Ylivelkaantuminen on yhteiskunnallinen ongelma

Olette, rakkaat lukijat, lähettäneet blogiin todella hyviä ja rakentavia kommentteja vuosien varrella. Kiitos niistä kaikista.  Yksi tuore kommentti aiheutti taas pienessä päässäni kovasti ajattelua ylivelkaantumisesta yhteiskunnallisesti, joten seuraavaksi ajatuksen virtaa aiheesta. 

"Minun on vaikea ymmärtää yli varojen elämistä, koska olen itse hirveän maltillinen ja säästäväinen, mutta vielä vaikeampi minun on hyväksyä, miten älyttömän korkeat kulut tuossa ulosotossa on. Ymmärrän, että velka kasvaa korkoa, mutta nuo korkomäärät ja kulut ovat todella kohtuuttomia. Se, että tuollaisten velkojen hankkiminen, joista laillisesti saa periä tuollaisia korkoja, se on rakenteellinen ongelma, joka pitäisi lakkauttaa poliittisella päätöksellä. Ei pitäisi olla mahdollista ottaa massiivisia pikavippejä, luottoja jne. Valtion pitäisi suojella kansalaisiaan näiltä verenimijöiltä."

Myös minun on vaikea ymmärtää yli varojen elämistä, vaikka todistetusti (!) olen siihen syyllistynyt. Olen monesti miettinyt, pääni puhki, miten minulle pääsi käymään niin kuin kävi, enkä todellakaan ole löytänyt aukotonta vastausta tähän kysymykseen vielä näiden kaikkien vuosien jälkeenkään. Mikä meni aivoissani niin pahasti väärään asentoon, että sorruin ottamaan korkeakorkoisia vippejä ja lainoja, joiden maksusta en sitten selvinnytkään. 

Jos tämä oli ainoastaan, vain ja yksinomaan minun oma syyni, niin kuinka helkkarissa meitä samalla tavoin velkakierteeseen joutuneita voi olla niin monia? Sen jälkeen kun aloin pitämään tätä blogia keväällä 2019, olen törmännyt useisiin samassa tilanteessa oleviin henkilöihin, mm.  Facebookin Velallisten tukiryhmässä. Eli huomasin, etten todellakaan ole ainoa. Tämä lienee riittävä todiste siitä, että ylivelkaantuminen ja velkakierteeseen joutuminen ei voi olla vain minusta johtuva asia. Minä en ole ottanut niiden muiden tuhansien ja kymmenien tuhansien henkilöiden vippejä, siitä olen ihan satavarma. 

Eli tästä päästään sitten sinne vippien tarjontaan ja tarjoajiin, siihen vippailu- ja lainauskulttuuriin, mikä tuossa varsinkin villillä 2010-luvulla aikaa ennen korkokattoja ja muita valtion väliintuloja oli vallalla. Siinä pikavippifirmojen markkinointikoneisto onnistui todella hyvin saamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä koukkuunsa ja normalisoitua vipin ja lainanoton tavanomaiseksi, kaikkien käyttämäksi rahankäyttötavaksi.  "Onko rahasi loppu ennen palkkapäivää? Ei hätää, ota tästä ja maksa takaisin palkkapäivänä. " 

Muistan joskus ennen vanhaan, kun työpaikoilla otettiin kottia (=förskotti, tulee ruotsinkielen sanasta förskott, joka tarkoittaa ennakkoa) ennen palkkapäivää, jos oli rahat loppu ja se sitten vähennettiin varsinaisesta palkasta palkanmaksun yhteydessä. En tiedä, vieläkö tämä tapa on käytössä. Ei varmaankaan kovin laajalti ainakaan, koska pikavipit pääsivät niin helposti vallalle. 

Joka tapauksessa, tuossahan se on jo velkakierteen alku, otat ennen palkkapäivää vipin ja kun maksat sen tähtitieteellisine korkoineen takaisin palkasta, niin sen verranhan sinulla on vähemmän rahaa käytössä taas seuraavaan palkkapäivään. Jos et ole jo tässä vaiheessa valistunut ja ymmärtänyt, että kulutusta tulee pienentää, jotta rahoilla kituutetaan siihen seuraavaan palkkapäivään, niin rahathan ovat taas loppu jo aikaisemmin ennen seuraavaa palkkapäivää, kuin viime kerralla. Joten, taas otat vipin, tällä kertaa vaan vähän isomman, että se riittää sinne palkkapäivään asti ja maksat sen taas palkkapäivänä vielä suuremman korkosumman kera pois . Ja sama jatkuu. Kunnes tapahtuu jokin taloudellinen katastrofi ja joudut pakosti ottamaan sen toisenkin vipin. Ja myöhemmin, kun et selviä kahden vipin loukusta, otat isomman järjestelylainan. Ja niin kauan oravanpyörä pyörii, kunnes tulee se lopullinen stoppi: maksuhäiriömerkintä. Kun luottotiedot ovat menneet, loppuu lainanotto siihen. Usein seuraavaksi kutsuu ulosotto. Tässä oli hyvin yksinkertaistettu kuvaus velkakierteestä. Aika moni siihen joutunut tunnistaa kyllä kaavan. 

Ne kommentoijan kaltaiset maltilliset ja säästäväiset ihmiset, jotka ovat pystyneet tulemaan omillaan toimeen, eivät tätä voikaan ymmärtää. Eivät millään, koska tätä ei oikein itse ylivelkaantunutkaan pysty täysin käsittämään. Uskoisin, että nuo pikavippien ja helppojen vakuudettomien lainojen tarjoajat eli verenimijät, kuten kommentoija asian osuvasti ilmaisi, kohdensivat tarkoituksellisesti kampanjansa heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, jotka eivät pärjää omillaan vaan joutuvat pakon edessä turvautumaan kiskurihintaisiin vippeihin. 

Tässä mielessä kyse ei enää olekaan pelkästään minun omasta syystäni vaan koko yhteiskuntaa koskevasta ilmiöstä, joka koskee kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia muitakin ihmisiä. Meidät lienee jollain tavalla joukkohypnotisoitu tai aivopesty. 

Huomautus vielä lukijoille: vaikka pohdinkin asiaa tässä suuremman yleisön kannalta, ymmärrän, että itse olen oman sotkuni aiheuttanut, kukaan ei pitänyt asetta ohimollani vippiä ottaessani. Eli syytän kyllä  ihan itseäni, enemmän kuin tarpeeksi, eikä tarkoituskaan ole vierittää syytä muille. Mutta pistäähän se vähän miettimään, olenko täysin oikeassa syyttäessäni vain itseäni. 

Se mikä tässä on lopulta hyvää, on se, että valtio on todellakin tullut auttamaan esimerkiksi asettamalla korkokaton lainakoroille. Selvästi myös viime vuosina on herätty tähän ongelmaan ja useampia projekteja on meneillään, missä selvitetään, miten pystytään kansalaisten talousosaamista parantamaan. Apua on helpompi saada talousongelmiin jo varhaisessa vaiheessa, on perustettu mm. Talousneuvoloita, talous- ja velkaneuvonta auttaa, Takuusäätiön Velkalinjaan voi soittaa,  muutamia esimerkkejä mainitakseni. On helpompaa löytää tietoa ja apua ja kynnys avun hakemiseen on madaltunut. Myös Positiivinen luottotietorekisteri on ihan kohta valmiina. Sen tulisi toimiessaan ehkäistä ylivelkaantumista jatkossa tehokkaasti. 

Luulen, että nyt kun lähestytään 2020-luvun puoliväliä ylivelkaantuminen on alkanut ja alkaa edelleen ilmiönä vähenemään juurikin näiden edellä mainittujen toimien ansiosta. Tai ainakin toivon niin. 

Mikäli kiinnostaa, olen aiemmin kirjoittanut useamman postauksen pikavippiongelmasta. Voit lukea lisää esimerkiksi tästä postauksesta. 

Jos nyt olet tilanteessa, jossa mietit uuden vipin ottamista tai vanhojen järjestelemistä, ota ihan ensin yhteyttä vaikka tuonne Takuusäätiön velkalinjaan. Pyydä apua ja neuvoja ennen kuin maksat velkaa velalla. Katkaise velkaantuminen heti, ennen kuin olet liian syvällä. Kun velkasumma ei ole paisunut vielä ihan hurjaksi, voit hyvinkin selvitä vielä kuiville muutaman vuoden maksamisella.  

Photo by Unsplash

Ulosottovelallisena 2023

Muutamia havaintoja ulosottovelallisen tilanteesta näin alkuvuodesta 2023. 

Ulosoton viivästyskorko on nyt sitten 1.1.2023 noussut 9,5 %:iin oltuaan sitä ennen 6,5 vuoden ajan tasan 7 %. 

Edellisen kerran näin korkea korko on ollut 1.1.-30.6.2009 eli yli kolmetoista vuotta sitten. Eli ei mikään ihme, että ihmiset ovat tottuneet mataliin ns. nollakorkoihin. Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujakson aikana viivästyskorko on ollut korkeimmillaan vuosina 2007-2008. 

Ensi viikolla saan kuukauden luvut ja teen yhteenvedon ulosoton korkojen tilanteesta, paljonko enemmän korkoa velka kasvoikaan kuukaudessa nyt korkeamman koron aikaan verrattuna vanhaan korkoon. 

Tuli taas luettua aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, tällä kertaa Jenny Rostainin kirja Luottohäiriö viime vuodelta. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen, sitä varten oli haastateltu varsin laajasti henkilöitä eri instansseista kuten Ulosottolaitoksesta,  Oikeusministeriöstä, Suomen Pankista sekä Takuusäätiöstä. Myös velkojien edustajia oli kuultu sekä toisaalta velallisten puolustajia ja velallisten asiaa ajavia tahoja kuten Takuusäätiötä. 

Kannattaa ehdottomasti lukea, jos aihe kiinnostaa laajemminkin. 

Muutama asia jäi itselleni vahvimpana mieleen:

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Panzar sanoo: "Minun on hyvin helppo nähdä, milloin asiakkaani ovat tehneet mielestäni huonoja ratkaisuja. Tästä huolimatta, olisin itse todennäköisesti tehnyt ihan samankaltaisia ratkaisuja vastaavissa tilanteissa, jos minulla olisi ollut käytettävissäni sanat arviointivälineet kuin heillä. Lopulta on tosi vähän ihmisiä, jotka haluavat tehdä itselleen haitallisia ratkaisuja; tietyt ratkaisut vain näyttävät heille niissä tilanteissa hyviltä ja oikeilta. Itse en usko, että jokainen meistä pärjäisi kaikissa tilanteissa ainoastaan hallitsemalla esimerkiksi koulusta saamansa tiedot. "  

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Kun itse olen aikoinani tehnyt niitä nyttemmin huonoiksi huomattuja ratkaisuja, ne vaikuttivat niitä tehdessä ihan hyviltä ja oikeilta. Sitten kun selvisi, että velkakierre olikin jo liian pitkällä, tuli tehtyä todella huonoja ratkaisuja eli otettua yhdistelylainoja, mutta tämäkin toimenpide tuntui silloin täysin oikealta ja ennen kaikkea parhaalta ratkaisulta tilanteessa.  Kun sitten en selvinnyt yhdistelylainoistakaan, oikeasti tuli vasta se kuuluisa herääminen, että nyt on tullut tehtyä vääriä ratkaisuja. 

Mietin myös, jälleen kerran, sainko koulussa millään opintoasteella opetusta perustalousasioiden hoitoon. Opettiko joku, että pitää ehdottomasti tehdä budjetti tuloista ja menoista kuukausittain ja PYSYÄ siinä? Kertoiko joku, että mitään kulutuslainaa ei kannata ottaa? Pikavippejä ei ollut minun kouluaikoina vielä varmaan edes olemassa. Kertoiko joku ilmiöstä nimeltä koronkorko? Kertoiko kukaan, että kaikista tuloista kannattaa laittaa jonkun verran säästöön? Kertoiko joku, että kannattaa pienetkin säästöt sijoittaa rahastoihin?

Vastaus on ei. Todellakin ei. 

Tänä päivänä asia on luultavasti ja ainakin toivottavasti toisin. Ja kun on Internet ja some, niin sieltähän sitä tietoa löytyy . Ei ollut ennen. Eli maailma on muuttunut osaltaan myös parempaan suuntaan siinä, että tietoa on helpommin saatavissa (toki täytyy olla medialukutaitoa, ettei haksahda väärään tietoon).

Toinen seikka, mikä jäi mieleen oli se, että ylivelkaantuminen on koko kansakunnan ongelma, se vaikuttaa niin negatiivisesti yhteiskuntaan ja talouteen. Tästä syystä on tärkeää, että asiasta keskustellaan laajasti eri tahojen kesken ja pyritään löytämään uusia ratkaisuja.  

Kolmas, mikä jäi erityisen vahvana mieleen oli kirjan alussa Mark Twainilta lainatut sanat:
" Worrying is like paying a debt you don´t owe."

Tästä syystä ulosottovelallisen ja ylivelkaantuneen ihmisen elämä on todella raskasta, maksat velkaa ja lisäksi vielä huolehdit raha-asioista koko ajan, joten maksat velkasi ikään kuin tuplana. 

Yritetään selvitä ja olla huolehtimatta turhia. 

Photo by Unsplash

Yksilön vastuu

Tämä postaus on jatkoa edelliseen kirjoitukseen: Pikavipit ylivoimainen ylivelkaantumisen syy, mutta katsotaan aihetta hieman eri näkökulmasta. Kirjoituksesta saattaa nimittäin saada sen vaikutelman, että syyttäisin omasta velkaantumisestani pikavippejä ja pikavippifirmoja. 

Haluan heti oikaista tämän seikan, asia ei todellakaan ole niin. Otan itse täyden vastuun omista teoistani ja tekemättä jättämisistäni, enkä suinkaan syytä muita tahoja omasta tyhmyydestäni. Se, minkä vuoksi vastustan niin kovasti pikavippejä ja niitä tarjoavia yrityksiä on, että olen nyt nähnyt mihin ne pahimmillaan johtavat, enkä puhu ainoastaan omasta puolestani, vaan niin monen muunkin suomalaisen, jonka talouden ja elämän ne ovat tuhonneet. 

Otan siis täyden vastuun omista teoistani. Tämä tarkoittaa sitä, että myönnän tehneeni huonoja valintoja ottamalla pikavippejä rahantarpeeseen ja yrittämällä korjata tekemiäni virheitä ottamalla uutta velkaa maksaakseni vanhoja pois. Kunnes velkakierre oli jo niin syvä, ettei ulospääsyä kuivin jaloin enää ollut. Maksan tästä kovia oppirahoja vähintään seuraavan kymmenen vuoden ajan. Eli voit uskoa, että menee kerrasta jakeluun.

Itsesyytökset ja oman itseni mitätöinti ovat sellaisia asioita, joiden kanssa olen elänyt jo pitkään. Vähitellen olen päässyt niistä yli siten, etteivät ne varjosta jokaista päivääni vaan olen oppinut olemaan miettimättä niitä koko ajan. En ole vielä pystynyt päästämään niistä kokonaan irti, enkä suoraan sanottuna tiedä, koska siihen tulen pystymään. Nämä tunteet tulevat pintaan nykyisin hieman harvemmin, mutta säännöllisesti aina kun eteen tulee sellainen tilanne, jossa joudun pettymään syystä, että luottotietoni ovat menneet tai että olen ulosotossa. Elämäni on kuin taistelua tuulimyllyjä vastaan: kun yhdestä asiasta selviää, odottaa toinen taistelu jo oven takana. 

Onneksi päivittäisessä "normaalissa" elämässä ei noista seikoista ole haittaa. Mutta ne tulevat aina säännöllisin väliajoin esiin silloin, kun haluaisi tehdä jotain uutta. Niissä tilanteissa se, ettei ihmisellä ole luottotiedot kunnossa, vaikuttaa todella moneen asiaan (esimerkiksi tarvitset avata uudelle yritykselle pankkitilin - ei onnistu, tarvitset uuden puhelinliittymän -ei onnistu, no onneksi prepaid, tarvitset ottaa vakuutuksen -ei onnistu, tarvitset uuden vuokra-asunnon jne.)  

Tämä on todella valitettavaa, koska se juuri vaikuttaa siihen, että yhä useammat ylivelkaantuvat rankasti siitä syystä, että he välttelevät juuri tuota pelättyä maksuhäiriömerkintää viimeiseen saakka.  Vaikka monesti pääsisi paljon vähemmällä, kun antaisi periksi, antaisi maksuhäiriömerkinnän tulla, joka lopettaisi velkaantumisen heti ja katkaisisi velkakierteen ajoissa. Mutta ymmärrän myös sen toisen puolen, luottotietojen menetys vaikuttaa niin moneen asiaan, että on helpompaa jatkaa velkojen maksamista ottamalla yhä uutta velkaa, jotta luottotiedot vaan säilyisivät. 

Se on jännä juttu tässä nyky-yhteiskunnassa, että on keinotekoisesti luotu tällainen järjestelmä, jossa luottotiedot ovat monessa asiassa ainoa ihmisyyden mittari. Jos sinulla on maksuhäiriöitä, olet toisen ei vaan kolmannen luokan kansalainen. Ihmisarvosi on nolla. Olet kaikkien raiskaajien, pedofiilien ja murhamiesten alapuolella. He saavat todennäköisesti avattua uudelle yritykselleen pankkitilin ja tarvittavat maksujenvälityspalvelut, jos heillä vaan on luottotiedot kunnossa. Mutta jos olet työtä tekevä, ahkera ja muutoin kunnollinen ihminen, jolla on luottotiedot menneet, mutta joka hoitaa velkojaan ja asioitaan tunnollisesti, niin ei ole mitään jakoa pankin kanssa neuvotellessa. Vaikka en ole koskaan vahingoittanut yhtään ihmistä, enkä ottanut kenenkään henkeä.  Olen silti siellä alimmassa kastissa. Olen yhteiskunnan silmissä täysin arvoton ihminen vain koska luottotietoni ovat menneet.

Onneksi en ole itse samaa mieltä yhteiskunnan kanssa. Olen itse sitä mieltä, että ihmisyyttä ei voi ottaa keneltäkään pois, jokaisella ihmisellä on arvoa oli luottotiedot kunnossa tai ei. Luottotietojen ei pitäisi toimia ihmisyyden ja ihmisarvon mittarina. Ja voit uskoa, että en todellakaan aio antaa periksi tässä taistelussani tuulimyllyjä vastaan. Olen jälleen iskussa, kun seuraava erä alkaa. 

Photo by Jongsun Lee on Unsplash

Pikavipit - ylivoimainen ylivelkaantumisen syy

Olen kirjoittanut aiemminkin aiheesta pikavipit ja niiden vaikutus ylivelkaantumiseen. Mm. postauksissa Miten kunnollisesta taloudenpitäjästä tulee ulosoton asiakas? ja Syyskuussa mennään oikeaan suuntaan sekä Paljonko velka kasvaa kun pikavippi siirtyy ulosottoon?. Jatketaanpa aiheesta vielä hieman syvemmälle. 

Olen tässä yli vuoden kestäneen ulosoton (15 kk) aikana kerännyt tietoa tänne blogia varten ja pohtinut omaa velkaantumistani ja siihen johtaneita syitä sekä laajemmin koko kansan velkaantumisen syitä ja olen tullut siihen tulokseen, että pikavipit ovat kaiken pahan alku ja juuri. Niin omalla kohdallani kuin monen muunkin ylivelkaantuneen kohdalla. 

Vuodesta 2005 lähtien alkoi pikavippien virta markkinoille. En tiedä mikä yritys oli ensimmäinen pikavipin tarjoaja, enkä tiedä kuka tämän vitsauksen keksi, mutta tämä tuote oli keksitty vain ja ainoastaan rahan keräämiseksi huonompiosaisilta ja  tarvitsevilta. Minkäänlaista moraalia ei pikavippien tarjoajilla kyllä ollut/ole. Tarkoitus oli vain rikastua ja monista pikavippifirmojen omistajista tulikin miljonäärejä ennätysajassa. Korot olivat alkuun aivan päätähuimaavat ja pikavippifirmat menestyivät ja omistajat rikastuivat toisten selkänahasta saamillaan erittäin läheisesti koronkiskontaa muistuttavilla koroilla ja luottokustannuksilla. Luin vastikään, että panttilainaamot joutuivat todella tiukille tuolloin 2000-luvun puolivälissä ja loppupuolella, kun panttilainojen määrä romahti johtuen nimenomaan näistä alalle tulleista pikavippifirmoista. Ihmiset alkoivat ottaa näitä vakuudettomia pikavippejä rahantarpeeseensa, eikä tarvinnut edes viedä kitaraa "kaniin". 

Ihmiset alkoivat joutua vaikeuksiin ja velkaantua toden teolla pikavippien myötä, joten hallitus päätti vuonna 2013 asettaa alle 2000 euron pienlainoille korkokaton lainan todelliselle vuosikorolle.  Tämä on sinällään ollut varmasti hyvä juttu pidemmällä tähtäimellä ja hallitus on tarkoittanut tällä lakimuutoksella pelkästään hyvää, mutta itse asiassa se vain PAHENSI ylivelkaantuneiden jo ennestään huonoa tilannetta. Tämän oivalsin itsekin vasta vähän aikaa sitten, kun kävin näitä asioita läpi. 

Tästä nimittäin seurasi se, että pikavippifirmat KIERSIVÄT lakia ja alkoivatkin myöntää suurempia yli 2000 euron lainoja nimillä joustoluotto tai tililuotto jne. Pienet vipit poistuivat suurimmalta osin ja lainamäärät vain suurenivat ja korot pysyivät tähtitieteellisinä. Ihmiset alkoivat ottaa entistä suurempia korkeakorkoisia lainoja, joten hallituksen hyvää tarkoittava lakimuutos itse asiassa vain pahensi velkaantuneiden tilannetta. 

Lisäksi nämä luotonantajat eivät olleet kovinkaan kiinnostuneita siitä, pystyvätkö lainanottajat maksamaan luottonsa takaisin, koska korkokulut ja muut kulut olivat niin korkeat, ei voittomarginaali hetkahtanut, vaikka kaikki velalliset eivät pystyneet lainaansa takaisin maksamaankaan. Sitten vain lainat perintään ja ulosottoon, siellä ne keräävät edelleen korkoa ja joskus niistä saattaa saada vielä omansa pois. Melko moraalitonta toimintaa, sanoisin. 

Edellinen korkokatto siis vain pahensi tilannetta ja lainasummat kasvoivat kasvamistaan. 
Nyt ollaan taas uuden korkokaton edessä. Tällä kertaa hyvä juttu on se, että korkokatto koskee nyt kaikkia kulutusluottoja, eikä sitä voida niin tehokkaasti kiertää, kuin tuolloin vuonna 2013. Toivon, että kaikenlaisten sikavippien tarjoajat eivät taas keksi jotain uutta porsaanreikää, millä kiertää korkokattoa. Tämän lakimuutoksen vaikutukset näemme taas vasta viiveellä, jonkin ajan kuluttua. 

Ainakin tästä seuraa se hyvä puoli, että kun korkokulujen ja muiden lainakulujen todellinen vuosikorko ei voi enää kohota yli 20 %:n, voittomarginaali luottoyhtiöillä pienenee ja lainaa annetaan entistä harvemmille ja tarkemmin seulotuille asiakkaille. Näin ollen jo ennestään kovasti velkaantuneet eivät todennäköisesti saa enää yhtä helposti uutta velkaa kuin ennen korkokattoa. 

Tällä kertaa korkokatto voi jopa toimia kuten sen pitäisi eli ylivelkaantuminen saadaan oikeasti kuriin ja pikavippifirmat historiaan. Vastuullinen lainananto ja vastuulliset toimijat jyräävät jatkossa lainamarkkinoilla. Eikä helppoja voittoja enää jaeta. 

Moni saattaa ajatella, että ei velkaantuminen ole pikavippifirmojen syytä; ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Vanha sanonta on ihan oikeassa. Mutta jos tili on tyhjä ennen palkkapäivää ja lapsia ruokittavana, jostain sitä rahaa pitää löytyä ja näissä tilanteissa korkeakorkoiset pikavipit saivat ihmiset koukkuun ja velkakierteeseen. 

Osalla ylivelkaantuneista tilanne pahenee ja eskaloituu nyt korkokaton tultua voimaan, kun uutta lainaa ei saakaan enää. Vaatimukset tuloille ja työtilanteelle tiukentuvat. Mutta vaikka se tuntuu pahalta, tiedän nyt kokemuksesta, että velkakierre kannattaa katkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin on asuntolainan verran velkaa ulosotossa. Kerran se vaan kirpaisee, mutta siitä on tie vain ylöspäin. 

Tee rohkea päätös ja katkaise velkaantuminen nyt!

Pikavippien luottokustannusten kohtuullistaminen

Pikavipeistä on tullut oikea aikakautemme vitsaus. Lähes viikottain kuulen ihmisistä, joiden talous ja elämä on mennyt pilalle pikavippien aiheuttaman velkakierteen vuoksi. Vastikään huolestunut äiti kertoi poikansa peliriippuvuudesta ja sen aiheuttamista talousvaikeuksista, jotka ovat ajaneet koko perheen ja isovanhemmat henkisesti ja taloudellisesti todella tiukille. Perimmäinen syy on peliriippuvuus, joka on aiheuttanut hallitsemattoman velkaantumisen nimenomaan pikavippien muodossa, koska ne ovat niin nopeita ja helppoja ottaa ja rahat saa heti tilille, joten pelaaminen voi jatkua. Velkaantumisen syytä eli peliriippuvuutta pitäisi hoitaa ja saada pelaaminen loppumaan. Tämä on kuitenkin todella haastavaa, mikäli henkilö ei itse tunnusta riippuvuuttaan ja näe, mitä vahinkoa hän koko ajan tekee itselleen ja läheisilleen. Jos tähän pikavippien ottamisen syyhyn ei pystytä vaikuttamaan, velkaantuminen jatkuu aina siihen saakka, kunnes velallinen ei pysty enää velkojaan maksamaan ja ne alkavat yksi kerrallaan siirtyä perinnän kautta käräjäoikeuteen tuomiolle ja ulosottoon. Kun ensimmäinen tuomio on annettu, seuraa tästä (viimeistään) maksuhäiriömerkintä luottotietoihin ja se katkaisee melko tehokkaasti tuon pikavippikierteen. Ja kun velkaantuminen on saatu loppumaan, toivottavasti henkilö hakee apua myös peliongelmaansa ja herää tilanteeseen, jotta velkaantumisen taustalla oleva peliongelma saadaan hoidettua. Tämän jälkeen on mahdollista alkaa laittaa talousasioita järjestykseen ja hoitaa velkoja. 

1.9.2019  kuluttajaluottojen korkokatto muuttui niin, että vuotuinen nimelliskorko voi olla enintään 20 prosenttia. Samalla säädettiin, että muut luottokustannukset voivat olla max. 150 €.  Tämä on tosi hyvä juttu ja askel oikeaan suuntaan, aiemmin säädetty nimelliskorkokatto oli 50 % ja sitä ennen ei ollut mitään kattoa. Luoton todellinen vuosikorko kohosi helposti yli 100 %:n, jopa yli 300 %:n!

Kuluttajavelalliset voivat hakea ennen 1.9.2019 otettujen pikavippien luottokustannusten alentamista, mikäli niiden todellinen vuosikorko on yli 50 %. Voit vaatia, että sinun ei tarvitse maksaa luotosta luottokustannuksina enempää kuin 50 prosentin todellista vuosikorkoa vastaava määrä. Voit tarkistaa todellisen vuosikoron määrän joko luottosopimuksesta tai luotonantajan verkkopalvelusta. 

Ongelmana on, että velalliset eivät tunne tätä oikeutta vaatia luottokustannusten kohtuullistamista eivätkä siten osaa siihen vedota (toim.huom. näin oli myös omalla kohdallani, kuulin tästä vasta paljon myöhemmin, kun oli jo liian myöhäistä enää tehdä mitään). Käytännössä velallisen pitäisi tehdä kohtuullistamisvaatimus siinä vaiheessa kun hän on saanut tuomioistuimelta velkomushaasteen. 

"Koska velalliset eivät osaa tai uskalla reagoida haasteeseen vaatimuksella luottokustannusten kohtuullistamisesta, tästä seuraa se, että tuomioistuimet vahvistavat jatkuvasti yksipuolisilla tuomioilla velkojan vaatimia kohtuuttoman suuria luottokustannuksia", sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen. "Heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien velkakierteen katkaisemiseksi olisikin parannettava tuomioistuinten mahdollisuutta kohtuullistaa viran puolesta eli oma-aloitteisesti kohtuuttomia luottokustannuksia."


Näin haet pikavippien luottokustannusten kohtuullistamista

Mikäli sinulle on tullut jo haaste käräjäoikeudesta pikavippiä koskien, sinulla on tiedoksiannosta 14 päivää aikaa vastata haasteeseen. Vastauksessa tulee vaatia luottokustannusten kohtuullistamista. Jos kohtuuttomien luottokustannusten lisäksi luottokustannuksia koskevat ehdot on kerrottu markkinoinnissa tai luottoasiakirjoissa epäselvästi, voit vaatia luottokustannusten poistamista jopa kokonaan. Kerro tällöin vastineessa tarkasti myös nämä epäselvyydet. Jos et vastaa haasteeseen määräaikana, käräjäoikeus voi antaa asiasta kantajan vaatimuksesta yksipuolisen tuomion.

Voit vielä yksipuolisen tuomion antamisen jälkeenkin hakea luottokustannusten kohtuullistamista hakemalla muutosta tuomioon takaisinsaanti-menettelyllä. Tätä tulee hakea 30 päivän sisällä tuomion todistettavasta tiedoksiannosta (kuittaamalla tiedoksisaanti joko ulosottomieheltä, haastemieheltä tai postitse vastaanottotodistuksen allekirjoituksella). Jos et hae takaisinsaantia määräajassa, yksipuolinen tuomio on lopullinen, eikä siihen voi enää hakea muutosta. 

Jos olet vastannut velkomushaasteeseen, käräjäoikeus antaa tuomion.  Tuomion antamispäivän voit varmistaa käräjäoikeudesta. Jos haluat hakea tuomioon muutosta, tulee sinun ilmaista tyytymättömyytesi tuomioon seitsemän päivän sisällä antamispäivästä ja hakea muutosta 30 päivän sisällä tuomion antamisesta. Mikäli et tee mitään, määräajan kulumisen jälkeen tuomio on lopullinen eikä siihen voi enää hakea muutosta. 

Edellä mainittujen lisäksi voit vaatia luottokustannusten kohtuullistamista jo ennen kuin velan perintä on edennyt tuomioistuimeen saakka.  Voit tehdä reklamaation luottoyhtiölle luottokustannuksista vaikka olisit maksanut erät ajallaan tai saanut perintätoimistosta perintäkirjeen. Mikäli luottoyhtiö ei hyväksy reklamaatiotasi, voit olla yhteydessä kuluttajaoikeusneuvontaan ja viedä asian tarvittaessa kuluttajariitalautakuntaan. 

Voit ottaa yhteyttä oikeusaputoimistoon, jos tarvitset apua kohtuullistamisvaatimusten tekemisessä. Lisätietoja asiasta löytyy Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta.

Mistä ylivelkaantuminen johtuu?

Olen saanut paljon kysymyksiä ja kommentteja koskien ylivelkaantumiseni syitä. Olen huomannut, että näitä monet myös kyselevät ja ihmettelevät muidenkin vastaavista asioista kirjoittavien blogeissa. Ymmärtääkseni ylivelkaantumiseen on todella monia eri syitä ja yhdellä ihmiselläkin voi olla monta eri syytä. Se, mikä itseäni välillä vihastuttaa ja surettaa on se, että moni ajattelee ylivelkaantuneista, että täytyy olla todella tyhmä ihminen, että saa itsensä tuohon tilanteeseen. Tai osa ivaa, että ihan oikein, mitäs törsäsi ja tuhlasi rahojaan turhuuksiin. Omalta kohdaltani voin sanoa, että en todellakaan koe olevani tyhmä, enkä ole laittanut yhtään senttiä veloistani mihinkään turhuuksiin. 

Sitä paitsi, kukin on joutunut tähän tilanteeseen jostain syystä tai syistä, kuka mistäkin. Piste. Sitä on ihan turhaa miettiä ja spekuloida mistä se johtuu. Ainoa mitä itse tekisin, on kysyä itseltään, miten pystyn välttämään, etten itse joudu vastaavanlaiseen tilanteeseen.

Se, joka on joutunut velkakierteeseen pikavippien ja -lainojen myötä, oli sitten kyse pienemmistä tai suuremmista summista, tietää, että velkakierre on kuin lumivyöry, joka etenee rinnettä alas korkojen ja korkojen korkojen kanssa kovaa vauhtia. Ja velkamäärä lisääntyy vääjäämättä todella paljon ilman, että edes ottaisit uutta velkaa. Ja jos kuukausieriä on moneen paikkaan, kuten minulla oli, enkä pystynyt niistä enää selviytymään, yhdistin velat isoimmiksi veloiksi, jotta velkojen lukumäärä vähenisi. Säästää kuluissa ja koroissa, sanottiin. Mutta kyllä se iso laina kerää sitä korkoa ja korolle korkoa ihan kivasti sekin. Ja kuukausierien suuruus kasvaa, jolloin vaikkakin olisi vähemmän määrällisesti lainoja, on isompia kuukausieriä. Tällöin kun tulee vastoinkäymisiä, niitä ei olekaan enää niin helppo maksaa kuin pieniä eriä.

Pienissä pikalainoissa on toisaalta se huono puoli, että kuukausierät on saatu todella pieniksi sillä, että velkahan ei käytännössä lyhene alkuun ollenkaan. Maksat vain pelkkiä korkoja ja korolle korkoa. Vaikka itsekin olin maksanut jo pidemmän aikaa osaa lainoista, niiden jäljellä oleva pääoma oli vielä yllättävän suuri.

Kun otin uuden sellaisen ns.järjestelylainan, maksoin sillä koko summalla pieniä velkoja pois ja rästiin jääneitä vakuutusmaksuja, veroja, terveydenhuoltomenoja jne. Eli sellaisia pakollisia menoja, mihin rahat eivät kuukaudessa enää tärkeimpien laskujen ja velkojen maksun jälkeen riittäneet. Ja juuri kun kaikki näytti olevan ok ja asiat rullasivat, tuli aina joku asia eteen, mikä kaatoi koko paletin eli yllättäviä suuria menoja, joita ei voinut ennakoida ja jotka oli ihan pakko tehdä kuten esim. koiran leikkaus, auton korjaus, lämmitysremontti yms. Ja kun vähävaraisella ei ollut rahaa säästössä eikä kuukausittaisesta palkasta voinut tuollaisia isompia kuluja maksaa, oli pakko ottaa uutta velkaa. Ja huom. kaikki yllättävät kulut ovat olleet pakollisia menoja. Ei ole matkustettu etelänlomalle ei edes kotimaan lomalle, ei ole shoppailtu tai ostettu mitään ylimääräisiä kulutustavaroita, ei aina edes tarpeellisiakaan. Elämä vaan on potkinut päähän normaalia enemmän ja juuri kun on pääsemässä pinnalle, joku vetää sinut taas takaisin pinnan alle. Olisipa joskus kivaa elää sellaista tasaisen rauhallista elämää, missä kaikki sujuu kuin Strömsössä!

Ihminen on myös pohjimmiltaan tulevaisuudenuskoinen. Itse kun vielä omaan positiivisen luonteen, niin tässähän on katastrofin ainekset olemassa. Kun olen joutunut ottamaan uuden lainan, ajattelin aina, että kyllä tämä tästä helpottaa. Ei aina voi kaikki mennä huonosti. Pakkohan se on joskus saada se palkankorotus, pakkohan se on miehenkin saada parempipalkkainen duuni, kohta kun yhden lainan maksu loppuu, saan maksettua nämä helpommin ja kohtahan tuo autokin on jo maksettu. Mutta sitten kun yksikään ei toteudu, ei ole yhtään edes onnen ripausta mukana, niin asiat menevätkin koko ajan vain huonompaan suuntaan. Koira sairastuu, puhelin menee rikki, nopeuskameran sakkolappu tipahtaa postilaatikosta, auto hajoaa - you name it.

Tämän prosessin aikana olen oppinut paljon tärkeitä asioita. Niistä kaikkein tärkein, ja mistä jaksan jauhaa joka toisessa kirjoituksessani, on vararahaston kerääminen. 
Jos itselläni olisi ollut kunnollinen vararahasto, olisiko tilanne nyt toinen? Siihen en koskaan saa vastausta, mutta aion pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa minulla on riittävä vararahasto. Että talous kestää kaikki elämän eteen tuomat esteet ja uskon, että niitä riittää jatkossakin. Toinen tärkeä asia on, että enää en ota koskaan ikinä mitään velkaa, vaikka saisinkin. Ainoat lainat mitkä hyväksyn ovat opinto- ja asuntolaina. En edes autolainaa/osamaksua ottaisi enää. Luottokortit kaikki saavat puolestani mennä. Kaikki mitä ostan, ostan säästöillä. Ja turvaudun vararahastoon vain äärimmäisessä hädässä. Ja jos joudun siihen turvautumaan, maksan sen takaisin täyteen asap. Vararahasto on köyhän tai vähävaraisen ihmisen ainoa tuki ja turva täällä elämän aallokossa.