Velkajärjestelyyn sisältyvä velka haasteelle

Helteet ovat tältä erää ohi ja töihin on palattu. Lomalla tuli tehtyä vaikka mitä ja vähän muistin  levätäkin. Pitkien työpäivien ja työmatkojen vuoksi kotona tehtäviä töitä jää aina vuoden aikana rästiin ja sitten lomalla yrittää selviytyä niistä kaikista muutaman viikon aikana. No, ei liene yllätys kenellekään, että vielä jäi ensi lomallekin tekemistä, vaikka paljon sain aikaankin. 

Tällä kertaa haluan kertoa teille asiasta, joka on hyvä ottaa huomioon, kun olet miettimässä hakeutuako velkajärjestelyyn vai ei. Olen jo aiemmissa postauksissa käynyt velkajärjestelyn plussia ja miinuksia läpi ja tuolloin jo pohdiskelin, että jos on yhteisvastuullisia velkoja, velkajärjestely ei välttämättä ole paras vaihtoehto, olettaen siis, että velalliset eivät hakeudu yhdessä velkajärjestelyyn. Jos molemmat hakeutuvat yhdessä, seuraavaksi kuvattua ongelmatilannetta ei synny.

Mutta siis asia lyhykäisyydessään: Minulla on mieheni kanssa asuntolainan lisäksi kaksi yhteisvastuullista velkaa. Nämä velat ovat siis remonttilaina ja kulutusluotto. Tuohon suurempaan remonttilainaan olemme saaneet sovittua maksusuunnitelman siten, että mieheni maksaa sitä kuukausittain n. 60 eur minun maksuohjelmamaksun n.50 eur lisäksi. Toiseen lainaan oli myös sovittu maksusuunnitelma ja sitä mieheni maksoikin n. vuoden ajan, mutta hänen tulojensa pudottua, siihen ei enää riittänyt rahaa, eikä siihen saanut mitenkään sovittua pienempää maksuerää, velkaa perii tässä Lowell. Mitkään vapaakuukausiehdotukset ja maksuerän pienentämiset eivät käyneet, joten kun rahaa ei ollut sitä enää maksaa, maksusuunnitelma purkautui ja Lowell vei asian käräjäoikeuteen. Eli ihan normaali kuvio velan perinnässä sinällään. Noin muutamalla sadalla tuhannella ihmisellä tästä löytyy omakohtaista kokemusta. 

Käräjäoikeudesta tuli sitten haaste, jossa pyydettiin vastaamaan haasteeseen, kieltääkö vai myöntääkö velan. Velka on ihan oikeansuuruinen, eikä siinä ole mitään ylisuuria korkoja tai kuluja eli on asianmukainen, tätä emme myöskään kiistäneet. Mutta jotenkin itselleni oli hieman epäselvää tällainen toiminta, kun suurin osa velasta (yli 60 %) tulee maksetuksi minun velkajärjestelyn maksuohjelmassa, niin mitenkäs tämä huomioidaan, kun miehelle menee nyt sitten ulosottoon koko velkasaldo. Että eikö olisi reilu peli, jos miehelle tuomittaisiin maksettavaksi vaan se osa velasta, jota ei minun käräjäoikeuden jo määräämässä maksuohjelmassa saada perittyä. 

Velkajärjestely katkaisee korkojen ja kulujen kertymisen velkapääomalle. Nyt kuitenkin velan mennessä tuomion saatuaan koko summaltaan ulosottoon, siellähän kertyy korkoa ja kuluja koko summalle, myös velkajärjestelyyn sisältyvälle osalle. Ja kuinkahan onnistuu seuranta, kun aina kuukausittain pitäisi summasta vähentyä minun suorittama osuus, ettei sen osalta sitten kerry korkoa. Väitän, ettei tule menemään oikein, vaan mies joutuu maksamaan koko lainan korkoineen ja kuluineen minun maksuohjelmamaksujen lisäksi.  

Joten juteltuani velkaneuvojani kanssa ja hänen oltuaan asiasta myös samaa mieltä kanssani, että ilman muuta kannattaa antaa vastaus, teimme haasteeseen vastauksen. Enpä tiennyt, että vastauksen antaminen pyydettäessä tulee maksamaan yli tuhat euroa lisää.  

No, nyt tiedämme, ettei kannata vastata yhtään mitään käräjäoikeuden pyytäessä. Vastedes tiedämme "uhmata" oikeuslaitosta ja olla vastaamatta vaikka pyydetään. Nimittäin perintätoimiston lakimies naputteli hirmuisen vastauksen meidän vastaukseemme (ja asian vierestä vieläpä, ei ottanut edes kantaa tuohon meidän kysymykseemme) ja mätkäisi päälle 1.200 euron lisäkulut ("oikeudenkäyntikuluja"). No tämä asia oli sitten pakko jättää silleensä, koska jos olisimme vastanneet tähän ja kysyneet uudelleen kysymyksemme, olisi taas tullut lisää kuluja päälle. (Kyllä, juttelin asiasta asiaa hoitavan käräjänotaarin kanssa.) Ei köyhällä ole varaa hakea ja saada oikeutta Suomessa, näin se vaan on. 

Jos lainalla on kaksi (tai useampi) velallinen, niin se yhteisvastuullisuus menee velkajärjestelytuomionkin yli. Eli vaikka velkajärjestelystä määrätään lailla, jossa todetaan, että velan korkojen ja kulujen kertyminen lakkaa, niin se ei sitä tee toisen velallisen osalta ja koska yhteisvastuullinen, tämä tarkoittaa suomeksi: koko velan osalta. Eli velkajärjestelypaperilla voi pyyhkiä per***eensä silloin, kun velassa on muitakin velallisia. 

En tiedä yhtään, kuinka velan lyhenemistä sitten siellä ulosotossa ulosottomiehen toimesta seurataan, minähän maksan lyhennykset Lowellille ja heidän pitäisi aina kuukausittain ilmoittaa velalle tulleista suorituksista ulosottoon, että velka lyhenee. Ilmoittavatko muka, saapa nähdä, epäilen kyllä suuresti. Ja korot joutuu maksamaan sillekin osalle. Väitänkin, että mieheni joutuu maksamaan ihan koko velan korkoineen ja kuluineen (että saa luottotietonsa taas puhtaaksi) eli sama velka todellisuudessa maksetaan ainakin kahteen jollei useampaan kertaan (koska velkajärjestelysaldossa on myös jo mukana siihen asti kertyneet korot ja kulut).  

Jos jollain on vastaavanlaisesta tilanteesta kokemusta ja tietoa, miten asia meni, laittakaahan kommenttia. Saadaan taas yksi asia näistä hähmäisistä velkajärjestelyyn liittyvistä asioista selväksi. 

Ja siis todellakin suosittelen, että jos sinulla on vastaavia yhteisvastuullisia velkoja, joko velat tulee olla maksettuna ennen velkajärjestelyyn hakeutumista tai molemmat velalliset hakeutuvat yhdessä velkajärjestelyyn. Meillä tämä ei ollut mahdollista miehen yrittäjyyden vuoksi, joten nyt jälkiviisaana totean, että ei olisi pitänyt itsekään vielä hakeutua. Olisin voinut odotella vielä muutaman vuoden ja lyhentää nuo yhteisvastuulliset velat pois ensin, kuten olin alun perin ajatellutkin, mutta ulosottomies patisti hakemaan. Nyt tuon kyseisen velan osalta velkajärjestely ei auta mitään, koko velka korkoineen joudutaan kuitenkin maksamaan, ei vain velkajärjestelyyn kuuluvaa leikattua osuutta velasta. Ja mies sai maksuhäiriömerkinnän, joka vaikeuttaa hänen yritystoimintaansa. Lisäksi voi olla, että ulosottomies haluaa vielä realisoida kodinkin. Ja sen välttääkseni alun perin velkajärjestelyyn hakeuduin. Eihän tässä oravanpyörässä ole mitään järkeä. 

Ja vielä loppuun: kyllä perintätoimistoissa on eroa. Tuon toisen yhteisvastuullisen velan osalta saimme sovittua todella hienosti tarpeeksi pienen kuukausierän, joten siitä mies selviää hyvin ja velka tulee kokonaan maksetuksi samassa ajassa kuin maksuohjelmani on. Tässä velassa perijänä on B2 Impact. Mutta tuon toisen perintätoimiston kanssa en kyllä välittäisi olla missään tekemisissä. 

Tässähän tulikin taas avauduttua oikein urakalla. Kiitos, että jaksoit lukea.

Hyvää loppukesää ja syksyn alkua kaikille! 

Photo by Pixabay

Velkakierre: mikä se on ja miten sen voi katkaista?

Velkakierteeksi nimitetään sellaista tilannetta, jossa velkoja otetaan jatkuvasti lisää vanhojen velkojen tai laskujen maksamiseksi – ja velkataakka kasvaa hallitsemattomasti. Maksetaan niin sanotusti velkaa velalla. 

Se on yleinen, mutta usein vaiettu ongelma, joka voi koskea ketä tahansa elämäntilanteesta tai tulotasosta riippumatta. Hyvä uutinen on, että velkakierteestä on mahdollista päästä pois – askel kerrallaan.

Miten velkakierre syntyy?

Velkakierre ei yleensä synny yhdessä yössä vaan pikku hiljaa. Yleinen kuvio on se, että yhden velan lisäksi tulee toinen ja kolmas, ja ennen kuin huomaakaan, velkoja maksetaan uusilla veloilla – ilman todellista mahdollisuutta selviytyä. Kun näitä kuukausisummiltaan pieniä velkoja ja maksuja kertyy riittävän monta, eivätkä tulot nouse, jossain vaiheessa tulee stoppi, eivätkä kuukausittaiset tulot riitä kaikkien lainojen kuukausierien maksamiseen. 

Tavallista on, että velkoja on yritetty ensin yhdistellä erilaisilla yhdistelylainoilla isommiksi veloiksi, jotta kuukausittainen maksuerä on saatu pienemmäksi. Tällöin on kuitenkin vaarana, että mikäli velkaantumisen juurisyytä ei hoideta, velkaantuminen jatkuu edelleen. 

Usein velkakierteeseen johtaa jokin elämänmuutos, kuten esimerkiksi

- Työttömyys tai tulotason lasku

- Avioero tai perheen hajoaminen

- Sairaus tai muu yllättävä meno

- Huono taloudenhallinta tai puutteellinen budjetointi

- Liiallinen luotonotto, erityisesti korkeakorkoiset- ja kuluiset kulutusluotot ja pikavipit

Velkakierteen merkit – tunnistatko nämä?

Seuraavaksi on lueteltuna sellaisia talouden hälytysmerkkejä, joita huomatessasi kannattaa tehdä asialle jotain. 

- Et enää tiedä, kuinka paljon sinulla on velkaa tai kuinka moneen paikkaan

- Jätät laskuja avaamatta tai maksat vain osan niistä

- Otat jatkuvasti uutta lainaa selvitäksesi 

- Perintäkirjeitä ja kirjeitä ulosotosta alkaa tulla postilaatikkoosi, joko sähköisesti tai postitse 

- Taloudesta puuttuu kokonaan liikkumavara – kaikki tulot menevät velkoihin, eikä mitään jää    säästöön

Miten velkakierteestä pääsee ulos?

Tässä 7 askelta, jotka auttavat katkaisemaan velkakierteen:

1. Tunnista ja kohtaa tilanne – älä pakene

Velkojen piilottaminen tai kieltäminen ei auta. Rehellinen tilannekuva on tärkein askel, selvitä velkasi. Avaa kaikki kirjeet ja laskut. Kirjaa kaikki velat ja niiden eräpäivät ylös. 

2. Tee budjetti ja seuraa menoja

Selvitä, kuinka paljon rahaa sinulle kuukaudessa tulee ja mihin se menee. Näin näet, minkä verran on käytettävissä velkojen maksuun. Käytä Exceliä, sovelluksia tai paperia – mikä vain toimii parhaiten sinulle. Kategorisoi kaikki menosi ja jätä kaikki ei-elintärkeät menot tauolle. Pientä epämukavuutta tulee sietää, jotta asiat saadaan oikealle tolalle, mutta syödä pitää. Voit luokitella menot tärkeimmistä turhimpiin ja jättää turhimmat pois kokonaan. 

3. Priorisoi velat

Kaikki velat eivät ole samanarvoisia. Maksa ensin ne, joiden perinnän eteneminen aiheuttaisi eniten haittaa (esim. ulosottouhka, vuokrat). Turvaa asumisesi sekä ruoka, sähkö, lämmitys, vesi, jätehuolto ym. elintärkeät toiminnot. Seuraavaksi tärkeintä lienee töissä käynti, jotta tulosi ovat turvatut, eli maksa matkaliput tai auton kulut. Puhelinta ja nettiä tarvitset, kun neuvottelet velkojien kanssa maksuista. 

4. Neuvottele velkojien kanssa

Usein velkojat suostuvat maksusuunnitelmaan, kun otat itse yhteyttä. Heille on pääsääntöisesti parempi, että he saavat suoritukset sinulta säännöllisesti vaikkakin hitaammin.  Älä odota, että asia menee perintään tai ulosottoon. Toki joskus voi olla, ettei asiasta pysty sopimaan maksusuunnitelmaa, esimerkiksi, jos velkoja ei suostu pienempiin kuukausieriin ja tulosi eivät kerta kaikkiaan riitä riittävän suuruisen erän hoitamiseen. 

5. Hae asiantuntevaa apua

Velkaneuvonta on maksutonta, ja sitä saa esimerkiksi Oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvonnasta. Myös Takuusäätiö tarjoaa työkaluja ja apua nettisivuillaan ja Velkalinja-puhelinpalvelussa. 

6. Päästä velat ulosottoon

Joskus ainoa keino selvitä isosta velkamäärästä on päästää velat ulosottoon. Tällöin maksat tietyn summan tuloistasi kuukaudessa yhteen paikkaan. Ulosotossa on aina velalliselle jätettävä suojaosuus eli sinulle jää rahaa myös elämiseen. Usein tämä elämiseen ja asumiskuluihin jäävä summa on jopa suurempi kuin mitä sinulle jäi aiemmin, kun maksoit velkoja moneen eri suuntaan. 

7. Harkitse velkajärjestelyä

Jos tilanne on vaikea eikä tulojen ja menojen tasapainottaminen auta, voit hakea käräjäoikeudelta velkajärjestelyä. Talous- ja velkaneuvoja auttaa hakemuksen laadinnassa, ota siis yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan ja selvitä mahdollisuutesi velkajärjestelyyn.  

Velkakierteestä selviäminen vie aikaa – mutta se on mahdollista

Velkakierteen katkaiseminen ei tapahdu hetkessä, mutta jokainen askel vie sinua kohti vakaampaa taloudellista tilannetta. Tärkeintä on aloittaa – vaikka pienenpienin vauva-askelin.

Muista: et ole yksin. Apua on saatavissa ja velkakierteestä selviäminen on täysin mahdollista.

Piinaviikkoa

Ulosottolaitos julkaisi taas viime vuoden tilastoja ulosotosta. Ulosottovelallisia oli vuoden 2024 lopussa noin 264.000, joista luonnollisia henkilöitä 248.808. Yhteensä avoimia asioita oli vuoden lopussa n. 6,4 miljardin euron edestä, josta n.5 miljardia koskee yksityisoikeudellisia saatavia. Nämä ovat siis käräjäoikeuden tuomion kautta perittäväksi tulleita asioita. Niihin ei lukeudu verot, sakot ym. julkisoikeudelliset eli ilman tuomiota perintäkelpoiset asiat eivätkä elatusapumaksut. Tähän sisältyy sen sijaan kaikki eräännytetyt ja tuomion saaneet kulutus- ja muut luotot, pikavipit, osamaksut, vuokrarästit yms. yms. 

Koko vuoden aikana ulosotossa oli kaikkiaan 531.509 henkilöä, joista 282.701 henkilön osalta ulosotto on päättynyt vuoden 2024 aikana. 

Se, että ulosotto on päättynyt, ei välttämättä tarkoita, että ulosottovelka on maksettu pois vaan ulosottoasia on poistunut aktiivisista perittävistä. Toki iso osa on pieniä esim. pysäköintisakkoja, veroja tai terveyskeskusmaksuja, jotka maksetaan kerralla pois. 

Varsin tavallista on, että velallinen todetaan ulosottoselvityksessä varattomaksi eli ulosotolle muodostuu varattomuuseste. Tällöin velka siirtyy passiivisiin asioihin, josta se nousee uudelleen aktiiviseksi, mikäli velalliselle syntyy tuloja, mistä voi ulosmitata (esim. palkkatuloa). Jos kyseessä on normaali ulosmittaus eikä suppea, niin asia aktivoituu myös mikäli velallinen saa varallisuutta (esim. perintö). Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata vain toistuvaistuloa sekä sellaista varallisuutta, mitä ei tarvitse muuttaa rahaksi. Asia voi päättyä myös velkojan peruutukseen. Velkoja voi pyytää saatavansa merkitsemistä passiivirekisteriin kahden vuoden ajaksi ja jos sinä aikana velalliselta löytyy ulosmitattavaa omaisuutta, velkoja voi saada saatavansa perityksi. 

Velallisia, joiden ulosottovelka on korkeintaan 1.000 euroa, on 37 % kaikista  ulosottovelallisista. Nämä pienet alle tonnin velat usein pystytäänkin maksamaan pois nopeasti. 

Sen sijaan kun tarkastellaan perittävänä olevaa ulosottovelkaa, joka on keskimäärin 29.000 euroa velallista kohti, se selvästi viittaa pitkäkestoisempaan ulosottoon. Harvalla on varaa maksaa 29.000 euron edestä ulosottovelkaa vuodessa. 

Maksamalla ulosotosta pois selvinneiden uusien vuonna 2024 tulleiden asioiden osalta oli 51,9 % ja varattomaksi todettiin 10,7 %. Näin ollen ulosoton asiakkaaksi jäi vielä ainakin seuraavalle vuodelle 62,6 % uusista velallisista. Luvut koskevat vain luonnollisia henkilöitä. 

Sitten kun tarkastellaan vanhoja velallisia viime vuodelta eli sellaisia henkilöitä, joilla on ollut ulosottovelkaa jo ennen vuotta 2024, niin heistä maksamalla selvinneitä velallisia oli 30,8 % ja varattomia/ tuntemattomia oli 32,6 %. 

Tästä voimme päätellä, että loput 36,6 % vanhoista velallisista eivät selvinneet veloistaan maksamalla, vaan kuuluvat pitkäkestoisemman ulosoton piiriin. Tämä tarkoittaa 194.447 henkilöä. Lisäksi toki noista vuoden 2024 aikana tulleista uusista velallisista osa tulee jäämään pidemmäksi aikaa ulosoton piiriin, joten luku on todellisuudessa suurempi. Vireillä olevia ulosottovelallisia oli vuonna 2024 keskimäärin 257.676 henkilöä. 13,6 %:lla tästä määrästä velkamäärä oli yli 50.000 euroa. Tämä tarkoittaa yli 35.000 henkilöä. 

Mieti, maassamme on yli 35.000 henkilöä, joilla on ulosottovelkaa yli 50.000 euroa. Lisäksi meillä on yli 56.400 henkilöä, joiden ulosottovelka sijoittuu välille 10.000 - 49.999 euroa. Näin ollen yli 10.000 euroa pitkäkestoista ulosottovelkaa on yli 91.400 henkilöllä. Se on aika paljon se. Tuohon lukuun sisältyy niin monta henkilökohtaista tragediaa, niin paljon epätoivoa, epäonnistumisen tunnetta ja vähävaraisuutta. 

Jos joku vielä tulee päin naamaa sanomaan, että ylivelkaantuminen on vain pieni marginaalinen ilmiö, niin lupaan, että hermostun - voin vaikka motata. 

Piinasta huolimatta hyvää pääsiäisen aikaa teille kaikille lukijoilleni!

Photo by Erika Varga Pixabay

Merkkipäivä

Blogiani on luettu jo yli 200 000 kertaa! Jee! Hieno saavutus, en olisi tähän uskonut kun vuonna 2019 tätä rupeamaa aloittelin. 

Tuhannet kiitokset kaikille lukijoilleni! 

Tämä on ollut hankala ja välillä tosi epämiellyttäväkin matka, kun täysin untuvikkona törmäsin ulosottoon - se ei ollut mikään miellyttävä törmäys, täytyy myöntää. Ulosottoon joutuminen on jotain niin kamalaa, etten olisi osannut edes kuvitella. 

Mutta, kun aikaa kului ja asioita selvitteli ja pääsi hieman yli epäonnistumisen ja häpeän tunteista (huom. hieman, en ole vieläkään täysin päässyt), niin huomasin, että elämä kuitenkin jatkui kaikesta paskasta huolimatta. Eihän elämä vieläkään ole palannut ennalleen enkä usko, että koskaan palaakaan, sen verran kovan kolhun luottamukseeni tulevaisuuteen tämä on aiheuttanut, mutta eteenpäin pyritään menemään koko ajan.

Nyt olen maksanut velkajärjestelyn maksuohjelman mukaisia maksuja kahdeksan kuukauden ajan ja vielä on yli kuusi vuotta jäljellä. Helppoa ei ole, sen voin sanoa, mutta loppu kuitenkin häämöttää jossain, se helpottaa. Ei ole enää sellainen sumuinen ja epäselvä tulevaisuus, että koska ne velat vanhenevat lopullisesti ja lähteekö koti ulosottoon ennen sitä. 

Nyt haluaisin kysyä teiltä, rakkaat lukijat, mistä haluatte minun kirjoittavan blogissa. Laittakaa juttuvinkkejä kommenttikenttään ihan nimettömänä, mikä teitä askarruttaa ja mistä haluatte saada lisää tietoa. 

Pyrin jatkossakin kirjoittamaan ajankohtaisista velkaantumiseen, ulosottoon ja velkajärjestelyyn liittyvistä asioista sekä lisäksi kertomaan omista kokemuksistani ja matkani edistymisestä velkajärjestelyn maksuohjelmaa suorittaessani. Eli toisin sanoen ainakin seuraavat kuusi vuotta tulen olemaan täällä ilonanne ja totuuden torvenanne. 

Ottakaa rohkeasti yhteyttä kommentoimalla tätä postausta! Jatketaan yhdessä matkaa rohkeasti päät ylhäällä ylivelkaantumisen viidakossa! Katse eteenpäin! 💪

 

Photo by Pixabay

Ystävälle voi kertoa kaikesta

Näin ystävänpäivän kunniaksi ajattelin muistuttaa erittäin tärkeästä asiasta, nimittäin ystävistä. 

Jokainen tarvitsee ystävän ja vain yksi ystävä riittää. Jos ystäviä on useampia tai jopa runsaammin, se ei haittaa ollenkaan, sillä ystävyys kertaantuu ja ystävyydestä riittää kyllä kaikille. Korostan kuitenkin sitä, että yksi ystävä riittää. Tiedän, että maassamme on paljon yksinäisiä ihmisiä ja joillain ei ole edes tätä yhtä tärkeää ystävää. 

Ystävän kanssa on ihana jakaa onnen ja ilon hetkiä, mutta ystävän merkitys korostuu, kun jaossa onkin niitä surun ja epätoivon hetkiä. On hetkiä, jolloin ihminen tarvitsee toisen ihmisen tukea enemmän kuin koskaan. Ulosottoon joutuminen ja velkataakan kanssa eläminen on suuri inhimillinen tragedia ja siitä johtuva musertava epäonnistumisen ja epätoivon tunne on valtava taakka yksin kannettavaksi. Jos asiasta pystyy keskustelemaan ystävän kanssa, se helpottaa oloa aivan valtavasti. Yksin ei tarvitse kantaa kaikkea. 

Tiedän, että häpeän tunne, mikä raha-asioissa epäonnistumiseen liittyy, on aivan valtava, eikä asioista ole siksi helppoa puhua kenellekään, ei edes parhaimmille ystäville. Tai ehkäpä vaikeinta onkin puhua juuri heille. 

Jos ystävää, kenelle asioista puhuisi, ei kerta kaikkiaan ole, tai ei koe pystyvänsä avautumaan hänelle, kannattaa hakeutua jonkun ammattiauttajan puheille, koska jos näitä asioita vatvoo vain yksin omassa päässä, se ei tee hyvää mielenterveydelle. Suosittelen lämpimästi jakamaan taakkaa jonkun kanssa, eikä patoamaan kaikkea sisälle. 

On tosi kurjaa, jos joku päätyy epätoivoiseen ratkaisuun vain raha-asioiden solmuun menemisen vuoksi. Elämä on liian arvokas asia pois heitettäväksi pelkän rahan aiheuttamien harmien vuoksi. Raha ei ole niin ihmeellinen asia. Rahalla ei esimerkiksi saa ostettua ystäviä. Jos sinulla on yksikin hyvä ystävä, olet rikas. 

Jaksamista kaikille ja hyvää ystävänpäivää! 

Photo by Pixabay

Mietitkö velkajärjestelyä omaan tilanteeseesi?

Aika monella suomalaisella on tällä hetkellä haasteita velkojen maksamisessa ja nimenomaan siltä kantilta, että vaikka halua maksaa olisikin, niin rahaa ei ole entiseen malliin käytettävissä. Hintojen kallistumisen ja palkkojen ostovoiman heikentymisen vuoksi palkka ei meinaa millään riittää kaikkiin pakollisiin menoihin. 

Tiedän, että moni ylivelkaantunut miettiikin nyt erilaisia vaihtoehtoja velkakurimuksesta selviämiseen ja velkajärjestelykin on tullut mieleen. Sellainen asia, mikä kannattaa muistaa on, että käräjäoikeuden myöntämä velkajärjestely on aina erilaisista velkojen järjestelykeinoista se viimeisin eli veloista ei millään muulla keinolla pysty selviämään. 

Monella kuitenkaan velkamäärä ei ole ylitsepääsemättömän suuri ja kun velkajärjestelyhakemusta varten selvitetään ensin henkilön kaikki velat (velkaneuvoja voi tehdä tämän), nähdään, millainen loppusumma veloista muodostuu. Mikäli summa on alle 34.000 euroa, voi vaihtoehtona miettiä ja hakea myöskin Takuu-Säätiön myöntämää takausta eli vapaaehtoista velkojen järjestelyä. 

Oleellista varsinaista käräjäoikeudelta haettavaa velkajärjestelyä mietittäessä on joka tapauksessa se, että

a) sinulla on säännölliset tulot ja maksukykyä tai vaihtoehtoisesti säännöllinen taloustilanne, joka ei tule muuttumaan tulevaisuudessa, eikä sinulla ole riittävästi maksukykyä (tällöin voi olla mahdollista päästä velkajärjestelyyn ns. nollaohjelmalla)

b) velkojen kokonaismäärästä tai lukumäärästä johtuen velkojen maksu ei ole mahdollista kohtuullisessa ajassa. Tämä kohtuullisen ajan määritelmä on joustava ja se katsotaan tapauskohtaisesti, mutta jos velat pystyy melko lyhyessä ajassa (ehkä esim. n. 5-7 vuodessa) maksamaan ulosoton kautta pois, niin ei välttämättä pääse velkajärjestelyyn.

c) muut velkojen järjestelyn mahdollisuudet on tutkittu, eikä niistä mikään sovellu tapaukseen.

d) sinun pitää olla maksanut velkoja riittävän pitkän ajan eli osoitettava käräjäoikeudelle, että olet velkoja pyrkinyt hoitamaan mahdollisuuksien rajoissa niin paljon kuin pystyt. Jos velat ovat hyvin tuoreita, velkajärjestelyyn on vaikea päästä. Tuo riittävän pitkä aika on myös joustava ja tapauskohtainen, itselläni esimerkiksi käräjäoikeus totesi, että viisi vuotta ei ollut vielä riittävän pitkä aika eli velkaantumisesta kulunut aika ei puoltanut velkajärjestelyä. Toki pääsin velkajärjestelyyn kokonaisharkinnan vuoksi, mutta tuo kulunut aika olisi pitänyt olla pidempi puoltaakseen järjestelyä. 

Kannattaa aloittaa tosiaan selvittämällä ensin kaikki velat ja kuinka suuri summa ja kuinka monelle velkojalle sitä velkaa oikein todellisuudessa on. Tämän voi tehdä itsekin, mutta suosittelen ottamaan velkaneuvojaan yhteyttä ja lähtemään ammattilaisen avustuksella liikkeelle. Velkojen selvittäminen on iso urakka tavalliselle kansalaisellekin, saati sitten voimavarat vähissä olevalle ylivelkaantuneelle. 

Velkojen selvittely kannattaa aloittaa ulosotosta lataamalla "Velallisen ulosottoasiat"-tuloste.  Velkojen selvittelyssä auttaa tämä uusi positiivinen luottorekisteri (joka ei mielestäni ole yhtään positiivinen, näin velallisen kannalta katsottuna ja sisältää mm. hirveästi virheitä) sekä luottotietorekisterit Suomen Asiakastieto ja Dun&Bradstreet. Niistä saat listaukset kaikista veloista, joista on ilmoitettu maksuviive tai on aiheutunut maksuhäiriömerkintä. Niiden lisäksi tulisi kaikki velat selvittääkseen käydä läpi kaikki perintätoimistot (kukin erikseen) ja pyytää sieltä avoimet velkatiedot, muista pyytää myös jälkiperinnästä. 

Perintätoimistoilla on perinteisesti ollut sellainen "tapa", että kaikista veloista ei välttämättä ole haettu tuomiota eikä välttämättä laitettu ulosottoperintään. Kannattaa varautua siihen, että kun ulosotto on tyhjäksi maksettu, hetken päästä ponnahtaa taas uusi velka joltain perintätoimistolta maksettavaksi. Huom. Jos olet pitänyt tarkkaa kirjaa kaikista maksamattomista laskuistasi ja veloistasi, ei tällaisia yllätyksiä pääse tulemaankaan. Suurin osa ylivelkaantuneista on kuitenkin jossain vaiheessa menettänyt hallinnan raha-asioista, eikä ole enää tarkalleen kartalla, minne kaikkialle on velkaa ja kuinka paljon. 

Tähän väliin sopii  hyvin seuraava totuus: laskut muuttuvat veloiksi, kun niiden eräpäivä on ohitettu. 

Käräjäoikeudelta haettavassa velkajärjestelyssä on se ylivertaisen hyvä puoli muihin vapaaehtoisiin velkojen järjestelykeinoihin verrattuna, että kaikki velat ovat siinä mukana, joten velkajärjestelyn päätyttyä sellaista velkaa, joka on syntynyt ennen velkajärjestelyn alkamista, ei voi enää lain mukaan periä (vaikka sitä ei velkoja olisi ilmoittanut). Tästä syystä perintätoimistotkin yleensä ilmoittavat kaikki velat ja jälkiperinnän velat velkaneuvojalle velkajärjestelyhakemusta varten. Velkajärjestelyn aikana sinne voidaan lisätä velka, joka on jäänyt sieltä puuttumaan.  Ihminen on todellakin velaton velkajärjestelyn päättymisen jälkeen (olettaen tietysti, ettei uutta velkaa ole järjestelyn aikana syntynyt ja mahdolliset lisäsuoritukset on suoritettu).  

Lue myös aikaisemmat postaukseni Veloista eroon velkajärjestelyllä ja Miten velkajärjestely toimii? Näistä saat lisätietoa aiheesta. Blogista löytyy myös paljon muita postauksia velkajärjestelyyn ja muihin velkojen järjestelykeinoihin sekä omiin kokemuksiini liittyen. 

Photo by Pixabay

Miten vuosi 2024 meni?

Nyt olisi taas aika tehdä vähän yhteenvetoa viime vuodesta. 

Ennen numerodataa, viime vuonna tosiaan pääsin ulosoton syövereistä velkajärjestelyyn. Velkajärjestely alkoi tammikuun lopussa 2024, mutta maksusuunnitelma vahvistettiin vasta 1.8.24 alkaen, joten velkajärjestelymaksut ehtivät rullata viisi kuukautta viime vuoden aikana.

Ulosottoa ei siis mennyt kuin tammikuussa 2024, jolloin maksoin ulosottoon 1.170,87 euroa. Sitten helmikuusta-heinäkuuhun (6 kk) ulosottoon tilitetyt varat  yht. 5.253,49 euroa ulosottomies säilytti asiakasvaratilillä odottamassa velkajärjestelyn maksuohjelman alkamista. Eli ne eivät menneet velkojen maksuun, niitä ei tilitetty velkojille.

Kun maksusuunnitelma oli vahvistettu käräjäoikeudessa, tuosta "säästöön" jääneestä summasta ulosotto tilitti selvittäjälle  hänen palkkionsa (2.645,02 euroa) ja palautti minulle loput 2.608,47 euroa. Tuosta summasta maksoin vielä maksuohjelman mukaisesti asuntolainan kertyneet korkokulut siltä osin kun niitä ei ollut suoritettu (tämä oli n. 900 €)  ja loput rahat sain pitää. 

Velkajärjestelyyn sisältyvät siis kaikki velat, myös osuuteni (1/2) asuntolainasta. Velkajärjestelyn kokonaiskesto C-velkojen (vakuudettomat velat) osalta on 6 vuotta ja 9 kuukautta. Asuntolainan maksu menee alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan. 

Vuonna 2024 suoritin 5 kuukauden maksuohjelmamaksut, yhteensä n. 4.400 euroa. Enää 6 vuotta ja 4 kk jäljellä (tai tällä hetkellä itse asiassa vain 6 vuotta ja 3 kk). Maksuohjelman mukaiset maksut vaihtelevat jonkin verran kuukausittain, mutta maksan kuukaudessa yhteensä n. 1.340 euroa. Ja noita c-velkoja maksan siis ohjelman aikana yhteensä n. 78.000 euroa plus sitten vielä asuntolainan lyhennykset tuohon päälle (asuntolainan omaa osuuttani on jäljellä vielä n. 33.000 euroa). 

Velkajärjestelyssä leikattiin velkoja n.49.000 euroa eli sen verran velkoja sain anteeksi, eikä niitä tarvitse maksaa. Mutta kyllä tässä maksamista on vielä tuossa jäljelle jääneessä 78.000 eurossakin, eli helpolla ei tässä pääse. Itse asiassa minulla menee enemmän velkojen maksuun kuukausittain rahaa nyt kuin ulosotossa.  Tiukemmalla talous siis. Ja loppujen lopuksi kun nähdään paljonko tulee mahdollisesti lisäsuorituksia vielä velkajärjestelyn aikana maksettavaksi, niin nähdään paljonko sain velkoja loppupeleissä anteeksi. 

Kuitenkin, hyvää tässä on se, että velat eivät enää kasva korkoa vaan velkasumma on ikään kuin jäädytetty velkajärjestelyn alkamispäivään (ei ole kasvanut korkoa enää helmikuusta 2024 alkaen) ja se jääköntti lyhenee koko ajan, kuukausi kuukaudelta olen lähempänä veloista vapautumista. Ulosotossa suurin osa kuukausittaisesta ulosmittaussummasta olisi edelleen mennyt korkoihin, jolloin velka ei olisi juurikaan lyhentynyt. 

Sieltä se aurinko joskus vielä nousee.

Photo by Pixabay

 

Pientä apua ulosottovelalliselle vuonna 2025

Vuoden viimeistä päivää viedään. Mihin ihmeeseen se tämäkin vuosi taas katosi? Uutta vuotta toivotellaan tervetulleeksi ensi yönä. 

Vuonna 2025 tulee muutamia pieniä helpotuksia ulosottovelallisille sekä velkajärjestelyssä oleville, nimittäin velallisen suojaosuus nousee hieman. Vuonna 2025 ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esimerkiksi lapsen) osalta. Vertailuksi vuoden 2024 vastaavat luvut: 32,56 €/pv + 9,52 €/hlö. 

Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus on näin ollen 986,40 euroa kuukaudessa vuonna 2025 (vuonna 2024 tämä oli 976,80 €/kk). 

Kovin suuria riemunkiljahduksia tämä tuskin aiheuttanee, mutta ei sentään mennä toiseen suuntaan. 

Myös velkajärjestelyssä huomioon otettavien välttämättömien elinkustannusten rahamääriä korotetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan maksuvaraa laskettaessa ensi vuoden alusta alkaen 715 euroa kuukaudessa (vuonna 2024 tämä oli 707 €). 

Huom. Tarkennus: velkajärjestelyn elinkustannusten korotus koskee siis vain uusia tai vireillä olevia maksuohjelmia. Voimassa olevat maksuohjelmat jatkuvat siis ennallaan järjestelyn loppuun asti tai mikäli niitä joudutaan jostain syystä muuttamaan. 

Ulosoton viivästyskorko ajalla 1.1.-30.6.2025 on 10,5 % (3,5 % +7 %). Tämä on toki oikein hyvä uutinen, koska vuonna 2024 tuo korko oli 11,5 %. Ja vielä parempaa on onneksi odotettavissa eli toivotaan, että Euroopan Keskuspankki jatkaa koronlaskujaan ja niitä tapahtuu jo ennen 30.6, jolloin taas vahvistetaan seuraavan puolivuotiskauden viivästyskorko. Toiveissa on, että viivästyskorko laskee jo tuolle toiselle vuosipuoliskolle lisää. Tuo yhden prosenttiyksikön muutos alaspäin viivästyskorossa vaikuttaa varsinkin suurissa ulosottoveloissa todella merkittävästi. 

Esimerkiksi 100.000 euron ulosottovelalle 11,5 %:n korko tekee 945,12 € kuukaudessa (laskettu 30 pv mukaan) ja 10,5 %:n viivästyskorolla 862,94 € eli 82,18 euroa kuukaudessa menee vähemmän korkoihin. Tämä tekee vuodessa jo 986,16 euroa. 

Joku tuolla aiemmassa postauksessa jo kyselikin, koska viivästyskorosta tulee tietoa. Suomen Pankin nettisivuilta löytyy aina tiedot voimassaolevasta viivästyskorosta sekä korkohistoria. Tällä kertaa Suomen Pankki vahvisti viivästyskoron ajalle 1.1.-30.6.2025 eilen maanantaina 30.12. 2024 eli tämä tapahtuu yleensä aika lähellä korkojakson voimaantulopäivää. 

Pidetään peukkuja, että korot jatkavat laskuaan! 

Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta! 

Jatketaan taas ensi vuonna!

Photo by Pixabay

Kannattaako velat päästää ulosottoon?

Tällaisen kysymyksen kanssa aika moni painiskelee tälläkin hetkellä. Nykyisen hallituksen armottoman "köyhät kyykkyyn"-hallitusohjelman myötä tämä kysymys tulee  jatkossa entistä useammalle ajankohtaiseksi. 

Tätä asiaa olen pohdiskellut jo aiemminkin tässä blogissa, mutta käsitelläänpä tätä kysymystä vielä eri näkökulmista. Uskoisin, että tästä voi olla apua, kun omaa tilannettaan pohtii.

Yksiselitteinen vastaukseni reilun viiden vuoden kokemuksella on: ei kannata, jos ei ole aivan pakko. On tilanteita, jolloin tällaista asiaa ei edes tarvitse miettiä, kun vaihtoehtoja ei enää ole. Mikäli et kerta kaikkiaan selviä veloistasi, velkojat kyllä hakevat veloille tuomion ja laittavat ne ulosottoon. Toki kannattaa muistaa, että velkojien ei ole mikään pakko hakea saataviaan ulosoton kautta, mutta oman kokemukseni mukaan ne varsin usein sinne melko nopeasti laitetaan. 

Mutta jos vaan mitenkään pystyt hoitamaan velkojasi sopimalla velkojiesi kanssa, niin tee ihmeessä maksusuunnitelma/-t veloista joko alkuperäisen velkojan tai mikäli velka on mennyt jo perintään, perintätoimiston kanssa. 

Mikäli sinulla on velkoja useampaan suuntaan, laske paljonko kuukaudessa pystyt velkoja maksamaan ja jaa tämä summa kaikkien velkojen kesken esimerkiksi avoimen velkasaldon suhteessa.  Tämän ehdotuksen voit esittää velkojille. He joko suostuvat siihen tai sitten eivät, voit joka tapauksessa maksaa tuon laskemasi ehdotuksen mukaan heille ainakin niin pitkään, kunnes tuomio on annettu ja velka siirtynyt ulosottoon. Sen jälkeenhän ulosotto päättää miten sinulta ulosmitatut rahat jaetaan velkojen kesken. Tämä kuitenkin osoittaa, että olet yrittänyt sopia veloista ja hoitanut niitä parhaan mahdollisen kykysi mukaan. Ei kannata koskaan nostaa käsiä ylös, ettei voisi muka tehdä mitään, vaan kääriä hihat ja tehdä minkä voi. Tästä on varmasti apua koko matkallasi veloista eroon pääsemiseksi. Asenne ratkaisee aina - tässäkin tilanteessa.

Yksi syy, miksi ulosottoa kannattaa karttaa, jos mahdollista: sinun oma päätäntävaltasi omista asioistasi loppuu siihen. Ulosotossa joku muu päättää puolestasi ensinnäkin kuinka paljon rahaa sinulle kuukaudessa jää ulosoton jälkeen ja toisekseen miten nuo sinulta ulosmitatut varat jaetaan velkojien kesken. 

Ensimmäiset kaksi vuotta ulosotossa menevät taulukkomaksut jokaisesta maksukerrasta jokaisen velan osalta, johon varoja kohdennetaan ulosoton toimesta. Näistä kertyy aika paljon ylimääräisiä kuluja velan ja korkojen päälle. Yksi ärsyttävä asia tässä kohtaa oli se, kun ulosottomies kohdisti suorituksia eri veloille aina siten, että jouduit maksamaan kaikkein  eniten taulukkomaksuja, vaikka toisella tavalla kohdistettuina olisi voinut saada enemmän rahaa itse velkojen lyhennyksiin taulukkomaksujen sijaan. Toki ulosotossa on tietty järjestys, miten varat tulee kohdentaa eri velkojen kesken, mutta aika paljon olisi voinut optimoimalla säästää taulukkomaksuissa ja lyhentää enemmän velkoja. Huom. Tätä taulukkomaksujen optimointia voi itse harrastaa silloin, kun maksaa vapaaehtoisia suorituksia ulosottoon, koska kaikista vapaaehtoisista suorituksista menee aina taulukkomaksut tuon kahden vuoden jälkeenkin. 

Jonkin verran lisäkuluja tulee myös velkasumman päälle sen siirtyessä ulosottoon, koska velkojan tulee ensin hakea tuo tuomio velalle ja nuo oikeudenkäyntikulut (115-246 €) tulevat myös siihen päälle, samoin kuin perintätoimiston perimistoimien kulut, myös haastehakemuksesta he veloittavat omat kulunsa. 

Ulosotossa kertyy viivästyskorkoa velkasummalle, tällä hetkellä koron määrä on 11,5 %. Kun mietit, päästätkö velat ulosottoon, vertaa korkoja. Jos velkasi korko on suurempi, esimerkiksi 20 %, toki tuo lain mukainen viivästyskorko on huomattavasti alhaisempi. Huomioi tässä kuitenkin se, että jos lainasi on jo eräännytetty ja siirretty perintätoimiston perittäväksi, siihen sovelletaan jo tälläkin hetkellä tuota yleistä viivästyskorkoa 11,5 % eli sillä ei ole merkitystä. 

Lisäksi ulosottovelallisten näköpiirissä on tällä hetkellä, että viivästyskorko laskee tuosta ensi vuodelle. Tämän hetken tilanteen mukaan korko olisi 10,5 % ja toiveita on, että EKP laskee korkoa vielä joulukuussa, jolloin se saattaa olla tätä alempikin. Luultavasti ei kuitenkaan ole, jos koronlasku ei ole enempää kuin 0,25 prosenttiyksikköä, kuten tähän asti. 

No entäpä sitten toisinpäin ajateltuna? Jos olet vakavassa velkakierteessä, jossa otat uutta velkaa maksaaksesi vanhoja velkoja, ulosotto kyllä katkaisee tehokkaasti velkakierteen maksuhäiriömerkinnän ansiosta ja vältyt ehkä vielä pahemmalta velkaongelmalta. 

Hyvää ulosotossa on myös se, että sinulle jää kuukausittain vähintään suojaosuuden verran, kaikkea ei ulosotto voi viedä. Itselläni ainakin meni velkojen hoitoon paljon enemmän rahaa kuin sitten ulosotossa eli elämiseen jäi kuitenkin enemmän, ainakin riittävästi rahaa. Ulosotossa on mahdollista saada myös vapaakuukausia, kun toistuvaissuorituksen (esim. palkka tai eläke) ulosotto on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan. 

Ulosotossa huonoa on se, että velat lyhenevät todella hitaasti ainakin alkuun, ellei sitten tulosi ole todella hyvät. Jos velkasumma on huomattavan suuri, tällä tarkoitan n.100.000 euron  tai tätä suurempia velkoja, maksat pelkästään korkoja vuodessa yli 10.000 euroa! Näin suurten velkojen osalta suosittelen lämpimästi hakeutumaan velkajärjestelyyn, heti kun se vain on mahdollista, koska viivästyskorkojen kertyminen lakkaa velkajärjestelyn aloittamispäätökseen eikä velkajärjestelyn aikana veloille kerry enää viivästyskorkoa. Tässä tulee muistaa, että velkajärjestelyyn pääsy edellyttää näyttöjä siitä, että velkoja on maksettu riittävän pitkään ennen velkajärjestelyyn hakeutumista. Tämä ei tarkoita sitä, että velkojen tulisi välttämättä olla ulosotossa, vaan yhtä lailla myös velkojien kanssa sovittuja maksusuunnitelmia, joita on hoidettu sopimuksen mukaan, voidaan pitää näyttönä velkojen maksusta. 

Vielä loppuun sen verran, että velkajärjestelyyn pääsyä arvioidaan kokonaisuutena kunkin tapauksen osalta, eikä velkajärjestelyä välttämättä myönnetä. Silti kehotan hakemaan, jos se on mahdollista. Varaa aika talous- ja velkaneuvontaan ja käy oma tilanteesi läpi velkaneuvojan kanssa. Hän osaa opastaa ja neuvoa tilanteeseesi parhaiten sopivan etenemiskeinon. 

Start digging!

Photo by Unsplash

Suomi on rekisterien luvattu maa

Monia ihmetyttää ja sekoittaa ulosottoon ja luottotietoihin liittyvät erilaiset olemassa olevat rekisterit ja rekisterimerkinnät: on ulosottorekisteri, Asiakastiedon ja Dun&Bradstreetin ylläpitämät luottotietorekisterit  ja vielä uusimpana Verohallinnon ylläpitämä Positiivinen luottotietorekisteri. Ja mikäli hakeudut/ pääset yksityishenkilön velkajärjestelyyn, löytyy vielä velkajärjestelyrekisteri. Ja nämä siis ovat vain tähän "genreen" liittyviä rekistereitä, Suomi on todellakin oikea rekisterien ja rekisterinpitäjien luvattu maa, vai mitä sanoisitte esimerkiksi koirarekisteristä. 

Eri rekisterit ja niiden erilaiset merkinnät ja eripituiset merkintöjen säilytysajat aiheuttavat usein epätietoisuutta. Yritetäänpä seuraavaksi hahmottaa vähän millaisia käytäntöjä eri rekistereillä on. 

Lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa yksityisoikeudelliselle velalle (esimerkiksi kulutusluotto) on velkojan toimesta haettu yksipuolinen tuomio käräjäoikeudesta ja velka on tullut vireille ulosottoon. Kun tuomio on lainvoimainen, velalliselle merkitään maksuhäiriömerkintä (YVK) luottotietorekisteriin. Luottotietorekistereitä ylläpitävät Suomessa Suomen Asiakastieto Oy ja Dun&Bradstreet Oy (entinen Bisnode Oy). 

Jo tätä ennen on tuon saman velan osalta tehty merkintä maksuviiveestä positiiviseen luottotietorekisteriin siinä vaiheessa, kun maksuerän maksu on viivästynyt yli 60 päivää. Luotonantaja poistaa tiedon maksuviiveestä, kun viivästynyt maksuerä on kokonaan maksettu pois tai sen hoitamiseksi on sovittu uusi maksuohjelma.  

Kun velka sitten on ulosotossa, se näkyy velallisen ulosottorekisterissä. Ulosoton tiedot ovat julkisia, joten sieltä saa pyytämällä henkilön ulosottotiedot. Itse voi omat tiedot tarkistaa ulosoton sähköisestä asioinnista, josta saa ladattua velallisen ulosottoasiat-tulosteen. 

Ulosotossa merkinnät säilyvät neljä vuotta. Velallisen ulosottoasiat -tulosteelta näkyy aina neljän viimeisen vuoden merkinnät. Ne on merkitty joko vireillä oleviksi asioiksi tai päättyneiksi asioiksi. Kun tilanne on sellainen, että kaikki asiat ovat päättyneitä ja maksettuja tai vanhentuneita (jotta eivät palaa vireille myöhemmin), käytännössä neljä vuotta viimeisestä päättyneeksi merkitystä asiasta, niin tuo velallisen ulosottoasiat-tuloste on tyhjä. 

Selvennetään vielä sen verran, että osa asioista voi esimerkiksi varattomuusesteen vuoksi siirtyä passiivisiin asioihin ja palautua aktiiviseksi taas, kun velalliselta saadaan velkaa jälleen perittyä esimerkiksi veronpalautuksista tai toistuvaistulosta. Ja jos asia on vielä neljän vuoden päästä avoinna eli velkaa ei ole maksettu, toki merkintä näkyy vielä niin kauan kuin asia on maksettu tai vanhentunut ja päättynyt. 

Huomio vielä, vaikka ulosottorekisterissä olisi vielä merkintöjä näkyvissä, luottotiedot voivat silti olla jo palautuneet, kun velat on maksettu. Samoin positiivisessa luottotietorekisterissä voi olla merkintöjä maksuviiveistä tms. vaikka luottotiedot ovat vielä kunnossa. Sitten luottotietorekisterissä oleva maksuhäiriömerkintä on se, joka varsinaisesti ja varsin tehokkaasti estää luotonsaannin. Toki luotonantajat tutustuvat myös positiiviseen luottotietorekisteriin ja tekevät (ainakin pitäisi tehdä) aina kokonaisarvion luotonannosta. Tähän kokonaisarvioon liittyy vielä se, että vaikka luottotiedot ovat täysin puhtaat, se ei ole tae siitä, että luotonantaja myöntää luoton, vaan siihen vaikuttaa lisäksi henkilön tulot ja menot, työsuhteen laatu ja kesto yms. asiat.

Maksuhäiriömerkintöjen tallennusaika luottotietorekisterissä on kolme vuotta lukuun ottamatta kulutusluottohäiriömerkintöjä (OSP, osamaksusopimukseen liittyvä maksuhäiriö ja LKP, luottokorttiin liittyvä maksuhäiriö), joiden rekisteröintiaika on 2 vuotta. Maksuhäiriömerkinnät luottotietorekisterissä poistuvat viimeistään 30 pv kuluttua siitä hetkestä, kun rekisterinpitäjälle on tullut tieto velan maksusta (ns. ref-merkintä velalle). 

Itselläni on ulosoton saldo nyt pyöreä nolla, avoimia asioita ei ole, mutta merkinnät näkyvät vielä. Kaikissa velkajärjestelyyn siirtyneissä asioissa on merkintä vireilläolon päättyminen: Muu este, Vahvistettu velkajärjestely. Koska vireilläoloaika on päättynyt heinäkuun lopussa 2024, nämä merkinnät näkyvät tasan neljä vuotta siitä eteenpäin vielä ulosottorekisterissä. 

Velkajärjestely näkyy myös velkajärjestelyrekisterissä, jonne merkitään velkajärjestelyn hakeminen, maksuohjelman vahvistaminen, mahdolliset muutokset maksuohjelmaan sekä mahdollinen maksuohjelman raukeaminen. Merkinnät poistuvat, kun maksuohjelma päättyy.

Positiivisessa luottotietorekisterissä on tiedot kaikista henkilön avoimista lainoista, kuten asuntolaina, autolaina, kulutusluotot, luottokortit, opintolaina sekä osamaksurahoitukset.

Merkinnät säilyvät niin pitkään kuin luottoa on maksamatta. Rekisteriin ilmoitetaan myös maksetut lyhennykset sekä tieto luoton päättymisestä. Luottojen tiedot poistetaan rekisteristä kahden vuoden kuluttua luoton päättymisestä tai luoton mitätöimisestä.

Jäikö vielä jokin asia epäselväksi tai puuttumaan? 

Kommentoi kommenttikenttään. 

Photo by Pixabay

Ulosottoon tulee koko ajan lisää ylivelkaantuneita ihmisiä

Ulosottoon tulee koko ajan lisää ylivelkaantuneita ihmisiä. Tällaiseen aiheeseen liittyvää tajunnanvirtaa tällä kertaa luvassa.  

Pohjustetaanpa hieman ensin. Kun itse jouduin ulosoton asiakkaaksi keväällä 2019, ajattelin jotenkin, että olen viimeistä "sukupolvea", joka sinne tuollaisen huikean pikavippi/kulutusluottopotin kanssa joutuu. Perustelen tätä sillä, että sen jälkeen tulivat voimaan korkokatot kulutusluotoille (ensin vuonna 2013 51 % alle 2000 euron lainoille, tällä hetkellä 15 %+korkolain mukainen viitekorko, max.20 % kaikille kulutusluotoille), pikavippien markkinointikiellot ym. kaikki sellaiset olennaiset muutokset luotonantoon, joiden ainakin luulisi vähentävän ylivelkaantumista. Ja sellaiset hurjat korot ja kulut, mitä minullakin aikanaan luotoissa oli, jäivät historiaan. 

Samoin ajattelin, että kuluttajien taloustieto ja taloudenhallinta ovat nykyisin paremmissa kantimissa. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että en olisi tähän tilanteeseen ajautunut, jos olisin ollut paremmin perillä asioista ja minulla olisi ollut se kaikki tieto ja ymmärrys, mikä minulla tänä päivänä näistä asioista on. Siihen liittyen, tekisin kaiken henkilökohtaiseen taloudenpitoon liittyen alusta asti aivan toisin, jos pääsisin aikakoneella matkustamaan takaisin tuonne vuoteen 2009, josta oma velkaantumishistoriani lähti pikkuhiljaa liikkeelle. Mutta lehmätkään ei lennä. 

Tänä vuonna saatiin myös positiivinen luottotietorekisteri, jonka tehtävänä on suitsia ihmisten ylivelkaantumista ja olettaisin, että mikäli luotonantajat sitä oikein käyttävät, niin myöskin tapahtuu. Kun positiivinen luottotietorekisteri oli valmisteilla, kirjoitinkin täällä blogissani, että se todennäköisesti ensin huonontaa tilannetta, ennen kuin se alkaa vaikuttamaan halutulla tavalla eli vähentämään ylivelkaantumista. Tämä johtuu siitä, että ylivelkaantuneet eivät pysty enää saamaan uusia luottoja/ järjestelylainoja eivätkä enää selviä velkojen lyhennyksistä. Velkaantumiskierre siis loppuu pakolla, kuten ulosotossakin käy. Kun luottotiedot ovat menneet, et enää saa sitä uutta lainaa, jolla maksat vanhoja pois ja pääsisit vielä kuukauden pari eteenpäin... Tämä on sinällään erittäin positiivinen ja hyvä asia jokaiselle ylivelkaantuneelle, vaikkei se sillä hetkellä siltä tunnukaan. Päinvastoin, tuntuu kuin maailma romahtaisi. 

Positiivinen luottotietorekisteri siis katkaisee, toimiessaan odotetulla tavalla ja oikein, velkakierteen jo ennen kuin ihminen joutuu ulosottoon velkoineen. Ikävä kyllä rekisteri ei ole toiminut ihan niin kuin pitää ja muutoinkin ihmisten velkojen ja tulojen tiedot ovat olleet virheellisiä erittäin monessa tapauksessa. Moni on kärsinyt syyttä virheellisten merkintöjen vuoksi. 

Kävinpä sitten itsekin katsomassa omat tietoni tuolta rekisteristä ja havaitsin, että minullakin tiedot veloista ovat vähän miten sattuu. Tällä hetkellä, kun olen velkajärjestelyssä, jokaisen velan kohdalla pitäisi olla maininta velkajärjestelystä, eikä muissa kategorioissa (esim. eräännytetyt luotot) pitäisi olla enää velkoja. No, osassa velkoja on ilmoitettu tuo velkajärjestely, mutta ei kaikissa. En tiedä, pitäisikö tässä vaiheessa jo vaatia tietoja oikaistavaksi, vai sitten vasta, kun velkajärjestely on päättynyt, varmistaa, ettei mitään merkintöjä enää sinne avoimeksi jää. 

Tosiaan, mennäänpä tämän pohjustuksen ja sivuraiteen jälkeen takaisin asiaan eli olen  ihmisiltä saanut kuulla, että joka viikko on useampi henkilö joutunut luovuttamaan velkojensa kanssa, kun rahat eivät enää yksinkertaisesti ole riittäneet maksamaan kaikkien velkojen kuukausittaisia lyhennyksiä. Tarkkoja velkasummia en tiedä, mutta monessa tapauksessa puhutaan siellä luokkaa 50.000-100.000 euroa ja jopa yli 100.000 euroa. Todella moni on velkaantunut ensin useammalle eri taholle pienemmillä lainoilla ja osamaksuilla ja sitten yrittänyt paikata tilannetta ottamalla yleensä ulkomaisen pankin tarjoaman vakuudettoman "järjestelylainan", joka on usein annuiteettilaina, jossa ensin maksetaan pelkkiä korkoja ja kuluja alkuun lainasummasta riippuen jopa vuosia. Yleinen tilanne on, että laina ei ole vuoteen lyhentynyt lainkaan ja kun asiaa aletaan ihmetellä, selviää, että pienin mahdollinen kuukausierä sisältää vain korot ja kulut, eikä laina lyhene sillä summalla vielä ollenkaan. 

Tässä siis tehtävä teille kaikille, joilla on sellainen kulutusluotto pienimmillä mahdollisilla kuukausierillä: kannattaa tarkistaa, onko siinä kuukausierässä pääoman lyhennystä ollenkaan mukana (luultavasti ei ole). Ja jos ei ole, niin kannattaa maksaa joka ikinen kuukausi maksuerän yhteydessä vähän ekstraa (tai jos mahdollista muuttaa suoraan maksuerä isommaksi). Tällöin laina alkaa myös lyhenemään. Ja jos tosiaan on kovin tiukkaa taloudellisesti, eikä uskalla lainaerää lähteä suurentamaan, niin aina voi tuohon kuukausittaiseen erään lisätä sen verran kuin vain pystyy jostain rahaa raapimaan kasaan. Ei sen tarvitse olla joka kuukausi edes iso määrä, kymppi tai muutamia kymppejä. Kun säännöllisesti sitä tekee, niin kyllä se pääoma sieltä alkaa lyhenemään, hitaasti mutta varmasti. 

Mielenkiinnolla odotan, miltä näyttävät ulosoton tilastot tältä vuodelta, sitten kun ne joskus ensi vuoden keväällä saadaan. Vuonna 2023 oli perittävänä olleiden yksityisoikeudellisten velkojen kokonaismäärä vuoden lopussa ulosotossa yli kaksinkertaistunut verrattaessa vuoden 2017 lopun lukuihin eli kuudessa vuodessa 2,3 miljoonasta eurosta 5,3 miljoonaan euroon. Tämä korreloi suoraan siihen, että kulutusluottoja on mennyt entistä enemmän ulosottoon ja velkasummat ovat entistä suurempia. 

Toivottavasti tämä kehitys alkaa nyt toden teolla muuttua parempaan suuntaan. En välitä tilastojen kaunistumisesta tuon taivaallista, mutta ihan siellä lukujen takana olevien pienten ihmisten ahdingosta sitäkin enemmän. Toivon, että ihmiset tulisivat entistä paremmin tietoisiksi siitä, kuinka vaarallisia nuo vakuudettomat kulutusluotot ovat ja kuinka niiden kanssa voi joutua todellisiin vaikeuksiin.  

Photo by pixabay

Säästämisestä ja sijoittamisesta

Tällä kertaa haluan kirjoittaa teille vähän säästämisestä ja sijoittamisesta. 

Ulosotossa ollessaan säästämistä ei oikein voi laillisesti tehdä, vaikka rahaa sivuun vähän onnistuisi saamaankin, siitä pitää ulosottolaitos huolen. Virallisesti rahaa voi olla säästössä enintään 1,5 kertaa velallisen suojaosuuden verran, tarkemmin kaikilla pankkitileillä ja sijoituksissa yhteensä. Tästä syystä oikeastaan ainoa neuvo säästämiseen ulosotossa on, säästä rahat käteisenä sukanvarteen. 

Siltikin suosittelen jokaista ulosoton asiakasta säästämään kaikki vähäisetkin roposet, mitkä kuukaudessa jää ja keräämään ne tosiaan käteisenä jemmaan. Varsinkin ulosotossa olevalla, kun ei saa olla sitä kuuluisaa taloudellista puskuria tilillä, on tärkeää olla edes vähän rahaa säästettynä odottamattomia menoja varten. Olkoon se meno sitten auton korjauskulu, koiran yllättävä eläinlääkärikulu, jääkaapin hajoaminen tai mikä hyvänsä. Enemmän olet liemessä, jos sinulta ei sitä pientäkään puskuria löydy. 

Itse säästin toiselle tilille 500 euron summan ja loput pidin sitten käteisenä, pyrin siihen, että käteisenä on aina vähintään toinen 500 euroa. Tuhannen euron puskuri on jo huomattavasti parempi kuin ei puskuria lainkaan. Sen sijaan sen suurempiin käteisjemmailuihin en ketään kehota johtuen lainsäädännöstämme, tarkoitus ei ole eikä pidäkään olla velkojen ja ulosoton pakoileminen eikä rahan pimittäminen ulosotolta. Kaikki ylimääräinen raha, mitä sinulle jää (tuon pienen puskurin jälkeen) on syytä laittaa ulosottoon ja lyhentää velkoja ihan oma-aloitteisesti. Pääsethän näin toimien nopeammin veloista eroon, jonka jälkeen voit alkaa säästää ja sijoittaa ihan kaikessa rauhassa. 

Nyt päästään sitten tämän jutun varsinaiseen pointtiin eli sijoittamiseen 

Tänä päivänä sijoittamisesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, todella paljon enemmän kuin aikaisemmin. Muistan aina, kun olin itse nuorena työelämää aloittelevana työntekijänä paikallisessa pankissa töissä, elettiin jotain 80-luvun loppua - 90-luvun alkua. Eipä tuolloin vielä sijoittamisesta juurikaan puhuttu, pankissakin oli tasan yksi henkilö sijoitusosastolla, joka palveli lähinnä varakkaita private banking-asiakkaita. Sijoittaminen oli tuolloin vain rikkaiden ihmisten puuhaa. 

Sieltä varmaan minulle on jäänytkin ajatusmalli, että sijoittaminen on mahdollista vain rikkaille. Tässä 2010–2020-lukujen aikana vasta oikeastaan on sijoittamisesta tullut laajemmin ns. tavallisen kansalaisen hommaa. Mutta ei vieläkään kaikkien, eikä ulosotossa oleva voi myöskään sijoittaa. Tai voi toki, mutta eiköhän sijoitetut roposet sitten ulosmitata jossain vaiheessa eli siitä ei ole sellaista hyötyä mitä sijoittamisella haetaan eli pitkäjänteistä tuottoa sijoitetuilla varoille. 

Kun mietitään säästämisen ja sijoittamisen eroa, miellän sen itse siten, että lyhytaikaista päivittäisen elämän varapuskuria kerään säästötilille, josta säästöt ovat helposti ja nopeasti nostettavissa, kun tarve vaatii. Sijoittamiseen laitan ne varat, mitä en välttämättä tarvitse, eikä niitä ole tarkoitus nostaa ainakaan lähimpään kahteenkymmeneen vuoteen (siksi itselläni tässä vaiheessa hyvin pieni summa kuukaudessa). Joku sanoi, että sijoittaa voi sen verran, mitä on vara menettää eli jokapäiväinen elämä jatkuu normaalisti sijoitusten menettämisen jälkeenkin.   

Alkutaipaleeni sijoittajana

Itse aloitin sijoittajanurani viime vuoden marraskuussa, yhä odotellessani velkajärjestelypäätöstä (hakemus oli tehty jo helmikuussa). Ajattelin, että nyt aloitan, vaikka ei velkajärjestelyä myönnettäisikään ja vaikka ulosotto veisi sitten nuo kaikki sijoittamani varat. Mietin, että siellähän ovat säästössä ja menevät sitten hyvään tarkoitukseen eli velkojen maksuun, joten minulla ei ole tässä mitään menetettävää. 

Avasin siis Nordnet:iin arvo-osuustilin ja tein kuukausisäästösopimuksen rahastoon. Pienin mahdollinen summa, jolla yhtä rahastoa voi ostaa, on 15 euroa. Joten 15 euroa menee automaattisesti joka kuukausi valitsemaani indeksirahastoon, joka muuten on Nordnet USA Indeksi. Tähän mennessä sinne on kertynyt 10 kk-erää eli 150 euroa. Jeeee! Ja vähän korkoja päälle.

Tosiaan, kuten tiedätte, pääsin vihdoin velkajärjestelyyn, joten ulosotto ei vienyt tätä (varsin merkittävää, hih) sijoituspottiani. Nyt tein sitten seuraavan liikkeen ja tuplasin kuukausisäästösumman syyskuusta alkaen 30 euroon ja otin mukaan toisen rahaston, Nordnet Suomi Indeksirahaston, johon menee sitten tuo toinen 15 euroa. Salkun hajautusta, nääs. 

Tuo 30 euroa/kk on minulle hyvinkin merkittävän kokoinen summa tällä hetkellä, kun velkajärjestely vie yli puolet kuukauden nettotuloistani, mutta aion pitää siitä kiinni. Kerään sitten vaikka pulloja tai keksin jotain muuta, että saan tuon ruokabudjetista puuttuvan 15 euroa kasaan. 

Lyhyesti vielä, millä kriteerillä valitsin juuri nuo kyseiset indeksirahastot. Ensinnäkin 

a) osakerahasto hajautuksen takia, 

b) indeksirahasto, koska niissä kulut ovat pienemmät (ja kulut voivat merkittävästi pienentää sijoituksesta saatavaa tuottoa) ja 

c) valitsin vielä pienimmästä päästä eli tuo Nordnet Suomi indeksirahasto on kuluton ja tuossa USA Indeksissäkin kulut ovat todella pienet. 

Huom! Tämä ei ole sijoitussuositus eikä kehotus, sijoittamiseen liittyy aina riskejä, sijoittamansa pääoman voi menettää jopa kokonaan. Kannattaakin perehtyä sijoittamiseen ja erilaisiin sijoitusinstrumentteihin tarkemmin ennen sijoittamisen aloittamista. 

Aika on ratkaiseva tekijä sijoittamisessa

Itse sijoitan tällä hetkellä kuin teini, mutta sille ei voi nyt mitään, olosuhteiden pakosta. Juuri oli jossain mediassa julkaistu laskelma, että kun alkaa säästämään 25-vuotiaana 27 euroa/kk joka ikinen kuukausi osakemarkkinoille 7 %:n tuotto-odotuksella, on 70-vuotiaana koossa 100.000 euroa. Tämä ei sinänsä kuulosta mitenkään erityisen ihmeelliseltä, mutta kun katsotaan, kuinka paljon rahaa joudut itse tuohon sataan tonniin säästämään, se on tasan 14.580 euroa. Korkoa kertyy siis 85.420 euroa! Aika kivasti, sanoisin. Tätä kannattaa jokaisen nuoren aikuisen miettiä, ei ole iso summa kuukaudessa, eikä varmasti monelle mahdoton. 

Ja mietipä jos saisitkin sijoitettua enemmän, esimerkiksi 150 euroa kuukaudessa noilla samoilla ehdoilla, niin sinulla olisi samassa ajassa kasassa jo reilut puoli miljoonaa euroa (81.000 euron säästöllä, korkoa kertyy huimat 452.650 euroa!  Nämä esimerkit vain avatakseni korkoa korolle-ilmiön ja ajan yhteisvaikutusta, joka on aivan huikea. 

Aikaahan ei voi kukaan saada takaisin, joten itselläni tuo juna on mennyt jo aikapäivää sitten, mutta vanhemmallakin iällä sijoittaminen voi olla kannattavaa. Jos haluaa päästä samoihin lukuihin lopputuloksena, vaatii se kuukausittain huomattavasti suuremman summan sijoittamista eli korkoa korolle ei ehdi kertyä lyhyemmässä ajassa noin merkittävästi. 

Tämänhetkisellä kuukausisäästölläni (30 euroa) kertyy 7 %:n vuosituotolla 7 vuoden aikana  3.232 euroa. Tästä säästöjen osuus on 2.520 euroa, joten korkotuoton osuus on 712 euroa. 

Yritän tässä vielä velkajärjestelyn aikanakin saada tuota kuukausittaista säästösummaa nostettua, katson tilannetta seuraavan kerran vuoden kuluttua uudelleen. Ja kun velkajärjestely on kuuden vuoden ja 8 kuukauden kuluttua loppuun maksettu, nostan sijoituksiin kuukausittain menevää summaa ihan törkeän paljon. Ja mikäpä on nostaessa, kun kaikki velat (lukuun ottamatta asuntolainan loppua) on tuolloin maksettu. Ja kun vielä asuntolainakin maksetaan loppuun parissa vuodessa, jää vielä reilummin rahaa sijoitettavaksi. Mitäpä sitä ihminen tuolla kaikella ylimääräisellä rahalla tekee, parempi laittaa säästöön vaan! 

Photo by Unsplash

Kuinka voin selviytyä veloistani?

Miten veloista voi selviytyä? Tämä on sellainen kysymys mikä tulee monesti vastaan. Moni ylivelkaantunut henkilö on kauhuissaan tilanteestaan, miten tähän on jouduttu ja miten veloista pääsee eroon? 

Olen kirjoittanut tästä jo aiemmin ja tein nyt päivitetyn postauksen aiheesta, kun se tuntuu olevan monelle niin ajankohtainen. Oma katsantokantani tähän on myös selkeytynyt tässä viiden vuoden ulosoton aikana ja nyt päästyäni viimein velkajärjestelyyn. 

Aloitetaan faktoista, veloista on mahdollista selviytyä useammalla eri tavalla:

1. Maksamalla ne velkojille täysimääräisinä korkoineen ja kuluineen.  

2. Ulosottoteitse joko palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksella ja/tai omaisuuden ulosmittauksella. Tähän kohtaan lisään vielä: tekemällä maksusuunnitelman ulosoton kanssa, jossa velkoja maksetaan saman verran kuin olisi ulosmittauskin, erona vain se, että lasket ja maksat summan kuukausittain ulosottoon itse, niin työnantaja ei saa tietää ulosotostasi. Huom. Ulosoton ei ole pakko suostua maksusuunnitelmaan.  

3. Hakemalla järjestelylainan takaus Takuusäätiöltä ja järjestelylaina pankilta. Jos velkamääräsi on kohtuullinen (Takuusäätiön yläraja yhden henkilön osalta on 34.000 euroa, pariskunnalla määrä voi olla yhteensä enintään 45.000 euroa), tämä on erittäin hyvä vaihtoehto. 

4. Hakemalla yksityishenkilön velkajärjestelyä käräjäoikeudelta ja sen saaminen.

5. Maksamalla velkoja ulosoton kautta siihen asti, kun velat vanhenevat lopullisesti.  

Jollekin saattaa tulla mieleen vielä lisääkin vaihtoehtoja, asialliset sellaiset voi esittää kommenteissa. Asiattomat eli tyyliin kuolema kuittaa velat (ja univelat), voitte unohtaa. 

Mieleeni tulee vanhan laulun sanat: "Ainahan on maksettava eikös juu, mitä täällä maailmassa velkaantuu!" 

Näinhän se on. Jokainen vastaa itse omista veloistaan ja velvoitteistaan. Toisinaan vaan velan määrä korkoineen on kasvanut niin suureksi, ettei yksi ihmiselämä siihen riitä. Tällaisiin tilanteisiin tarvitaan sitten muita vaihtoehtoja. 

Ensinnäkin: laki määrää, että velat vanhentuvat aikanaan. Veloilla on erilaisia vanhentumisaikoja, mutta kaikki vanhentuvat jollain aikavälillä. Yleisin yksityisoikeudellisen velan (pikavipit, joustoluotot, kulutusluotot, luottokorttivelat) lopullinen vanhentumisaika on 15 vuotta. Ajanlasku alkaa ulosottoperusteen eli tuomion antamisesta. Tai 20 vuotta alkuperäisen velan erääntymisestä. Jos velkojana on yksityishenkilö, tuo lopullinen vanhentumisaika on 20 vuotta tuomion antamisesta. 

Esimerkiksi tilanteessa, jossa ei ole mitään ulosmitattavaa omaisuutta eikä palkkatuloja tai muita säännöllisiä tuloja, joista ulosmitata, vaihtoehtoja ei oikein ole, muuta kuin odottaa velkojen lopullista vanhenemista. Velkajärjestelyn saamiseksi pitää olla säännöllisiä tuloja ja jäädä riittävä maksuvara velkojen hoitamiseksi.

Toisekseen kannattaa pitää mielessä, että velat eivät periydy. Velkasi ei jää perillistesi hoidettavaksi, kunhan jälkeesi tehtävä perunkirjoitus on hoidettu asianmukaisesti ja annetussa ajassa. Tämä oli ainakin minulle lohduttava tieto. Ja olenkin tehnyt kirjalliset ohjeet talteen piirongin laatikkoon, miten puolison ja lasten tulee toimia perunkirjoituksen suhteen, mikäli kuolema kohtaa yllättäen (niin kuin se kuulemma yleensä tekee).

Oma tilanteeni on nyt se, että olen maksanut velkoja ulosottoon maksusuunnitelman kautta n. viisi vuotta ja elokuussa alkoi yksityishenkilön velkajärjestely, jonka kesto tavallisten velkojen osalta on 6 vuotta ja 9 kuukautta (asuntolaina maksetaan sen alkuperäisen maksuaikataulun mukaan loppuun). Tai no, näin syyskuussa ensimmäisen maksetun erän jälkeen enää vain 6 vuotta ja 8 kk ;)  

Joka tapauksessa velkojen kokonaismaksuaika yhteensä, siitä kun ne erääntyivät ja siirtyivät ulosottoon (toki olen niitä maksanut vuosia jo ennen kuin seinä tuli vastaan), tulee olemaan n. 11 vuotta ja 9 kuukautta. Jos olisin odottanut niiden lopullista vanhentumista, suurin osa veloista olisi vanhentunut vuoden 2034 aikana, kun nyt maksuohjelma päättyy vuonna 2031.  Tuohon vuoteen 2034 mennessä on koko asuntolainakin jo maksettu. 

Tässä voi joku miettiä, olisiko ollut järkevää jatkaa ulosotossa ja odottaa vain velan vanhenemista. Voi olla, mutta itselleni oman henkisen jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää saada velat hoidettua niin mallikkaasti, kuin vain mahdollista. Toinen pointti on se, että olisimme joka tapauksessa tuossa tilanteessa menettäneet kotimme, koska ulosotto olisi tullut sen jossain vaiheessa ulosmittaamaan ja myymään. Velkojat olisivat tätä tulleet vaatimaan ennen velkojen lopullista vanhenemista. 

Jokaisen ylivelkaantuneen tilanne on erilainen, joten suosittelen varaamaan ajan talous- ja velkaneuvojalle ja keskustelemaan omasta tilanteesta ja eri vaihtoehtoisista tavoista veloista selviytymiseen. 

Photo by Unsplash

Enää 80 maksuerää jäljellä

Ensimmäiset maksuohjelman mukaiset maksut on maksettu velkojille! Jippii! Enää 80 maksuerää jäljellä. 

En sitten malttanut odottaa kuun viimeiseen päivään, vaikka olin jo syöttänyt maksut valmiiksi pankkiin menemään automaattisesti 30.8. Oli pakko vaihtaa eräpäivät aikaisemmaksi ja maksaa ne pois jo eilen 28.päivä. Ihme mieli, kun ei voinut odottaa paria päivää. Ja kyllä tuntui niin hyvältä!

Näin ensimmäisenä kuukautena maksut tapahtuivat vasta loppukuusta, koska odotin vielä viimeisiä maksutietoja velkojilta, jotka saapuivat vasta viime viikon lopussa. Lähinnä siis viitenumerot puuttui vielä kahden velan osalta. Ensi kuussa ja siitä eteenpäin maksut menevät avaamaltani erilliseltä velkajärjestely-tililtä jo heti puolen kuun jälkeen, kun palkka tulee tilille puolessa välissä kuuta. Jos tuolle velkajärjestely-tilille, joka siis on aivan tavallinen käyttötili laskujen maksuun, maksettaisiin korkoa, voisin tuon kaksi viikkoa aina seisottaa rahoja siellä ennen maksua, mutta kun tilin korko on pyöreä nolla, niin antaa mennä vaan heti rahat maksuun. 

Pitkän ulosottotaipaleen aikana (toukokuusta 2019 helmikuuhun 2024) on tullut niin paljon epätoivon ja ennen kaikkea epävarmuuden hetkiä, että nyt velkajärjestelyn maksuohjelman konkreettisesti alettua on helpotus suuri. Ulosotossa aina pelkäsi, että koska se ulosottomies alkaa vaatia asunnon myyntiä ja lähtee koti alta tai koska siellä päätetään tehdä turvaava ulosmittaus talosta. Pelko ja epävarmuus söivät jaksamista ja aiheuttivat ihan hirveästi stressiä. Nyt tiedän, miten maksuohjelma etenee ja kuinka paljon kuukaudessa maksan kellekin velkojalle ja saan tehdä sen ihan itse. Ja ulosotossa ei ole enää yhtään velkaa, ei aktiivisia eikä passiivisia. Eikä myöskään perintätoimistoissa, koska ne on kaikki perattu läpi velkajärjestelyä varten. Aika hieno tunne. 

Ja vieläkin parempaa on tulossa, sitten 80 kuukausierän jälkeen, kun kaikki velat on viimein kuitattu. Ja kyllä, todella pitkä rupeamahan tässä edessä on, mutta otetaan steppi ja kuukausi kerrallaan. Sitten kun aikaa miettii taaksepäin, niin sehän on mennyt todella nopeasti. 

Suosittelen ihan jokaiselle ylivelkaantuneelle, ala selvittämään velkajärjestelyn mahdollisuutta yhdessä velkaneuvojan kanssa. Kaikki lähtee siis siitä, että otat yhteyttä velkaneuvontaan ja alat asiantuntijan kanssa käydä velkatilannettasi läpi. Koska jokainen tilanne on yksilöllinen, ei voi tietää etukäteen, mikä velkojen hoitotapa on kullekin paras eikä myöskään sitä, että kannattaako hakea velkajärjestelyä tässä vaiheessa vai kenties vasta myöhemmin. 

Itse olen tällä hetkellä valtavan onnellinen siitä, että uskalsin lähteä selvittämään velkajärjestelyn mahdollisuutta ja sitten hakemaan velkajärjestelyä velkaneuvojan avustuksella, vaikka se pelottikin. Enkä valehtele, pelottaa vieläkin, kuinka tästä savotasta tulen selviämään, mutta pyrin pysymään positiivisena tulevaisuuden suhteen ja tekemään  parhaani. 

Photo by Unsplash

 

Miten ulosotossa kertyy korkoa?

Olen saanut taas paljon hyviä kommentteja ja hyviä kysymyksiä. Viimeksi kyseltiin paljon koron kertymisestä ulosottoveloille eli kertyykö korkoa vain pääomalle vai myös koroille ja kuluille? 

Velkapääomalle kertyy ulosotossa viivästyskorkoa, joka on EKP (Euroopan Keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden voimassa oleva korko) +7 % eli virallinen viivästyskoron määrä. Näin saatu luku pyöristetään vielä tarvittaessa ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön.  Tällä hetkellä viivästyskorko on 11,5 %.  Suomessa ei ole lain mukaan sallittua periä korkoa korolle, joten näin ei tietenkään myöskään Suomen valtio Ulosottolaitoksen kautta peri.

Kun velka tulee ulosoton perittäväksi, velka yleensä sisältää erilaisia osasia, jotka ilmenevät tuomiosta tai ulosotosta saapuneesta vireilletuloilmoituksesta. Osa veloistahan on suoraan ulosottokelpoisia, eikä niille tarvitse hakea tuomiota. Tällaisia velkoja ovat mm. sakot, verot ja erilaiset julkiset maksut  kuten liikennevakuutus, ajoneuvovero, hyvinvointiyhtymien laskuttamat terveydenhuolto- ja hammashoitomaksut jne. 

Perehdytään nyt niihin velkoihin joille pitää ensin hakea tuomio. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kulutusluotot. 

Alla on kuva yhdestä oikeasta tosielämän esimerkkivelasta. Tiedot on saatu velallisen ulosottoasiat-tulosteesta. Tämän tulosteen saa velallinen itse tulostettua ulosoton sähköisestä asiointiportaalista maksutta niin usein kuin vain haluaa. Itse otin tulosteen kerran kuukaudessa sen jälkeen kun olin maksanut kuukausittaisen maksusuunnitelman mukaisen suorituksen palkasta ja se oli ehditty ulosotossa käsitellä ja jakaa asioille (tähän meni yleensä muutama päivä). Tämän jälkeen syötin tiedot kaikkien velkojen osalta exceliin, josta seurasin tarkasti velkojen lyhenemistä. 

Kuvasta ilmenee, millaisia eriä tuomion saanut velka sisältää. Ensin on ylimpänä korkosaatava.

Tämä korkosaatava on siis maksamatonta velalle ennen tuomiota ja ulosottoon siirtymistä kertynyttä korkoa ja se määräytyy luoton korkoprosentin mukaan. Mitä pidempään luotto on maksamatta, sitä enemmän korkoa pääomalle ehtii kertyä. Jos luoton korko on korkea, on velallisen etu, että se siirtyy mahdollisimman nopeasti ulosottoon. 

Tässä kohtaa on velallisen suojana se, että velkoja voi periä vain 180 päivän ajan luoton irtisanomisesta tuota luoton alkuperäistä korkoa, jonka jälkeen voi periä vain virallisen viivästyskoron, joka siis tällä hetkellä on 11,5 %. Kun velalle on haettu tuomio, alkaa tuo lain mukainen viivästyskorko juosta heti tuomiosta lähtien vaikka ei tuo 180 päivää olisi vielä kulunutkaan umpeen. Selvyyden vuoksi: pääomalle ei enää tuomion jälkeen kerry sitä lainan korkoa, mikä lainasopimuksella on ollut, vaan ainoa korko, jota ulosotossa pääomalle kertyy on tuo viivästyskorko.

Usein velan tie on se, että kun lainanantaja sen irtisanoo, se siirtyy lähes poikkeuksetta perintätoimiston perittäväksi. Lainanantajan tai perintätoimiston ei ole mikään pakko hakea tuomiota velalle, vaan joskus velat voivat olla perintätoimiston perittävänä pitkään. Velallisella on oikeus pyytää siirtämään velka oikeudelliseen perintään. Tätä tosiaan kannattaa harkita, mikäli viivästyskorko on alempi kuin velan todellinen korko. Samoin perintätoimistossa kuluja kertyy koko perintäajalta, nämä kulut saa katkaistua kun velka siirtyy oikeudelliseen perintään. Pyynnöstä huolimatta lainanantajan tai asiaa hoitavan perintätoimiston ei ole pakko siirtää velkaa oikeudelliseen perintään, mutta kun velallinen on tehnyt pyynnön, ei sen jälkeen saa enää lain mukaan periä velasta perintäkuluja. Käytännössä usein pyyntöä noudatetaankin ja velalle haetaan tuomio, koska ilman lainvoimaista tuomiota ei velkaa voida periä ulosottoteitse. 

Jos saatavalle on tuomittu maksettavaksi korkoa, myös korkosaatava pannaan hakijan pyynnöstä ulosotossa täytäntöön ulosottoperusteen mukaisesti. Tälle korkosaatavalle voidaan hakea tuomiossa maksettavaksi viivästyskorko, osassa omiakin velkojani korkosaatavalle maksettiin myös viivästyskorkoa, mutta kaikissa ei. Ero viivästyskoron kertymisessä johtuu siis siitä, mitä velkoja haastehakemuksessaan vaatii. 

Kuluille (velkojan tai perintätoimiston perimiä perintä- ja huomautuskuluja) sekä oikeudenkäyntikuluille kertyy myös samoin viivästyskorkoa . Kaikille kuluille ei kerry, riippuen juurikin velkojan tekemän haastehakemuksen sisällöstä. Nämä kulut korkoineen maksetaan ulosotossa viimeisenä. 

Ulosoton maksujen kohdistamisjärjestys on: 

1. korkosaatavan korolle
2. korkosaatavalle
3. pääoman korolle
4. pääomalle
5. kulujen koroille
6. kuluille

Velallisen ulosottoasiat-tuloste sisältää luettelon velallisen ulosottoasioista, maksuista ja velalliseen kohdistuneista toimenpiteistä neljän vuoden ajanjaksolta eli neljä vuotta taaksepäin tulosteen ottohetkestä lukien. Tulosteelta näkyy myös paljon muuta tietoa, kuten esimerkiksi milloin tuomio asiasta on annettu ja milloin kyseinen saatava lopullisesti vanhenee. 

Kertyneen viivästyskoron määrä selviää myös tuosta yhteensä ja maksettavaa korkoineen  summien erotuksesta.  Erotus kertoo sen, paljonko viivästyskorkoa on kertynyt kyseiseen päivään (tulosteen tulostuspäivään) mennessä. Eli yhteensä -määrä ei suurene vaan ainoastaan pienenee sitä mukaa, kun suorituksia asialle tulee. Sen sijaan maksettavaa korkoineen -summa kasvaa kertyneen viivästyskoron määrällä ja toki myös vastaavasti laskee tehtyjen suoritusten määrällä. 

Edellä esitetystä esimerkistä selviää myös hyvin, kuinka paljon pikavippi on kasvanut korkoa ulosotossa. Kyseinen velka on siirtynyt ulosottoon 6.9.2019 eli vajaat viisi vuotta sitten, eikä ulosotto ole kohdistanut sille koko aikana suorituksia. Kuten huomaatte, alkuperäinen velkapääoma on lähes kaksinkertaistunut tuona aikana. Tämän kyseisen velan osalta velkoja on nyt varmasti tyytyväinen, kun velkajärjestely alkaa tässä kuussa ja hekin saavat vihdoin suorituksia. Velkajärjestelyssä heille tulee maksettavaksi yli 60 % kokonaisvelkasummasta.