Totta kai on paljon ihmisiä, joilla ei ole velkaa ollenkaan. Enemmistö suomalaisista varmaankin sijoittuu sinne välimaastoon eli velkaa on (asuntovelkaa todella isojakin määriä), mutta he selviytyvät normaalioloissa täysin vaivattomasti veloistaan ja säästävät ja sijoittavat siinä sivussa. Huomioi sana normaalioloissa, kenelle tahansa voi elämässä sattua yllättäviä tilanteita, eikä asiat enää hoidukaan automaattisesti niin hyvin kuin aiemmin. 

No, joka tapauksessa jäin sitten miettimään, että kuinkahan yksin olen tämän velkatilanteeni kanssa. Etsin käsiini Suomen ulosottolaitoksen viimeisimmän tilastojulkaisun vuodesta 2020. Sieltähän sitten löytyi minun lisäkseni 516.382 ulosotossa olevaa luonnollista henkilöä. 

Pengoin vähän syvemmälle ja selvisi, että lisäkseni 191.061 henkilöllä on ulosotossa velkaa yli 10.000 euroa. Vielä vähän tarkensin ja löysin lisäkseni 61.965 henkilöä, joilla on velkaa ulosotossa yli 50.000 euroa. Yhteensä 252.757 henkilöä (minä mukaan luettuna), joilla on velkaa ulosotossa yli 10.000 euroa (vastaa 49 % kaikista ulosotossa olevista luonnollisista henkilöistä). Aikamoinen määrä erilaisia onnettomia ihmiskohtaloita. 

Toki prosenttiosuus koko Suomen väestöstä on pieni, vähän alle 10 % (9,3 %) koko väestöstä, mutta koko ajan kasvanut. Sekä velallisten määrä, että velkojen kokonaismäärä. Uusien ulosottovelallisten määrä kasvoi 10,1 % edellisvuoteen verrattuna.  

Ja julkaisussa todettiin, että koronavuosi 2020 tulee näkymään vasta viiveellä ulosoton tilastoissa, koska yleisesti kuluu varsin pitkä aika, useita kuukausia, ennen kuin asiat tulevat vireille ulosottoon. Tähän saadaan lisävalaistusta sitten kun vuoden 2021 tilastot joskus valmistuvat. 

25,5 %:lla ulosottovelallisista (luonnolliset henkilöt) oli velkaa 10.000-49.999 euroa, kun edellisvuonna prosenttiosuus oli 23,3 %. 11,6 %:lla velkaa oli yli 50.000 euroa, kun edellisvuonna osuus oli 9,8 %. Vertailun vuoksi vastaavat luvut vuonna 2016 olivat 19,7 % ja 5,7 %. Eli aikamoista kasvua. 

Joka tapauksessa, tämän postauksen tarkoitus ei ole lannistaa ketään vaan päinvastoin kertoa tärkeä sanoma kaikille ylivelkaantuneille: ET OLE YKSIN.

Toivon, että tämä antaa lohdutusta teille kaikille epätoivoiselta tuntuvassa tilanteessa oleville. Pää pystyyn, ota raha-asiat haltuun tämän blogin alusta asti löytyvillä ohjeilla tai e-kirjasta Ensiapua ylivelkaantuneelle, ja ala hoitaa velkojasi oman tilanteesi sallimissa rajoissa. Huomaat pian, miten voimaannuttavaa se on, kun asiat ovat selvillä, hoidossa ja pääset eteenpäin tilanteessasi. 

Tsemppiä kaikille syksyyn!

Photo by Unsplash