Karuja tilastoja

Kuulun joukkoon. Olen yksi 352.800 henkilöstä, joilla on vähintään yksi voimassa oleva maksuhäiriömerkintä.  Tämän verran maksuhäiriömerkinnän omaavia henkilöitä oli Suomessa kesäkuun lopussa tuoreen Asiakastiedon Maksuhäiriötilaston mukaan. Eli voisi sanoa, että en ole yksin. 

Tilaston mukaan näyttäisi siltä, että maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on laskussa, koska se on alentunut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta (1.1.-30.6.22) 34.900 henkilöllä, mutta ainakin osa selittyy tilastotiedon paranemisella, kun esimerkiksi kuolleet henkilöt on poistettu tilastosta nopeammin.  

Todellisuudessa luulen, että käyrät alkavat taas mennä enemmän koilliseen päin, kun vähän viiveellä alkaa näkyä hintojen ja korkojen nousu sekä jossain vaiheessa tulossa olevat hallituksen leikkaustoimet. Itse asiassa uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä on jo selvästi noussut ollen 1.073.900 merkintää eli yli 126.000 merkintää enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Ja on muuten kaikkien aikojen high vuodesta 2009 alkaen. 

Tätä kasvutulkintaani tukee myös tilasto ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrästä, joka on kasvanut lähes 46 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, lukumääräisesti 9189 henkilöllä. Ja kun sekä yritysten konkurssien että konkurssihakemusten määrä on kasvanut selvästi, se ei tiedä hyvää myöskään yrityksistä työttömiksi jääville henkilöille. 

Aika karua luettavaa nuo tilastot. Ja vielä karumpia ovat tarinat tilastojen takana. Minä olen kirjoittanut omaa tarinaani jo kesästä 2019 lähtien ja voit edelleen lukea koko tähänastisen tarinan täältä blogista. Toivon kovasti, että tarinani saisi seuraavan, valoisammasta tulevaisuudesta kertovan lukunsa vielä tämän vuoden puolella ja pääsisin velkajärjestelyyn. Vielä ei ole kuulunut mitään, joten ei auta kuin odotella. 

Kaikesta huolimatta, oikein hyvää alkavaa syksyä teille rakkaat lukijani! 

Photo by Unsplash

Ajattelemisen aihetta

Kirjoitin vähän aikaa sitten postauksen Kakkosluokan kansalaiset, jossa pohdin maksuhäiriömerkinnän aiheuttamaa leimaa. Postaus sai alkunsa siitä, kun eräs maksuhäiriömerkinnän omaava henkilö ei saanut avattua maksutonta, vuokraan sisältyvää laajakaistayhteyttä palveluntarjoajalta maksuhäiriömerkinnän vuoksi. (Voit lukea tuosta aiemmasta postauksesta asiasta tarkemmin.) 

Nyt juttu jatkuu, sillä useiden yhteydenottojen jälkeen, palveluntarjoaja T... vihdoin suostui avaamaan nettiyhteyden. Hieno juttu.  

Mutta, pointti tulee tässä, vasta useiden yhteydenottojen jälkeen eli useampi asiakaspalvelija oli jo ilmoittanut, että maksutonta nettiä ei voi avata asiakkaan maksuhäiriöiden vuoksi. Eli kyykytetään köyhää kunnolla -mentaliteetti on voimissaan. Toivoisin niin kovasti, että yrityksissä osattaisiin AJATELLA. Ei liene kovin paljon pyydetty, mutta tällä hetkellä järjellä ajatteleminen tuntuu olevan katoavaa kansanperinnettä. "Ei me voida avata sinulle maksutonta nettiä, vaikka se sisältyykin vuokraasi ja vuokranmaksajataho maksaa sen meille, koska sinulla on MAKSUHÄIRIÖ!" Älyvapaata, sanon minä. Ja ihmisoikeuksien polkemista. 

Suomeen (ja koko maailmaan) tarvitaan paljon lisää ymmärrystä ja inhimillisyyttä, toisista ihmisistä välittämistä ja empatiakykyä. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta ja rakentavaa kanssakäymistä. Tarvitaan sitä paljon puhuttua maalaisjärkeä päätöksentekoon. Kuten edellä kerrotussa tapauksessa: Mikä oikeasti on kyseisen yrityksen riski maksuttoman netin tarjoajana, vaikka asiakkaalla onkin maksuhäiriö? Nolla - ei mitään riskiä. Tällöin ei tarvitsisi turhaan lyödä maksuhäiriöistä ihmistä maksuhäiriömerkinnällä maan rakoon. Inhimillisyyttä ja maalaisjärkeä, niitä peräänkuulutan.

No, tämä on nyt käsitelty ja mennään ihan toiseen aiheeseen seuraavaksi. Nimittäin ensi viikolla velkajärjestelyasiani etenee jälleen ja toivon, että hakemus saadaan lähetettyä eteenpäin asap. Sen jälkeen sitten täytyykin vaan odotella, saamieni kommenttien perustella saattaa kulua helposti puoli vuotta, että asiaan päätös saadaan, riippuen toki sen hetken käsittelytilanteesta alueella. 

Mutta odotteluaikanakaan ei pyöritellä peukaloita ja olla tekemättä mitään, vaan velkojen maksu jatkuu ihan samaan tapaan kuin nytkin. Itse asiassa hakemusluonnoksessa näkyi yksi tosi pieni velka, jonka perintäyhtiö oli ilmoittanut, hieman alle 20 euron perintäkulu jostain vanhasta perintäasiasta. Sen ajattelin maksaa nyt ihan ensin tilipäivänä pois, että on senkin osalta sitten toteen näyttöä, että on maksettu velkoja. 

Ongelmanahan tässä itsellä ei ole se, ettenkö haluaisi maksaa velkojani, päinvastoin, mutta rahasta on niin tiukkaa koko ajan, ettei vaan pysty maksamaan edes tuollaista yhtäkkiä eteen tulevaa tosi pientäkään laskua tuosta noin vaan pois, kun kaikki tulot on jo niin tarkasti budjetoitu lainojen ja muiden velkojen maksuun. Määräänsä enempää ei kukaan voi maksaa. Sen tähden vararahasto on todella tärkeässä asemassa ja minulle pieni vararahastoni on tarkoitettu kaikkiin muihin yllättäviin asioihin, ei velkojen maksuun. Esimerkiksi jos rahaa ei jossain vaiheessa kuukautta enää ole  ja pitää ostaa ruokaa itselle tai koirille. Tai tarvitaan lääkkeitä apteekista. Tai jotain muuta akuuttia. Maksan velkoja niin paljon joka kuukausi käytettävissä oleviin tuloihini nähden, etten todellakaan kajoa vaivalla säästettyyn pieneen vararahastoon velkojen maksun vuoksi. Vaikka ärsyttäähän tuollainen kahdenkympin velka... Odotan kuitenkin maltilla seuraavaa tiliä ja sitten lähtee! 

Seuraavaan kertaan, kevään tuloa odotellessa.

Photo by Unsplash

 

Kakkosluokan kansalaiset

Olen kirjoittanut aiemminkin siitä, miten luottotiedotonta (ja ulosottovelallista) henkilöä kohdellaan kuin kakkosluokan kansalaista. Nyt oli pakko tarttua aiheeseen uudelleen ja hieman terävämmin, koska luin Instagramista elamaa_ulosotossa:n tarinan, jossa kerrottiin, että he muuttivat uuteen asuntoon, jossa vuokraan kuuluu palveluntarjoaja T...n 50 M nettiyhteys. Asianomainen ei saanut avattua nettiyhteyttä, koska hänellä ei ole luottotiedot kunnossa. Vaikka summa olisi 0 euroa eli ei tarvitse maksaa mitään, koska vuokranantaja hoitaa maksut palveluntarjoaja T:n suuntaan. Epäreilua, eikö vaan?! 

Olen itsekin törmännyt tässä kuluneiden neljän vuoden aikana useammankin kerran samaan ilmiöön, joka on mielestäni syrjivää toimintaa. Fakta on, että Suomessa yritykset käyttävät luottotietoja väärin ja vääriin tarkoituksiin. Luottotietorekisteri on tarkoitettu lähinnä rahoitusta myöntäville tahoille ja vuokranantajille, siis sellaisille tahoille, joilla on suuri taloudellinen intressi tietää asiakkaan maksukäyttäytymisestä historiassa.  

Ihmisen luotettavuutta ei luottotietorekisteri mittaa. Tosi monelle on maksuhäiriö aiheutunut muiden törttöilyistä (velan takaajat) tai inhimillisestä tragediasta, jota ei ole voinut mitenkään ennakoida eikä siihen vaikuttaa (kuolemantapaus perheessä, onnettomuus, vakava sairastuminen, työttömyys ym.). Tällöin maksuhäiriömerkinnän saanut henkilö itse voi olla täysin luotettava ja hoitaa muut raha-asiansa täysin oikea-aikaisesti ja prikulleen. 

Myös monet meistä ulosottovelallisista hoitavat kaikki juoksevat kulut ja menot todella hyvin ja ajallaan, ei mitään huomautettavaa. Siellä vaan ulosotossa on sitä "vanhaa velkaa", joka siellä seuraa ja aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän säilymisen niin kauan, kunnes henkilö on joko saanut velat maksettua, päässyt velkajärjestelyyn (Huom. Velkajärjestelystäkin tulee järjestelyn ajaksi maksuhäiriömerkintä) tai velat lopullisesti vanhenevat. 

Nyt voidaan kysyä, onko alussa mainitulla palveluntarjoajalla suurta intressiä tietää asiakkaansa luottotiedot, kun asiakkaalle ei edes tule laskutusta kyseisestä nettiliittymästä? Ja onko oikein tällaisessa tapauksessa evätä nettiliittymä asiakkaalta? Mielestäni ei. Tämä sotii ainakin minun oikeustajuani vastaan, josta syystä barrikadeille nousinkin. Jos jollain, niin vuokranantajalla on tässä se suuri taloudellinen intressi, mutta se on silti ollut valmis solmimaan luottotiedottoman asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. 

Mielestäni tässä tapauksessa toteutuvat syrjinnän merkit. Ihmisiä voidaan syrjiä mm. rodun, uskonnon, sukupuolen ym. mukaan ja kyllä tämä mielestäni menee ihan samaan kategoriaan tässä kyseisessä tapauksessa. Kaikkea ei voida mitata luottotiedoilla eikä niitä tule myöskään käyttää jokaisen asian mittarina. Ihmisillä tulee olla oikeus pankkitiliin, pankkitunnuksiin, puhelin- ja nettiliittymään sekä vuokra-asuntoon vaikka maksuhäiriöitä olisikin. 

Nykyisistä puolueista taitaa Vasemmistoliitto ja Kristilliset olla ainoat, jotka kantavat huolta ulosottovelallisista (joita suomessa on n. puoli miljoonaa) ja heidän oikeuksistaan sekä haluavat parantaa heidän olojaan. Vasemmistoliitto siksi, että se on aatteeltaan kaikkein heikompien ja huono-osaisten puolella, kristilliset siksi, että ulosottovelalliset pitää saada tekemään työtä ja parantamaan työllisten määrää työmarkkinoille, joka tapahtuu, mikäli heille on kannattavaa ottaa vastaan ja tehdä työtä. Toim.huom. Tämän kappaleen väittämät ovat omia mielipiteitäni, jotka olen lukenut puolueiden vaaliohjelmista ja mitä he vaalipuheissa ja keskusteluissa korostavat. Eli jos joku muukin puolue ilmoittaa olevansa ulosottovelallisen puolella, kaikin mokomin, ei pidä loukkaantua, jos en ole maininnut tässä. Kaikkien pitäisikin olla. Toivonkin uudelta hallitukselta vaikuttavia toimia ulosottovelallisten avuksi. 

Muistakaa äänestää!

Photo by Unsplash

 

Oma koti kullan kallis

Kiitos rakkaat lukijani, kun jaksatte lukea blogiani ja erityinen kiitos hyvistä kommenteistanne ja erittäin hyvistä kysymyksistä/ ehdotuksista uusien postausten aiheiksi. 

Jälleen sain erittäin hyvän kysymyksen lukijalta: "Mitä se omakotitalo sinulle ja puolisollesi merkitsee, kun pidätte siitä niin tiukasti kiinni? Miksi oma talo on niin tärkeä? "

Lyhyt vastaus: ei talo ole ollenkaan tärkeä, enkä haluaisi pitää siitä kiinni. Talomme on jo vanha (vanhempi kuin minä) eikä sen kuntokaan ole mikään erityinen (tyydyttävä) ja remonttejakin on tulevaisuudessa varauduttava tekemään. Helpommalla ja pienemmillä huolilla varmasti pääsisin tässä tilanteessa, kun antaisin mennä vaan vasaran alle. Kyseessä ei siis todellakaan ole mitenkään erityinen talo, ei minulle eikä puolisolleni. 

Mutta tässä ei ole koko juttu. Avaanpa hieman tarkemmin teille tätä oman kodin dilemmaa. 

Kun henkilö on ulosotossa, kuten minä olen ja luottotiedot ovat menneet (ylivelkaantuneella on kauhean pitkä lista maksuhäiriömerkintöjä), niin on äärimmäisen hankala saada mistään vuokra-asuntoa. Eli jos menettäisimme kotimme, mistä löytäisimme tilalle asunnon? 

Ja kyllä, tiedän, että luottotiedottomatkin asuvat Suomessa jossakin eli toki on mahdollista saada joku kaupungin kerrostalokaksio, mutta esimerkiksi yksityiset vuokranantajat kyllä tarkistavat luottotiedot (ja niin tarkistaa kaupungitkin, mutta heillä lienee joku velvollisuus? antaa asunto myös luottotiedottomalle, voin olla ihan väärässäkin...). 

Olemme joskus asuneet kerrostalossa ja se ei todellakaan ole meitä varten (se meteli!). Myös koiriemme (kaksi koiraa) kannalta on mukavampi että asunto olisi vähintäänkin rivitalossa, jotta koirat pääsevät totutusti omalle pihalle, eivätkä hauku kaikkea ja kaikkia rappukäytävässä.  

No, kuvitellaan, että mieheni nimissä (ei  maksuhäiriöitä) saisimmekin vuokrattua kivan, pienen rivitaloasunnon jostain. Mihin sitten saisimme kaikki omakotitaloon vuosien varrella kertyneen tavaran mahtumaan? Pitäisi toki luopua/myydä/antaa pois, mutta osa jäisi kuitenkin, eli pitäisi vuokrata jostain varasto tavaroille (lisäkulua). 

Vaikkakin ylivelkaantumiseni on aikanaan alkanut osittain juuri talon hankinnasta ja suurempien asumiskustannusten vuoksi, tällä hetkellä asuminen tässä on varsin edullista verrattuna vuokra-asumiseen, ainakin täällä meillä päin. 

Toinen erittäin tärkeä ja painava seikka on se, että olemme aikanaan maksaneet talosta paljon enemmän, kuin mitä siitä suurimmalla todennäköisyydellä saataisiin ulosottohuutokaupassa. Lisäksi meillä on vielä paljon asuntolainaa (reilusti yli puolet) maksamatta. Tämä taas johtuu siitä, että saimme aikanaan 100 % rahoituksen eli meillä ei ollut omia säästöjä lainkaan asuntolainaa hakiessamme (ja tämä mielestäni on yksi velkaantumisen kierteeseen vaikuttanut asia, vaikka en sitä tuolloin ymmärtänytkään). Todennäköinen ja pahin skenaario on, että vouti ulosmittaa talon, myy sen huutokaupassa ja meiltä lähtee koti sekä jää vielä jäljelle asuntolainaa maksettavaksi. 

Tässä tilanteessa pankki tietysti hakee omiansa aggressiivisesti pois, jolloin laina erääntyy heti maksettavaksi (kun lainan vakuutena ollut talokin on myyty). Koska emme pysty maksamaan, seuraa tästä myös miehelle maksuhäiriö ja velat ulosottoon, koska hän omistaa puolet talosta ja vastaa puolesta velasta. Mieheni on yrittäjä, joten yritystoiminta vähintäänkin kärsii merkittävästi tai hän joutuu lopettamaan kokonaan sen maksuhäiriön takia, koska ei saa enää toimittajilta tavaraa laskulle jne. Eli lopputuloksena menetämme kodin, mieheni on työtön, molemmilla on maksuhäiriö eli emme saa vuokra-asuntoa, joten olemme asunnottomia. Ja mainittakoon vielä, että kuutta kymppiä lähestyvä, kouluttamaton mies ei helposti työllisty, joten on varsin todennäköistä, että mies on pitkäaikaistyötön eläkeikään saakka. Ja näiden jälkeenhän meillä vasta huonosti olisikin asiat! Tähän verrattuna tällä hetkellä meillä menee kaikesta huolimatta varsin hyvin, kun on katto pään päällä. Ja tähän vielä lisättäköön, että emme ole velkaantuneet yhtään lisää koko tänä aikana, kun olen ollut ulosotossa (päinvastoin, velkoja on maksettu todella paljon) eli tilanne on nyt parempi. 

Summa summarum: Mikäli omakotitaloa ei ole mahdollista pitää, se tulisi voida myydä ns. vapailla markkinoilla, että olisi edes mahdollista saada siitä hyvä hinta. Toki olen seurannut talojen hintoja alueellamme ja ikäväkseni täytyy todeta, että ajat ovat lopullisesti muuttuneet, koskaan emme tule saamaan siitä sitä, mitä olemme itse maksaneet, se on fakta. Mutta mikäli myynti tapahtuu vasta, kun asuntolaina on enimmäkseen tai kokonaan maksettu, ei ainakaan jää enää velkaa. Ja tästä syystä, hyvät lukijani, yritän pitää omasta kodistani tällä hetkellä kiinni. Tällä hetkellä tarkoittaa suomennettuna siihen asti, kun asuntolainaa ei ole enää paljoa jäljellä ja myynnistä saatava kauppahinta oikeasti kattaisi loput asuntolainat ja muut vakuudelliset velat (luottokorttivelat). 

Kuvitellaanpa vielä sellainen oikein ihanan ihmeellinen skenaario, että  talo menisi niin hyvällä hinnalla kaupaksi, että se kattaisi koko asuntolainan ja luottokorttivelat, joihin talo on myös vakuutena. Tällöin menisi talo, mutta ei jäisi maksuja siitä, jolloin mieheni ei menettäisi luottotietojaan ja meillä voisi olla mahdollista löytää vuokra-asunto tilalle. But I don´t believe in fairy tales. 

Mitä mieltä olet ajatuksistani tämän oman kodin säilyttämisen suhteen? Oletko itse törmännyt vastaavanlaiseen tilanteeseen? Mitä itse tekisit?

HOME SWEET HOME

Photo by Unsplash

Maksuhäiriö ja häpeä

Me Naiset teki syksyllä 2021 lukijoilleen kyselyn, miten luottotietojen menettäminen on vaikuttanut elämään. Kyselyyn vastasi vuorokaudessa 250 henkilöä. 

Suurin esiin nouseva asia oli häpeän tunne. Ihmiset tunsivat suurta häpeää siitä, että olivat sillä tavoin onnistuneet sotkemaan talousasiansa.  Voimakas häpeän tunne toistui kyselyyn vastanneiden vastauksissa. 

Tämä häpeän tunne on itse asiassa myös asia, mikä edesauttaa ylivelkaantumista. Kun ei haluta, että kukaan saa tietää omista rahavaikeuksista, vältellään luottotietojen menettämistä kuin ruttoa ja se taas ajaa velkaantumaan lisää. Otetaan yhä suurempia luottoja, joilla maksetaan vanhojen lyhennykset, jotta luottotiedot eivät mene jne jne. Loputon kierre. 

Tai itse asiassa ei loputon, koska tiedossa on, että jossain kohtaa tulee se stoppi, kun uutta luottoa ei enää saa. Silloin kierre katkeaa ja se katkeaa juurikin maksuhäiriöön eli luottotietojen menettämiseen. Jos häpeä ei olisi tuossa matkan varrella niin vahvana tunteena mielessä, voisi olla tilaa uusille ajatuksille: "Nyt en pysty enää näitä lainoja hoitamaan, on pakko antaa niiden mennä perintään ja ulosottoon ja siitä seuraa luottotietojen menetys."

Voi vain miettiä, kuinka paljon pienempiä perintään ja ulosottoon päätyvät luottosummat olisivatkaan, jos maksuhäiriömerkintää ei olisi kartettu kuin kissa kuumaa puuroa. 

Ehkä tätä häpeän tunnetta pystytään osittain vähentämään tai edes heikentämään hallituksen esittämällä uudistuksella maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisestä. Tällöin luottotietojen menettäminen ei ehkä enää tuntuisi maailmanlopulta, koska sitähän se ei ole. 

Omalta kohdaltani voin sanoa, että luottotietojen menettäminen on pienin murheistani, eikä se oikeasti elämässä vaikuta niin moniin asioihin kuin kuvittelin. Totta kai on asioita, mitkä eivät onnistu kun on maksuhäiriöitä, kuten puhelin- tai nettiliittymän kilpailutus, asioiden ostaminen laskulla, uuden vapaaehtoisen vakuutuksen ottaminen jne. Mutta ei näitä asioita tarvitsekaan tehdä kovin usein, ja jos sinulla on jo nuo asiat kunnossa, ei ollenkaan. 

Vuokra-asunnon tai työpaikan saanti voi vaikeutua maksuhäiriöiden vuoksi ja se on todella sääli. Varsinkin jos oikeasti olet kunnon ihminen ja maksat velkojasi omien mahdollisuuksiesi mukaan. Tästä syystä on oikein tervetullut asia, että maksuhäiriömerkintöjen kesto lyhenisi ja kun velka on maksettu, sen saisi heti pois rekisteristä. 

Itse kullakin voi talousasiat mennä syystä, toisesta tai kolmannesta solmuun ja voi ajautua velkaloukkuun, mutta sieltä on vain taisteltava sisulla pois. Tässä tärkeänä on häpeän tunteen käsitteleminen. Et ole huono ihminen vain sen vuoksi, ettet ole osannut hoitaa raha-asioitasi "kuten pitää". Maksuhäiriömerkintä ei tee sinusta yhtään huonompaa ihmistä, vaikka yhteiskunta sellaisen viestin antaakin. 

Pointti on siinä, että otat opiksesi tekemistäsi vääristä valinnoista ja virheistä, etkä toista niitä uudelleen. Kasvat ihmisenä, eikä sinulla ole mitään syytä tuntea häpeää, päinvastoin, voit olla ylpeä itsestäsi, että selvisit vaikeuksista. Olet vahvempi kuin koskaan ennen - SINÄ SELVIÄT. 

Maksuhäiriömerkinnöistä

Saan teiltä ihanilta lukijoilta paljon hyviä kysymyksiä ja kirjoitusvinkkejä, tässä niistä viimeisin.

Minkälaisia erilaisia maksuhäiriömerkintöjä Suomessa on käytössä? 

Maksuhäiriömerkinnät jakautuvat muutamaan erilaiseen ryhmään, osa on yritysten toimintaan liittyviä merkintöjä ja osa yksityishenkilöihin liittyviä. Yrityksiin liittyviä ovat mm. erilaiset  konkurssiin ja velkasaneeraukseen liittyvät merkinnät, tratat sekä liiketoimintakiellot.

Yksityishenkilöihin liittyvät merkinnät ovat niitä, jotka meitä tässä tilanteessa kiinnostavat. 

Käydäänpä merkinnät läpi siinä järjestyksessä, kuin ne tavallisesti voivat syntyä. Ensin jää lainojen ja osamaksujen erät maksamatta. 

LKP    luottokorttiin yms. liittyvä maksuhäiriö  (säilytysaika 2 vuotta) , maksu myöhässä yli 60 pv ja luottosopimuksessa on mainittu maksuhäiriön mahdollisuudesta. 

OSP    osamaksusopimukseen liittyvä maksuhäiriö (2 v.), samoin kuin edellä

TTT    osamaksukauppaan liittyvä tavaran takaisinotto ja tilitys (2 v. kuluttajien osalta), osamaksun kohteena ollut tavara haetaan ulosottomiehen virka-avulla takaisin.

YVK    yksipuolinen velkomustuomio, (3 v) , Käräjäoikeus on antanut yksipuolisen tuomion selvässä ja riidattomassa velkomus-asiassa. Näitä itselläni on syntynyt siinä vaiheessa, kun käräjäoikeudesta on tullut tuomio ja asiat ovat edenneet ulosottoon. 

SVK    velkomusasiassa annettu tuomio (3 v), muut kuin yksipuoliset tuomiot eli epäselvät riitatilanteet, joissa asiaa on käsitelty käräjillä ja annettu tuomio

Kun sitten edetään ulosottoon:

UMV    ulosotossa todettu este, velallinen on todettu varattomaksi tai ei ole tavoitettu (3 v.)

UMS    suppeassa ulosotossa todettu este (3 v. tai heti kun velka on maksettu)

UMP    pitkäkestoinen ulosotto (3 v. tai heti kun velka on maksettu), kun palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittaus tai maksusuunnitelma on kestänyt yli kaksi vuotta. Tämä minulle on myös tullut tänä kesänä, kun ulosoton alkamisesta ja maksusuunnitelman vahvistamisesta tuli kuluneeksi kaksi vuotta.

Velkajärjestelyä hakiessa on eri vaiheille omat maksuhäiriökoodinsa, jotka poistuvat kuukauden kuluessa siitä, kun ne on poistettu viranomaisrekisteristä. 

HAK velkajärjestelyhakemus, HAP aloittamispäätös, HVP maksuohjelman vahvistaminen, HHP hakemuksen hylkääminen,  HHS hakemus jäänyt silleen tai rauennut, HRP velkajärjestelyn raukeaminen ja HMP velkajärjestelyohjelman muuttaminen

Lisäksi, jos haet ja saat Takuu-Säätiön takaaman velkojen järjestelylainan, siitäkin tulee merkintä luottotietoihin. 

TK    velallisen tunnustama maksun laiminlyönti (2 v.), tulee vapaaehtoisen velkajärjestelyn myötä eli esimerkiksi Takuu-Säätiön takauksesta.

Jos joudut esimerkiksi identiteettivarkauden uhriksi, tai kärsit peliriippuvuudesta ja haluat asettaa itsellesi oman luottokiellon, siitä tulee seuraava merkintä:

OLK    henkilön itse ilmoittama luottokielto (2 v.)

Joissain tilanteissa henkilölle määrätään edunvalvoja ja tästäkin tulee merkintä luottotietoihin (HAE). Henkilö voi olla rajoitetusti toimintakelpoinen (HAR)  tai vajaavaltainen (HAV). Näillä merkinnöillä ei ole erityistä poistumisaikaa, ne poistetaan, kun edunvalvonta päättyy. 

Maksuhäiriömerkintöjen säilytys lyhenemässä

Hallitus antoi kesäkuun viimeisellä viikolla esityksen maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämiselle. Esityksessä esitetään, että maksuhäiriömerkintä voisi poistua jo kuukauden kuluttua siitä, kun maksuhäiriömerkinnän aiheuttanut velka on maksettu. Tämä olisi todella tervetullut uudistus, joka parantaisi velallisten asemaa hyvin paljon. 

Mietipä, jos olet ulosoton asiakkaana ensin 10-15 vuotta, jonka jälkeen velat on maksettu tai ne ovat vanhentuneet, maksuhäiriömerkinnät eivät enää seuraisi jopa kolmea vuotta, vaan poistuisivat kuukaudessa. 

Tällä hetkellähän "tuomiota istutaan" ensin se aika, jonka olet ulosotossa ja vielä senkin jälkeen jopa 3 vuotta, riippuen siitä, koska viimeisin maksuhäiriömerkintä on tullut. Esimerkiksi tieto pitkäkestoisesta ulosotosta säilyy tällä hetkellä luottotietorekisterissä kolme vuotta ja uusi merkintä voi pidentää vanhojen merkintöjen säilytysaikaa.

Myös positiivista luottotietorekisteriä ajetaan eteenpäin, mutta näyttäisi siltä, että se ei  lakiteknisistä syistä tule toteutumaan kuin aikaisintaan vuonna 2024. Tämän maksuhäiriömerkintöjen nopeamman poistumisen oli tarkoitus alun perin linkittyä tuohon uudistukseen, mutta ihan oikein, hallitus mietti, että tämä pitää saada nopeammin voimaan, mahdollisuuksien mukaan jo ensi vuonna. 

Esityksessä on myös esitetty, että jatkossa uusi luottotietomerkintä ei pidentäisi edellisen merkinnän säilytysaikaa, vaan jokaisen maksuhäiriömerkinnän säilytysaika olisi itsenäinen. 

Hallitus asettuu tällä esityksellä parantamaan ylivelkaantuneen ihmisen asemaa.  

”Onhan se kohtuutonta, että henkilöllä on usean vuoden ajan vaikeuksia saada esimerkiksi kotivakuutusta, vaikka on velkansa jo maksanut",  toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. 

Hyvä, että asioihin on herätty ja köyhien sekä ylivelkaantuneiden ääntä saadaan kuulumaan entistä paremmin. Oikeus ja kohtuus. Jes!

Tämän vuoden haasteet

Olen jo aiemmin kirjoittanut tavoitteista velkojen maksun suhteen tälle vuodelle. Lisään tavoitteisiin nyt vielä yhden. 

Sitä ennen täytyy todeta, että viime vuoden tavoitteiden totetumisesta en ole kirjoittanut mitään ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, etten ollut asettanut itselleni velkojen suhteen mitään tavoitteita, muuta kuin että määrä ei lisäänny. Tähän tavoitteeseen pääsinkin helposti ja onneksi velat myös lyhenivät vähän. 

Lisätavoitteen asetantaan vaikutti jatkuva ruoka- ja taloustavaroiden sekä muiden tarpeellisten hyödykkeiden budjetin ylittyminen viime vuonna. Tähän kategoriaan kuuluvat: ruoka, taloustavarat, lääkkeet, hygienia, lemmikkitarvikkeet, vaatteet, lahjat ja muistamiset jne. eli kyse on ihan huikean laajasta kategoriasta. 

Budjetin ylittymiseen on johtanut kaksi asiaa a) olen budjetoinut niihin liian vähän ja b) yllättäviä budjetoimattomia ostoja/maksuja tuli ihan liikaa. 

En ole aiemmin tätä erää tarkasti pilkkonut, mutta nyt aion pilkkoa, jotta selviää, mihin ne rahat oikein menevät ja miksi budjetti paukkuu yli kaiken aikaa. 

Kohta a: olen budjetoinut niihin liian vähän. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että enempää käytettävissä olevia varoja ei ulosoton ja muiden pakollisten laskujen ja lainanlyhennysten jälkeen ole. Eli sillä, mitä jää, pitää pärjätä. 

Kohta b: aina tulee yllättäviä menoja, aina. Sellaista kuukautta en ole vielä nähnyt, ettei tulisi. Täst äsyystä vararahasto on äärettömän tärkeä olla olemassa. 

Kuukauden budjetti on melko tiukka ja se jakautuu seuraavasti:

650 €  ruoka, juomat, koiranruoka, pehmopaperit, siivous,  henk.koht.hygienia eli kaikki mitä               normaalista päivittäistavarakaupasta saa 
200 €  muut talous- ja henk.kohtaiset tavarat, lääkkeet, lahjat, vaatteet, kodin sisustus jne.

100 €   auton polttoaine

950 €   yhteensä/kk

Ensimmäiset kohdat ovat kavereita keskenään eli jos kohtaan yksi menee vähemmän rahaa, voi kohtaan kaksi lisätä tai toisinpäin. Auton polttoaineeseen sen sijaan menee se mikä menee. Miedot alkoholijuomat kuten oluet ja siiderit sisältyy ykköskategoriaan ja jos vierailee alkossa, ne menevät kakkoskategoriaan. 

Mutta tuossa lopputulemassa 950 €/kk pitää kuitenkin pysyä. Jos budjetti menee yli, se pitää maksaa vararahastosta. Tai sitten pitää siirtää jotain laskua eteenpäin seuraavalle kuulle. 

Ennen vanhaan hyvään aikaan, aikaan ennen ulosottoa ja maksuhäiriöitä, olisin vinguttanut luottokorttia, jos rahat eivät riitä, mutta ei enää. Nyt on tilanne se, että velat maksetaan niin pian kuin mahdollista, eikä sen jälkeen velkaa enää meidän perheessä tunneta. 

Seuraan jatkossa täällä blogissa, miten talousbudjetti tältä osin pitää kutinsa. Tavoitteena tiiviillä seurannalla on, että tästäkin kategoriasta saataisiin jäämään rahaa säästöön/ velanmaksuun. En tiedä vielä, onko se edes realistista, mutta aion yrittää. 

Millaisen/ kuinka tiukan budjetin kanssa te elätte? 

Älä jää yksin

Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkintä ovat sellaisia stigmoja, että niitä hävetään, eikä uskalleta puhua asioista kenellekään - ei läheisille eikä muillekaan. Kuitenkin varmaan pahinta mitä voi tehdä, on jäädä asian kanssa aivan yksin. 

En itsekään ole kertonut asiasta monelle ihmiselle, mutta koen, että on tärkeää, että voi kertoa edes yhdelle. Tämän blogin kautta toki kerron koko kansalle ja jopa koko maailmalle, kuka vaan osaa suomea lukea. Mutta se ei ole ihan sama asia kuin kertoa kasvotusten toiselle ihmiselle. Tämän blogin kirjoittaminen on minulle kuitenkin lähes puhumista vastaava asia ja saan tästä suunnattomasti voimaa ja energiaa jatkaa taisteluani tuulimyllyjä vastaan. 

Toivon kuitenkin, että te, rakkaat lukijani, pystytte puhumaan vaikeuksistanne edes yhdelle ihmiselle oli se sitten kuka tahansa. Itse olen täysin vapaasti pystynyt tilanteestani puhumaan ainoastaan velkaneuvojan kanssa, joka on aivan ihana ja ymmärtäväinen ihminen ja joka ikäväkseni ei enää toimi velkaneuvojana. Toinen kenen kanssa olen asioista puhunut on ulosottomies (nainen), mutta hänen kanssaan ei tietenkään tullut keskusteltua niin syvällisesti kuin velkaneuvojan.

Kannustankin teitä ottamaan yhteyttä kuntanne velkaneuvontaan ja etsimään apua sieltä. Velkaneuvojat ovat tottuneet kohtaamaan vaikeitakin ihmiskohtaloita ja he osaavat olla myötätuntoisia, mutta toisaalta ovat myös jämäköitä, että asiat saadaan menemään eteenpäin. Omalle velkaneuvojalle voitte kertoa rehellisesti aivan kaikesta, he ovat salassapitovelvollisia. Yksi varteenotettava taho on myös psykologit, kenelle voi puhua asioista pelkäämättä, että ne leviävät muille.

Joka tapauksessa jo se, että saa asian sanottua ääneen jollekin toiselle, tekee olon helpommaksi. Älä patoa tunteita sisällesi äläkä mieti niitä liikaa yksin. Se saattaa aiheuttaa pahaa ahdistusta ja oloa, ettei millään ole enää väliä. Kun todellisuudessa kuitenkin on. Nämä ovat kuitenkin VAIN raha-asioita. Kukaan ei ole kuollut eikä kuole sen vuoksi, että minulla on maksuhäiriö tai ulosottovelkaa. Paljon tärkeämpiä asioitakin on olemassa. Kuten perhe ja läheiset, rakkaat lemmikit, ihanat ystävät - ihan vain muutamia luetellakseni.