Kuinka voin selviytyä veloistani?

Miten veloista voi selviytyä? Tämä on sellainen kysymys mikä tulee monesti vastaan. Moni ylivelkaantunut henkilö on kauhuissaan tilanteestaan, miten tähän on jouduttu ja miten veloista pääsee eroon? 

Olen kirjoittanut tästä jo aiemmin ja tein nyt päivitetyn postauksen aiheesta, kun se tuntuu olevan monelle niin ajankohtainen. Oma katsantokantani tähän on myös selkeytynyt tässä viiden vuoden ulosoton aikana ja nyt päästyäni viimein velkajärjestelyyn. 

Aloitetaan faktoista, veloista on mahdollista selviytyä useammalla eri tavalla:

1. Maksamalla ne velkojille täysimääräisinä korkoineen ja kuluineen.  

2. Ulosottoteitse joko palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksella ja/tai omaisuuden ulosmittauksella. Tähän kohtaan lisään vielä: tekemällä maksusuunnitelman ulosoton kanssa, jossa velkoja maksetaan saman verran kuin olisi ulosmittauskin, erona vain se, että lasket ja maksat summan kuukausittain ulosottoon itse, niin työnantaja ei saa tietää ulosotostasi. Huom. Ulosoton ei ole pakko suostua maksusuunnitelmaan.  

3. Hakemalla järjestelylainan takaus Takuusäätiöltä ja järjestelylaina pankilta. Jos velkamääräsi on kohtuullinen (Takuusäätiön yläraja yhden henkilön osalta on 34.000 euroa, pariskunnalla määrä voi olla yhteensä enintään 45.000 euroa), tämä on erittäin hyvä vaihtoehto. 

4. Hakemalla yksityishenkilön velkajärjestelyä käräjäoikeudelta ja sen saaminen.

5. Maksamalla velkoja ulosoton kautta siihen asti, kun velat vanhenevat lopullisesti.  

Jollekin saattaa tulla mieleen vielä lisääkin vaihtoehtoja, asialliset sellaiset voi esittää kommenteissa. Asiattomat eli tyyliin kuolema kuittaa velat (ja univelat), voitte unohtaa. 

Mieleeni tulee vanhan laulun sanat: "Ainahan on maksettava eikös juu, mitä täällä maailmassa velkaantuu!" 

Näinhän se on. Jokainen vastaa itse omista veloistaan ja velvoitteistaan. Toisinaan vaan velan määrä korkoineen on kasvanut niin suureksi, ettei yksi ihmiselämä siihen riitä. Tällaisiin tilanteisiin tarvitaan sitten muita vaihtoehtoja. 

Ensinnäkin: laki määrää, että velat vanhentuvat aikanaan. Veloilla on erilaisia vanhentumisaikoja, mutta kaikki vanhentuvat jollain aikavälillä. Yleisin yksityisoikeudellisen velan (pikavipit, joustoluotot, kulutusluotot, luottokorttivelat) lopullinen vanhentumisaika on 15 vuotta. Ajanlasku alkaa ulosottoperusteen eli tuomion antamisesta. Tai 20 vuotta alkuperäisen velan erääntymisestä. Jos velkojana on yksityishenkilö, tuo lopullinen vanhentumisaika on 20 vuotta tuomion antamisesta. 

Esimerkiksi tilanteessa, jossa ei ole mitään ulosmitattavaa omaisuutta eikä palkkatuloja tai muita säännöllisiä tuloja, joista ulosmitata, vaihtoehtoja ei oikein ole, muuta kuin odottaa velkojen lopullista vanhenemista. Velkajärjestelyn saamiseksi pitää olla säännöllisiä tuloja ja jäädä riittävä maksuvara velkojen hoitamiseksi.

Toisekseen kannattaa pitää mielessä, että velat eivät periydy. Velkasi ei jää perillistesi hoidettavaksi, kunhan jälkeesi tehtävä perunkirjoitus on hoidettu asianmukaisesti ja annetussa ajassa. Tämä oli ainakin minulle lohduttava tieto. Ja olenkin tehnyt kirjalliset ohjeet talteen piirongin laatikkoon, miten puolison ja lasten tulee toimia perunkirjoituksen suhteen, mikäli kuolema kohtaa yllättäen (niin kuin se kuulemma yleensä tekee).

Oma tilanteeni on nyt se, että olen maksanut velkoja ulosottoon maksusuunnitelman kautta n. viisi vuotta ja elokuussa alkoi yksityishenkilön velkajärjestely, jonka kesto tavallisten velkojen osalta on 6 vuotta ja 9 kuukautta (asuntolaina maksetaan sen alkuperäisen maksuaikataulun mukaan loppuun). Tai no, näin syyskuussa ensimmäisen maksetun erän jälkeen enää vain 6 vuotta ja 8 kk ;)  

Joka tapauksessa velkojen kokonaismaksuaika yhteensä, siitä kun ne erääntyivät ja siirtyivät ulosottoon (toki olen niitä maksanut vuosia jo ennen kuin seinä tuli vastaan), tulee olemaan n. 11 vuotta ja 9 kuukautta. Jos olisin odottanut niiden lopullista vanhentumista, suurin osa veloista olisi vanhentunut vuoden 2034 aikana, kun nyt maksuohjelma päättyy vuonna 2031.  Tuohon vuoteen 2034 mennessä on koko asuntolainakin jo maksettu. 

Tässä voi joku miettiä, olisiko ollut järkevää jatkaa ulosotossa ja odottaa vain velan vanhenemista. Voi olla, mutta itselleni oman henkisen jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää saada velat hoidettua niin mallikkaasti, kuin vain mahdollista. Toinen pointti on se, että olisimme joka tapauksessa tuossa tilanteessa menettäneet kotimme, koska ulosotto olisi tullut sen jossain vaiheessa ulosmittaamaan ja myymään. Velkojat olisivat tätä tulleet vaatimaan ennen velkojen lopullista vanhenemista. 

Jokaisen ylivelkaantuneen tilanne on erilainen, joten suosittelen varaamaan ajan talous- ja velkaneuvojalle ja keskustelemaan omasta tilanteesta ja eri vaihtoehtoisista tavoista veloista selviytymiseen. 

Photo by Unsplash

Ylivelkaantuminen on yhteiskunnallinen ongelma

Olette, rakkaat lukijat, lähettäneet blogiin todella hyviä ja rakentavia kommentteja vuosien varrella. Kiitos niistä kaikista.  Yksi tuore kommentti aiheutti taas pienessä päässäni kovasti ajattelua ylivelkaantumisesta yhteiskunnallisesti, joten seuraavaksi ajatuksen virtaa aiheesta. 

"Minun on vaikea ymmärtää yli varojen elämistä, koska olen itse hirveän maltillinen ja säästäväinen, mutta vielä vaikeampi minun on hyväksyä, miten älyttömän korkeat kulut tuossa ulosotossa on. Ymmärrän, että velka kasvaa korkoa, mutta nuo korkomäärät ja kulut ovat todella kohtuuttomia. Se, että tuollaisten velkojen hankkiminen, joista laillisesti saa periä tuollaisia korkoja, se on rakenteellinen ongelma, joka pitäisi lakkauttaa poliittisella päätöksellä. Ei pitäisi olla mahdollista ottaa massiivisia pikavippejä, luottoja jne. Valtion pitäisi suojella kansalaisiaan näiltä verenimijöiltä."

Myös minun on vaikea ymmärtää yli varojen elämistä, vaikka todistetusti (!) olen siihen syyllistynyt. Olen monesti miettinyt, pääni puhki, miten minulle pääsi käymään niin kuin kävi, enkä todellakaan ole löytänyt aukotonta vastausta tähän kysymykseen vielä näiden kaikkien vuosien jälkeenkään. Mikä meni aivoissani niin pahasti väärään asentoon, että sorruin ottamaan korkeakorkoisia vippejä ja lainoja, joiden maksusta en sitten selvinnytkään. 

Jos tämä oli ainoastaan, vain ja yksinomaan minun oma syyni, niin kuinka helkkarissa meitä samalla tavoin velkakierteeseen joutuneita voi olla niin monia? Sen jälkeen kun aloin pitämään tätä blogia keväällä 2019, olen törmännyt useisiin samassa tilanteessa oleviin henkilöihin, mm.  Facebookin Velallisten tukiryhmässä. Eli huomasin, etten todellakaan ole ainoa. Tämä lienee riittävä todiste siitä, että ylivelkaantuminen ja velkakierteeseen joutuminen ei voi olla vain minusta johtuva asia. Minä en ole ottanut niiden muiden tuhansien ja kymmenien tuhansien henkilöiden vippejä, siitä olen ihan satavarma. 

Eli tästä päästään sitten sinne vippien tarjontaan ja tarjoajiin, siihen vippailu- ja lainauskulttuuriin, mikä tuossa varsinkin villillä 2010-luvulla aikaa ennen korkokattoja ja muita valtion väliintuloja oli vallalla. Siinä pikavippifirmojen markkinointikoneisto onnistui todella hyvin saamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä koukkuunsa ja normalisoitua vipin ja lainanoton tavanomaiseksi, kaikkien käyttämäksi rahankäyttötavaksi.  "Onko rahasi loppu ennen palkkapäivää? Ei hätää, ota tästä ja maksa takaisin palkkapäivänä. " 

Muistan joskus ennen vanhaan, kun työpaikoilla otettiin kottia (=förskotti, tulee ruotsinkielen sanasta förskott, joka tarkoittaa ennakkoa) ennen palkkapäivää, jos oli rahat loppu ja se sitten vähennettiin varsinaisesta palkasta palkanmaksun yhteydessä. En tiedä, vieläkö tämä tapa on käytössä. Ei varmaankaan kovin laajalti ainakaan, koska pikavipit pääsivät niin helposti vallalle. 

Joka tapauksessa, tuossahan se on jo velkakierteen alku, otat ennen palkkapäivää vipin ja kun maksat sen tähtitieteellisine korkoineen takaisin palkasta, niin sen verranhan sinulla on vähemmän rahaa käytössä taas seuraavaan palkkapäivään. Jos et ole jo tässä vaiheessa valistunut ja ymmärtänyt, että kulutusta tulee pienentää, jotta rahoilla kituutetaan siihen seuraavaan palkkapäivään, niin rahathan ovat taas loppu jo aikaisemmin ennen seuraavaa palkkapäivää, kuin viime kerralla. Joten, taas otat vipin, tällä kertaa vaan vähän isomman, että se riittää sinne palkkapäivään asti ja maksat sen taas palkkapäivänä vielä suuremman korkosumman kera pois . Ja sama jatkuu. Kunnes tapahtuu jokin taloudellinen katastrofi ja joudut pakosti ottamaan sen toisenkin vipin. Ja myöhemmin, kun et selviä kahden vipin loukusta, otat isomman järjestelylainan. Ja niin kauan oravanpyörä pyörii, kunnes tulee se lopullinen stoppi: maksuhäiriömerkintä. Kun luottotiedot ovat menneet, loppuu lainanotto siihen. Usein seuraavaksi kutsuu ulosotto. Tässä oli hyvin yksinkertaistettu kuvaus velkakierteestä. Aika moni siihen joutunut tunnistaa kyllä kaavan. 

Ne kommentoijan kaltaiset maltilliset ja säästäväiset ihmiset, jotka ovat pystyneet tulemaan omillaan toimeen, eivät tätä voikaan ymmärtää. Eivät millään, koska tätä ei oikein itse ylivelkaantunutkaan pysty täysin käsittämään. Uskoisin, että nuo pikavippien ja helppojen vakuudettomien lainojen tarjoajat eli verenimijät, kuten kommentoija asian osuvasti ilmaisi, kohdensivat tarkoituksellisesti kampanjansa heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, jotka eivät pärjää omillaan vaan joutuvat pakon edessä turvautumaan kiskurihintaisiin vippeihin. 

Tässä mielessä kyse ei enää olekaan pelkästään minun omasta syystäni vaan koko yhteiskuntaa koskevasta ilmiöstä, joka koskee kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia muitakin ihmisiä. Meidät lienee jollain tavalla joukkohypnotisoitu tai aivopesty. 

Huomautus vielä lukijoille: vaikka pohdinkin asiaa tässä suuremman yleisön kannalta, ymmärrän, että itse olen oman sotkuni aiheuttanut, kukaan ei pitänyt asetta ohimollani vippiä ottaessani. Eli syytän kyllä  ihan itseäni, enemmän kuin tarpeeksi, eikä tarkoituskaan ole vierittää syytä muille. Mutta pistäähän se vähän miettimään, olenko täysin oikeassa syyttäessäni vain itseäni. 

Se mikä tässä on lopulta hyvää, on se, että valtio on todellakin tullut auttamaan esimerkiksi asettamalla korkokaton lainakoroille. Selvästi myös viime vuosina on herätty tähän ongelmaan ja useampia projekteja on meneillään, missä selvitetään, miten pystytään kansalaisten talousosaamista parantamaan. Apua on helpompi saada talousongelmiin jo varhaisessa vaiheessa, on perustettu mm. Talousneuvoloita, talous- ja velkaneuvonta auttaa, Takuusäätiön Velkalinjaan voi soittaa,  muutamia esimerkkejä mainitakseni. On helpompaa löytää tietoa ja apua ja kynnys avun hakemiseen on madaltunut. Myös Positiivinen luottotietorekisteri on ihan kohta valmiina. Sen tulisi toimiessaan ehkäistä ylivelkaantumista jatkossa tehokkaasti. 

Luulen, että nyt kun lähestytään 2020-luvun puoliväliä ylivelkaantuminen on alkanut ja alkaa edelleen ilmiönä vähenemään juurikin näiden edellä mainittujen toimien ansiosta. Tai ainakin toivon niin. 

Mikäli kiinnostaa, olen aiemmin kirjoittanut useamman postauksen pikavippiongelmasta. Voit lukea lisää esimerkiksi tästä postauksesta. 

Jos nyt olet tilanteessa, jossa mietit uuden vipin ottamista tai vanhojen järjestelemistä, ota ihan ensin yhteyttä vaikka tuonne Takuusäätiön velkalinjaan. Pyydä apua ja neuvoja ennen kuin maksat velkaa velalla. Katkaise velkaantuminen heti, ennen kuin olet liian syvällä. Kun velkasumma ei ole paisunut vielä ihan hurjaksi, voit hyvinkin selvitä vielä kuiville muutaman vuoden maksamisella.  

Photo by Unsplash

Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen

Olen syksyn lapsi, syntynyt keskellä kurjinta ja sateisinta lokakuuta, mutta silti en kauheasti tykkää tästä vuodenajasta. No, onhan se kaunista, kun lehdet kellastuu ja punastuu ja kauniina sateettomana päivänä on aivan ihanaa kulkea luonnossa ja katsella kaikkia ihania värejä. Mutta sitten se toinen puoli, että vettä sataa kuin siitä kuuluisasta esterinper*eestä, ei ole kivaa, ei ollenkaan. Syksyssä kuitenkin ihan ylivoimaisesti pahinta on pimeys ja se tieto, että koko ajan pimenee vaan entisestään. Kohta on pimeää aamulla töihin lähtiessä ja iltapäivällä töistä tullessa. Valoa ei näy kuin viikonloppuisin, jos sattuu poutasää. 

Tämä pimeyteen meno muistuttaa aina myös ajasta ennen ulosottoon joutumista, ylivelkaantumisen pahimmasta kierteestä, jolloin painajaismaisesta kuolemanspiraalista ei meinannut selvitä tai ainakin se tuntui siltä, että kaikki kaatuu päälle. Eikä ainakaan ilman valtavia henkisiä traumoja ja pelkotiloja, joita edelleen kannan mukanani, vaikka ovatkin onneksi pysyneet siellä taka-alalla. 

Ylivelkaantuminen ja ulosotto on henkisesti todella kova paikka, sen tietävät kaikki samaan jamaan joutuneet. Ja toisaalta ne, ketkä eivät ole siellä lähellä käyneet, eivät voi edes kuvitella miltä se tuntuu. Jostain luin, että ylivelkaantuminen ja ulosotto voidaan rinnastaa samanlaiseen stressiin, kuin jos menettäisi oman kotinsa ja kaiken omaisuutensa tulipalossa. Nämä ovat niin isoja asioita, jotka vaikuttavat ihmisen psyykeen erittäin voimakkaasti ja niistä jää jäljet, elinikäiset arvet. 

Ainoa asia, millä oloa voi helpottaa ja selvitä ulosotosta edes jollain lailla järjissään, on yrittää hoitaa velkojaan, maksaa ulosottoa pienemmäksi. Vaikka tuntuu, ettei se velka sieltä ikinä maksamalla poistu, niin tehdä suunnitelma, laatia budjetti ja maksaa säännöllisesti joka kuukausi mitä pystyy. Ja jos se ei riitä, hakea velkajärjestelyyn. Ja jos sinne ei pääse, maksaa, kunnes velat lopullisesti vanhenevat 15 tai 20 vuodessa. 

Budjetointi ja velan määrän säännöllinen seuranta auttavat monia ylivelkaantuneita, kun näkee koko ajan tilanteen ja huomaa, että velka pienenee koko ajan, vaikka kuinka hitaasti, mutta pienenee kuitenkin. Tähän kannustan kaikkia ulosottovelallisia ja muitakin ylivelkaantuneita. Velkaahan voi olla paljon, vaikkei se olisikaan vielä ulosotossa. 

Velka syö ihmistä koko ajan. Mietipä, jos voisit käyttää kovalla työllä ansaitsemasi palkkarahat johonkin ihan muuhun, kuin velkojen lyhennyksiin ja korkoihin. Voisit säästää ja sijoittaa rahoja tulevaisuuden varalle. Toki kuluttaakin, ei tarvitsisi laskea jokaista senttiä, eikä harkita tarkkaan ihan jokaista ostosta, voisi joskus vähän hemmotella itseä ja lähimmäisiä. 

Jos sinulla on velkaa, mitä tahansa "pahaa" velkaa eli suomennettuna kulutukseen käytettyä velkaa pois lukien asuntolaina ja opintolaina, tee ihmeessä jonkinlainen budjetti ja laske kuinka nopeasti saisit velkasi maksettua pois, kun siihen keskittyisit. Nipistä muutama kuukausi ruokamenoista ja muusta kulutuksesta ja laita ylimääräinen säästetty raha velkojen lyhennykseen. Eikä minkä tahansa velan, vaan sen pienimmän, jonka saat nopeimmin maksettua pois kokonaan syömästä tulojasi. Velkalumipallomenetelmästä löydät lisää tietoa ja havainnollisen laskuripohjan ohjeineen yhteistyökumppaniltani tästä linkistä Velkalumipallo (nimellistä korvausta vastaan). 

Kun sinulla on velkaa, maksat tällä hetkellä ansaitsemillasi rahoilla menneisyyttä, vanhoja asioita, sen sijaan että voisit käyttää rahaa elettäväksi tässä hetkessä saati sitten sijoittaa tulevaisuuteen. Menneisyytesi syö tulevaisuuttasi samalla kun velanmaksu syö kovalla työlläsi ansaitsemiasi rahoja. Mikäli kiinnostaa tutkia tarkemmin, mitä asialle voisi tehdä, kannattaa aloittaa lukemalla opas Talous kuntoon, kohti velatonta elämää, joka löytyy tästä linkistä.  Oppaan saa vielä nyt tarjoushintaan. 

Jos mietit, miksi mainostan blogissani näitä, se johtuu ihan siitä, että ne ovat oikeasti auttaneet minua ja antaneet uusia ajatuksia velanmaksuun ja taloudelliseen mielenrauhaan pääsemiseen. Lisäksi minun itse kirjoittamani opas "Apua - rahat loppu! Ensiapua ylivelkaantuneelle" on yhteistyökumppanini ansiosta maksutta ladattavissa heidän verkkokauppansa kautta. Kyseisestä oppaasta pääset maksutta alkuun selvittämään tilannettasi, mikäli ylivelkaantuminen on ongelmana tai tulossa ongelmaksi.

Pidetään syksyn sateista huolimatta lippu korkealla ja selvitään taas seuraavaan kevääseen!

Photo by Unsplash

Maksuhäiriömerkinnät poistuvat jatkossa kuukaudessa, kun velka on maksettu

Eduskunta on osana valmistelun alla olevaa luottotietolakia hyväksynyt maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentymisen. Lain voimaantultua maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluessa siitä, kun velka on maksettu.  

Tämä on erittäin hyvä ja oikeudenmukainen uudistus, koska tähän asti maksuhäiriömerkintä on voinut seurata velallista jopa lähes kolme vuotta, vaikka velka olisi jo kokonaan maksettu. 

Uskoisin, että tämä kannustaa entisestään ihmisiä maksamaan velkojaan pois entistä motivoidummin ja nopeammin, kun tietää, että maksuhäiriömerkintä poistuu kuukaudessa velan maksun jälkeen. Varsinkin merkitystä on niille, joilla on vain yksi merkintä tai useita pienien velkojen aiheuttamia merkintöjä, joista voi melko nopeastikin päästä eroon. 

Usein kun henkilöllä on pahoja maksuvaikeuksia ja voidaan puhua ylivelkaantumisesta, maksuhäiriömerkintöjä ja ne aiheuttaneita velkoja on keskimäärin 15 kappaletta. Tällöin velalliselle ei ole luvassa nopeaa luottotietojen puhdistumista, mutta toki tällä on myös heille merkitystä siinä vaiheessa, kun velat on joko maksettu tai ne vanhenevat - maksuhäiriömerkintä ei enää seuraa matkassa kuukautta pidempään tämän jälkeen. 

Toinen myöskin erittäin tärkeä osa uudistusta on, että jatkossa jokainen maksuhäiriömerkintä käsitellään itsenäisenä merkintänä, eikä uusi merkintä enää pidennä edellisen tai edellisten merkintöjen säilytysaikaa, kuten tähän asti on tapahtunut. Tällä on puolestaan enemmän merkitystä niille, joilla on useita merkintöjä, jotka ovat tulleet/ tulevat eri aikaan. 

Luottotietolain tarkkaa voimaantulopäivää ei ole vielä tiedossa ja maksuhäiriömerkintöjen kohdalla on kuuden kuukauden siirtymäaika eli ihan nopeasta uudistuksesta ei ole kyse. Mahdollisesti vuoden lopussa voisi muutokset tulla voimaan arvioi oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Virpi Koivu Ylelle 6.4.22 antamassaan haastattelussa.  

Lähde: www.yle.fi/uutiset/3-12384319 

18 kuukautta ulosottoa takana

Lokakuussa tulee täyteen 1,5 vuotta ulosoton alkamisesta. Tässä välissä voisi olla hyvä käydä läpi, mitä on tuon kuluneen 18 kuukauden aikana tapahtunut.  

Kerroin jo aiemmassa postauksessani  Uusi vuosi, uudet haasteet, että vuosi 2019 oli elämäni ylivoimaisesti pahin vuosi. Vuosi 2020 on monella tapaa huono vuosi (koronapandemian johdosta monilla todella huono vuosi), mutta itselläni tämä vuosi on itse asiassa ainakin tähän asti ollut paljon parempi kuin tuo synkistä synkin 2019. 

Mistä tämä sitten johtuu? Moni varmaan ihmettelee, että muikkelilla on yli satatuhatta ulosottovelkaa, miten ihmeessä tämä voi olla parempi vuosi? No minäpä kerron. 

Ensinnäkin ulosottovelka on lyhentynyt alun 122.594 eurosta  tämän hetkiseen 115.604 euroon  eli 6.990 euroa. Tässä ei ole vielä mukana lokakuun lyhennystä ulosottoon, koska se tapahtuu vasta viikon päästä. 

Tuohan on mahdottoman pieni summa 1,5 vuodessa, kun otetaan huomioon, että kyseisenä aikana olen maksanut ulosottoon 18.896 euroa. Tämä tarkoittaa, että 11.900 euroa on mennyt pelkkiin korkoihin ja taulukkomaksuihin. Aika masentavaa, eikö totta. 

Mutta huomioikaa, positiivista on, että ulosottovelka on joka tapauksessa pienentynyt, mikä on tietysti tavoitteena. Asiat voisivat olla huonomminkin, olisin voinut olla työtön, enkä olisi pystynyt maksamaan mitään ulosottoon, jolloin velka olisi kasvanut saman verran. Itse asiassa velka olisi kasvanut vielä enemmän korkovaikutuksen johdosta. Eli oikeaan suuntaan ollaan menossa - hitaasti, mutta varmasti. 

Toiseksi, olen työstänyt ajatuksiani kuluttamisesta ja rahasta, taloudesta ja velasta tämän matkan aikana. Olen etsinyt tietoa asioista ja kirjoittanut tänne blogiin kaiken keräämäni tiedon. Olen saanut nivottua keräämäni tiedon yhteen helppolukuiseen oppaaseen Apua, rahat loppu! Opas ylivelkaantuneelle. Olen saanut aivan mielettömän ihania yhteistyökumppaneita ja tahoja, jotka uskovat minuun ja asiaani ja ovat edesauttaneet siinä, että olen saanut oppaan julkaistua ja pystyn jakamaan sitä maksutta kaikille tarvitseville. 

Kolmanneksi, olen tällä hetkellä kaikesta huolimatta ja ehkä juuri siitä syystä melko onnellinen. Olen saanut kerättyä vähän ihmisarvoani takaisin, koska olen huomannut, että pystyn hoitamaan velkojani ja pystyn samalla auttamaan niin blogini tarjoaman vertaisavun kuin oppaankin avulla muita samassa tilanteessa olevia lähimmäisiä. Ja mikä tärkeintä, kenties auttamaan ehkäisemään talousvaikeuksia herättämällä ihmiset miettimään ja halauamaan muutosta velkojensa hoidossa. 

Elämä jatkuu. 

Ennaltaehkäisy

On yksi asia, mikä on ihan hirmuisen tärkeä ja se on ennaltaehkäisy. Se on usein parasta ja kustannustehokkainta lähestulkoon kaikessa liittyipä asia terveydenhuoltoon, hyvinvointiin tai talousasioihin. Ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää henkilökohtaisen talouden hoidossa ja se on takuuvarma keino välttyä liialliselta velkaantumiselta. 

No, mikä sitten on ennaltaehkäisevää toimintaa talousasioiden hoidossa? No tietysti talousbudjetin laatiminen ja siinä pysyminen. Itse en ymmärtänyt budjetin laatimisen tärkeyttä ennen kuin oli liian myöhäistä ja voit todellakin uskoa, että olisin ollut sille henkilölle koko sydamestäni kiitollinen, joka olisi minulle tämän asian tuolloin reilut kymmenen vuotta sitten opettanut. Tai vaikka jo paljon aiemmin, opiskeluaikana. 

En tiedä opetetaanko kouluissa nykyisin henkilökohtaista taloudenhoitoa ja velanoton peruslainalaisuuksia ja kuinka paljon, mutta sen tiedän, että olisi syytä opettaa. Toisen asteen oppilaitoksessa tai korkeakoulussa olisi varmasti tälle paras aika. Kurssin ei tarvitsisi edes olla kovin pitkä ja laaja, kunhan siinä opetettaisiin budjetointi helpolla ja ymmärrettävällä tavalla ja opastettaisiin jokaista opiskelijaa laatimaan oma talousbudjetti. Lisäksi neuvottaisiin olemaan varovainen kaiken velanoton suhteen ja kerrottaisiin, miten luottotiedot voi menettää ja mitä siitä seuraa. Pikavippien ja kulutusluottojen ottamisesta olisi syytä myös varoittaa. Tosin pikavipit saattavat nyt jäädä historiaan (peukut tälle!) näiden korkokattojen ym.rajoitusten vuoksi. Ja niitä ei todellakaan jää kukaan kaipaamaan!

Itse opettaisin myös, että velka on pahasta, ei mikään vivutusväline, vaikka sellaisia nuo taloustieteilijät ja sijoittajagurut kovasti neuvovatkin.  En suosittele ketään edes harkitsemaan muuta velkaa kuin opintolainaa, joka on tänä päivänä lähes pakollinen osa opiskelijan toimeentuoloa sekä myöhemmin elämässä mahdollisesti tarvittavaa asuntolainaa. Velkavivutus kuulostaa terminä tosi hienolta, mutta se sisältää aina todella suuren riskin. Riski on, että jotain yllättävää sattuu, etkä pystykään hoitamaan velkojasi - tällöin on vaarana, että menetät ihan kaiken. 

Milloinkaan ei ole liian myöhäistä kiinnostua omien raha-asioiden hoidosta ja opetella laatimaan henkilökohtainen budjetti.  Ei myöskään ole koskaan liian myöhäistä alkaa säästää rahaa pahan päivän varalle, koska se paha päivä tulee joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin. 

Käykö sinulle niin, että tili on tyhjä ennen seuraavaa tilipäivää? Eli kuukautta on jäljellä vielä vaikka rahat on loppu? Mulle ei enää käy. Miksi? Koska budjetoin kuukauden rahat siten, että ne varmasti riittävät sinne seuraavaan tilipäivään. Ja jos oikeasti yllättäviä kulueriä tulee, niitä varten on vararahasto.  

Ja hei, muista, että budjetoinnin ei tarvitse olla vaikeaa. Saat helpot pohjat ja hyvät täyttö- ja käyttöohjeet esimerkiksi täältä.

Nautitaan lämpöisistä ja aurinkoisista syyspäivistä ennen sateiden tuloa!

 

Photo by Zhen Hu on Unsplash

 

Epätasapainossa

Tässä viime aikoina on tullut lueskeltua paljon kaikenlaista rahaan, velkoihin, velkaantumiseen jne.liittyvää kirjallisuutta. Kannustan kyllä ihan jokaista lukemaan, siitä saa uskomattoman paljon uusia ideoita ja näkemyksiä, jotka haastavat omaa ajatusmaailmaa ja tapaa ajatella asioista. Lisäksi aivot saavat puuhaa, varsinkin jos valitset vieraskielisen kirjan, jolloin ehkäiset samalla myös dementiaa tai altzheimerin tautia. Kannattaa napata lukemisen tarjoamat fyysiset ja psyykkiset terveysvaikutukset talteen. Välillä voi ahmia romaaneja, itse suosin esimerkiksi elämänkertoja, mutta nyt tosiaan omalla yöpöydällä on lähinnä erilaisia talousaiheisia opuksia. Ja kun opiskelee jotain uutta, saavat aivot monin kerroin uutta sulateltavaa.

Tästä pitkähköstä lukemisen puolesta -puheesta pääsen tämän päivän aiheeseen. Mietin jälleen kerran, kuten niin monesti muulloinkin, syitä omaan ja muidenkin velkaantumiseen.  Yksi syy on erään teorian mukaan epätasapaino. Tarkoitan tässä koko maailmankaikkeuden tasapainoa tai epätasapainoa. Kun jotain otetaan jostain pois, sen jättämään tyhjiöön tulee jotain muuta tilalle ja näin tasapaino säilyy. Niin kuin jin ja jang, vastakkaiset asiat tasapainottavat toisiaan ja maailmankaikkeus pysyy tasapainossa.

Velkakierre voi johtua tällaisesta epätasapainosta. Otetaan tähän esimerkki velkojen yhdistämisestä. Joudut ottamaan remonttilainaa 10.000 € remontoidaksesi asuntoasi. Lainan kuukausilyhennykseksi tulee 250 €. Samalla tulee pankissa puheeksi, että sinulla ja miehellä on luottokortit tapissa (luottoraja á 5.000 €)  ja niiden lyhennyksiin menee kuukaudessa 300 euroa. Mitäpä jos yhdistetään nämä kaksi luottokorttivelkaa tuohon remonttilainaan, jolloin kuukausilyhennysten määrä pienenee huomattavasti 550 eurosta 250 euroon. Näin myös tehdään. Hienoa, nyt jää 300 euroa enemmän kuukaudessa rahaa käyttöön. Ja korttiluotot 10.000 euroa pahan päivän varalle. Velkaa on siis tällä hetkellä tuo yksi yhdistetty laina 20.000 €, jota lyhennetään 250 € kuukausittain.

Tässä vaiheessa ainoa oikea tapa on leikata luottokortit poikki, jotta et pysty kasvattamaan velkamäärää enempää. Nimittäin jos et luovu luottokorteista, hetken päästä sinulla on yhdistetyn remonttilainan lisäksi taas luottokortit tapissa eli velkaa 20.000 + 10.000 €! Sen lisäksi olet keksinyt jo käyttöä tuolle kuukausittain yli jäävälle 300 eurolle. Etkö usko?

Kyse on epätasapainosta. Sinulla on nyt "vapaata" rahaa luottokorteilla 10.000 €. Ihan takuuvarmasti tulee ylimääräisiä tarpeita tai kuluja, jolloin luottokorttia taas joutuu käyttämään. Puhutaan piilevistä tarpeista: kun on ollut tiukkaa rahasta aiemmin, nyt kun "löysää" rahaa taas on, sinun aivosi alkavat miettiä, mitä kaikkea puutetta listalta löytyy. Tietokone hajoaa ihan kohta, se on jo viisi vuotta vanha, autoon tarvitaan uudet talvirenkaat, astianpesukone meni rikki ja kohta varmaan jääkaappikin, kun pitää sellaista ääntä. Sinulla on patoutuneita ostotarpeita, niin sanottuja miinusinvestointeja, joihin nyt vaikuttaisikin löytyvän rahaa.

Tadaa! Luottokortit ovat taas tapissa ja velkamäärä kasvanut 20.000 eurosta 30.000 euroon. ja taas olet vaikeuksissa kuukausilyhennysten kanssa, joita onkin nyt 550 euroa. 

Tämän lisäksi olet jo ostanut jotakin uutta osamaksulla (velkamäärä 3000 €) ja aiemmin kuukaudessa "yli" jäänyt 300 € meneekin nyt tämän kuukausilyhennyksiin. Eli kuukausilyhennykset ovatkin jo tosiasiassa 850 €! Nyt vasta oletkin pulassa.

Tästä syystä tuo lainojen yhdisteleminen on riskialtista puuhaa ja olen jo aiemmissa kirjoituksissa tästä kirjoittanutkin (mm. Lainojen yhdistäminen), että jos aiot lähteä yhdistelemään lainoja, pitää sinun samalla karsia menojasi ja muuttaa kulutustottumuksiasi sekä leikata nuo luottokortit poikki, jotta tilanne ei lähde pahenemaan uudelleen. Velkojen yhdistely on vähän kuin korona, uusi aalto odottaa jo nurkan takana.

 

Nautitaan kaikesta huolimatta vielä kesäisistä säistä!

Photo by Dave Hoefler on Unsplash

Lainojen yhdistäminen

Olette varmaan huomanneet, että lainojen yhdistämispalveluita tarjoavien yritysten määrä on moninkertaistunut ihan viime vuosina? Ensin tulivat lainojen kilpailutusta tarjoavat yritykset ja sen jälkeen monet niistäkin ovat alkaneet tarjota myös lainojen yhdistämistä. Lainojen yhdistäminen kiinnostaa monia, joilla on useita pieniä velkoja eri luotonantajille - voisiko lainojen yhdistämisestä olla apua omaan taloustilanteeseen? 

Keräsin tähän lainojen yhdistelyn plussia ja miinuksia.

Otetaan plussat ensin:

+ Järjestelylainan tarkoituksena on maksaa kaikki pienet velat pois, jonka jälkeen talouden hahmottaminen on helpompaa ja on huomattavasti selkeämpää maksaa vain yhtä isompaa lainaa kuin useita pieniä.

+ kilpailutuksen kautta voi uuden lainan korko olla merkittävästi alempi, varsinkin, jos aikaisemmat lainat on otettu ennen nykyisen korkokaton voimaantuloa

+ uuden lainan kuukausierä voi olla pienempi kuin aikaisempien lainojen kuukausierät yhteensä ja se on siitä syystä helpompi hoitaa ja rahaa jää myös muuhun

+ säästöä kertyy lainanhoitokustanuksissa, yleisesti peritään erilaisia tilinhoitomaksuja kuukausittain. Lisäksi jos velkojen maksu ei aina onnistu eräpäivänä, tulee jokaiselle lainalle omat huomautus- ja perintäkulut maksuhuomautuksista.

+ palveluntarjoajat perustelevat lainojen yhdistämistä myös henkisiellä puolella, stressi raha-asioista vähenee ja voi keskittyä johonkin muuhun tärkeämpään

Sitten ne miinukset:

- Et saa/ota tarpeeksi suurta järjestelylainaa, jotta saisit yhdistettyä kaikki velkasi

- et ole selvittänyt kaikkia velkojasi, vaan niitä ilmaantuu myöhemmin lisää

- maksukykysi ei ole riittävä uuden järjestelylainan maksamiseksi ja velkakierteesi alkaa alusta

- Jos et muuta kulutustottumuksiasi,  on suuri vaara, että apu on vain hetkellinen ja velkaantuminen jatkuu

- velkaantumisen taustalla olevia syitä ei ole hoidettu kuntoon ja velkaantuminen jatkuu

Lainojen yhdistely voi kuitenkin sopia tilanteeseesi ja auttaa sinut pois velkakierteestä, kunhan muistat tehdä pohjatyöt ensin hyvin.

• Selvitä ensin kaikki velkasi, jotta tiedät nykytilanteen
  
• tee talousbudjetti ja laske onko sinulla realistiset mahdollisuudet maksaa yhdistelylaina takaisin velkaantumatta lisää
• velkaantumisen taustalla olleet syyt tulee selvittää ja saada kuntoon, ettei velkaantuminen ala uudelleen (esim.peli- tai muu riippuvuus)
• sinun tulee hakea ja saada riittävän suuri yhdistelylaina, ettei yksikään velka jää yhdistelyn ulkopuolelle (ei koske vakuudellisia velkoja kuten asuntolaina)
  
• seuraa budjettia ja muuta tarvittaessa kulutustottumiuksiasi, jotta lainanhoito onnistuu, etkä velkaannu lisää
• kerää riittävä vararahasto yllättävien menojen varalle
  

Älä tee lainojen yhdistelyä, jos joku yllä olevista kohdista ei toteudu. Silloin on erittäin suuri vaara, että alat velkaantua uudelleen ja velkamääräsi kasvaa ylitsepääsemättömäksi.

Lainojen yhdistelyä parempi vaihtoehto on tällöin neuvotella velkojien kanssa lainojen hoidon helpotuksista, kuten lyhennysvapaasta ja kuukausierien pienentämisestä.

Voit hakea myös järjestelylainan takausta Takuu-Säätiöstä, mikäli velkojen yhteissumma jää alle 34.000 euron tai pariskunnan ollessa yhteishakijoina 45.000 euron. Tällöin laina haetaan pankista ja Takuu-Säätiö myöntää lainalle takauksen. Lisätietoa tästä saat Takuu-Säätiön nettisivuilta.

Mikäli velkoja vain on yksinkertaisesti liikaa, etkä niistä selviydy, yksi vaihtoehto on päästää velat ulosottoon. Tämän pitäisi olla viimesijainen vaihtoehto, mutta sekin on parempi kuin ottaa yhdistelylaina, joka ei auta tilanteessa vaan ajaa entistä syvemmälle velkakierteeseen. Ulosotolla kun on se hyvä puoli, ettet pysty enää velkaantumaan lisää luottotietojen menetyksen vuoksi.   Ulosottovelan hoitaminen on myös helpompaa, maksat kuukausittain palkastasi vain yhtä velkaa ja ulosottomies huolehtii sen jaosta velkojille. Ikään kuin yhdenlainen lainojen yhdistely tämäkin. 

Photo by Alexander Mils on Unsplash

Minä pystyn tähän

Kun nyt kaikki pikavipit ovat viimein saapuneet ulosottoon ja velkasaldo on tiedossa, olen tehnyt paljonkin erilaisia laskelmia ja pohtinut, miten selviän kaikista veloista - vai selviänkö? 

Olisin muutama kuukausi sitten vastannut, että en selviä, mutta nyt kun olen tehnyt tarkempia suunnitelmia niin lyhyen kuin pitkän tähtäimen,  olen lievästi optimistinen asian suhteen. Kyllä minulla on mahdollista selvitä tästä velkamäärästä, laskelmieni mukaan noin 12 vuodessa. Laskelmat olen tehnyt mahdollisimman realistisesti, mutta koska elämä on aina säännöllisin väliajoin ennenkin potkinut rankasti päähän, en yhtään epäile, etteikö sama tapahtuisi myös uudelleen ja taas uudelleen. Eli kun ottaa mahdollisimman realistisen suunnitelman lisäksi huomioon tämän, voin silti tällä hetkellä kuvitella selviytyväni veloista joka tapauksessa alle 15 vuodessa, joka on velkojen lopullinen vanhenemisaika. 

Tämä on aika hieno tunne, joka auttaa jaksamaan vaikeinakin aikoina. Minä pystyn tähän, saan maksettua kaikki mitä olen velkaa ottanutkin ilman minkäänlaista apua velkajärjestelyn tms.muodossa. Ja velkojat saavat täyden suorituksen, eikä kellekään jää saamisia.

Tietysti tämä vaatii muutaman asian toteutumisen, kuten esimerkiksi hengissä pysymisen ja työpaikan säilymisen. Tai jos työpaikka menisi alta, uuden löytämisen nopealla aikavälillä. Ja lisäksi palkkatason pysymisen vähintään samalla tasolla. Tottakai aina parempi, jos palkka on suurempi, sehän suoraan lyhentää maksuaikaa. Aika kuluu loppujen lopuksi tosi nopeasti. Ulosotto alkoi toukokuussa, joten puoli vuotta olen jo palkasta 1/3 ulosottoon kuukausittain tilittänyt. 

Yksi asia mitä vaaditaan, jotta ulosotosta ja veloista voi selvitä, on riittävän suuruinen säännöllinen palkkatulo. Jos olet keskituloinen tai sinulla on tätä paremmat tulot,  veloista on mahdollista selvitä. Jos taas olet pienituloinen, niin uloston suojaosuus huomioituna palkasta ei juuri jää mitään ulosmitattavaa. Tällöin vaihtoehdot ovatkin velkajärjestely tai velkojen vanhentumisen odottaminen. 

Omat laskelmani osoittavat, että vähintään n.800 euroa kuussa pitäisi saada ulosottoon tilitettyä, muuten velat eivät lyhene. Tämä tarkoittaa siis 2.400 euron nettokuukausituloja, jolloin 800 euroa menee ulosottoon ja 1.600 euroa jää itselle. Tällä summalla pärjää kyllä jo hyvin, ainakin jos kaikki maksettavat velat ovat tuolla ulosotossa ja lyhenevät tuosta 800 euron kuukausimaksusta. 

Se, mikä itselläni on hankalaa, on, että minulla on velkoja ulosoton lisäksi myös ulosoton ulkopuolella ja joiden en halua menevän ulosottoon. Tästä syystä tuosta 1.600 euron kuukausipalkasta täytyy maksaa vielä muita lyhennyksiä, joten välillä rahat ovat todella tiukilla. Siitä syystä aloin miettiä näiden velkojen lumipallottamista ja maksamista pois mahdollisimman nopealla tahdilla. Tästä kerroin viime kirjoituksessani, voit lukea sieltä. 

Mutta lopputulos oli, että näin varsin selkeästi järjestyksen miten etenemällä pääsen haluttuun lopputulokseen eli että kaikki velat ulosotossa ja sen ulkopuolella on maksettu n. 12 vuoden kuluttua. Eikä se hirveästi haittaa, jos aika on tuota vähän pidempi, pääasia on,  että minä pystyn tähän.




 

Miten veloista voi selviytyä?

Veloista on mahdollista selviytyä useammalla eri tavalla:

1. Maksamalla ne velkojille täysimääräisinä korkoineen ja kuluineen.  
2. Ulosottoteitse joko palkan tai muun tulon ulosmittauksella ja/tai omaisuuden ulosmittauksella.
3. Hakemalla hyväksytysti yksityishenkilön velkajärjestely käräjäoikeudelta.
4. Maksamalla velkoja ulosoton kautta ja odottamalla velkojen lopullista vanhenemista.  
5. Edellisten yhdistelmillä 

Jollekin saattaa tulla mieleen vielä lisääkin vaihtoehtoja, asialliset sellaiset voi esittää kommenteissa. Asiattomat eli tyyliin kuolema kuittaa, voitte unohtaa. 

Mieleeni tulee vanhan laulun sanat: "Ainahan on maksettava eikös juu, mitä täällä maailmassa velkaantuu!" 

Näinhän se on. Jokainen vastaa itse omista veloistaan ja velvoitteistaan. Toisinaan vaan velan määrä korkoineen on kasvanut niin suureksi, ettei yksi ihmiselämä siihen riitä. Tällaisiin tilanteisiin tarvitaan sitten muita vaihtoehtoja. 

Ensinnäkin: laki määrää, että velat vanhentuvat aikanaan. Veloilla on erilaisia vanhentumisaikoja, mutta kaikki vanhentuvat jollain aikavälillä. Yleisin yksityisoikeudellisen velan (pikavipit, joustoluotot, pankkilainat) lopullinen vanhentumisaika on 15 vuotta. Ajanlasku alkaa ulosottoperusteen eli tuomion antamisesta. 

Esimerkiksi itselläni on siis edessä 15 vuotta velkojen lyhennystä palkan (ja veronpalautusten ym.ylimääräisten tulojen) ulosmittauksen kautta, jonka jälkeen jäljellä olevat velat vanhenevat lopullisesti. Todennäköisesti en ehdi tuossa 15 vuodessa kaikkia maksaa. Vaihtoehto tälle on hakea jossain vaiheessa yksityishenkilön velkajärjestelyä käräjäoikeudesta. Mikäli velkajärjestely myönnettäisiin, velkoja leikattaisiin (velkaneuvojan tekemän laskelman mukaan n. 60 %) ja loppuosa tulisi maksetuksi maksuvarallani viidessä vuodessa. Jos ei ole omistusasuntoa tai se ulosmitataan/myydään pois, velkajärjestelyn kesto on kolme vuotta. Onhan se viisi vuotta paljon lyhyempi kuin 15 vuotta, joten varmasti tulen itsekin velkajärjestelyä jossain vaiheessa hakemaan. Myönnetäänkö sitä sitten, se on toinen juttu. Tällä hetkellä, kun velat ovat vielä niin tuoreita, velkajärjestelyn saanti on hyvin epätodennäköistä. Tästä syystä on järkevää antaa ajan hieman kulua (n.1-2 vuotta) ja maksella velkoja sillä aikaa ulosoton kautta. Tämän jälkeen on paljon paremmat mahdollisuudet saada velkajärjestely.  Toki tämä vie lisää aikaa eli ensin maksellaan 2 vuotta, hakemusprosessi vie oman aikansa ja siihen vielä viisi vuotta maksuvaran mukaisia maksuja päälle. Eli ehkä noin 7-8 vuotta. Mutta on sekin vähemmän kuin 15 vuotta.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa ei ole mitään ulosmitattavaa omaisuutta eikä palkkatuloja tai muita säännöllisiä tuloja, joista ulosmitata, vaihtoehtoja ei oikein ole, muuta kuin odottaa velkojen lopullista vanhenemista. Velkajärjestelyn saamiseksi pitää olla säännöllisiä tuloja ja jäädä riittävä maksuvara velkojen hoitamiseksi.

Toisekseen kannattaa pitää mielessä, että velat eivät periydy. Velkasi ei jää perillistesi hoidettavaksi, kunhan jälkeesi tehtävä perunkirjoitus on hoidettu asianmukaisesti ja annetussa ajassa. Tämä oli ainakin minulle lohduttava tieto. Ja olenkin tehnyt kirjalliset ohjeet talteen piirongin laatikkoon, miten puolison ja lasten tulee toimia perunkirjoituksen suhteen, mikäli kuolema kohtaa yllättäen (niin kuin se kuulemma yleensä tekee).

Valtakunnassa kaikki hyvin?

Olen tässä mielenkiinnolla seurannut yhteiskunnallisesti aiheeseen liittyviä uutisia ja eduskuntavaalien aikaan puheenaiheeksi nousivatkin kansanedustajaehdokkaiden saamat tuomiot. Rikostuomioihin en ota kantaa, mutta velkomustuomioiden määrä yhdellä kansanedustajaehdokkaalla oli kyllä huomattava. Elämässä sattuu ja tapahtuu, eikä kukaan muu voi tietää ja ymmärtää mitä on velkomustuomioiden taustalla. En myöskään itse heitä ensimmäistäkään kiveä mihinkään suuntaan vaan pointtini on, että kun raha-asiat ovat menneet pieleen ja tulleet kaiken kansan tietoon, pitää olla miestä (naista) myöntämään asia eikä selitellä kansalle, ettei ollut muka tietoinen asioista. Tottakai hän oli tietoinen. Niin monta kirjettä, puhelua ja sähköpostia on velkoja lähettänyt ja sen jälkeen perintätoimisto ja sen jälkeen ulosottoviranomainen, että on täysin mahdotonta olla tietämättä. Tämän kerron omasta kokemuksesta.

Kerron myös, että suurin osa velallisista, minä mukaan lukien, pelkää aivan suunnattomasti, että joku saa tietää asiasta. Että joku saa tietää, montako kulutusluottoa minulla on perinnässä ja ulosotossa. Pelkää, että menettää ihmisarvonsa kuten luottotietonsa, kun muut ihmiset kuulevat, miten huonosti olen onnistunut hoitamaan raha-asioitani. Pelkää, että muut leimaavat huonoksi, epäonnistuneeksi ihmiseksi, kuten itsekin itseni leimaan. Pelkää, että suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle, kuten luottotiedottomalla monessa asiassa käykin. Mutta se, että kaikki saisivat vielä tietää asiasta, tekee siitä entistä kammottavampaa. 

Mutta, jos olet hakemassa kansalta mandaattia päästä tekemään tärkeitä yhteiskunnallisia päätöksiä ja olet pyrkimässä kansanedustajaksi, kyllä silloin asioiden tultua julkiseen tietoon, täytyy kantaa vastuu omasta toiminnasta ja myöntää, että kyllä, olen tehnyt huonoja ratkaisuja ja toiminut harkitsemattomasti ja siitä saan syyttää itseäni ja kärsiä seuraamukset. Arvostaisin todella tällaista rehellisyyttä kansanedustajaltani, etkö sinäkin?

Linkki juttuun löytyy tästä. 

Lisäys juttuun: 19.6.19 Iltalehti kirjoitti aiheesta lisää. Linkki tähän juttuun löytyy tästä.