Näytetään tekstit, joissa on tunniste viivästyskorko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viivästyskorko. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. tammikuuta 2025

Miten vuosi 2024 meni?

Nyt olisi taas aika tehdä vähän yhteenvetoa viime vuodesta. 

Ennen numerodataa, viime vuonna tosiaan pääsin ulosoton syövereistä velkajärjestelyyn. Velkajärjestely alkoi tammikuun lopussa 2024, mutta maksusuunnitelma vahvistettiin vasta 1.8.24 alkaen, joten velkajärjestelymaksut ehtivät rullata viisi kuukautta viime vuoden aikana.

Ulosottoa ei siis mennyt kuin tammikuussa 2024, jolloin maksoin ulosottoon 1.170,87 euroa. Sitten helmikuusta-heinäkuuhun (6 kk) ulosottoon tilitetyt varat  yht. 5.253,49 euroa ulosottomies säilytti asiakasvaratilillä odottamassa velkajärjestelyn maksuohjelman alkamista. Eli ne eivät menneet velkojen maksuun, niitä ei tilitetty velkojille.

Kun maksusuunnitelma oli vahvistettu käräjäoikeudessa, tuosta "säästöön" jääneestä summasta ulosotto tilitti selvittäjälle  hänen palkkionsa (2.645,02 euroa) ja palautti minulle loput 2.608,47 euroa. Tuosta summasta maksoin vielä maksuohjelman mukaisesti asuntolainan kertyneet korkokulut siltä osin kun niitä ei ollut suoritettu (tämä oli n. 900 €)  ja loput rahat sain pitää. 

Velkajärjestelyyn sisältyvät siis kaikki velat, myös osuuteni (1/2) asuntolainasta. Velkajärjestelyn kokonaiskesto C-velkojen (vakuudettomat velat) osalta on 6 vuotta ja 9 kuukautta. Asuntolainan maksu menee alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan. 

Vuonna 2024 suoritin 5 kuukauden maksuohjelmamaksut, yhteensä n. 4.400 euroa. Enää 6 vuotta ja 4 kk jäljellä (tai tällä hetkellä itse asiassa vain 6 vuotta ja 3 kk). Maksuohjelman mukaiset maksut vaihtelevat jonkin verran kuukausittain, mutta maksan kuukaudessa yhteensä n. 1.340 euroa. Ja noita c-velkoja maksan siis ohjelman aikana yhteensä n. 78.000 euroa plus sitten vielä asuntolainan lyhennykset tuohon päälle (asuntolainan omaa osuuttani on jäljellä vielä n. 33.000 euroa). 

Velkajärjestelyssä leikattiin velkoja n.49.000 euroa eli sen verran velkoja sain anteeksi, eikä niitä tarvitse maksaa. Mutta kyllä tässä maksamista on vielä tuossa jäljelle jääneessä 78.000 eurossakin, eli helpolla ei tässä pääse. Itse asiassa minulla menee enemmän velkojen maksuun kuukausittain rahaa nyt kuin ulosotossa.  Tiukemmalla talous siis. Ja loppujen lopuksi kun nähdään paljonko tulee mahdollisesti lisäsuorituksia vielä velkajärjestelyn aikana maksettavaksi, niin nähdään paljonko sain velkoja loppupeleissä anteeksi. 

Kuitenkin, hyvää tässä on se, että velat eivät enää kasva korkoa vaan velkasumma on ikään kuin jäädytetty velkajärjestelyn alkamispäivään (ei ole kasvanut korkoa enää helmikuusta 2024 alkaen) ja se jääköntti lyhenee koko ajan, kuukausi kuukaudelta olen lähempänä veloista vapautumista. Ulosotossa suurin osa kuukausittaisesta ulosmittaussummasta olisi edelleen mennyt korkoihin, jolloin velka ei olisi juurikaan lyhentynyt. 

Sieltä se aurinko joskus vielä nousee.

Photo by Pixabay




 


tiistai 31. joulukuuta 2024

Pientä apua ulosottovelalliselle vuonna 2025

Vuoden viimeistä päivää viedään. Mihin ihmeeseen se tämäkin vuosi taas katosi? Uutta vuotta toivotellaan tervetulleeksi ensi yönä. 

Vuonna 2025 tulee muutamia pieniä helpotuksia ulosottovelallisille sekä velkajärjestelyssä oleville, nimittäin velallisen suojaosuus nousee hieman. Vuonna 2025 ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esimerkiksi lapsen) osalta. Vertailuksi vuoden 2024 vastaavat luvut: 32,56 €/pv + 9,52 €/hlö. 

Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus on näin ollen 986,40 euroa kuukaudessa vuonna 2025 (vuonna 2024 tämä oli 976,80 €/kk). 

Kovin suuria riemunkiljahduksia tämä tuskin aiheuttanee, mutta ei sentään mennä toiseen suuntaan. 

Myös velkajärjestelyssä huomioon otettavien välttämättömien elinkustannusten rahamääriä korotetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan maksuvaraa laskettaessa ensi vuoden alusta alkaen 715 euroa kuukaudessa (vuonna 2024 tämä oli 707 €). 

Huom. Tarkennus: velkajärjestelyn elinkustannusten korotus koskee siis vain uusia tai vireillä olevia maksuohjelmia. Voimassa olevat maksuohjelmat jatkuvat siis ennallaan järjestelyn loppuun asti tai mikäli niitä joudutaan jostain syystä muuttamaan. 

Ulosoton viivästyskorko ajalla 1.1.-30.6.2025 on 10,5 % (3,5 % +7 %). Tämä on toki oikein hyvä uutinen, koska vuonna 2024 tuo korko oli 11,5 %. Ja vielä parempaa on onneksi odotettavissa eli toivotaan, että Euroopan Keskuspankki jatkaa koronlaskujaan ja niitä tapahtuu jo ennen 30.6, jolloin taas vahvistetaan seuraavan puolivuotiskauden viivästyskorko. Toiveissa on, että viivästyskorko laskee jo tuolle toiselle vuosipuoliskolle lisää. Tuo yhden prosenttiyksikön muutos alaspäin viivästyskorossa vaikuttaa varsinkin suurissa ulosottoveloissa todella merkittävästi. 

Esimerkiksi 100.000 euron ulosottovelalle 11,5 %:n korko tekee 945,12 € kuukaudessa (laskettu 30 pv mukaan) ja 10,5 %:n viivästyskorolla 862,94 € eli 82,18 euroa kuukaudessa menee vähemmän korkoihin. Tämä tekee vuodessa jo 986,16 euroa. 

Joku tuolla aiemmassa postauksessa jo kyselikin, koska viivästyskorosta tulee tietoa. Suomen Pankin nettisivuilta löytyy aina tiedot voimassaolevasta viivästyskorosta sekä korkohistoria. Tällä kertaa Suomen Pankki vahvisti viivästyskoron ajalle 1.1.-30.6.2025 eilen maanantaina 30.12. 2024 eli tämä tapahtuu yleensä aika lähellä korkojakson voimaantulopäivää. 

Pidetään peukkuja, että korot jatkavat laskuaan! 

Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta! 

Jatketaan taas ensi vuonna!

Photo by Pixabay




torstai 28. marraskuuta 2024

Kannattaako velat päästää ulosottoon?

Tällaisen kysymyksen kanssa aika moni painiskelee tälläkin hetkellä. Nykyisen hallituksen armottoman "köyhät kyykkyyn"-hallitusohjelman myötä tämä kysymys tulee  jatkossa entistä useammalle ajankohtaiseksi. 

Tätä asiaa olen pohdiskellut jo aiemminkin tässä blogissa, mutta käsitelläänpä tätä kysymystä vielä eri näkökulmista. Uskoisin, että tästä voi olla apua, kun omaa tilannettaan pohtii.

Yksiselitteinen vastaukseni reilun viiden vuoden kokemuksella on: ei kannata, jos ei ole aivan pakko. On tilanteita, jolloin tällaista asiaa ei edes tarvitse miettiä, kun vaihtoehtoja ei enää ole. Mikäli et kerta kaikkiaan selviä veloistasi, velkojat kyllä hakevat veloille tuomion ja laittavat ne ulosottoon. Toki kannattaa muistaa, että velkojien ei ole mikään pakko hakea saataviaan ulosoton kautta, mutta oman kokemukseni mukaan ne varsin usein sinne melko nopeasti laitetaan. 

Mutta jos vaan mitenkään pystyt hoitamaan velkojasi sopimalla velkojiesi kanssa, niin tee ihmeessä maksusuunnitelma/-t veloista joko alkuperäisen velkojan tai mikäli velka on mennyt jo perintään, perintätoimiston kanssa. 

Mikäli sinulla on velkoja useampaan suuntaan, laske paljonko kuukaudessa pystyt velkoja maksamaan ja jaa tämä summa kaikkien velkojen kesken esimerkiksi avoimen velkasaldon suhteessa.  Tämän ehdotuksen voit esittää velkojille. He joko suostuvat siihen tai sitten eivät, voit joka tapauksessa maksaa tuon laskemasi ehdotuksen mukaan heille ainakin niin pitkään, kunnes tuomio on annettu ja velka siirtynyt ulosottoon. Sen jälkeenhän ulosotto päättää miten sinulta ulosmitatut rahat jaetaan velkojen kesken. Tämä kuitenkin osoittaa, että olet yrittänyt sopia veloista ja hoitanut niitä parhaan mahdollisen kykysi mukaan. Ei kannata koskaan nostaa käsiä ylös, ettei voisi muka tehdä mitään, vaan kääriä hihat ja tehdä minkä voi. Tästä on varmasti apua koko matkallasi veloista eroon pääsemiseksi. Asenne ratkaisee aina - tässäkin tilanteessa.

Yksi syy, miksi ulosottoa kannattaa karttaa, jos mahdollista: sinun oma päätäntävaltasi omista asioistasi loppuu siihen. Ulosotossa joku muu päättää puolestasi ensinnäkin kuinka paljon rahaa sinulle kuukaudessa jää ulosoton jälkeen ja toisekseen miten nuo sinulta ulosmitatut varat jaetaan velkojien kesken. 

Ensimmäiset kaksi vuotta ulosotossa menevät taulukkomaksut jokaisesta maksukerrasta jokaisen velan osalta, johon varoja kohdennetaan ulosoton toimesta. Näistä kertyy aika paljon ylimääräisiä kuluja velan ja korkojen päälle. Yksi ärsyttävä asia tässä kohtaa oli se, kun ulosottomies kohdisti suorituksia eri veloille aina siten, että jouduit maksamaan kaikkein  eniten taulukkomaksuja, vaikka toisella tavalla kohdistettuina olisi voinut saada enemmän rahaa itse velkojen lyhennyksiin taulukkomaksujen sijaan. Toki ulosotossa on tietty järjestys, miten varat tulee kohdentaa eri velkojen kesken, mutta aika paljon olisi voinut optimoimalla säästää taulukkomaksuissa ja lyhentää enemmän velkoja. Huom. Tätä taulukkomaksujen optimointia voi itse harrastaa silloin, kun maksaa vapaaehtoisia suorituksia ulosottoon, koska kaikista vapaaehtoisista suorituksista menee aina taulukkomaksut tuon kahden vuoden jälkeenkin. 

Jonkin verran lisäkuluja tulee myös velkasumman päälle sen siirtyessä ulosottoon, koska velkojan tulee ensin hakea tuo tuomio velalle ja nuo oikeudenkäyntikulut (115-246 €) tulevat myös siihen päälle, samoin kuin perintätoimiston perimistoimien kulut, myös haastehakemuksesta he veloittavat omat kulunsa. 

Ulosotossa kertyy viivästyskorkoa velkasummalle, tällä hetkellä koron määrä on 11,5 %. Kun mietit, päästätkö velat ulosottoon, vertaa korkoja. Jos velkasi korko on suurempi, esimerkiksi 20 %, toki tuo lain mukainen viivästyskorko on huomattavasti alhaisempi. Huomioi tässä kuitenkin se, että jos lainasi on jo eräännytetty ja siirretty perintätoimiston perittäväksi, siihen sovelletaan jo tälläkin hetkellä tuota yleistä viivästyskorkoa 11,5 % eli sillä ei ole merkitystä. 

Lisäksi ulosottovelallisten näköpiirissä on tällä hetkellä, että viivästyskorko laskee tuosta ensi vuodelle. Tämän hetken tilanteen mukaan korko olisi 10,5 % ja toiveita on, että EKP laskee korkoa vielä joulukuussa, jolloin se saattaa olla tätä alempikin. Luultavasti ei kuitenkaan ole, jos koronlasku ei ole enempää kuin 0,25 prosenttiyksikköä, kuten tähän asti. 

No entäpä sitten toisinpäin ajateltuna? Jos olet vakavassa velkakierteessä, jossa otat uutta velkaa maksaaksesi vanhoja velkoja, ulosotto kyllä katkaisee tehokkaasti velkakierteen maksuhäiriömerkinnän ansiosta ja vältyt ehkä vielä pahemmalta velkaongelmalta. 

Hyvää ulosotossa on myös se, että sinulle jää kuukausittain vähintään suojaosuuden verran, kaikkea ei ulosotto voi viedä. Itselläni ainakin meni velkojen hoitoon paljon enemmän rahaa kuin sitten ulosotossa eli elämiseen jäi kuitenkin enemmän, ainakin riittävästi rahaa. Ulosotossa on mahdollista saada myös vapaakuukausia, kun toistuvaissuorituksen (esim. palkka tai eläke) ulosotto on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan. 

Ulosotossa huonoa on se, että velat lyhenevät todella hitaasti ainakin alkuun, ellei sitten tulosi ole todella hyvät. Jos velkasumma on huomattavan suuri, tällä tarkoitan n.100.000 euron  tai tätä suurempia velkoja, maksat pelkästään korkoja vuodessa yli 10.000 euroa! Näin suurten velkojen osalta suosittelen lämpimästi hakeutumaan velkajärjestelyyn, heti kun se vain on mahdollista, koska viivästyskorkojen kertyminen lakkaa velkajärjestelyn aloittamispäätökseen eikä velkajärjestelyn aikana veloille kerry enää viivästyskorkoa. Tässä tulee muistaa, että velkajärjestelyyn pääsy edellyttää näyttöjä siitä, että velkoja on maksettu riittävän pitkään ennen velkajärjestelyyn hakeutumista. Tämä ei tarkoita sitä, että velkojen tulisi välttämättä olla ulosotossa, vaan yhtä lailla myös velkojien kanssa sovittuja maksusuunnitelmia, joita on hoidettu sopimuksen mukaan, voidaan pitää näyttönä velkojen maksusta. 

Vielä loppuun sen verran, että velkajärjestelyyn pääsyä arvioidaan kokonaisuutena kunkin tapauksen osalta, eikä velkajärjestelyä välttämättä myönnetä. Silti kehotan hakemaan, jos se on mahdollista. Varaa aika talous- ja velkaneuvontaan ja käy oma tilanteesi läpi velkaneuvojan kanssa. Hän osaa opastaa ja neuvoa tilanteeseesi parhaiten sopivan etenemiskeinon. 

Start digging!

Photo by Unsplash



torstai 8. elokuuta 2024

Miten ulosotossa kertyy korkoa?

Olen saanut taas paljon hyviä kommentteja ja hyviä kysymyksiä. Viimeksi kyseltiin paljon koron kertymisestä ulosottoveloille eli kertyykö korkoa vain pääomalle vai myös koroille ja kuluille? 

Velkapääomalle kertyy ulosotossa viivästyskorkoa, joka on EKP (Euroopan Keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden voimassa oleva korko) +7 % eli virallinen viivästyskoron määrä. Näin saatu luku pyöristetään vielä tarvittaessa ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön.  Tällä hetkellä viivästyskorko on 11,5 %.  Suomessa ei ole lain mukaan sallittua periä korkoa korolle, joten näin ei tietenkään myöskään Suomen valtio Ulosottolaitoksen kautta peri.

Kun velka tulee ulosoton perittäväksi, velka yleensä sisältää erilaisia osasia, jotka ilmenevät tuomiosta tai ulosotosta saapuneesta vireilletuloilmoituksesta. Osa veloistahan on suoraan ulosottokelpoisia, eikä niille tarvitse hakea tuomiota. Tällaisia velkoja ovat mm. sakot, verot ja erilaiset julkiset maksut  kuten liikennevakuutus, ajoneuvovero, hyvinvointiyhtymien laskuttamat terveydenhuolto- ja hammashoitomaksut jne. 

Perehdytään nyt niihin velkoihin joille pitää ensin hakea tuomio. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kulutusluotot. 

Alla on kuva yhdestä oikeasta tosielämän esimerkkivelasta. Tiedot on saatu velallisen ulosottoasiat-tulosteesta. Tämän tulosteen saa velallinen itse tulostettua ulosoton sähköisestä asiointiportaalista maksutta niin usein kuin vain haluaa. Itse otin tulosteen kerran kuukaudessa sen jälkeen kun olin maksanut kuukausittaisen maksusuunnitelman mukaisen suorituksen palkasta ja se oli ehditty ulosotossa käsitellä ja jakaa asioille (tähän meni yleensä muutama päivä). Tämän jälkeen syötin tiedot kaikkien velkojen osalta exceliin, josta seurasin tarkasti velkojen lyhenemistä. 


Kuvasta ilmenee, millaisia eriä tuomion saanut velka sisältää. Ensin on ylimpänä korkosaatava.

Tämä korkosaatava on siis maksamatonta velalle ennen tuomiota ja ulosottoon siirtymistä kertynyttä korkoa ja se määräytyy luoton korkoprosentin mukaan. Mitä pidempään luotto on maksamatta, sitä enemmän korkoa pääomalle ehtii kertyä. Jos luoton korko on korkea, on velallisen etu, että se siirtyy mahdollisimman nopeasti ulosottoon. 

Tässä kohtaa on velallisen suojana se, että velkoja voi periä vain 180 päivän ajan luoton irtisanomisesta tuota luoton alkuperäistä korkoa, jonka jälkeen voi periä vain virallisen viivästyskoron, joka siis tällä hetkellä on 11,5 %. Kun velalle on haettu tuomio, alkaa tuo lain mukainen viivästyskorko juosta heti tuomiosta lähtien vaikka ei tuo 180 päivää olisi vielä kulunutkaan umpeen. Selvyyden vuoksi: pääomalle ei enää tuomion jälkeen kerry sitä lainan korkoa, mikä lainasopimuksella on ollut, vaan ainoa korko, jota ulosotossa pääomalle kertyy on tuo viivästyskorko.

Usein velan tie on se, että kun lainanantaja sen irtisanoo, se siirtyy lähes poikkeuksetta perintätoimiston perittäväksi. Lainanantajan tai perintätoimiston ei ole mikään pakko hakea tuomiota velalle, vaan joskus velat voivat olla perintätoimiston perittävänä pitkään. Velallisella on oikeus pyytää siirtämään velka oikeudelliseen perintään. Tätä tosiaan kannattaa harkita, mikäli viivästyskorko on alempi kuin velan todellinen korko. Samoin perintätoimistossa kuluja kertyy koko perintäajalta, nämä kulut saa katkaistua kun velka siirtyy oikeudelliseen perintään. Pyynnöstä huolimatta lainanantajan tai asiaa hoitavan perintätoimiston ei ole pakko siirtää velkaa oikeudelliseen perintään, mutta kun velallinen on tehnyt pyynnön, ei sen jälkeen saa enää lain mukaan periä velasta perintäkuluja. Käytännössä usein pyyntöä noudatetaankin ja velalle haetaan tuomio, koska ilman lainvoimaista tuomiota ei velkaa voida periä ulosottoteitse. 

Jos saatavalle on tuomittu maksettavaksi korkoa, myös korkosaatava pannaan hakijan pyynnöstä ulosotossa täytäntöön ulosottoperusteen mukaisesti. Tälle korkosaatavalle voidaan hakea tuomiossa maksettavaksi viivästyskorko, osassa omiakin velkojani korkosaatavalle maksettiin myös viivästyskorkoa, mutta kaikissa ei. Ero viivästyskoron kertymisessä johtuu siis siitä, mitä velkoja haastehakemuksessaan vaatii. 

Kuluille (velkojan tai perintätoimiston perimiä perintä- ja huomautuskuluja) sekä oikeudenkäyntikuluille kertyy myös samoin viivästyskorkoa . Kaikille kuluille ei kerry, riippuen juurikin velkojan tekemän haastehakemuksen sisällöstä. Nämä kulut korkoineen maksetaan ulosotossa viimeisenä. 

Ulosoton maksujen kohdistamisjärjestys on: 

1. korkosaatavan korolle
2. korkosaatavalle
3. pääoman korolle
4. pääomalle
5. kulujen koroille
6. kuluille

Velallisen ulosottoasiat-tuloste sisältää luettelon velallisen ulosottoasioista, maksuista ja velalliseen kohdistuneista toimenpiteistä neljän vuoden ajanjaksolta eli neljä vuotta taaksepäin tulosteen ottohetkestä lukien. Tulosteelta näkyy myös paljon muuta tietoa, kuten esimerkiksi milloin tuomio asiasta on annettu ja milloin kyseinen saatava lopullisesti vanhenee. 

Kertyneen viivästyskoron määrä selviää myös tuosta yhteensä ja maksettavaa korkoineen  summien erotuksesta.  Erotus kertoo sen, paljonko viivästyskorkoa on kertynyt kyseiseen päivään (tulosteen tulostuspäivään) mennessä. Eli yhteensä -määrä ei suurene vaan ainoastaan pienenee sitä mukaa, kun suorituksia asialle tulee. Sen sijaan maksettavaa korkoineen -summa kasvaa kertyneen viivästyskoron määrällä ja toki myös vastaavasti laskee tehtyjen suoritusten määrällä. 

Edellä esitetystä esimerkistä selviää myös hyvin, kuinka paljon pikavippi on kasvanut korkoa ulosotossa. Kyseinen velka on siirtynyt ulosottoon 6.9.2019 eli vajaat viisi vuotta sitten, eikä ulosotto ole kohdistanut sille koko aikana suorituksia. Kuten huomaatte, alkuperäinen velkapääoma on lähes kaksinkertaistunut tuona aikana. Tämän kyseisen velan osalta velkoja on nyt varmasti tyytyväinen, kun velkajärjestely alkaa tässä kuussa ja hekin saavat vihdoin suorituksia. Velkajärjestelyssä heille tulee maksettavaksi yli 60 % kokonaisvelkasummasta.



perjantai 7. kesäkuuta 2024

Korko laskee, mutta ei ulosoton asiakkaalla

Eilen saatiin odotettu uutinen, kun Euroopan Keskuspankki vihdoin laski korkoa, tosin vain neljänneksellä eli uusi talletuskorko on 12.6.alkaen 3,75 prosenttia (oli 4 %). Tämä on varmasti Euroopan ja Suomen taloudelle todella hyvä uutinen johtuen sen antamasta signaalista, että koronlaskut ovat nyt alkaneet ja odotukset markkinoilla ovat, että ne jatkuvat vielä tämän vuoden puolella.  

Myös asuntovelalliset pääsevät tästä ehkä hieman nauttimaan, mikäli Euriborit laskevat tämän johdosta ja olettaen, että asuntovelallisen korontarkistuspäivä on vasta 12.6.24 tai sen jälkeen, kun uusi korko astuu voimaan. Minulla on asuntolainassa 12 kk:n euribor ja tuo korontarkistuspäivä meni jo toukokuun alussa eli toisin sanoen, minä en pääse hyötymään koronlaskusta kuin vasta vuoden päästä toukokuussa. Toivotaan, että korot ehtivät laskea vielä lisää siihen mennessä, että tulee sitten kerralla kunnon lasku korkoprosenttiin. 

Sen sijaan ulosottovelallisen kannalta tällä ei ollut mitään merkitystä, ikävä kyllä. Yleinen viivästyskorko, jota ulosotossakin peritään, pysyy samana 11,5 %:ssa vuoden 2024 loppuun asti. 

Tämä johtuu siitä, että viivästyskorko lasketaan  EKP:n perusrahoitusoperaatioiden koron pohjalta, joka on nyt koronlaskun jälkeen 4,25 %  (oli 4,5 %) pyöristäen sitä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön eli takaisin tuohon 4,5 %:iin. Tähän lisätään 7 % ja saadaan viivästyskorko, joka on 11,5 %. Viivästyskorko vahvistetaan kesäkuun loppuun mennessä ajalle 1.7.-31.12.24. 

Toisin sanoen, ulosottovelallisten korkopiina helpottaa vasta seuraavan EKP:n koronlaskun myötä, olettaen , että se on vähintään saman verran (0,25 %), jolloin uusi perusrahoitusoperaatioiden korko laskisi 4,25 %:sta 4,00 %:iin. Lisäksi  tämän koronlaskun tulee tapahtua vielä tämän vuoden aikana, koska joulukuun lopussa vahvistetaan viivästyskorko seuraavalle puolen vuoden jaksolle. Mikäli nämä toteutuisivat näin (kuten markkinoilla odotetaan) uusi viivästyskorko olisi 11 % ajalla 1.1.-30.6.25. Eihän tämäkään kovin paljoa vielä vaikuta ulosoton korkoihin, mutta oikealla tiellä ollaan, alas päin menossa. 

Pidetään kuitenkin toiveet yllä ja maksetaan velkoja niin paljon kuin mahdollista, oli korko mikä hyvänsä! Mitä nopeammin saat velkaasi lyhennettyä, sitä vähemmän se kerää korkoa, olkoon korkoprosentti 11,5 tai 11. Kannattaa tutustua velkalumipallomenetelmään, jos se ei ole ennestään tuttu. Siitä voit lukea lisää vaikkapa tästä postauksesta "Velkalumipallon pyöritys on alkanut"

Photo by Unsplash


perjantai 27. lokakuuta 2023

Viivästyskorko nousee vuoden alussa

Euroopan keskuspankki päätti eilisessä kokouksessaan pitää ohjauskorot nykyisellä tasolla. Tämä oli markkinoille hyvä uutinen, kun pitkä kymmenen koronnoston sarja viimein katkesi. Asuntovelalliset ehkä hieman huokaisevat helpotuksesta, mutta ulosottovelalliselle se ei valitettavasti tuo vielä vähään aikaan mitään hyvää. 

Ulosotossa viivästyskorko on EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön + 7 prosenttiyksikköä. 

Viivästyskorko määräytyy aina puolivuosittain ja tällä hetkellä se on vuoden loppuun saakka vielä 11 %, mutta nousee 1.1.2024 11,5 %:iin.  Tämä johtuu siitä, että kuluvaa puolivuotisjaksoa ennen tuo EKP:n ohjauskorko oli 3,75 %, joka pyöristettiin säännön mukaan 4 %:ksi ja siihen lisättiin tuo 7 %-yksikköä, jolloin viitekoroksi muodostui 11 %.

Nyt kun tarkistus tehdään alkaen 1.1.2024, on tuo EKP:n korko tällä hetkellä 4,5 %, johon lisätään 7 %-yksikköä ja saadaan uudeksi viitekoroksi 11,5 %. 

Summa summarum, korko nousee ulosoton asiakkailla vielä. Toivottavasti korot jossain vaiheessa melko nopeallakin aikataululla kääntyvät taas laskuun, jotta viivästyskoron laskun kautta tulisi hieman helpotusta ulosottovelallisille. 

Toivotaan, että Euroopan keskuspankki päättää laskea korkoa ennen 30.6.2024, jolloin viivästyskorko tulisi jo alaspäin seuraavalle puolelle vuodelle. Mutta se jää nähtäväksi.

Pääoma ennen korkoa olisi erittäin pätevä periaate ulosottoon. Ja jos ei kokonaan niin voitaisiin määrätä laissa, että kuukauden ulosmitattavasta määrästä esimerkiksi puolet olisi ohjattava aina pääoman lyhennykseen ja vain puolet korkoihin. Tai jokin muu prosentuaalinen jako. Tämä helpottaisi monia ulosottovelallisia, jotka tuskailevat isojen velkamäärien kanssa, jotka eivät juurikaan lyhene. Antaisi kummasti lisämotivaatiota ulosoton maksamiseen, kun näkisi velkamäärän myös pienenevän. 

Kaikesta huolimatta rentouttavaa viikonloppua kaikille!


Photo by Unsplash




torstai 19. lokakuuta 2023

Tein taas vähän laskelmia

Jossain vaiheessa oli valtakunnallisella tasollakin puhetta ulosotosta ja instituution mahdollisesti tarvitsemista muutoksista. Muistelenpa nähneeni kansalaisaloitteenkin aiheesta "pääoman lyhennys ennen korkoja ulosotossa". 

Tämä keskustelu liittyi muistaakseni kannustusloukkuihin eli siihen, että jos ihmisellä on paljon velkaa ulosotossa, ei työnteko kannata tai kiinnosta palkan ulosmittauksesta johtuen. 

Viime aikoina en ole vastaavanlaiseen keskusteluun törmännyt, vaikka luulisi Orpon hallitustakin asian kiinnostavan, kun ovat päättäneet, että kaikki työttömät on saatava töihin. 

Nyt kun viivästyskorot ovat niin korkeat (nousseet lyhyessä ajassa 7 %:sta 11 %:iin) monella ulosottovelallisella koko kuukausittainen toistuvaistulon ulosmittaus tai vaihtoehtoisesti maksusuunnitelman mukainen suoritus menee pelkkiin viivästyskorkoihin eikä velan pääoma lyhene yhtään. 

Vuonna 2022 ulosottovelallisista luonnollisista henkilöistä 34 %:lla oli ulosottovelkaa 10.000 euroa tai enemmän ja n. 12 %:lla velkaa oli yli 50.000 euroa. 

100.000 euron ulosottovelalle kertyy korkoa kuukaudessa 11 %:n viivästyskoron mukaan 916,67 euroa, kun aiemmin 7 %:n viivästyskoron mukaan korkoa kertyi 583,33 euroa/kk. 

Jos kuukaudessa ulosottoon maksettava määrä on esimerkiksi 1.000 euroa, se menee  lähes kokonaan korkojen maksuun, eikä ulosottovelan määrä juurikaan lyhene tällä korkotasolla. Varsinkaan, jos ulosotto ei ole kestänyt vielä yhtäjaksoisesti 24 kuukautta, jolloin velalliselta peritään vielä taulukkomaksut päältä pois. Tässä tapauksessa mainittu 1.000 euron kuukausimaksu ei riitä välttämättä edes kaikkiin korkoihin. 

Kun EKP jossain vaiheessa tulevaisuudessa oletettavasti aloittaa koronlaskut, se helpottaa hieman ulosottovelallista. Täytyy kuitenkin muistaa, että viivästyskorko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa, aina puolivuosittaiskaudelle 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. Eli koronalennuspäätös ei välttämättä vaikuta heti vaan vasta kuukausien päästä. 

Suurimmalla osalla ulosottovelallisista (67 %) velan määrä on alle 1.000 € (35 %:lla) tai 1.000-9.999 euroa (32 %:lla). 10.000 euron ulosottovelalle kertyy korkoa kuukausittain vain 91,67 euroa, joten se mahdollistaa kyllä varsin hyvin ulosottovelan poismaksun. Esimerkiksi tuo 10.000 euron ulosottovelka olisi n. 466 euron kuukausittaisella maksulla korkoineen takaisin maksettu kahdessa vuodessa ja 1.000 euron kuukausierällä alle vuodessa. 

Kannustan aina ihmisiä ulosottovelan (ja muidenkin velkojen) maksuun, enkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät, vaikka hyvin pystyisivät, maksa ulosottovelkaansa. Mieluummin ollaan työttömänä, piilotellaan omaisuutta ja tehdään pimeitä töitä,  kuin otettaisiin härkää sarvista ja maksettaisiin kuukausittain voudille palkasta se mitä vaaditaan. 

Sympatiani taas ovat sellaisten ihmisten puolella, jotka maksavat säännöllisesti kuukausittain ulosottoon määrätyn verran. Vaikka kaikki heistä eivät saa koskaan velkaansa maksettua :(

Haluan tsempata kaikkia teitä suurinta osaa ulosottovelallisista, joilla velkaa on tuo korkeintaan 10.000 euroa, te saatte kyllä maksettua velat ja melko nopealla aikataululla. Vaikka tuloistanne ei jäisi kuukausittain tuota n.466 euroa, niin n.258 eurolla kuukaudessa velka on kuitattu joka tapauksessa neljässä vuodessa. Vaikka saisitte maksettua vain 157 euroa kuukaudessa, velka tulisi maksetuksi kahdeksassa vuodessa. You can totally do that!

Entä jos kuulutte sitten seuraavaan astetta surullisempaan kategoriaan eli ulosottovelan määrä on 10.000-50.000 euroa. Otetaan esimerkiksi 50.000 euron ulosottovelka. Mikäli ulosottoon maksetaan n.1.000 euroa kuukaudessa, menee aikaa 50.000 euron ulosottovelan maksuun korkoineen noin 68 kuukautta eli 5 vuotta 8 kuukautta. Tämäkin siis vielä ihan järkevässä ajassa hoidettavissa. Ja jos maksukykynne on alempi, n. 690 euron kuukausimaksulla velka on hoidettu kymmenessä vuodessa. 

Huom. Kaikki laskelmat ovat suuntaa-antavia ja ne on tehty ilman taulukko- ja ulosottomaksuja.  

Otetaan sitten vielä minun ja reilun 34.000 muun ulosottovelallisen tilanne (12 % kaikista ulosottovelallisista) eli velkaa on yli 50.000 euroa. Tästä ryhmästä ei ole tarkempaa tietoa saatavissa, kuinka monella velkaa on lähemmäs tai yli 100.000 euroa. Niin kuin yllä laskettiin n.50.000 euron ulosottoveloista on mahdollista vielä kohtuullisessa ajassa selvitä. Mutta kun mennään luvuissa reilusti ylöspäin ja 100.000 euroon saakka, pitää olla jo tosi kovat kuukausitulot, jotta velkaa pystyy lyhentämään. Jos kuukausittain ulosottoon maksettaisiin 1.377,50 euroa, niin velka olisi maksettu kymmenessä vuodessa ja n. 1.136 euron kuukausimaksulla 15 vuodessa. 

Itse en tähän pysty, viime vuonna maksoin keskimäärin ulosottoon kuukausittain 1.070 euroa. Mutta en silti ole lyönyt hanskoja tiskiin vaan olen jo neljän ja puolen vuoden ajan maksanut ulosottoon joka kuukausi (yhtä maksuvapaata kuukautta lukuun ottamatta). 

Tee oman ulosottovelkasi perusteella omat laskelmasi. Voit käyttää apuna esimerkiksi netistä löytyviä korkolaskureita, joilla saat suuntaa-antavat tulokset. Kerro sitten kommenteissa, paljonko velkaa sinulla on ja missä ajassa saisit ne maksettua! Tsempataan toinen toistamme!

Hyvää syksyn jatkoa kaikille! 


Photo by Unsplash



 



maanantai 18. syyskuuta 2023

Kolmannen kvartaalin luvut

Taas on tullut aika katsella vähän toteutuneita lukuja. Viimeksi edellisen vuosineljänneksen luvuissa ei ollut tapahtunut oikeastaan mitään, johtuen maaliskuun vapaakuukaudesta, joka aiheutti sen, että velka ei juurikaan lyhentynyt huhti-kesäkuussa.  

7 - 9/2023


Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 3.366,58 € (ed. 3 kk 2.601,13) .

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 2.881,97 € (ed. 3 kk 2.343,45).

Pääomaa on lyhennetty yhteensä 463,61 € (ed.3 kk 257,68 €)

Ulosoton kokonaisvelkamäärä on lyhentynyt tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla 589,37 € (ed.3 kk 317,34).

Tässä kvartaalissa heinäkuu oli jälleen n. kaksinkertainen normaalikuukausiin verrattuna, koska kesäloma ja vastaavasti taas elokuu on yleensä vuoden pienipalkkaisin kuukausi, koska heinäkuussa lomaillaan, eikä tule provisioita elokuun kuukausipalkan päälle. Syyskuu oli vähän alle keskimääräisen kuukauden. 

Viimeisten kolmen kuukauden aikana korkojen osuus maksetusta summasta oli 86 %  ja pääoman lyhennykseen meni 14 %. 

Tähän on hyvä laittaa vertailuksi viime vuoden vastaavan ajankohdan prosentit, jolloin korkoihin meni 47 % ja pääoman lyhennykseen 53 %. Tästä näkee hyvin millainen muutos on, kun viivästyskorko on 7 % tai 11 %. 

Korkojen nousun vuoksi pääoma ei ulosotossa tällä tahdilla juurikaan lyhene. Mutta se kuitenkin lyhenee johtuen ulosoton systeemistä eli jaksotuksesta. Tosin 14 % lyhennyksiin maksetuista maksuista ei kauheasti innosta...

Photo by Unsplash


perjantai 16. kesäkuuta 2023

Pitää olla huolissaan

Euroopan keskuspankki ilmoitti eilen nostavansa jälleen ohjauskorkoaan. EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 4 %. Euriborit ovat vielä jonkin verran tämän alle, paitsi 12 kk:n euribor, joka lähentelee jo 4 %:ia. Kun euriborin päälle isketään vielä pankin marginaali, ei ihme, että asuntovelalliset ovat huolissaan. 

Mutta ulosottovelallisen se vasta pitääkin olla huolissaan. Heinäkuun ensimmäinen päivä nimittäin tarkastetaan taas lain mukainen viivästyskorko, joka on siis tuo EKP+7 %. Muistatte varmaan aikaisemmat nollakorkojen vuodet, jolloin tuohon 7 %:iin ei lisätty mitään. Sittemmin siihen on tullut korotusta 2,5 % viivästyskoron ollessa tällä hetkellä 9,5 %.
Heinäkuun alusta lukien tuo viivästyskorko onkin sitten jo 11 %. Eli EKP 4 %+7 %. Ja tällä mennään sitten joulukuun loppuun saakka. 

Markkinat odottavat tällä hetkellä Euroopan keskuspankilta vielä ainakin yhtä 0,25% koronnostoa tälle vuodelle, joten se vaikuttaa taas ensi vuoden alusta lukien viivästyskorkoon siten, että viivästyskorko olisi sitten 11,5 % (kun viivästyskorko pyöristetään lähimpään puoleen prosenttiyksikköön). 

Tein juuri laskelmat, miten ulosoton viivästyskoron nousu 9,5 %:sta 11 %:iin vaikuttaa omassa tilanteessani. Ulosottovelkaa on tällä hetkellä  melko tarkalleen 108.000 euroa. 9,5 %:n viivästyskorolla tuo summa kasvaa vuodessa korkoa 10.260 euroa eli 855 € kuukautta kohden. Huom. Laskelmat ovat suuntaa-antavia, eivät tarkkoja.   

Vuonna 2022 keskimääräinen ulosottoon kuukausittain maksettu summa oli 1.070 euroa. Jos 2023 summa olisi keskimäärin sama, niin 11 %:n viivästyskorolla 108.000 euroa kasvaa vuodessa korkoa 11.880 euroa eli 990 euroa kuukautta kohden. Kuukaudessa menee n. 135 euroa enemmän korkoihin kuin tällä hetkellä. 

No joka tapauksessa jutun pointti tulee tässä: ulosottovelka lyhenee uudella 11 % korolla ja tuolla keskimääräisellä kuukausisuorituksella 80 euroa kuukaudessa. Siis mieti: maksat ulosottoon 1.070 euroa joka ikinen kuukausi ja ulosottovelka lyhenee huimat 80 euroa kuukaudessa! Vuodessa ulosottovelka lyhenee 960 euroa. Niin onhan tämä ihan per**estä! 

Tuolla vauhdilla 108.000 euron ulosottovelan lyhenemiseen menee niin kauan, että velat ehtivät vanhentua jo huomattavasti ennemmin. 

Ja tämä on se syy, miksi päätin hakea velkajärjestelyä. Perusteena velkajärjestelylle on, että velkoja ei pysty maksamaan eli velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn on liian suuri. 

Velkajärjestelyn alkaessa viivästyskoron kertyminen lakkaa, joten velkoja pystyy oikeasti lyhentämään eikä kaikki mene pelkkiin viivästyskorkoihin. Tämä on huomattavasti motivoivampaa velalliselle, kun tietää, että velat oikeasti lyhenevät niitä maksaessa. 

Tästä syystä olisi äärimmäisen tärkeää kaikkia ulosottovelallisia ajatellen ja varsinkin heitä, kellä velkaa on suuri määrä, että ulosotossa maksettaisiin pääoma aina ennen korkoa. Se vaikuttaisi siten, että koron määrä pienenisi pääoman pienetessä nopeammin ja suuremmistakin velkamääristä voisi oikeasti olla mahdollista selvitä, varsinkin sitten, kun korot jossain vaiheessa taas lähtevät laskuun. Tämä olisi mielestäni velallisten lisäksi myös velkojien etu. 

Tällä uudistuksella motivoitaisiin ulosottovelallisia maksamaan velkaansa ja varsinkin niitä, ketkä eivät pääse velkajärjestelyyn, vaan joutuvat maksamaan ulosoton kautta kunnes velat lopulta vanhenevat. Tällä hetkellähän tilanne on varsin monen velallisen osalta se, että he ovat kannustinloukussa, eikä työtä kannata vastaanottaa, kun niin suuri osa menisi ulosottoon, eikä siinä nähdä ideaa, kun velat eivät kuitenkaan lyhene. Joten nykymallilla ulosotto jää usein ilman ja velkojat jäävät ilman. 

Joka tapauksessa mukavaa kesää kaikille! Nautitaan aurinkoisista ja lämpimistä säistä, eikä murehdita liikaa! 


Photo by Unsplash


 




maanantai 15. toukokuuta 2023

Velkajärjestelyhakemus lähti matkaan

Viime viikolla lähti vihdoin velkajärjestelyhakemus käräjäoikeuteen. Huh!
Nyt on huojentunut olo, että hakemus saatiin eteenpäin prosessiin.  Samalla olo on kuitenkin myös jännittynyt, että mitenköhän asia etenee ja voisinko todella päästä velkajärjestelyyn.

Kysyin velkaneuvojalta vastustavatko velkojat yleensä velkajärjestelyä, johon velkaneuvoja varoitteli, että kyllä vastustavat, yleensä varsin painokkaastikin. Että siihen kannattaa varautua. Mutta sitten me vastaamme heidän vastustukseensa. Ja sain jotenkin sellaisen luottavaisen tunteen, että kyllä se velkajärjestely minulle saadaan. Mutta katsotaan sitten, jossain vaiheessa ollaan jo viisaampia; onko se aika sitten viiden-kuuden kuukauden päästä tai myöhemmin. Alustavasti velkaneuvoja oli sitä mieltä, että syksyllä voisi päätös jo tulla.

Hakemus lähti sellaisena, että koti säilytetään, eikä sille pitäisi olla mitään estettä. Tämä on tosi hieno asia. 

Olen kyllä hyvin toiveikkaana tämän suhteen ja kyllähän se merkitsee minulle todella paljon, jos velkajärjestelyyn pääsen. Viiden vuoden maksuohjelman jälkeen olisin veloista vapaa. En oikein osaa edes kuvitella sellaista tunnetta. Mutta sen osaan jo kuvitella, miten hienoa olisi päästä maksamaan velkoja maksuohjelman mukaan kuukausittain kaikille velkojille ja kuinka velka siinä todellakin lyhenisi. 

Tänään nimittäin juuri kävin läpi tämän kuun tilanteen ulosoton osalta ja koko kuukausilyhennys ulosottoon meni korkoihin eikä edes riittänyt. Korkoa menee tällä hetkellä n. 845 euroa/kk, joten sen verran pitäisi joka kuukausi vähintään saada ulosottoon palkasta maksettua. Ja se riittää siis vasta siihen, että ulosottovelka ei kasva. Jos haluaisi velan vielä lyhenevän, pitäisi kuukausittaisen maksun olla vielä tätäkin suurempi. No, joinakin kuukausina se sitä onkin, mutta ei joka kuukausi. 

Velkajärjestelyssä on se ero, että velka ei enää kasva korkoa ja lisäksi velkasummasta, ainakin minun kohdallani, leikataan suurin osa. Maksuun tulisi kaikkiaan viiden vuoden ohjelman aikana minun maksuvarallani n. kolmannes kaikista veloista (lukuun ottamatta asuntolainaa, joka maksetaan loppuun sellaisena kuin se on). Noin kaksi kolmannesta veloista saisin maksuohjelman päätyttyä anteeksi.

Joten kyllä, kannustan kaikkia kaltaisiani ylivelkaantuneita menemään talous- ja velkaneuvojan pakeille ja selvittämään mahdollisuutensa velkajärjestelyyn. Luin juuri yhden oikeuden päätöksen velkajärjestelystä, jossa hakemus hylättiin. Perusteena hylkäyspäätöksessä oli yleinen este (Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 10 §) ja se, että velkoja ei oltu vielä maksettu riittävän pitkää aikaa ulosoton kautta eli ei ollut näyttöä siitä, että velkoja on yritetty maksaa. Tästä syystä kannattaa ensin muutama vuosi maksaa velkoja ulosoton kautta (itselläni tuli juuri neljä vuotta täyteen, mutta ei varmaan niin pitkään tarvitse), jotta velkojen maksamisesta on riittävästi näyttöä ja se on velkajärjestelyä puoltava seikka. Eli mikäli velkajärjestelylle on jokin laissa mainittu este, oikeus tarkastelee puoltavia ja vastustavia seikkoja, kun se miettii, voiko järjestelyn myöntää esteestä huolimatta.  

"Velkajärjestely voidaan (Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä) 10 §:ssä säädetystä esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä ottaen erityisesti huomioon velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta." Näin sanoo em. lain 10a §.

Nyt vaan odotellaan ja maksellaan velkoja sillä välin ;) Ulosottomieskin minua jo ystävällisesti muistutteli, kun häntä asiasta informoin, että ulosotto jatkuu maksuohjelman vahvistamiseen saakka kuten tähänkin asti. 

Pidän teidät ajan tasalla menettelystä sen edetessä. Mukavaa kevättä ja kesän odotusta kaikille!



perjantai 21. huhtikuuta 2023

Vapaakuukauden seuraukset

Pidin tosiaan ihka ensimmäisen ulosoton vapaakuukauden maaliskuussa, mikä oli maaliskuun budjettitilannetta katsoen erittäin hyvä ratkaisu ja sain muita maksuja maksettua. Mutta onhan siitä valtavat seuraukset. 

Maaliskuussa, kun ulosottoon ei tehty suoritusta, ulosottovelka kasvoi 952,37 euroa. 

Huhtikuun suoritus oli vähän pienempi kuin kuukausimaksu keskimäärin ollen 799,30 euroa, joten velka lyheni huhtikuussa vain 146,34 euroa. 

Ensi kuun suoritus tulee myös olemaan pienempi kuin normaalisti, koska provisioita ei juuri kerry huhtikuulta eli silloinkaan velka ei  pääse lyhenemään. 

Eli yhden vapaakuukauden vaikutus velkamäärään on tosi suuri. Mieti, jos en olisi työssä ollenkaan tai palkkani olisi paljon pienempi, ulosottovelka vain kasvaisi kasvamistaan, tällä hetkellä 952,37 euroa kuukaudessa. Se tekisi vuodessa jo yli 11.400 euroa. 

Tuon yhden vapaakuukauden vuoksi velan nettolyhennys tämän vuoden aikana on vielä negatiivinen. Ulosottoon on alkuvuoden aikana maksettu 2.864,73 euroa ja ulosottovelka on silti kasvanut 296,18 euroa. Tämä tarkoittaa tietysti, että kaikki on mennyt korkoihin. Isona syynä tässä siis tuo lyhennysvapaa kuukausi, jolloin velka kasvoi tuon 952,37 euroa. 

Katsotaan montako kuukautta vielä tarvitaan, että ulosottovelka taas lyhenee, edes vähän. Että tällaista on ulosottovelallisen arki. 


Aurinkoista kevättä kaikille, kaikesta p*****sta huolimatta!

  

photo by Unsplash




perjantai 10. helmikuuta 2023

Ulosottovelallisena 2023

Muutamia havaintoja ulosottovelallisen tilanteesta näin alkuvuodesta 2023. 

Ulosoton viivästyskorko on nyt sitten 1.1.2023 noussut 9,5 %:iin oltuaan sitä ennen 6,5 vuoden ajan tasan 7 %. 

Edellisen kerran näin korkea korko on ollut 1.1.-30.6.2009 eli yli kolmetoista vuotta sitten. Eli ei mikään ihme, että ihmiset ovat tottuneet mataliin ns. nollakorkoihin. Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujakson aikana viivästyskorko on ollut korkeimmillaan vuosina 2007-2008. 

Ensi viikolla saan kuukauden luvut ja teen yhteenvedon ulosoton korkojen tilanteesta, paljonko enemmän korkoa velka kasvoikaan kuukaudessa nyt korkeamman koron aikaan verrattuna vanhaan korkoon. 

Tuli taas luettua aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, tällä kertaa Jenny Rostainin kirja Luottohäiriö viime vuodelta. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen, sitä varten oli haastateltu varsin laajasti henkilöitä eri instansseista kuten Ulosottolaitoksesta,  Oikeusministeriöstä, Suomen Pankista sekä Takuusäätiöstä. Myös velkojien edustajia oli kuultu sekä toisaalta velallisten puolustajia ja velallisten asiaa ajavia tahoja kuten Takuusäätiötä. 

Kannattaa ehdottomasti lukea, jos aihe kiinnostaa laajemminkin. 

Muutama asia jäi itselleni vahvimpana mieleen:

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Panzar sanoo: "Minun on hyvin helppo nähdä, milloin asiakkaani ovat tehneet mielestäni huonoja ratkaisuja. Tästä huolimatta, olisin itse todennäköisesti tehnyt ihan samankaltaisia ratkaisuja vastaavissa tilanteissa, jos minulla olisi ollut käytettävissäni sanat arviointivälineet kuin heillä. Lopulta on tosi vähän ihmisiä, jotka haluavat tehdä itselleen haitallisia ratkaisuja; tietyt ratkaisut vain näyttävät heille niissä tilanteissa hyviltä ja oikeilta. Itse en usko, että jokainen meistä pärjäisi kaikissa tilanteissa ainoastaan hallitsemalla esimerkiksi koulusta saamansa tiedot. "  

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Kun itse olen aikoinani tehnyt niitä nyttemmin huonoiksi huomattuja ratkaisuja, ne vaikuttivat niitä tehdessä ihan hyviltä ja oikeilta. Sitten kun selvisi, että velkakierre olikin jo liian pitkällä, tuli tehtyä todella huonoja ratkaisuja eli otettua yhdistelylainoja, mutta tämäkin toimenpide tuntui silloin täysin oikealta ja ennen kaikkea parhaalta ratkaisulta tilanteessa.  Kun sitten en selvinnyt yhdistelylainoistakaan, oikeasti tuli vasta se kuuluisa herääminen, että nyt on tullut tehtyä vääriä ratkaisuja. 

Mietin myös, jälleen kerran, sainko koulussa millään opintoasteella opetusta perustalousasioiden hoitoon. Opettiko joku, että pitää ehdottomasti tehdä budjetti tuloista ja menoista kuukausittain ja PYSYÄ siinä? Kertoiko joku, että mitään kulutuslainaa ei kannata ottaa? Pikavippejä ei ollut minun kouluaikoina vielä varmaan edes olemassa. Kertoiko joku ilmiöstä nimeltä koronkorko? Kertoiko kukaan, että kaikista tuloista kannattaa laittaa jonkun verran säästöön? Kertoiko joku, että kannattaa pienetkin säästöt sijoittaa rahastoihin?

Vastaus on ei. Todellakin ei. 

Tänä päivänä asia on luultavasti ja ainakin toivottavasti toisin. Ja kun on Internet ja some, niin sieltähän sitä tietoa löytyy . Ei ollut ennen. Eli maailma on muuttunut osaltaan myös parempaan suuntaan siinä, että tietoa on helpommin saatavissa (toki täytyy olla medialukutaitoa, ettei haksahda väärään tietoon).

Toinen seikka, mikä jäi mieleen oli se, että ylivelkaantuminen on koko kansakunnan ongelma, se vaikuttaa niin negatiivisesti yhteiskuntaan ja talouteen. Tästä syystä on tärkeää, että asiasta keskustellaan laajasti eri tahojen kesken ja pyritään löytämään uusia ratkaisuja.  

Kolmas, mikä jäi erityisen vahvana mieleen oli kirjan alussa Mark Twainilta lainatut sanat:
" Worrying is like paying a debt you don´t owe."

Tästä syystä ulosottovelallisen ja ylivelkaantuneen ihmisen elämä on todella raskasta, maksat velkaa ja lisäksi vielä huolehdit raha-asioista koko ajan, joten maksat velkasi ikään kuin tuplana. 

Yritetään selvitä ja olla huolehtimatta turhia. 

Photo by Unsplash












torstai 15. joulukuuta 2022

Loppuvuoden luvut

Niin se vaan on taas yksi vuosi vierähtänyt ja saadaan käydä läpi vuoden viimeisen neljänneksen luvut.

10-12/2022

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 2.616,71 € (ed. 3 kk 3.275,83) .

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 1.444,93 € (ed. 3 kk 1.546,52).

Pääomaa on lyhennetty yhteensä 1.145,78 € (ed.3 kk  1.729,31 €)

Ulosoton kokonaisvelkamäärä on lyhentynyt tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla 802,49 € (ed.3 kk 1.427,37). 

Ulosotto oli maksanut tässä kuussa pois jäljellä olevan jäännösveron sekä yhden vanhan terveyskeskusmaksun yhteensä 284,70 €. 


Vedetään seuravaksi vielä yhteen koko vuoden 2022 luvut. Suluissa perässä vertailuksi edellisen vuoden luvut. 

2022

Maksettu ulosottoon vuoden aikana yhteensä 12.840,38 € (10.861,45 €).

Tästä summasta korkoihin on mennyt yhteensä 6.821,76 € (8.518,33 €).

Pääomaa on lyhennetty 6.018,62 €. 

Taulukkomaksuihin on mennyt 0 € (480 €). Taulukkomaksut loppuivat kesäkuussa 2021. 

Ulosottovelka on lyhentynyt vuoden 2022 aikana 5.349,67 € (2.653,55 €).

Joulukuussa 2022 ulosottovelkaa on jäljellä 107.891,20 €. 

Kun ulosotto alkoi toukokuussa 2019 velkamäärä oli 122.594,47€. Tänä kolmen ja puolen vuoden aikana velka on lyhentynyt yhteensä 14.703,27 €.  

Maksuja olen ulosottoon tehnyt tuona aikana 44.829,17 € eli 67,2 % maksuista on mennyt viivästyskorkoihin ja taulukkomaksuihin ja vain 32,8 % velan lyhennykseen. Vähän epäreilulta kuulostaa...

Jos ulosoton korot eivät ensi vuoden alussa nousisi, velka olisi lyhentynyt jo ihan kivasti, koska koron määrä on koko ajan ollut laskeva ja yhä enemmän meni itse pääoman lyhentämiseen. Mutta, kun tiedämme, että korot nousevat ja lehmät eivät lennä, ensi vuonna korkojen määrä kasvaa vähintään n.2.000 euroa/vuosi, mikä tarkoittaa, että vuoden aikana ulosottovelka tulisi lyhenemään vain n. 3.500 euron verran. Karkeasti laskien. 

Sen vuoksi olen tuon velkajärjestelyasian nyt laittanut jo vireille, ensi vuoden alkupuolella saadaan hakemus toivottavasti lähtemään eteenpäin. 

Katsotaan sitten, josko ensi vuoden aikana blogin status muuttuisi Ulosotosta > Velkajärjestelyssä. Pidetään peukkuja :)


Toivotan teille kaikille uusille ja vanhoille lukijoille 

Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua 

sekä 

Parempaa Uutta Vuotta 2023!


Photo by Unsplash






torstai 22. syyskuuta 2022

Syksyn luvut

Niin se aika lentää ja vuosi lähestyy loppuaan, vuorossa ovat jo kolmannen vuosineljänneksen luvut. Kun seuraava eli vuoden viimeinen vuosineljännes käydään läpi, ollaankin jo tammikuun 2023 puolella, huh!

7 - 9/2022

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 3.275,83 € (ed. 3 kk 4.531,01) .

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 1.546,52 € (ed. 3 kk 2.128,15).

Pääomaa on lyhennetty yhteensä 1.729,31 € (ed.3 kk 2.402,86 €)

Ulosoton kokonaisvelkamäärä on lyhentynyt tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla 1.427,37 € (ed.3 kk 2.663,29).

Tässä kvartaalissa heinäkuu oli n. kaksinkertainen normaalikuukausiin verrattuna, koska kesäloma ja vastaavasti taas  elokuu on yleensä vuoden pienipalkkaisin kuukausi, koska heinäkuussa lomaillaan, eikä tule provisioita elokuun kuukausipalkan päälle. Syyskuu oli keskitasoa. 

Tuo ero sen välillä, paljonko pääomaa on lyhennetty  ja kuinka paljon kokonaisvelkamäärä on pienentynyt, johtuu ulosoton kertyneestä korosta, jota ei ole vielä maksettu. Tässä ero on n.300 euroa eli n.100 €/kk. 

Kuvittelin aina ennen, että ensin maksetaan kuukauden kertynyt korko kaikille veloille
(n.640 €/kk nykyisellä viivästyskorolla)  ja sitten loput kuukausisuorituksesta menee pääoman lyhennykseen, onneksi ei kuitenkaan näin tehdä, vaan joka kuukausi myös pääoma lyhenee. Viimeisten kolmen kuukauden aikana korkojen osuus maksetusta summasta oli 47 % ja pääoman lyhennykseen meni 53 %. 

Viivästyskorko nousee 1.1.2023 lähtien, kun Suomen Pankki vahvistaa seuraavan puolivuotisjakson viivästyskoron. Viivästyskorko on korkolain mukaan Euroopan Keskuspankin soveltama viitekorko (ennen kunkin puolivuotiskauden alkupäivämäärää) pyöristettynä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorko vahvistetaan aina puoleksi vuodeksi kerrallaan, sen vuoksi esimerkiksi tämän vuoden loppuun asti on voimassa tuo (0+) 7 % viivästyskorko.
1.1.2023 alkaen ulosoton viivästyskorko tulisi tämän hetken tilanteen mukaan olemaan EKP 1,5 % (1,25% pyöristettynä ylöspäin) + 7 % eli 8,5 %. 

Minulla tuo koron nousu tarkoittaa n. 135 euron kuukausittaista koron nousua (ulosotossa oleva velkamäärä on tällä hetkellä hieman alle 110.000 €) eli vuodessa menee n. 1.620 euroa enemmän viivästyskorkoihin. Joten sen verran vähemmän pääoma lyhenee nykyisellä maksukyvyllä.  Ja voihan olla, että Euroopan keskuspankki päättää vielä nostaa korkoa ennen ensi vuoden alkua, jolloin ero on vielä huomattavampi. Eihän tämä hyvältä näytä. 

– Jos kyseessä on selvä ylivelkaantumistapaus, silloin asiakkaan paikka ei ole ulosotossa vaan velkajärjestelyssä, totesi Valtakunnanvouti Juhani Toukola Ylelle antamassaan haastattelussa 19.9.2022. 

Näihin sanoihin on hyvä päättää tämä postaus ja alkaa toden teolla valmistautua velkajärjestelyn hakemiseen as soon as possible. 

Hyvää syksyn jatkoa kaikille lukijoille! 
Yritetään pitää positiivinen mieliala kaikesta paskasta huolimatta :) 





 






keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Ulosottovelan tilanne - puolen vuoden luvut

Taas on aika lukujen seurannalle, tässä tulevat vuoden toisen neljänneksen luvut sekä yhteenveto puolelta vuodelta.

4 - 6/2022

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 4.531,01 € (ed. 3 kk 2.416,83) .

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 2.128,15 € (ed. 3 kk 1.960,31).

Ulosottovelka on lyhentynyt tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla 2.402,86 € (ed.3 kk 456,52).

Todella hyvään lyhenemiseen vaikuttivat tälle kvartaalille osuneet erittäin hyvät provisiot. Seuraava kvartaali mennään taas näillä näkymin normaalitahdilla.  


Sitten puolen vuoden luvut:

1-6/2022

Maksettu ulosottoon alkuvuoden aikana yhteensä 6.947,84 € (ed. 6 kk 5.443,69 ).

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 3.804,31 € (ed. 6 kk 4.201,91).

Ulosottovelka on lyhentynyt tällä puolen vuoden ajanjaksolla 3.143,53 € (ed.6 kk 1.241,78).

Ulosottoon maksetusta summasta 45 % on mennyt velan lyhennykseen ja 55 % korkoihin. 

Vertailuna edellisellä puolivuotisjaksolla (7-12/2021) velan lyhennykseen meni vain 23 % ja korkoihin 77 %.

Tämä on oikein hyvä kehitys ja tarkoittaa sitä, että kun velkapääoma pienenee, yhä suurempi osuus maksuista menee velan lyhennykseen eikä viivästyskorkoihin. Mutta tummia pilviä tämän päälle tuo korkojen nousu. Eli tuo logiikka pätee, kun korkotaso pysyy samana, kuten se on viimeisimmät kolme vuotta pysynyt - tähän asti. 

Kun korot nousevat, entistä suurempi osa maksuista menee taas korkoihin ja lyhennyksiin jää vähemmän, ellei sitten pysty suorittamaan korkojen nousun verran enemmän maksuja ulosottoon. Voit lukea lisää viime viikon postauksesta korkojen noususta ja sen vaikutuksesta ulosottovelan maksuun. 

Lopputulos on, että ulosottovelkojen maksuajat pitenevät. Omalla kohdallani tosiaan nopeammin koittaa velkojen lopullinen vanheneminen vuoden 2034 aikana, kuin että saisin ne tällä tahdilla (maksusuunnitelman mukaisilla maksuilla) maksettua. Eri asia on sitten, jos pystyy maksamaan ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon ulosmittauksen lisäksi. Tähän olen tehnyt aikanaan suunnitelman ja laskelmat, mutta nyt nekin täytyy laskea uusiksi korkojen nousun vuoksi. 

Kaikesta huolimatta haluan toivottaa kaikille lukijoilleni oikein mukavaa juhannusta!

Ja pysytään pinnalla siellä ;)


Photo by Unsplash




torstai 16. kesäkuuta 2022

Korot nousevat, miten käy ulosottovelallisen

Euroopan keskuspankki ilmoitti aloittavansa koronnostot inflaation ja epävakaan maailmantalouden takia. Sijoittajat varmaan hihkuvat riemusta, mutta ulosottovelallinen ei. 

Ensimmäinen koronnosto on 0,25 prosenttiyksikköä ja se tapahtuu heti heinäkuussa. Seuraava on suunniteltu heti syyskuulle ja se voi olla vielä tuota 0,25 prosenttiyksikköä korkeampi. 

Myös syyskuun jälkeen Euroopan Keskuspankki suunnittelee koronnostoja. Korkokokouksia pankilla on tänä vuonna tulossa vielä loka- ja joulukuussa. Esimerkiksi Danske Bank ennustaa, että Euroopan Keskuspankki  nostaa korkoja vielä kuusi kertaa ja Handelsbanken viisi kertaa. (Lähde Yle uutiset)

Olen itse huolissani siitä, että korkojen nosto tässä maailmantilanteessa aiheuttaa sen, että joudumme pahaan taantumaan, jopa lamaan. Eli korkopolitiikka ei tällaisessa erikoistilanteessa (koronapandemia, Ukrainan sota) välttämättä auta inflaation suitsimisessa. Mutta eihän tavallisella tallaajalla ole asiaan mitään sanomista, vaan mennään niillä korteilla mitä jaetaan. 

Laskeskelin, mitä tuo 0,25 prosenttiyksikön korotus tarkoittaa omassa ulosottovelassani. Kuukauden korko on heinäkuussa koronnoston jälkeen n.23 € korkeampi kuin tämän hetken korkokannan mukaan. Jos korko nousee toisen 0,25 prosenttiyksikköä syyskuussa eli kokonaisviivästyskorko on tuolloin 7,5 %, koron määrä kuukaudessa on n. 46 € korkeampi kuin tällä hetkellä. Vuoden 2022 korot tulevat näillä korotuksilla olemaan n. 7.943 €, kun ne ilman koronnousuja olisivat olleet n. 7.713 €. Eli noin 230 € enemmän menee viivästyskorkoja. Huom. laskettu arvioitujen ulosoton lyhennysten perusteella loppuvuodelle. 

Hyvä juttu tässä on omalla kohdallani se, että asuntolainamme viitekorko on 12 kk euribor, joka juuri tarkastettiin toukokuun alussa eli se on taas vuoden eteenpäin voimassa eivätkä nämä koronnostot pääse siihen vaikuttamaan. Onhan tuo 12 kk euribor toki myös noussut vuoden 2022 aikana sieltä miinukselta jo eilen (15.6.) yli 1 prosenttiin. 

Muiden velkojen osalta kuukausierät pysyvät samana eli koronnousulla ei ole välitöntä vaikutusta elämään, mutta tokihan lainojen lyhennysvauhti hidastuu siinä vaiheessa, kun entistä isompi osa menee korkoihin. En ole niiden sopimuksia käynyt läpi, että mihin viitekorkoon mikäkin laina on sidottu ja vaikuttaako koronnostot niiden korkoihin vielä tässä vaiheessa. 

Mutta isoin ja tietysti merkittävin asia on tuo ulosoton viivästyskorko, johon tuo EKP on viitekorkona ja + 7 % marginaali päälle. Tähän asti on vapaasti saanut tehdä laskelmat 7 % koron perusteella, mutta nyt täytyy sitten tilanteen mukaan muutella korkoprosenttia. 

Siitä saakka kun vuonna 2019 jouduin ulosottoon, oli ulosoton 7 % viivästyskorko hyvinkin maltillinen verrattuna pikavippien ja vakuudettomien kulutusluottojen tuolloin jopa reilusti yli 20 % korkoihin. Tässä kolmen vuoden aikana on ulosottovelkakin lyhentynyt kuitenkin ihan mukavasti. Nyt ollaan ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että jos korot alkavat olla yli 10 %, kuukausittainen lyhennys ei riitä edes korkoihin. 

Nähtäväksi jää, kuinka korkealle tuo EKP päätyy, tehdään lisää laskelmia kun tiedetään enemmän. 




torstai 9. kesäkuuta 2022

Ulosotossa velka lyhenee hitaasti tai ei ollenkaan

Ihan alkuun lämpimät kiitokset kaikille lukijoilleni! Tätä blogia on nyt luettu jo yli 80.000 kertaa! Ihan huikea määrä. Nöyränä, mutta onnellisena jatkan kirjoittamista ja toivon, että entistäkin useampi lukija saa apua ja vertaistukea vaikeaan taloustilanteeseen. Tai mikä vielä parempi saa ennakkoon tietoa niin paljon, ettei joudu vaikeaan taloustilanteeseen. 

Viikon aiheena on yllätys yllätys blogin nimen mukaisesti ulosotto. Erityisesti tänään käsittelen sitä, miksi monista tuntuu, että ulosotossa velat eivät vain lyhene. Tai jos lyhenevät, niin hirmuisen hitaasti.

Tähän on olemassa ihan selkeä syy: ulosotossa varat kohdistetaan aina ensin velan korolle ja vasta sen jälkeen velan pääomalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos velalle on ehtinyt jo kertyä paljon korkoja, velan pääoma alkaa pienentyä vasta pitkänkin ajan kuluttua eli kunnes kertyneet korot on ensin maksettu. Ja tietysti joka päivä kertyy velkapääomalle lisää korkoa. 

Oletetaan, että velasta kertyvät korot ovat suuremmat, kuin mitä ulosmitataan tuloistasi kuukaudessa tai vaihtoehtoisesti suoritat maksusuunnitelmamaksuna, velka ei pienene lainkaan vaan päinvastoin kasvaa koko ajan. 

Korkojen ja velkapääoman maksun jälkeen varat kohdistetaan perinnästä ja oikeudenkäynnistä aiheutuneille kuluille siten, että kuluille kertyneet korot maksetaan ensin ja sitten itse kulujen pääoma. 

Lisäksi ulosotosta peritään taulukkomaksuja, joiden suuruus vaihtelee riippuen kerralla perittävästä summasta.  Summat vaihtelevat 2,50 -210,00 euron välillä siten, että 2,50 euroa taulukkomaksua menee 14 euron maksettavasta summasta ja 210,00 euroa 8.400 euron maksettavasta summasta. Tavallisimmin itselläni silloin kun taulukkomaksuja vielä meni niiden suuruus oli 7,00 - 27,00 välillä, joskus oli jopa 56 euroa. Taulukkomaksujen ainoa hyvä puoli  on, että ne loppuvat, kun ulosotto on jatkunut yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan ja sinä aikana on vähintään 18 kuukauden aikana suoritettu taulukkomaksuja. Ja erittäin huono puoli se, että aina kun maksat ylimääräistä lyhennystä ulosottovelkaan, joudut maksamaan taulukkomaksun. Tämä on mielestäni suurin vääryys tässä asiassa. Velallinen haluaa oma-aloitteisesti lyhentää ulosottovelkaa ja maksaa ylimääräistä lyhennystä palkan ulosmittauksen lisäksi ja siitäkin toimesta rangaistaan ja lätkäistään taulukkomaksu päälle. Ei mene millään minun oikeustajuuni.  

Laskin muuten, että olen maksanut kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 2.675 euroa taulukkomaksuja. 

Summa summarum: Jotta velat ylipäänsä lyhenevät ulosotossa, on ulosmittauksen oltava kuukausittain suurempi kuin kuukaudessa kertyneen koron määrä. Jos velkamääräsi ei ole hurjan suuri, on ihan mahdollista jossain ajassa maksaa ulosottovelka pois. Jos taas kuulut siihen ylivelkaantuneiden joukkoon, jonka velkamäärä on yli 100.000 euroa, aika vaikeaa siitä on maksamalla selvitä, ellei ole ihan hurjat palkkatulot. Toki jonkin verran ehtii maksaa ennen kuin velat lopullisesti vanhenevat. Velkajärjestelyn merkitys tällaisissa tilanteissa on suuri, isostakin velkamäärästä voi päästä kolmessa - viidessä vuodessa kokonaan eroon ja aloittaa tämän jälkeen puhtaalta pöydältä. 

Omalta kohdaltani korkojen määrä kuukaudessa on tällä hetkellä noin 640 euroa. Sen ylittävältä osin maksusuunnitelman mukainen kuukausittainen suoritus kohdistuu velkapääomaan. Eli riippuen vähän kuukauden palkasta, velan lyhennykseen menee arviolta keskimäärin kuukausittain 250-360 euroa. Sitten on onneksi myös sellaisia kuukausia, että pääoma lyhenee reilusti enemmän. 


Ihanaa ja lämmintä kesää odotellessa!

Photo by Unsplash



tiistai 22. kesäkuuta 2021

Kokonaisvelkamäärän muutos

Kun ulosotto alkoi toukokuussa 2019, kokonaisvelkasumma kuluineen ja korkoineen oli 122.594,47 €. Nyt kesäkuussa 2021 se on 114.530,54 €. 

Kokonaisvelkasumma on siis tässä  kahdessa vuodessa ja yhdessä kuukaudessa (25 kk) lyhentynyt 8.063,93 € eli n.322,50 €/kk ja 3.870 €/ vuosi. 

Maksuja olen ulosottoon tehnyt tuona aikana 26.499 € eli 69,5 % maksuista on mennyt viivästyskorkoihin ja taulukkomaksuihin ja vain 30,5 % velan lyhennykseen. Tätä kun tässä ihmettelee, olen hyvin samaa mieltä sellaisten aloitteiden kanssa, missä vaaditaan, että ulosotossa velkapääoma maksetaan ensin ennen korkoja. Tai jotain muuta helpotusta, onhan tuo nyt vähän epäsuhtaista, eikö totta?

Mikäli samalla tahdilla edettäisiin, tulisi ulosottovelka maksettua n. 29,5 vuodessa. Eli siis käytännössä maksetaan 15 vuotta, jonka jälkeen velat vanhenevat lopullisesti. Edellisen vertailulaskelman tein maaliskuussa, jolloin takaisinmaksuajaksi tuli hieman yli 30 vuotta. 

Nyt kun vihdoin ja viimein ovat nuo taulukkomaksut poistuneet, tarkoittaa se sitä, että vuodessa velka lyhenee enemmän, joka taas vaikuttaa suoraan tuohon ulosottovelan kokonaismaksuaikaan lyhentäen sitä. Lisäksi kun otetaan huomioon korkovaikutus, pienempi pääoma kerryttää vähemmän korkoa, jolloin yhä suurempi osa maksuista kohdistuu tulevina vuosina pääomaan viivästyskoron sijaan. Aion seurata myös tätä vuosittain, ehkä puolivuosittain, katsotaan miten ehtii ja ennen kaikkea muistaa. 

Summa summarum velka alkaa ajan kuluessa ja velkasumman pienentyessä lyhentyä entistä nopeammalla tahdilla.  Tämä on ainoa syy, miksi näitä jaksan seurata niin tarkasti ja miksi oikeasti jatkan työn tekemistä ja ulosoton maksamista. 

Tällä hetkellä parhaillaan velkalumipallomenetelmän avulla maksan pois kaikki ulosoton ulkopuoliset velat lukuun ottamatta asuntolainaa. Ne pitäisi tulla maksettua neljän vuoden sisällä, oletettavasti jo paljon sitä nopeammin. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, ei velkalumipallo vielä ole oikein lähtenyt pyörimään vauhdilla, mutta siinäkin vauhti kiihtyy hitaasti mutta varmasti koko ajan. Ja sama efekti tulee tapahtumaan myös ulosottovelan suhteen.

Kannattaa aina pitää korkovaikutus mielessä: kun pääoma pienenee, koron määrä pienenee, jonka ansiosta entistä suurempi osuus kuukausisuorituksista menee velan lyhennykseen. Ja positiivinen kierre on valmis. 

Ensi viikolla taas jatketaan, nyt toivotan kaikille lukijoilleni 

Oikein Hyvää Juhannusta! Pysykäähän pinnalla!

Photo by Tim Bernhard on Unsplash






torstai 27. toukokuuta 2021

Jatkokertomus erään pikavipin lyhentymisestä ulosotossa jatkuu

Aiemmin tapahtunutta:

Kirjoitin lokakuussa 2019 postauksen "Paljonko velka kasvaa, kun pikavippi siirtyy ulosottoon?" Seuranta tehtiin marraskuussa 2020 postauksessa "Paljonko pikavippi on lyhentynyt ulosotossa?"

Esimerkkinä on siis ihan oikea pikavippi, joka oli alkuperäiseltä suuruudeltaan 2.456,11 € ja  ulosottoon siirtyessään kaikkine kuluineen ja korkoineen n.30 % suurempi eli 3.499,68 €.

Tässä vielä erittely tuosta esimerkkivelan koostumuksesta:
- lainan pääoma irtisanomishetkellä 2.456,11
- korkosaatavat ja viivästyskorot 394,76
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 3.499,68


Lokakuun 15.päivä vuonna 2020 kyseistä velkaa oli jäljellä  2.235,06 euroa. Eli velka oli pienentynyt vuodessa 1.264,62 euroa. 

Tilanne toukokuun 15. päivä 2021 eli puoli vuotta edellisestä tsekkauksesta: 
velkaa on jäljellä 1.935,37 euroa. Puolessa vuodessa velka on siis lyhentynyt 299,69 euroa. 

Maksuja kyseiseen velkaan on ulosotto ohjannut tänä aikana 394,75 euroa, joten viivästyskorkoihin ja taulukkomaksuihin on mennyt 95,06 euroa. 

Tämän kyseisen ulosotossa olevista veloista pienimmän velan kohdalta mielenkiintoista on, että huhtikuussa ja toukokuussa 2021 ulosotto ei ole enää ohjannut siihen maksuja, vaan on maksanut eri velkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt tämä velka taas vain kasvaa korkoa siihen saakka, kunnes ulosotto taas muuttaa jakosuunnitelmaansa (jaksotus) ja ohjaa siihen maksuja. Jään mielenkiinnolla odottamaan...

Jos itselläni olisi nyt se tilanne, että voisin maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon, tämän pienimmän velan maksaisin sieltä ihan ensimmäisenä pois. Valitettavasti se ei kuitenkaan ole vielä mahdollista eli se saa vielä odottaa siellä vuoroaan. Ensin ovat lyhennysvuorossa muut ulosoton ulkopuoliset velat, joita parhaillaan järjestyksessä suunnitelman mukaan maksan pois velkalumipallomenetelmällä. Hitaasti, mutta varmasti, hyvä tulee. 





Velkajärjestelyyn sisältyvä velka haasteelle

Helteet ovat tältä erää ohi ja töihin on palattu. Lomalla tuli tehtyä vaikka mitä ja vähän muistin  levätäkin. Pitkien työpäivien ja työmatk...