Motivaatiopäivä

Tällä viikolla vietettiin taas kansallista veropäivää, kun viime vuoden verotiedot julkistettiin. Olen kuullut monen puhuvan myös kateuspäivästä, kun ihmiset kadehtivat multimiljonäärien huikeita tuloja. Itse kutsuisin tätä päivää ennemminkin unelmapäiväksi, koska silloin voi itsekin unelmoida, että hei, tämä on minullekin ihan mahdollista. Tai sinulle. Tai kelle vaan meistä. 

Suurin osa paljon ansainneista ovat yrittäjiä ja myyneet sitten yrityksensä kovaan hintaan. Eli mitä tästä opimme: kannattaa lähteä yrittäjäksi. Toki täytyy muistaa, että kaikki yrittäjät eivät tule koskaan pääsemään tuonne listan kärkeen, mutta silloin sinulla on mahdollisuus onnistua. Ja itse ainakin olisin enemmän kuin tyytyväinen, jos pääsisin listan häntäpäähän - 120.000 euron vuosituloilla. Jotka vielä mieluusti olisivat ennemminkin pääomatuloja kuin ansiotuloja. 

Toinen millä asioihin voi itse vaikuttaa, on alkaa sijoittamaan. Tuolloin on edes mahdollista saada joskus pääomatuloja. Ja edelleen, jos ei listalle asti pääse, niin saa kuitenkin mukavaa lisätuloa ilman, että jokaisen euron eteen täytyy tehdä ansiotyötä. 

Itseäni todella paljon ilostuttaa, kun luen tuolta listalta maksettujen verojen määristä. Eniten ansaitsevat maksavat myös eniten veroja, joilla sitten kustannetaan kaikki hyvinvointivaltiomme palvelut meille kaikille. Jess! Tienatkaa lisää vaan!

Kerro, miten itse suhtaudut veropäivään. 

Mukavaa viikonloppua just sulle! 

Photo by Pixabay

Lukuvinkkejä

Lupasin teille viimeksi postata parhaimmista talous- ja velka-aiheisista kirjoista, joita olen lukenut tässä matkan varrella. Samalla paljastan, mikä kirja on tällä hetkellä luettavana. 

Joutuessani ulosoton asiakkaaksi keväällä 2019, tai jo oikeastaan puolisen vuotta sitä ennen, aloin tutkimaan velkaantumiseen ja nimenomaan ylivelkaantumiseen liittyviä asioita netistä ja kirjoista. Lukemani ja oppimani pohjalta ymmärsin, etten ollut siihen astisessa elämässäni ymmärtänyt rahasta ja henkilökohtaisen talouden hoidosta yhtään mitään. Aloin opetella rahaan, rahankäyttöön, budjetointiin, velkojen maksuun, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä asioita. Samoin opiskelin, miten ulosotto toimii, mitä vaihtoehtoja ylivelkaantumistilanteesta on selvitä jne. Lukemani ja oppimani pohjalta saamiani ajatuksia aloin kirjata tänne blogiin. 

Kaikkein suurin merkitys tällä matkallani on ollut amerikkalaisen Dave Ramsayn kirjalla "The Total Money Makeover". Löysin kirjailijan ja hänen kirjoittamansa oppaan ihan sattumalta googlaillessani aiheesta tehtyjä juttuja ja blogeja. En enää muista, kuka sitä netissä suositteli, mutta siitä heräsi uteliaisuus kaivaa lisää tietoa. Kirjaahan ei löytynyt mistään suomalaisesta kirjastosta eikä kirjakaupoistakaan alkuun, mutta Adlibriksestä sen viimein sain tilattua. Kirjaa ei ole suomennettu eli luin sen englanninkielisenä. Kirjasta on viime vuonna (2024) tehty uusi painos. 

Kirja opetti minulle todella paljon siitä, miksi en ole osanut aiemmin raha-asioitani oikein hoitaa ja mitä minun tulisi tehdä, että saan talouteni taas kuntoon. Velkojen vyöryttäminen lumipallotekniikalla oli silmiä avaava metodi ja tämän kirjan avulla aloin ymmärtämään paremmin korkoa korolle -ilmiötä ja miten se voi toimia myös sinua vastaan. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka haluavat kehittyä paremmiksi oman talouden hallinnassa. 

Mikäli englanninkieli tuntuu hankalalta, tämän kirjan oppien pohjalta on tehty lyhennetty suomenkielinen opas nimeltä "Talous kuntoon - kohti velatonta elämää", jossa on metodit selitetty selkeästi suomeksi ja jätetty pois sellaiset jenkkiyhteiskuntaan liittyvät asiat, jotka eivät ole oleellisia täällä meillä. Iso suositus tälle, pääset nopeasti alkuun oman talouden kohentamisessa!

Psst! Opas löytyy yhteistyökumppanini verkkokaupasta https://budgetapu.fi. Sen saa nyt koodilla SYKSY25 alennettuun hintaan alle kympillä, joten kannattaa hyödyntää tilaisuus. 

Muutama muukin tosi tärkeä kirja matkallani on ollut:

"Kaikki rahasta", Julia Thurén, 2018 - todella hyvin kirjoitettu varsin monipuolinen teos rahasta, rahankäytöstä ja säästämisestä. Kirjailija muun muassa kertoo, miten säästi vuodessa kymppitonnin. Iso suositus tälle. 

Robert T.Kiyosaki: "Rich dad, poor dad", 2017. Tämä on kulttimaineeseen ja bestselleriksi noussut kirja, jossa kirjailija kertoo, mitä rikas isä opettaa lapsilleen rahasta, mitä köyhä isä ei. Itselle se ei oikein uponnut, ehkä siksi, että on kuitenkin enemmän filosofinen ja kertomuksellinen. Mutta ihan hyvä lukukokemus kuitenkin.  

Mikko Sjögrenin kirja: "Tunne taloutesi Tunnetaloutesi. Rahan käytön salaisuus, jota sinun ei haluta tietävän", 2013, kustantaja Valmennusyhtiö Varapuu. Mikko Sjögren on Valmennusyhtiö Varapuun omistaja ja pitää mm. Rahataidot-kursseja. Tämä on todella selkeä kirja oman henkilökohtaisen talouden saamisesta kuntoon ja avaa nimenomaan tunnepuolen asioita ja käytännön neuvoja liittyen säästämiseen ja kuluttamiseen. Tässä kirjassa on muuten käytetty kassavirtakaavio -mallia, jonka edellä mainittu Robert T.Kiyosaki on luonut. Suosittelen lukemaan. 

Asunmaa, Sammalisto: "Viisas pääsee vähemmällä taloudessakin : miten teet oman talouden hallinnasta, säästämisestä sekä sijoittamisesta helppoa ja hauskaa", 2021. Tämä on helppolukuinen perusteos henkilökohtaisen talouden hoitoon ja kirjassa käydään myös kattavasti läpi eri sijoitusinstrumentit, kuten rahastot ja osakkeet, hyötyineen ja haittoineen, jotta jokainen voi löytää itsellensä sopivan tavan sijoittaa. Suosittelen lukemaan. 

Jenny Rostain:"Luottohäiriö", 2022. Tämä kirja avaa ulosottovelallisten ja luottotiedot menettäneiden tilanteita eri näkökulmista. Kirjaan on haastateltu useita mielenkiintoisia henkilöitä ulosottolaitoksesta valtiovarainministeriöön ja Takuu-Säätiöstä Suomen Pankkiin. Mielenkiintoinen luettava, kertoo hyvin ylivelkaantumisen laajasta ongelmasta Suomessa ja eri tahojen näkökantoja, miten tilanne saataisin paremmaksi.  

Ja vielä viimeisenä , eikä suinkaan vähäisempänä, listalle pääsi Ilana Aallon "Paikka kaikelle: mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan", 2022. Ammattijärjestäjän kirjoittama kirja kodin tavarapaljouden taltuttamisesta ja järkevämmästä kuluttamisesta. Tämä jos mikä on tiiviisti aiheeseen liittyvä teos, koska ylivelkaantuminen johtuu todella usein siitä, että kulutetaan yli varojen. Kun ostohousut ja -hatut riisutaan ja mietitään tarkemmin mihin rahaa laitetaan, syntyy pakostikin säästöjä, joilla voidaan maksaa pois velkoja. Iso peukku ja suositus tälle kirjalle, voit laittaa raha-asioiden lisäksi myös kodin järjestykseen. 

Samaan genreen liittyy myös Julia Thurénin uudempi kirja "Kaikki Kuluttamisesta", 2021.  Siinä pohditaan, miksi pitää kuluttaa kuin viimeistä päivää ja mistä voisi karsia. "Älä osta mitään turhaa roskaa", sanoo kirjailija itselleen ja lukijoille ja pureutuu nykyihmisen kulutuskäyttäytymiseen ja rahankäyttöön. Suositus myös tälle, hyvin kirjoitettu ja lähellä sydäntäni koska luontoarvot.  

Paljon muitakin kirjoja on käsieni läpi tässä vuosien aikana kulkenut ja elämääni rikastuttanut, mutta tässä tuli nyt näitä tärkeimpiä aihepiiriin sopivia. Suomalaiset lukevat nykyään muutenkin ihan liian vähän, Pisa-pisteet ovat menneet koko ajan alamäkeä. Joten kannustan lukemaan ja sivistämään itseään ja opettelemaan uusia rahataitoja!

Ja lopuksi vielä paljastus: mitä luen juuri tällä hetkellä?

Esa Juntusen kirjaa "Vaurastu viisaasti", joka on melko tuore julkaisu vuodelta 2024. Esa Juntunen kirjoittaa Omavaraisuus-blogia ja on kirjoittanut aiemmin kirjan "Viisas sijoittaja". Hän on sijoittaja, joka on kerännyt yli puolen miljoonan varallisuuden kolmekymppisenä. 

Kirja vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, en ole vielä ehtinyt lukea puoliakaan, mutta tempaisee kyllä mukaansa. Sijoittaminen on sellainen asia, mihin aion itsekin tosissani enemmän panostaa sitten kun velkajärjestely on taputeltu. Siihen asti harjoittelen vain pikkusummilla, toki nekin säännöllisesti kuukausittain, että kyllä niistäkin jo pieni puro tässä ajassa kertyy. 

Lukemisiin! 

P.S. Muista hyödyntää koodi SYKSY25 verkkokaupassa www.budgetapu.fi ja hanki itsellesi rahataitoja kehittävää luettavaa.

Photo by Pixabay

 

Laaditko sinä kuukausibudjetin?

Tuore kysely kertoi meille, että yli puolet suomalaisista ei laadi minkäänlaista kuukausibudjettia tai suunnittele rahankäyttöään ennakkoon. Taloustutkimus teki kattavan kyselytutkimuksen OP-Ryhmälle maaliskuussa. 

Kyselytutkimuksen tulos on toisaalta todella vaikea ymmärtää ja toisaalta taas ei. Avataanpa seuraavaksi hieman näitä molempia ääripäitä. 

Itse olen jo vuodesta 2019 laatinut kuukausittain budjetin ja olen varsin hanakasti siihen myös täällä blogissa vuosien varrella kehottanut. Nykyisin, kun olen huomannut kuinka tuiki tärkeä asia se on, en voisi enää kuvitellakaan sellaista kuukautta, etten tekisi budjettia ja seuraisi sen toteutumista. Siksi onkin niin vaikea ymmärtää henkilöitä, jotka eivät budjetoi lainkaan. Ja varsinkin miksi eivät, kiinnostaa minua suuresti. 

Heitän tähän kaksi teoriaa, jotka minulla on tästä budjetoimattomuudesta. Eli alle puolet suomalaisista (46 %) budjetoi säännöllisesti, joten 54 % ei budjetoi lainkaan tai budjetoi epäsäännöllisesti. Miksi yli puolet suomalaisista ei budjetoi? 

Väitän, että osa tästä on niin varakasta väkeä, ettei heidän tarvitse budjetoida. Heillä on riittävä säännöllinen tulotaso ja kuten varakkailla ihmisillä yleensäkin, todella pienet kiinteät kulut (ei autolainaa, ei opintolainaa, ei asuntolainaa jne.), joten heillä talous pysyy hyppysissä ilman budjettiakin. Heillä menee automaattisesti sijoituksiin ja säästöön tietty summa kuukaudessa ja loppu jää kulutukseen, joka sekin on varsin maltillista.

Sitten on toinen porukka, sieltä täysin jonon toisesta päästä, joilla ei tule rahaa läheskään niin paljon kuin menoihin kuluisi eli silloin taas budjetointi on siinä mielessä "ihan turhaa", että rahaa kerta kaikkiaan tulee niin vähän, ettei se voi parhaallakaan budjetointitaidolla riittää edes pakollisiin kiinteisiin kuluihin. Kun ei ole mitä budjetoida, miksi budjetoida. 

Väliin mahtuu monta erilaista ihmisryhmää, jotka syystä tai toisesta eivät budjetoi - vielä. Ehkä se tuntuu niin tylsältä hommalta, ettei jaksa aloittaa. Kehotan kuitenkin aloittamaan, koska aika monella tähän ryhmään kuuluvalla pienikin suunnitelmallisuus rahankäytön suhteen saisi aikaan säästöjä, jotka voisi ohjata esimerkiksi säästöön pahan päivän varalle tai sijoituksiin. Todella moni miettii, että hän kyllä sijoittaisi ja säästäisi, mutta rahaa ei jää säästöön, kaikki menee joka kuukausi. Eletään kädestä suuhun. Tosiasiassa pienellä suunnitelmallisuudella voisi rahaa saada jäämään säästöön ja vararahaston kartuttua jopa säännölliseen sijoittamiseen saakka.  Kaikki ei menisikään aina suoraan kulutukseen vaan laitettaisiin suunnitelmallisesti edes jotain kuukausittaisista tuloista säästöön. Eli tässä ihmisryhmässä budjetointi olisi ihan avainasemassa ja huipputärkeää. 

Lisäksi se, että laatii budjetin ei vielä riitä, vaan budjettia pitäisi myös seurata, jotta tietää, pysyikö ylipäänsä budjetissa vai tuliko jotain kenties yllättävää eteen, johon budjetoidut rahat eivät riittäneetkään. 18 % budjetin laatineista ei tutkimuksen mukaan seuraa budjetin toteutumista lainkaan. Tässä mielestäni menee ihan hukkaan koko budjetointi - miksi sitten edes budjetoi, jos sitä ei seuraa?

Positiivista tutkimuksessa oli se, että nuoret ovat aktiivisia budjetoinnissa: 18-25-vuotiaat ovat aktiivisimpia ja 26-34-vuotiaat seuraavaksi aktiivisimpia budjetoijia. 26-34 vuotiaat myös aktiivisimmin seuraavat tekemäänsä budjettia, nuorempi ikäryhmä unohtaa useammin seurannan. 

Oman talouden budjetointikin on tällä hetkellä hieman haasteellista johtuen kuukausittain muuttuvasta palkan määrästä sekä puolison epäsäännöllisistä tuloista (tai tulojen puutteesta), mutta silti pyrin ennakoimaan niin pitkälle kuin mahdollista aina tulevan kuukauden tulot ja menot sekä seuraamaan budjetin toteutumista. Välillä se onnistuu paremmin ja välillä tuntuu ettei jonain kuukautena ollenkaan. Mutta jatkan silti valitsemallani budjetointipolulla. 

Ja saan joka kuukausi jotain jäämään pienistäkin tuloista säästöön hyvällä suunnitelmallisuudella. 

Photo by Pixabay

Säästämisestä ja sijoittamisesta

Tällä kertaa haluan kirjoittaa teille vähän säästämisestä ja sijoittamisesta. 

Ulosotossa ollessaan säästämistä ei oikein voi laillisesti tehdä, vaikka rahaa sivuun vähän onnistuisi saamaankin, siitä pitää ulosottolaitos huolen. Virallisesti rahaa voi olla säästössä enintään 1,5 kertaa velallisen suojaosuuden verran, tarkemmin kaikilla pankkitileillä ja sijoituksissa yhteensä. Tästä syystä oikeastaan ainoa neuvo säästämiseen ulosotossa on, säästä rahat käteisenä sukanvarteen. 

Siltikin suosittelen jokaista ulosoton asiakasta säästämään kaikki vähäisetkin roposet, mitkä kuukaudessa jää ja keräämään ne tosiaan käteisenä jemmaan. Varsinkin ulosotossa olevalla, kun ei saa olla sitä kuuluisaa taloudellista puskuria tilillä, on tärkeää olla edes vähän rahaa säästettynä odottamattomia menoja varten. Olkoon se meno sitten auton korjauskulu, koiran yllättävä eläinlääkärikulu, jääkaapin hajoaminen tai mikä hyvänsä. Enemmän olet liemessä, jos sinulta ei sitä pientäkään puskuria löydy. 

Itse säästin toiselle tilille 500 euron summan ja loput pidin sitten käteisenä, pyrin siihen, että käteisenä on aina vähintään toinen 500 euroa. Tuhannen euron puskuri on jo huomattavasti parempi kuin ei puskuria lainkaan. Sen sijaan sen suurempiin käteisjemmailuihin en ketään kehota johtuen lainsäädännöstämme, tarkoitus ei ole eikä pidäkään olla velkojen ja ulosoton pakoileminen eikä rahan pimittäminen ulosotolta. Kaikki ylimääräinen raha, mitä sinulle jää (tuon pienen puskurin jälkeen) on syytä laittaa ulosottoon ja lyhentää velkoja ihan oma-aloitteisesti. Pääsethän näin toimien nopeammin veloista eroon, jonka jälkeen voit alkaa säästää ja sijoittaa ihan kaikessa rauhassa. 

Nyt päästään sitten tämän jutun varsinaiseen pointtiin eli sijoittamiseen 

Tänä päivänä sijoittamisesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, todella paljon enemmän kuin aikaisemmin. Muistan aina, kun olin itse nuorena työelämää aloittelevana työntekijänä paikallisessa pankissa töissä, elettiin jotain 80-luvun loppua - 90-luvun alkua. Eipä tuolloin vielä sijoittamisesta juurikaan puhuttu, pankissakin oli tasan yksi henkilö sijoitusosastolla, joka palveli lähinnä varakkaita private banking-asiakkaita. Sijoittaminen oli tuolloin vain rikkaiden ihmisten puuhaa. 

Sieltä varmaan minulle on jäänytkin ajatusmalli, että sijoittaminen on mahdollista vain rikkaille. Tässä 2010–2020-lukujen aikana vasta oikeastaan on sijoittamisesta tullut laajemmin ns. tavallisen kansalaisen hommaa. Mutta ei vieläkään kaikkien, eikä ulosotossa oleva voi myöskään sijoittaa. Tai voi toki, mutta eiköhän sijoitetut roposet sitten ulosmitata jossain vaiheessa eli siitä ei ole sellaista hyötyä mitä sijoittamisella haetaan eli pitkäjänteistä tuottoa sijoitetuilla varoille. 

Kun mietitään säästämisen ja sijoittamisen eroa, miellän sen itse siten, että lyhytaikaista päivittäisen elämän varapuskuria kerään säästötilille, josta säästöt ovat helposti ja nopeasti nostettavissa, kun tarve vaatii. Sijoittamiseen laitan ne varat, mitä en välttämättä tarvitse, eikä niitä ole tarkoitus nostaa ainakaan lähimpään kahteenkymmeneen vuoteen (siksi itselläni tässä vaiheessa hyvin pieni summa kuukaudessa). Joku sanoi, että sijoittaa voi sen verran, mitä on vara menettää eli jokapäiväinen elämä jatkuu normaalisti sijoitusten menettämisen jälkeenkin.   

Alkutaipaleeni sijoittajana

Itse aloitin sijoittajanurani viime vuoden marraskuussa, yhä odotellessani velkajärjestelypäätöstä (hakemus oli tehty jo helmikuussa). Ajattelin, että nyt aloitan, vaikka ei velkajärjestelyä myönnettäisikään ja vaikka ulosotto veisi sitten nuo kaikki sijoittamani varat. Mietin, että siellähän ovat säästössä ja menevät sitten hyvään tarkoitukseen eli velkojen maksuun, joten minulla ei ole tässä mitään menetettävää. 

Avasin siis Nordnet:iin arvo-osuustilin ja tein kuukausisäästösopimuksen rahastoon. Pienin mahdollinen summa, jolla yhtä rahastoa voi ostaa, on 15 euroa. Joten 15 euroa menee automaattisesti joka kuukausi valitsemaani indeksirahastoon, joka muuten on Nordnet USA Indeksi. Tähän mennessä sinne on kertynyt 10 kk-erää eli 150 euroa. Jeeee! Ja vähän korkoja päälle.

Tosiaan, kuten tiedätte, pääsin vihdoin velkajärjestelyyn, joten ulosotto ei vienyt tätä (varsin merkittävää, hih) sijoituspottiani. Nyt tein sitten seuraavan liikkeen ja tuplasin kuukausisäästösumman syyskuusta alkaen 30 euroon ja otin mukaan toisen rahaston, Nordnet Suomi Indeksirahaston, johon menee sitten tuo toinen 15 euroa. Salkun hajautusta, nääs. 

Tuo 30 euroa/kk on minulle hyvinkin merkittävän kokoinen summa tällä hetkellä, kun velkajärjestely vie yli puolet kuukauden nettotuloistani, mutta aion pitää siitä kiinni. Kerään sitten vaikka pulloja tai keksin jotain muuta, että saan tuon ruokabudjetista puuttuvan 15 euroa kasaan. 

Lyhyesti vielä, millä kriteerillä valitsin juuri nuo kyseiset indeksirahastot. Ensinnäkin 

a) osakerahasto hajautuksen takia, 

b) indeksirahasto, koska niissä kulut ovat pienemmät (ja kulut voivat merkittävästi pienentää sijoituksesta saatavaa tuottoa) ja 

c) valitsin vielä pienimmästä päästä eli tuo Nordnet Suomi indeksirahasto on kuluton ja tuossa USA Indeksissäkin kulut ovat todella pienet. 

Huom! Tämä ei ole sijoitussuositus eikä kehotus, sijoittamiseen liittyy aina riskejä, sijoittamansa pääoman voi menettää jopa kokonaan. Kannattaakin perehtyä sijoittamiseen ja erilaisiin sijoitusinstrumentteihin tarkemmin ennen sijoittamisen aloittamista. 

Aika on ratkaiseva tekijä sijoittamisessa

Itse sijoitan tällä hetkellä kuin teini, mutta sille ei voi nyt mitään, olosuhteiden pakosta. Juuri oli jossain mediassa julkaistu laskelma, että kun alkaa säästämään 25-vuotiaana 27 euroa/kk joka ikinen kuukausi osakemarkkinoille 7 %:n tuotto-odotuksella, on 70-vuotiaana koossa 100.000 euroa. Tämä ei sinänsä kuulosta mitenkään erityisen ihmeelliseltä, mutta kun katsotaan, kuinka paljon rahaa joudut itse tuohon sataan tonniin säästämään, se on tasan 14.580 euroa. Korkoa kertyy siis 85.420 euroa! Aika kivasti, sanoisin. Tätä kannattaa jokaisen nuoren aikuisen miettiä, ei ole iso summa kuukaudessa, eikä varmasti monelle mahdoton. 

Ja mietipä jos saisitkin sijoitettua enemmän, esimerkiksi 150 euroa kuukaudessa noilla samoilla ehdoilla, niin sinulla olisi samassa ajassa kasassa jo reilut puoli miljoonaa euroa (81.000 euron säästöllä, korkoa kertyy huimat 452.650 euroa!  Nämä esimerkit vain avatakseni korkoa korolle-ilmiön ja ajan yhteisvaikutusta, joka on aivan huikea. 

Aikaahan ei voi kukaan saada takaisin, joten itselläni tuo juna on mennyt jo aikapäivää sitten, mutta vanhemmallakin iällä sijoittaminen voi olla kannattavaa. Jos haluaa päästä samoihin lukuihin lopputuloksena, vaatii se kuukausittain huomattavasti suuremman summan sijoittamista eli korkoa korolle ei ehdi kertyä lyhyemmässä ajassa noin merkittävästi. 

Tämänhetkisellä kuukausisäästölläni (30 euroa) kertyy 7 %:n vuosituotolla 7 vuoden aikana  3.232 euroa. Tästä säästöjen osuus on 2.520 euroa, joten korkotuoton osuus on 712 euroa. 

Yritän tässä vielä velkajärjestelyn aikanakin saada tuota kuukausittaista säästösummaa nostettua, katson tilannetta seuraavan kerran vuoden kuluttua uudelleen. Ja kun velkajärjestely on kuuden vuoden ja 8 kuukauden kuluttua loppuun maksettu, nostan sijoituksiin kuukausittain menevää summaa ihan törkeän paljon. Ja mikäpä on nostaessa, kun kaikki velat (lukuun ottamatta asuntolainan loppua) on tuolloin maksettu. Ja kun vielä asuntolainakin maksetaan loppuun parissa vuodessa, jää vielä reilummin rahaa sijoitettavaksi. Mitäpä sitä ihminen tuolla kaikella ylimääräisellä rahalla tekee, parempi laittaa säästöön vaan! 

Photo by Unsplash