perjantai 27. lokakuuta 2023

Viivästyskorko nousee vuoden alussa

Euroopan keskuspankki päätti eilisessä kokouksessaan pitää ohjauskorot nykyisellä tasolla. Tämä oli markkinoille hyvä uutinen, kun pitkä kymmenen koronnoston sarja viimein katkesi. Asuntovelalliset ehkä hieman huokaisevat helpotuksesta, mutta ulosottovelalliselle se ei valitettavasti tuo vielä vähään aikaan mitään hyvää. 

Ulosotossa viivästyskorko on EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön + 7 prosenttiyksikköä. 

Viivästyskorko määräytyy aina puolivuosittain ja tällä hetkellä se on vuoden loppuun saakka vielä 11 %, mutta nousee 1.1.2024 11,5 %:iin.  Tämä johtuu siitä, että kuluvaa puolivuotisjaksoa ennen tuo EKP:n ohjauskorko oli 3,75 %, joka pyöristettiin säännön mukaan 4 %:ksi ja siihen lisättiin tuo 7 %-yksikköä, jolloin viitekoroksi muodostui 11 %.

Nyt kun tarkistus tehdään alkaen 1.1.2024, on tuo EKP:n korko tällä hetkellä 4,5 %, johon lisätään 7 %-yksikköä ja saadaan uudeksi viitekoroksi 11,5 %. 

Summa summarum, korko nousee ulosoton asiakkailla vielä. Toivottavasti korot jossain vaiheessa melko nopeallakin aikataululla kääntyvät taas laskuun, jotta viivästyskoron laskun kautta tulisi hieman helpotusta ulosottovelallisille. 

Toivotaan, että Euroopan keskuspankki päättää laskea korkoa ennen 30.6.2024, jolloin viivästyskorko tulisi jo alaspäin seuraavalle puolelle vuodelle. Mutta se jää nähtäväksi.

Pääoma ennen korkoa olisi erittäin pätevä periaate ulosottoon. Ja jos ei kokonaan niin voitaisiin määrätä laissa, että kuukauden ulosmitattavasta määrästä esimerkiksi puolet olisi ohjattava aina pääoman lyhennykseen ja vain puolet korkoihin. Tai jokin muu prosentuaalinen jako. Tämä helpottaisi monia ulosottovelallisia, jotka tuskailevat isojen velkamäärien kanssa, jotka eivät juurikaan lyhene. Antaisi kummasti lisämotivaatiota ulosoton maksamiseen, kun näkisi velkamäärän myös pienenevän. 

Kaikesta huolimatta rentouttavaa viikonloppua kaikille!


Photo by Unsplash




torstai 19. lokakuuta 2023

Tein taas vähän laskelmia

Jossain vaiheessa oli valtakunnallisella tasollakin puhetta ulosotosta ja instituution mahdollisesti tarvitsemista muutoksista. Muistelenpa nähneeni kansalaisaloitteenkin aiheesta "pääoman lyhennys ennen korkoja ulosotossa". 

Tämä keskustelu liittyi muistaakseni kannustusloukkuihin eli siihen, että jos ihmisellä on paljon velkaa ulosotossa, ei työnteko kannata tai kiinnosta palkan ulosmittauksesta johtuen. 

Viime aikoina en ole vastaavanlaiseen keskusteluun törmännyt, vaikka luulisi Orpon hallitustakin asian kiinnostavan, kun ovat päättäneet, että kaikki työttömät on saatava töihin. 

Nyt kun viivästyskorot ovat niin korkeat (nousseet lyhyessä ajassa 7 %:sta 11 %:iin) monella ulosottovelallisella koko kuukausittainen toistuvaistulon ulosmittaus tai vaihtoehtoisesti maksusuunnitelman mukainen suoritus menee pelkkiin viivästyskorkoihin eikä velan pääoma lyhene yhtään. 

Vuonna 2022 ulosottovelallisista luonnollisista henkilöistä 34 %:lla oli ulosottovelkaa 10.000 euroa tai enemmän ja n. 12 %:lla velkaa oli yli 50.000 euroa. 

100.000 euron ulosottovelalle kertyy korkoa kuukaudessa 11 %:n viivästyskoron mukaan 916,67 euroa, kun aiemmin 7 %:n viivästyskoron mukaan korkoa kertyi 583,33 euroa/kk. 

Jos kuukaudessa ulosottoon maksettava määrä on esimerkiksi 1.000 euroa, se menee  lähes kokonaan korkojen maksuun, eikä ulosottovelan määrä juurikaan lyhene tällä korkotasolla. Varsinkaan, jos ulosotto ei ole kestänyt vielä yhtäjaksoisesti 24 kuukautta, jolloin velalliselta peritään vielä taulukkomaksut päältä pois. Tässä tapauksessa mainittu 1.000 euron kuukausimaksu ei riitä välttämättä edes kaikkiin korkoihin. 

Kun EKP jossain vaiheessa tulevaisuudessa oletettavasti aloittaa koronlaskut, se helpottaa hieman ulosottovelallista. Täytyy kuitenkin muistaa, että viivästyskorko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa, aina puolivuosittaiskaudelle 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. Eli koronalennuspäätös ei välttämättä vaikuta heti vaan vasta kuukausien päästä. 

Suurimmalla osalla ulosottovelallisista (67 %) velan määrä on alle 1.000 € (35 %:lla) tai 1.000-9.999 euroa (32 %:lla). 10.000 euron ulosottovelalle kertyy korkoa kuukausittain vain 91,67 euroa, joten se mahdollistaa kyllä varsin hyvin ulosottovelan poismaksun. Esimerkiksi tuo 10.000 euron ulosottovelka olisi n. 466 euron kuukausittaisella maksulla korkoineen takaisin maksettu kahdessa vuodessa ja 1.000 euron kuukausierällä alle vuodessa. 

Kannustan aina ihmisiä ulosottovelan (ja muidenkin velkojen) maksuun, enkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät, vaikka hyvin pystyisivät, maksa ulosottovelkaansa. Mieluummin ollaan työttömänä, piilotellaan omaisuutta ja tehdään pimeitä töitä,  kuin otettaisiin härkää sarvista ja maksettaisiin kuukausittain voudille palkasta se mitä vaaditaan. 

Sympatiani taas ovat sellaisten ihmisten puolella, jotka maksavat säännöllisesti kuukausittain ulosottoon määrätyn verran. Vaikka kaikki heistä eivät saa koskaan velkaansa maksettua :(

Haluan tsempata kaikkia teitä suurinta osaa ulosottovelallisista, joilla velkaa on tuo korkeintaan 10.000 euroa, te saatte kyllä maksettua velat ja melko nopealla aikataululla. Vaikka tuloistanne ei jäisi kuukausittain tuota n.466 euroa, niin n.258 eurolla kuukaudessa velka on kuitattu joka tapauksessa neljässä vuodessa. Vaikka saisitte maksettua vain 157 euroa kuukaudessa, velka tulisi maksetuksi kahdeksassa vuodessa. You can totally do that!

Entä jos kuulutte sitten seuraavaan astetta surullisempaan kategoriaan eli ulosottovelan määrä on 10.000-50.000 euroa. Otetaan esimerkiksi 50.000 euron ulosottovelka. Mikäli ulosottoon maksetaan n.1.000 euroa kuukaudessa, menee aikaa 50.000 euron ulosottovelan maksuun korkoineen noin 68 kuukautta eli 5 vuotta 8 kuukautta. Tämäkin siis vielä ihan järkevässä ajassa hoidettavissa. Ja jos maksukykynne on alempi, n. 690 euron kuukausimaksulla velka on hoidettu kymmenessä vuodessa. 

Huom. Kaikki laskelmat ovat suuntaa-antavia ja ne on tehty ilman taulukko- ja ulosottomaksuja.  

Otetaan sitten vielä minun ja reilun 34.000 muun ulosottovelallisen tilanne (12 % kaikista ulosottovelallisista) eli velkaa on yli 50.000 euroa. Tästä ryhmästä ei ole tarkempaa tietoa saatavissa, kuinka monella velkaa on lähemmäs tai yli 100.000 euroa. Niin kuin yllä laskettiin n.50.000 euron ulosottoveloista on mahdollista vielä kohtuullisessa ajassa selvitä. Mutta kun mennään luvuissa reilusti ylöspäin ja 100.000 euroon saakka, pitää olla jo tosi kovat kuukausitulot, jotta velkaa pystyy lyhentämään. Jos kuukausittain ulosottoon maksettaisiin 1.377,50 euroa, niin velka olisi maksettu kymmenessä vuodessa ja n. 1.136 euron kuukausimaksulla 15 vuodessa. 

Itse en tähän pysty, viime vuonna maksoin keskimäärin ulosottoon kuukausittain 1.070 euroa. Mutta en silti ole lyönyt hanskoja tiskiin vaan olen jo neljän ja puolen vuoden ajan maksanut ulosottoon joka kuukausi (yhtä maksuvapaata kuukautta lukuun ottamatta). 

Tee oman ulosottovelkasi perusteella omat laskelmasi. Voit käyttää apuna esimerkiksi netistä löytyviä korkolaskureita, joilla saat suuntaa-antavat tulokset. Kerro sitten kommenteissa, paljonko velkaa sinulla on ja missä ajassa saisit ne maksettua! Tsempataan toinen toistamme!

Hyvää syksyn jatkoa kaikille! 


Photo by Unsplash



 



maanantai 2. lokakuuta 2023

Karuja tilastoja

Kuulun joukkoon. Olen yksi 352.800 henkilöstä, joilla on vähintään yksi voimassa oleva maksuhäiriömerkintä.  Tämän verran maksuhäiriömerkinnän omaavia henkilöitä oli Suomessa kesäkuun lopussa tuoreen Asiakastiedon Maksuhäiriötilaston mukaan. Eli voisi sanoa, että en ole yksin. 

Tilaston mukaan näyttäisi siltä, että maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on laskussa, koska se on alentunut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta (1.1.-30.6.22) 34.900 henkilöllä, mutta ainakin osa selittyy tilastotiedon paranemisella, kun esimerkiksi kuolleet henkilöt on poistettu tilastosta nopeammin.  

Todellisuudessa luulen, että käyrät alkavat taas mennä enemmän koilliseen päin, kun vähän viiveellä alkaa näkyä hintojen ja korkojen nousu sekä jossain vaiheessa tulossa olevat hallituksen leikkaustoimet. Itse asiassa uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä on jo selvästi noussut ollen 1.073.900 merkintää eli yli 126.000 merkintää enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Ja on muuten kaikkien aikojen high vuodesta 2009 alkaen. 

Tätä kasvutulkintaani tukee myös tilasto ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrästä, joka on kasvanut lähes 46 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, lukumääräisesti 9189 henkilöllä. Ja kun sekä yritysten konkurssien että konkurssihakemusten määrä on kasvanut selvästi, se ei tiedä hyvää myöskään yrityksistä työttömiksi jääville henkilöille. 

Aika karua luettavaa nuo tilastot. Ja vielä karumpia ovat tarinat tilastojen takana. Minä olen kirjoittanut omaa tarinaani jo kesästä 2019 lähtien ja voit edelleen lukea koko tähänastisen tarinan täältä blogista. Toivon kovasti, että tarinani saisi seuraavan, valoisammasta tulevaisuudesta kertovan lukunsa vielä tämän vuoden puolella ja pääsisin velkajärjestelyyn. Vielä ei ole kuulunut mitään, joten ei auta kuin odotella. 

Kaikesta huolimatta, oikein hyvää alkavaa syksyä teille rakkaat lukijani! 

Photo by Unsplash


Korko laskee, mutta ei ulosoton asiakkaalla

Eilen saatiin odotettu uutinen, kun Euroopan Keskuspankki vihdoin laski korkoa, tosin vain neljänneksellä eli uusi talletuskorko on 12.6.al...