Ulosotossa velka lyhenee hitaasti tai ei ollenkaan

Ihan alkuun lämpimät kiitokset kaikille lukijoilleni! Tätä blogia on nyt luettu jo yli 80.000 kertaa! Ihan huikea määrä. Nöyränä, mutta onnellisena jatkan kirjoittamista ja toivon, että entistäkin useampi lukija saa apua ja vertaistukea vaikeaan taloustilanteeseen. Tai mikä vielä parempi saa ennakkoon tietoa niin paljon, ettei joudu vaikeaan taloustilanteeseen. 

Viikon aiheena on yllätys yllätys blogin nimen mukaisesti ulosotto. Erityisesti tänään käsittelen sitä, miksi monista tuntuu, että ulosotossa velat eivät vain lyhene. Tai jos lyhenevät, niin hirmuisen hitaasti.

Tähän on olemassa ihan selkeä syy: ulosotossa varat kohdistetaan aina ensin velan korolle ja vasta sen jälkeen velan pääomalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos velalle on ehtinyt jo kertyä paljon korkoja, velan pääoma alkaa pienentyä vasta pitkänkin ajan kuluttua eli kunnes kertyneet korot on ensin maksettu. Ja tietysti joka päivä kertyy velkapääomalle lisää korkoa. 

Oletetaan, että velasta kertyvät korot ovat suuremmat, kuin mitä ulosmitataan tuloistasi kuukaudessa tai vaihtoehtoisesti suoritat maksusuunnitelmamaksuna, velka ei pienene lainkaan vaan päinvastoin kasvaa koko ajan. 

Korkojen ja velkapääoman maksun jälkeen varat kohdistetaan perinnästä ja oikeudenkäynnistä aiheutuneille kuluille siten, että kuluille kertyneet korot maksetaan ensin ja sitten itse kulujen pääoma. 

Lisäksi ulosotosta peritään taulukkomaksuja, joiden suuruus vaihtelee riippuen kerralla perittävästä summasta.  Summat vaihtelevat 2,50 -210,00 euron välillä siten, että 2,50 euroa taulukkomaksua menee 14 euron maksettavasta summasta ja 210,00 euroa 8.400 euron maksettavasta summasta. Tavallisimmin itselläni silloin kun taulukkomaksuja vielä meni niiden suuruus oli 7,00 - 27,00 välillä, joskus oli jopa 56 euroa. Taulukkomaksujen ainoa hyvä puoli  on, että ne loppuvat, kun ulosotto on jatkunut yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan ja sinä aikana on vähintään 18 kuukauden aikana suoritettu taulukkomaksuja. Ja erittäin huono puoli se, että aina kun maksat ylimääräistä lyhennystä ulosottovelkaan, joudut maksamaan taulukkomaksun. Tämä on mielestäni suurin vääryys tässä asiassa. Velallinen haluaa oma-aloitteisesti lyhentää ulosottovelkaa ja maksaa ylimääräistä lyhennystä palkan ulosmittauksen lisäksi ja siitäkin toimesta rangaistaan ja lätkäistään taulukkomaksu päälle. Ei mene millään minun oikeustajuuni.  

Laskin muuten, että olen maksanut kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 2.675 euroa taulukkomaksuja. 

Summa summarum: Jotta velat ylipäänsä lyhenevät ulosotossa, on ulosmittauksen oltava kuukausittain suurempi kuin kuukaudessa kertyneen koron määrä. Jos velkamääräsi ei ole hurjan suuri, on ihan mahdollista jossain ajassa maksaa ulosottovelka pois. Jos taas kuulut siihen ylivelkaantuneiden joukkoon, jonka velkamäärä on yli 100.000 euroa, aika vaikeaa siitä on maksamalla selvitä, ellei ole ihan hurjat palkkatulot. Toki jonkin verran ehtii maksaa ennen kuin velat lopullisesti vanhenevat. Velkajärjestelyn merkitys tällaisissa tilanteissa on suuri, isostakin velkamäärästä voi päästä kolmessa - viidessä vuodessa kokonaan eroon ja aloittaa tämän jälkeen puhtaalta pöydältä. 

Omalta kohdaltani korkojen määrä kuukaudessa on tällä hetkellä noin 640 euroa. Sen ylittävältä osin maksusuunnitelman mukainen kuukausittainen suoritus kohdistuu velkapääomaan. Eli riippuen vähän kuukauden palkasta, velan lyhennykseen menee arviolta keskimäärin kuukausittain 250-360 euroa. Sitten on onneksi myös sellaisia kuukausia, että pääoma lyhenee reilusti enemmän. 

Ihanaa ja lämmintä kesää odotellessa!

Photo by Unsplash

Velallisen ulosottoasiat

Ihan ensimmäisenä haluan kiittää kaikkia lukijoitani ja erityisesti tekstejäni kommentoineita lukijoita. Olen saanut hyviä kommentteja ja useita hyviä kysymyksiä. Joihinkin olen osannut vastata ja joihinkin taas en. Viimeksi kyseltiin koron kertymisestä ulosottoveloille eli kertyykö korkoa vain pääomalle vai myös koroille ja kuluille? 

Tätä kysymystä aloin selvittämään, mutta ihan yksiselitteistä vastausta en pysty antamaan. Velkapääomalle kertyy tietenkin tuota viivästyskorkoa, joka on EKP+7% eli virallinen viivästyskoron määrä. Samoin kuluille (jotka ilmeisesti perintä- ja huomautuskuluja) sekä oikeudenkäyntikuluille kertyy myös samoin viivästyskorkoa. Se, mikä eroaa eri velkojen välillä on, kertyykö korkosaatavalle eli tuomion antamiseen saakka kertyneille koroille myös viivästyskorkoa.  

Oletan, että ero viivästyskoron kertymisessä johtuu siitä, millainen on haastehakemuksen sisältö ollut eli mitä velkoja hakee. Tämä ei siis ole mitään tietoa vaan täysin oma oletukseni. Koska en löytänyt tähän mistään suoraa vastausta.

Selvyyden vuoksi: pääomalle ei enää tuomion jälkeen kerry sitä lainan korkoa, mikä lainasopimuksella on ollut, vaan ainoa korko, jota ulosotossa pääomalle kertyy on tuo viivästyskorko.

Alla on kuvat kahdesta eri velasta. Tiedot on saatu velallisen ulosottoasiat-tulosteesta. Tämän tulosteen saa velallinen itse tulostettua ulosoton sähköisestä asiointiportaalista maksutta niin usein kuin vain haluaa. Itse otan tulosteen kerran kuukaudessa sen jälkeen kun olen maksanut kuukausittaisen maksusuunnitelman mukaisen suorituksen palkasta ja se on ehditty ulosotossa käsitellä ja jakaa asioille. 

Yllä olevan velan osalta korkosaataville ei kerry viivästyskorkoa, toisin kuin alla olevassa kertyy ja siinäkin vain toiselle korkosaatavalle. 

Oheisista kuvista näkee myös, miten selkeästi nuo eri erät on eritelty velkojan ulosottoasiat- tulosteella.

Velallisen ulosottoasiat-tuloste sisältää luettelon velallisen ulosottoasioista, maksuista ja velalliseen kohdistuneista toimenpiteistä viiden vuoden ajanjaksolta eli viisi vuotta taaksepäin tulosteen ottohetkestä lukien. Tulosteelta näkyy myös paljon muuta tietoa, kuten esimerkiksi milloin tuomio asiasta on annettu ja milloin kyseinen saatava vanhenee. Tulosteella tuo yhteissumma, maksettavaa korkoineen, ei sisällä ulosottomaksua. Eli jos haluaisi maksaa summan kerralla pois pitäisi tuohon vielä lisätä asian ulosottomaksu. Ulosottomaksun suuruus riippuu velkasaatavan suuruudesta. Yllä olevien velkojen osalta se on 134 euroa per velka. 

Kertyneen viivästyskoron määrä näkyy myös tuosta yhteensä ja maksettavaa korkoineen kohdasta. Näiden summien erotus kertoo sen, paljonko viivästyskorkoa on kertynyt kyseiseen päivään (tulosteen tulostuspäivään) mennessä. Eli yhteensä -määrä ei suurene vaan ainoastaan pienenee sitä mukaa, kun suorituksia asialle tulee. Sen sijaan maksettavaa korkoineen -summa kasvaa kertyneen viivästyskoron määrällä ja toki myös vastaavasti laskee tehtyjen suoritusten määrällä. 

Toivottavasti tämä päivitys selkeytti asiaa, vai sekoittiko entisestään?

Paljonko velka kasvaa, kun pikavippi siirtyy ulosottoon?

Tällä viikolla meinasi jäädä muiden kiireiden vuoksi koko blogin päivitys väliin. Mutta koska minulle jäi hetki aikaa ja sain kommenttina edelliseen blogiini kysymyksen, niin ajattelin kirjoittaa pienen jutun aiheesta. 

Kommentoija kummasteli, miten velkamäärä voi olla niin suuri ja miten olen velkaantunut. 
Vastauksen kysymykseen velkaantumisen syistä saatte, kun luette kaikki blogin kirjoitukset. Niitä on tähän mennessä kertynyt 22 kpl. Niissä avaan näitä syitä niin paljon kuin asiaa ylipäänsä aion avata. Tämän blogin tarkoituksena on kertoa realistisesti tästä paskasta tilanteesta, johon olen joutunut sitä varten, että joku toinen, joka ei vielä kenties ole ihan näin huonossa tilanteessa kuin minä, saisi täältä neuvoja ja apua ja muut ylivelkaantuneet vertaistukea.

Velkamäärän suuruuteen taas vastasin jo kommentoijallekin, että siinä vaiheessa kun pikavippi irtisanotaan ja se siirtyy ensin perintätoimistolle ja siitä oikeuteen tuomiolle ja ulosottoon, velkamäärä kasvaa korkojen, maksamattomien lyhennysten, viivästyskorkojen, kaikenlaisten kulujen ja oikeudenkäyntikulujen jälkeen helposti kolmanneksella. Kun sitten velalle kertyy ulosotossa 7 % korkoa koko ajan, on velka nopeasti kasvanut jo yli puolet alkuperäisestä.

Esimerkkinä ihan oikea pikavippi, joka oli suuruudeltaan 2.500 euroa (pyöristetty hieman, oikea luku 2.456,11 €) on ulosottoon siirtyessäään 30 % suurempi eli n. 3.500 euroa (3.499,68 €).  Aika huikea juttu. 

Tässä vielä erittely tuosta esimerkkivelan koostumuksesta:
- lainan pääoma irtisanomishetkellä 2.456,11
- korkosaatavat ja viivästyskorot 394,76
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 3.499,68

Suuremmissa lainasummissa korkojen ja kulujen määrä ei ole ihan noin kova prosentuaalisesti, mutta summat ovat tietysti isompia. Laskeskelin, että alle 5.000 euron pikavipeissä tuo kulujen ja korkojen määrä on aika tasaisesti tuon n. 30 % ja suuremmissa eli yli 10.000 euron veloissa se pyörii n.10 %:n tienoilla. 

Suurta velkamäärää ihmetellessä kannattaa muistaa, että omalla kohdallani se on kertynyt yli kymmenen vuoden ajalta vähitellen, toki kiihtyvästi loppua kohden. Ja uskon, että minun kaltaisiani valtavan velkamäärän kanssa painiskelevia on yhä enemmän ja enemmän. He eivät kaikki vielä näy tilastoissa, koska heillä on vielä luottotiedot kunnossa ja he paikkaavat talouttaan yhdistelemällä pikkuvippejä isoimmiksi nipuiksi selviytyäkseen velkamäärän kanssa. Täytyy muistaa, että kun lainojen kappalemäärä kasvaa, kuukausittaiset korot, kulut ja lyhennykset vievät yhä enemmän ja enemmän rahaa, kunnes huomataan, etteivät rahat enää riitäkään kaikkien hoitamiseen. Esimerkiksi velkaneuvonnassa ja Takuu-säätiössä tämä asia tiedostetaan  ja tiedetään, että yli 100.000 euron velkamäärän omaavia pikavippeihin ja helposti saatavilla oleviin pikalainoihin turvautuneita ihmisiä on Suomessa paljon. Ja jossain vaiheessa he näkyvät tilastoissakin, ovat itse asiassa jo alkaneet näkyä, kun ulosoton asiakas- ja velkamäärät ovat kasvussa.

Miksi näin sitten tapahtuu? Luottotietojen menetyksen pelko ja ulosoton pelko ajavat ihmisen velkakierteeseen,  yrittämään selviytyä niin kauan kuin mahdollista. Tämä on ihmiselle ihan synnynnäinen reaktio, selviytyminen. Eikä tarvitse matkustaa maapallon toiselle puolelle autiolle saarelle kokeilemaan miten selviytyy ilman ruokaa ja nykyajan mukavuuksia.