maanantai 18. syyskuuta 2023

Kolmannen kvartaalin luvut

Taas on tullut aika katsella vähän toteutuneita lukuja. Viimeksi edellisen vuosineljänneksen luvuissa ei ollut tapahtunut oikeastaan mitään, johtuen maaliskuun vapaakuukaudesta, joka aiheutti sen, että velka ei juurikaan lyhentynyt huhti-kesäkuussa.  

7 - 9/2023


Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 3.366,58 € (ed. 3 kk 2.601,13) .

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 2.881,97 € (ed. 3 kk 2.343,45).

Pääomaa on lyhennetty yhteensä 463,61 € (ed.3 kk 257,68 €)

Ulosoton kokonaisvelkamäärä on lyhentynyt tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla 589,37 € (ed.3 kk 317,34).

Tässä kvartaalissa heinäkuu oli jälleen n. kaksinkertainen normaalikuukausiin verrattuna, koska kesäloma ja vastaavasti taas elokuu on yleensä vuoden pienipalkkaisin kuukausi, koska heinäkuussa lomaillaan, eikä tule provisioita elokuun kuukausipalkan päälle. Syyskuu oli vähän alle keskimääräisen kuukauden. 

Viimeisten kolmen kuukauden aikana korkojen osuus maksetusta summasta oli 86 %  ja pääoman lyhennykseen meni 14 %. 

Tähän on hyvä laittaa vertailuksi viime vuoden vastaavan ajankohdan prosentit, jolloin korkoihin meni 47 % ja pääoman lyhennykseen 53 %. Tästä näkee hyvin millainen muutos on, kun viivästyskorko on 7 % tai 11 %. 

Korkojen nousun vuoksi pääoma ei ulosotossa tällä tahdilla juurikaan lyhene. Mutta se kuitenkin lyhenee johtuen ulosoton systeemistä eli jaksotuksesta. Tosin 14 % lyhennyksiin maksetuista maksuista ei kauheasti innosta...

Photo by Unsplash


perjantai 1. syyskuuta 2023

Velkajärjestelyä silmällä pitäen

Mietinpä tuossa iltana muutamana vielä noita velkajärjestelyn esteitä ja erityisesti yhtä niistä. Velkajärjestelyhakemusta koskevassa  lausumassa velkojan taholta tuotiin esiin sellaista näkökulmaa, että velkaantuminen olisi tehty harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen. 

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 3.luku 10 § sisältää tällaisen otteen: "...velkojen perusteesta ja syntyolosuhteista, velallisen tavasta hoitaa talouttaan tai muista seikoista voidaan päätellä olevan todennäköistä, että velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen". 

Samassa lain kohdassa puhutaan sitten piittaamattomasta ja vastuuttomasta velkaantumisesta, jota ilmeisesti velkaantumiseni on ollut, vaikken sitä velkaantuessani ole vielä ymmärtänytkään. 

Mutta se, että olisin velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen, se ei kyllä omalla kohdallani pidä ollenkaan paikkaansa vaan on suoranainen vale. Siihen aikaan, kun velkaantumiseni on pääasiallisesti tapahtunut, en ollut edes kuullut velkajärjestelystä. 

Myöhemmin eräs tuntemani henkilö pääsi velkajärjestelyyn, mutta siinäkään kohdassa en vielä yhdistänyt, että tämä voisi olla minulle edes mahdollinen. Tämä johtui siitä, että hänellä oli varsin erilainen tilanne kuin minulla. Hänellä ei ollut mitään omaisuutta, eikä lainkaan maksuvaraa, joten hän sai niin sanotun nollaohjelman eli hänen ei tarvinnut maksaa velkajärjestelyn aikana mitään velkojille. 

Vasta, kun ensimmäisen kerran kävin velkaneuvonnassa juttelemassa tilanteestani, nousi esiin ensimmäistä kertaa velkajärjestely yhtenä velkojen järjestelykeinona. Tuolloin velkaneuvoja vielä korosti, että se on se viimeinen keino, kun kaikki muut keinot on ensin selvitetty, eikä sitä voi vielä hakea, ennen kuin velkoja on ensin maksettu muutama vuosi ulosoton kautta. Tämä siis oli vuoden 2019 alkupuolella. 

Tämän jälkeen ja kun kesällä 2019 aloitin tämän blogin kirjoittamisen, olen vasta selvittänyt tarkemmin mikä velkajärjestely on ja voisiko se soveltua minun tapaukseeni. Tämänkin jälkeen olen vielä ollut vuosia hyvin skeptinen velkajärjestelyn suhteen ja laskin, että pystyn maksamaan kaikki velkani ja koko ulosottovelan noin 12 vuodessa ilman mitään tarvetta velkajärjestelylle. No, ikävä kyllä korkojen nousu pilasi tämänkin, sinällään erittäin hyvän suunnitelman.  Mutta sitähän ei vielä vuonna 2019 ollut kenenkään näköpiirissä. 

Tämän lisäksi kaikki jotka ovat lukeneet blogiani tietävät, että suunnitelma oli ensin maksaa ulosoton ulkopuoliset velat, joista kaksi puolison kanssa yhteistä, jotta puoliso ei joudu vaikeuksiin minun mahdollisen velkajärjestelyn vuoksi. Eli muutaman vuoden olisin joka tapauksessa halunnut maksaa velkoja ensin, ennen velkajärjestelyhakemuksen laittamista. Mutta siinä vaiheessa kun ulosottomies ilmoittaa, että nyt olisi hyvä sitä velkajärjestelyä hakea, niin pakkohan se on uskoa. Saattaahan olla, että siellä ulosottolaitoksessa pohditaan vaikkapa talon ulosmittausta, jos velkajärjestelyä ei haettaisi.  

Jos joku vielä kehtaa väittää, että olen velkaantunut velkajärjestelyä silmällä pitäen, ei kannata tulla minua vastaan pimeällä kujalla. 

Joku kirjoitti vastikään kommentissaan, että velkaneuvoja oli hänelle suositellut velkajärjestelyn hakemista heti siinä vaiheessa kun n. puoli vuotta on maksettu velkoja ulosottoon. Se kuulosti minusta vähän oudolta neuvolta, varsinkin kun toinen taho kertoi YouTube-tilillään avoimesti, ettei päässyt velkajärjestelyyn sen vuoksi, ettei velkaantumisesta ollut vielä kulunut riittävän pitkää aikaa, eikä velkoja oltu yritetty ensin maksaa pidempään ulosoton kautta. 

No, ajat muuttuvat ja varmasti käytännöt sen mukana. Näihin kysymyksiin ei varmastikaan ole yhtä oikeaa vastausta vaan käytänteet voivat vaihdella paljonkin esimerkiksi eri alueiden välillä. Toivon totisesti sydämestäni, että velkajärjestelyyn pääsy olisi kaikille asiansa hoitamaan haluaville helpompaa. Luulenpa nimittäin, että paljon on niitäkin, joita asioiden kuntoon saattaminen ei voisi vähempää kiinnostaa. 

Hyvää syksyn alkua kaikille lukijoille!

Photo by Unsplash






Kannattaako velat päästää ulosottoon?

Tällaisen kysymyksen kanssa aika moni painiskelee tälläkin hetkellä. Nykyisen hallituksen armottoman "köyhät kyykkyyn"-hallitusohj...