Velkajärjestelyyn sisältyvä velka haasteelle

Helteet ovat tältä erää ohi ja töihin on palattu. Lomalla tuli tehtyä vaikka mitä ja vähän muistin  levätäkin. Pitkien työpäivien ja työmatkojen vuoksi kotona tehtäviä töitä jää aina vuoden aikana rästiin ja sitten lomalla yrittää selviytyä niistä kaikista muutaman viikon aikana. No, ei liene yllätys kenellekään, että vielä jäi ensi lomallekin tekemistä, vaikka paljon sain aikaankin. 

Tällä kertaa haluan kertoa teille asiasta, joka on hyvä ottaa huomioon, kun olet miettimässä hakeutuako velkajärjestelyyn vai ei. Olen jo aiemmissa postauksissa käynyt velkajärjestelyn plussia ja miinuksia läpi ja tuolloin jo pohdiskelin, että jos on yhteisvastuullisia velkoja, velkajärjestely ei välttämättä ole paras vaihtoehto, olettaen siis, että velalliset eivät hakeudu yhdessä velkajärjestelyyn. Jos molemmat hakeutuvat yhdessä, seuraavaksi kuvattua ongelmatilannetta ei synny.

Mutta siis asia lyhykäisyydessään: Minulla on mieheni kanssa asuntolainan lisäksi kaksi yhteisvastuullista velkaa. Nämä velat ovat siis remonttilaina ja kulutusluotto. Tuohon suurempaan remonttilainaan olemme saaneet sovittua maksusuunnitelman siten, että mieheni maksaa sitä kuukausittain n. 60 eur minun maksuohjelmamaksun n.50 eur lisäksi. Toiseen lainaan oli myös sovittu maksusuunnitelma ja sitä mieheni maksoikin n. vuoden ajan, mutta hänen tulojensa pudottua, siihen ei enää riittänyt rahaa, eikä siihen saanut mitenkään sovittua pienempää maksuerää, velkaa perii tässä Lowell. Mitkään vapaakuukausiehdotukset ja maksuerän pienentämiset eivät käyneet, joten kun rahaa ei ollut sitä enää maksaa, maksusuunnitelma purkautui ja Lowell vei asian käräjäoikeuteen. Eli ihan normaali kuvio velan perinnässä sinällään. Noin muutamalla sadalla tuhannella ihmisellä tästä löytyy omakohtaista kokemusta. 

Käräjäoikeudesta tuli sitten haaste, jossa pyydettiin vastaamaan haasteeseen, kieltääkö vai myöntääkö velan. Velka on ihan oikeansuuruinen, eikä siinä ole mitään ylisuuria korkoja tai kuluja eli on asianmukainen, tätä emme myöskään kiistäneet. Mutta jotenkin itselleni oli hieman epäselvää tällainen toiminta, kun suurin osa velasta (yli 60 %) tulee maksetuksi minun velkajärjestelyn maksuohjelmassa, niin mitenkäs tämä huomioidaan, kun miehelle menee nyt sitten ulosottoon koko velkasaldo. Että eikö olisi reilu peli, jos miehelle tuomittaisiin maksettavaksi vaan se osa velasta, jota ei minun käräjäoikeuden jo määräämässä maksuohjelmassa saada perittyä. 

Velkajärjestely katkaisee korkojen ja kulujen kertymisen velkapääomalle. Nyt kuitenkin velan mennessä tuomion saatuaan koko summaltaan ulosottoon, siellähän kertyy korkoa ja kuluja koko summalle, myös velkajärjestelyyn sisältyvälle osalle. Ja kuinkahan onnistuu seuranta, kun aina kuukausittain pitäisi summasta vähentyä minun suorittama osuus, ettei sen osalta sitten kerry korkoa. Väitän, ettei tule menemään oikein, vaan mies joutuu maksamaan koko lainan korkoineen ja kuluineen minun maksuohjelmamaksujen lisäksi.  

Joten juteltuani velkaneuvojani kanssa ja hänen oltuaan asiasta myös samaa mieltä kanssani, että ilman muuta kannattaa antaa vastaus, teimme haasteeseen vastauksen. Enpä tiennyt, että vastauksen antaminen pyydettäessä tulee maksamaan yli tuhat euroa lisää.  

No, nyt tiedämme, ettei kannata vastata yhtään mitään käräjäoikeuden pyytäessä. Vastedes tiedämme "uhmata" oikeuslaitosta ja olla vastaamatta vaikka pyydetään. Nimittäin perintätoimiston lakimies naputteli hirmuisen vastauksen meidän vastaukseemme (ja asian vierestä vieläpä, ei ottanut edes kantaa tuohon meidän kysymykseemme) ja mätkäisi päälle 1.200 euron lisäkulut ("oikeudenkäyntikuluja"). No tämä asia oli sitten pakko jättää silleensä, koska jos olisimme vastanneet tähän ja kysyneet uudelleen kysymyksemme, olisi taas tullut lisää kuluja päälle. (Kyllä, juttelin asiasta asiaa hoitavan käräjänotaarin kanssa.) Ei köyhällä ole varaa hakea ja saada oikeutta Suomessa, näin se vaan on. 

Jos lainalla on kaksi (tai useampi) velallinen, niin se yhteisvastuullisuus menee velkajärjestelytuomionkin yli. Eli vaikka velkajärjestelystä määrätään lailla, jossa todetaan, että velan korkojen ja kulujen kertyminen lakkaa, niin se ei sitä tee toisen velallisen osalta ja koska yhteisvastuullinen, tämä tarkoittaa suomeksi: koko velan osalta. Eli velkajärjestelypaperilla voi pyyhkiä per***eensä silloin, kun velassa on muitakin velallisia. 

En tiedä yhtään, kuinka velan lyhenemistä sitten siellä ulosotossa ulosottomiehen toimesta seurataan, minähän maksan lyhennykset Lowellille ja heidän pitäisi aina kuukausittain ilmoittaa velalle tulleista suorituksista ulosottoon, että velka lyhenee. Ilmoittavatko muka, saapa nähdä, epäilen kyllä suuresti. Ja korot joutuu maksamaan sillekin osalle. Väitänkin, että mieheni joutuu maksamaan ihan koko velan korkoineen ja kuluineen (että saa luottotietonsa taas puhtaaksi) eli sama velka todellisuudessa maksetaan ainakin kahteen jollei useampaan kertaan (koska velkajärjestelysaldossa on myös jo mukana siihen asti kertyneet korot ja kulut).  

Jos jollain on vastaavanlaisesta tilanteesta kokemusta ja tietoa, miten asia meni, laittakaahan kommenttia. Saadaan taas yksi asia näistä hähmäisistä velkajärjestelyyn liittyvistä asioista selväksi. 

Ja siis todellakin suosittelen, että jos sinulla on vastaavia yhteisvastuullisia velkoja, joko velat tulee olla maksettuna ennen velkajärjestelyyn hakeutumista tai molemmat velalliset hakeutuvat yhdessä velkajärjestelyyn. Meillä tämä ei ollut mahdollista miehen yrittäjyyden vuoksi, joten nyt jälkiviisaana totean, että ei olisi pitänyt itsekään vielä hakeutua. Olisin voinut odotella vielä muutaman vuoden ja lyhentää nuo yhteisvastuulliset velat pois ensin, kuten olin alun perin ajatellutkin, mutta ulosottomies patisti hakemaan. Nyt tuon kyseisen velan osalta velkajärjestely ei auta mitään, koko velka korkoineen joudutaan kuitenkin maksamaan, ei vain velkajärjestelyyn kuuluvaa leikattua osuutta velasta. Ja mies sai maksuhäiriömerkinnän, joka vaikeuttaa hänen yritystoimintaansa. Lisäksi voi olla, että ulosottomies haluaa vielä realisoida kodinkin. Ja sen välttääkseni alun perin velkajärjestelyyn hakeuduin. Eihän tässä oravanpyörässä ole mitään järkeä. 

Ja vielä loppuun: kyllä perintätoimistoissa on eroa. Tuon toisen yhteisvastuullisen velan osalta saimme sovittua todella hienosti tarpeeksi pienen kuukausierän, joten siitä mies selviää hyvin ja velka tulee kokonaan maksetuksi samassa ajassa kuin maksuohjelmani on. Tässä velassa perijänä on B2 Impact. Mutta tuon toisen perintätoimiston kanssa en kyllä välittäisi olla missään tekemisissä. 

Tässähän tulikin taas avauduttua oikein urakalla. Kiitos, että jaksoit lukea.

Hyvää loppukesää ja syksyn alkua kaikille! 

Photo by Pixabay

Pitää olla huolissaan

Euroopan keskuspankki ilmoitti eilen nostavansa jälleen ohjauskorkoaan. EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 4 %. Euriborit ovat vielä jonkin verran tämän alle, paitsi 12 kk:n euribor, joka lähentelee jo 4 %:ia. Kun euriborin päälle isketään vielä pankin marginaali, ei ihme, että asuntovelalliset ovat huolissaan. 

Mutta ulosottovelallisen se vasta pitääkin olla huolissaan. Heinäkuun ensimmäinen päivä nimittäin tarkastetaan taas lain mukainen viivästyskorko, joka on siis tuo EKP+7 %. Muistatte varmaan aikaisemmat nollakorkojen vuodet, jolloin tuohon 7 %:iin ei lisätty mitään. Sittemmin siihen on tullut korotusta 2,5 % viivästyskoron ollessa tällä hetkellä 9,5 %.
Heinäkuun alusta lukien tuo viivästyskorko onkin sitten jo 11 %. Eli EKP 4 %+7 %. Ja tällä mennään sitten joulukuun loppuun saakka. 

Markkinat odottavat tällä hetkellä Euroopan keskuspankilta vielä ainakin yhtä 0,25% koronnostoa tälle vuodelle, joten se vaikuttaa taas ensi vuoden alusta lukien viivästyskorkoon siten, että viivästyskorko olisi sitten 11,5 % (kun viivästyskorko pyöristetään lähimpään puoleen prosenttiyksikköön). 

Tein juuri laskelmat, miten ulosoton viivästyskoron nousu 9,5 %:sta 11 %:iin vaikuttaa omassa tilanteessani. Ulosottovelkaa on tällä hetkellä  melko tarkalleen 108.000 euroa. 9,5 %:n viivästyskorolla tuo summa kasvaa vuodessa korkoa 10.260 euroa eli 855 € kuukautta kohden. Huom. Laskelmat ovat suuntaa-antavia, eivät tarkkoja.   

Vuonna 2022 keskimääräinen ulosottoon kuukausittain maksettu summa oli 1.070 euroa. Jos 2023 summa olisi keskimäärin sama, niin 11 %:n viivästyskorolla 108.000 euroa kasvaa vuodessa korkoa 11.880 euroa eli 990 euroa kuukautta kohden. Kuukaudessa menee n. 135 euroa enemmän korkoihin kuin tällä hetkellä. 

No joka tapauksessa jutun pointti tulee tässä: ulosottovelka lyhenee uudella 11 % korolla ja tuolla keskimääräisellä kuukausisuorituksella 80 euroa kuukaudessa. Siis mieti: maksat ulosottoon 1.070 euroa joka ikinen kuukausi ja ulosottovelka lyhenee huimat 80 euroa kuukaudessa! Vuodessa ulosottovelka lyhenee 960 euroa. Niin onhan tämä ihan per**estä! 

Tuolla vauhdilla 108.000 euron ulosottovelan lyhenemiseen menee niin kauan, että velat ehtivät vanhentua jo huomattavasti ennemmin. 

Ja tämä on se syy, miksi päätin hakea velkajärjestelyä. Perusteena velkajärjestelylle on, että velkoja ei pysty maksamaan eli velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn on liian suuri. 

Velkajärjestelyn alkaessa viivästyskoron kertyminen lakkaa, joten velkoja pystyy oikeasti lyhentämään eikä kaikki mene pelkkiin viivästyskorkoihin. Tämä on huomattavasti motivoivampaa velalliselle, kun tietää, että velat oikeasti lyhenevät niitä maksaessa. 

Tästä syystä olisi äärimmäisen tärkeää kaikkia ulosottovelallisia ajatellen ja varsinkin heitä, kellä velkaa on suuri määrä, että ulosotossa maksettaisiin pääoma aina ennen korkoa. Se vaikuttaisi siten, että koron määrä pienenisi pääoman pienetessä nopeammin ja suuremmistakin velkamääristä voisi oikeasti olla mahdollista selvitä, varsinkin sitten, kun korot jossain vaiheessa taas lähtevät laskuun. Tämä olisi mielestäni velallisten lisäksi myös velkojien etu. 

Tällä uudistuksella motivoitaisiin ulosottovelallisia maksamaan velkaansa ja varsinkin niitä, ketkä eivät pääse velkajärjestelyyn, vaan joutuvat maksamaan ulosoton kautta kunnes velat lopulta vanhenevat. Tällä hetkellähän tilanne on varsin monen velallisen osalta se, että he ovat kannustinloukussa, eikä työtä kannata vastaanottaa, kun niin suuri osa menisi ulosottoon, eikä siinä nähdä ideaa, kun velat eivät kuitenkaan lyhene. Joten nykymallilla ulosotto jää usein ilman ja velkojat jäävät ilman. 

Joka tapauksessa mukavaa kesää kaikille! Nautitaan aurinkoisista ja lämpimistä säistä, eikä murehdita liikaa! 

Photo by Unsplash

 

Korot nousevat, miten käy ulosottovelallisen

Euroopan keskuspankki ilmoitti aloittavansa koronnostot inflaation ja epävakaan maailmantalouden takia. Sijoittajat varmaan hihkuvat riemusta, mutta ulosottovelallinen ei. 

Ensimmäinen koronnosto on 0,25 prosenttiyksikköä ja se tapahtuu heti heinäkuussa. Seuraava on suunniteltu heti syyskuulle ja se voi olla vielä tuota 0,25 prosenttiyksikköä korkeampi. 

Myös syyskuun jälkeen Euroopan Keskuspankki suunnittelee koronnostoja. Korkokokouksia pankilla on tänä vuonna tulossa vielä loka- ja joulukuussa. Esimerkiksi Danske Bank ennustaa, että Euroopan Keskuspankki  nostaa korkoja vielä kuusi kertaa ja Handelsbanken viisi kertaa. (Lähde Yle uutiset)

Olen itse huolissani siitä, että korkojen nosto tässä maailmantilanteessa aiheuttaa sen, että joudumme pahaan taantumaan, jopa lamaan. Eli korkopolitiikka ei tällaisessa erikoistilanteessa (koronapandemia, Ukrainan sota) välttämättä auta inflaation suitsimisessa. Mutta eihän tavallisella tallaajalla ole asiaan mitään sanomista, vaan mennään niillä korteilla mitä jaetaan. 

Laskeskelin, mitä tuo 0,25 prosenttiyksikön korotus tarkoittaa omassa ulosottovelassani. Kuukauden korko on heinäkuussa koronnoston jälkeen n.23 € korkeampi kuin tämän hetken korkokannan mukaan. Jos korko nousee toisen 0,25 prosenttiyksikköä syyskuussa eli kokonaisviivästyskorko on tuolloin 7,5 %, koron määrä kuukaudessa on n. 46 € korkeampi kuin tällä hetkellä. Vuoden 2022 korot tulevat näillä korotuksilla olemaan n. 7.943 €, kun ne ilman koronnousuja olisivat olleet n. 7.713 €. Eli noin 230 € enemmän menee viivästyskorkoja. Huom. laskettu arvioitujen ulosoton lyhennysten perusteella loppuvuodelle. 

Hyvä juttu tässä on omalla kohdallani se, että asuntolainamme viitekorko on 12 kk euribor, joka juuri tarkastettiin toukokuun alussa eli se on taas vuoden eteenpäin voimassa eivätkä nämä koronnostot pääse siihen vaikuttamaan. Onhan tuo 12 kk euribor toki myös noussut vuoden 2022 aikana sieltä miinukselta jo eilen (15.6.) yli 1 prosenttiin. 

Muiden velkojen osalta kuukausierät pysyvät samana eli koronnousulla ei ole välitöntä vaikutusta elämään, mutta tokihan lainojen lyhennysvauhti hidastuu siinä vaiheessa, kun entistä isompi osa menee korkoihin. En ole niiden sopimuksia käynyt läpi, että mihin viitekorkoon mikäkin laina on sidottu ja vaikuttaako koronnostot niiden korkoihin vielä tässä vaiheessa. 

Mutta isoin ja tietysti merkittävin asia on tuo ulosoton viivästyskorko, johon tuo EKP on viitekorkona ja + 7 % marginaali päälle. Tähän asti on vapaasti saanut tehdä laskelmat 7 % koron perusteella, mutta nyt täytyy sitten tilanteen mukaan muutella korkoprosenttia. 

Siitä saakka kun vuonna 2019 jouduin ulosottoon, oli ulosoton 7 % viivästyskorko hyvinkin maltillinen verrattuna pikavippien ja vakuudettomien kulutusluottojen tuolloin jopa reilusti yli 20 % korkoihin. Tässä kolmen vuoden aikana on ulosottovelkakin lyhentynyt kuitenkin ihan mukavasti. Nyt ollaan ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että jos korot alkavat olla yli 10 %, kuukausittainen lyhennys ei riitä edes korkoihin. 

Nähtäväksi jää, kuinka korkealle tuo EKP päätyy, tehdään lisää laskelmia kun tiedetään enemmän. 

Tavoitteet 2021

Hyvää Uutta Vuotta! 

Uuden vuoden alussa on hyvä vetää yhteen edellinen vuosi ja asettaa tavoitteet uudelle vuodelle. Viime postauksessa kävin läpi paljonko vuoden 2020 aikana tuli maksettua ulosottoon. Voit lukea siitä lisää täältä. 

Tavoitteet uudelle vuodelle 2021 velkojen maksun suhteen ovat seuraavat:

- ulosottoon maksetaan arvion mukaan 12.470 euroa

- muita ulosoton ulkopuolisia velkoja (pois lukien asuntolaina) maksetaan 9.880 euroa

- lisäksi lyhennetään asuntolainaa lyhennysohjelman mukaan 9.055 euroa. 

Yhteensä velkoihin menee maksuja arviolta 31.405 euroa.

Ulosottoon menee arviolta 800 euroa joka kuukausi, jonka lisäksi ylimääräisistä provisioista keskimäärin n. 239 euroa/kk eli 1.039 euroa/kk. Tavoitteena on siis, että ulosottoon maksetaan puolen vuoden jaksolla 6.234 euroa. Tämän toteutumista seurataan vuoden aikana. 

Arvioin, että ulosoton korkoihin (7 %) ja kuluihin menee n. 8.230 euroa vuonna 2021. Tämä tarkoittaa, että velka lyhenee n.4.240 euroa. Katsotaan sitten vuoden edetessä, pitävätkö arviot kuinka hyvin paikkansa. 

Ulosottoon ei makseta mitään ylimääräisiä suorituksia vuonna 2021 vaan kaikki liikenevä ylimääräinen tulo ohjataan ulosoton ulkopuolisiin velkoihin - velkalumipallomenetelmän mukaisesti aina pienimpään velkaan. Tavoitteenani on maksaa muut velat ensin pois, jotta ulosottovelkoihin voi myöhemmin maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä. Velat lyhenevät vuoden aikana n. 7.320 euron verran. Plus kaikki ylimääräinen, minkä vaan saan kaivettua lisälyhennykseksi. Asuntolaina lyhenee siinä sivussa lyhennysohjelman mukaan. 

Asia, mitä odotan tosi paljon tältä vuodelta on, että ulosoton taulukkomaksut poistuvat toukokuusta 2021 lähtien, kun huhtikuussa tulee 24 kk yhtäjaksoista ulosottoa täyteen. Se tarkoittaa, että entistä isompi osa ulosottoon maksettavista suorituksista ohjautuu velkapääoman lyhennykseen. Hyvä juttu!

Muita tavoitteita on mm. tämän blogin päivittäminen. Olen pitkään päivittänyt noin kerran viikossa ja tähän asti on hyvin asiaa riittänyt niin tiuhaan päivittämiseen. Pyrin samaan tahtiin tänäkin vuonna, mutta vain jos minulla on asiasisällöllisesti jotain merkittävää kirjoitettavaa.  Joka tapauksessa aion päivittää blogia säännöllisesti (oli se sitten viikon tai kahden viikon välein)  ja kertoa tärkeiden asioiden lisäksi myös velanmaksun edistymisestä sekä muista asioista. 

Oletko jo itse asettanut taloudelliset tavoitteesi tälle vuodelle? 

18 kuukautta ulosottoa takana

Lokakuussa tulee täyteen 1,5 vuotta ulosoton alkamisesta. Tässä välissä voisi olla hyvä käydä läpi, mitä on tuon kuluneen 18 kuukauden aikana tapahtunut.  

Kerroin jo aiemmassa postauksessani  Uusi vuosi, uudet haasteet, että vuosi 2019 oli elämäni ylivoimaisesti pahin vuosi. Vuosi 2020 on monella tapaa huono vuosi (koronapandemian johdosta monilla todella huono vuosi), mutta itselläni tämä vuosi on itse asiassa ainakin tähän asti ollut paljon parempi kuin tuo synkistä synkin 2019. 

Mistä tämä sitten johtuu? Moni varmaan ihmettelee, että muikkelilla on yli satatuhatta ulosottovelkaa, miten ihmeessä tämä voi olla parempi vuosi? No minäpä kerron. 

Ensinnäkin ulosottovelka on lyhentynyt alun 122.594 eurosta  tämän hetkiseen 115.604 euroon  eli 6.990 euroa. Tässä ei ole vielä mukana lokakuun lyhennystä ulosottoon, koska se tapahtuu vasta viikon päästä. 

Tuohan on mahdottoman pieni summa 1,5 vuodessa, kun otetaan huomioon, että kyseisenä aikana olen maksanut ulosottoon 18.896 euroa. Tämä tarkoittaa, että 11.900 euroa on mennyt pelkkiin korkoihin ja taulukkomaksuihin. Aika masentavaa, eikö totta. 

Mutta huomioikaa, positiivista on, että ulosottovelka on joka tapauksessa pienentynyt, mikä on tietysti tavoitteena. Asiat voisivat olla huonomminkin, olisin voinut olla työtön, enkä olisi pystynyt maksamaan mitään ulosottoon, jolloin velka olisi kasvanut saman verran. Itse asiassa velka olisi kasvanut vielä enemmän korkovaikutuksen johdosta. Eli oikeaan suuntaan ollaan menossa - hitaasti, mutta varmasti. 

Toiseksi, olen työstänyt ajatuksiani kuluttamisesta ja rahasta, taloudesta ja velasta tämän matkan aikana. Olen etsinyt tietoa asioista ja kirjoittanut tänne blogiin kaiken keräämäni tiedon. Olen saanut nivottua keräämäni tiedon yhteen helppolukuiseen oppaaseen Apua, rahat loppu! Opas ylivelkaantuneelle. Olen saanut aivan mielettömän ihania yhteistyökumppaneita ja tahoja, jotka uskovat minuun ja asiaani ja ovat edesauttaneet siinä, että olen saanut oppaan julkaistua ja pystyn jakamaan sitä maksutta kaikille tarvitseville. 

Kolmanneksi, olen tällä hetkellä kaikesta huolimatta ja ehkä juuri siitä syystä melko onnellinen. Olen saanut kerättyä vähän ihmisarvoani takaisin, koska olen huomannut, että pystyn hoitamaan velkojani ja pystyn samalla auttamaan niin blogini tarjoaman vertaisavun kuin oppaankin avulla muita samassa tilanteessa olevia lähimmäisiä. Ja mikä tärkeintä, kenties auttamaan ehkäisemään talousvaikeuksia herättämällä ihmiset miettimään ja halauamaan muutosta velkojensa hoidossa. 

Elämä jatkuu. 

Mistä ylivelkaantuminen johtuu?

Olen saanut paljon kysymyksiä ja kommentteja koskien ylivelkaantumiseni syitä. Olen huomannut, että näitä monet myös kyselevät ja ihmettelevät muidenkin vastaavista asioista kirjoittavien blogeissa. Ymmärtääkseni ylivelkaantumiseen on todella monia eri syitä ja yhdellä ihmiselläkin voi olla monta eri syytä. Se, mikä itseäni välillä vihastuttaa ja surettaa on se, että moni ajattelee ylivelkaantuneista, että täytyy olla todella tyhmä ihminen, että saa itsensä tuohon tilanteeseen. Tai osa ivaa, että ihan oikein, mitäs törsäsi ja tuhlasi rahojaan turhuuksiin. Omalta kohdaltani voin sanoa, että en todellakaan koe olevani tyhmä, enkä ole laittanut yhtään senttiä veloistani mihinkään turhuuksiin. 

Sitä paitsi, kukin on joutunut tähän tilanteeseen jostain syystä tai syistä, kuka mistäkin. Piste. Sitä on ihan turhaa miettiä ja spekuloida mistä se johtuu. Ainoa mitä itse tekisin, on kysyä itseltään, miten pystyn välttämään, etten itse joudu vastaavanlaiseen tilanteeseen.

Se, joka on joutunut velkakierteeseen pikavippien ja -lainojen myötä, oli sitten kyse pienemmistä tai suuremmista summista, tietää, että velkakierre on kuin lumivyöry, joka etenee rinnettä alas korkojen ja korkojen korkojen kanssa kovaa vauhtia. Ja velkamäärä lisääntyy vääjäämättä todella paljon ilman, että edes ottaisit uutta velkaa. Ja jos kuukausieriä on moneen paikkaan, kuten minulla oli, enkä pystynyt niistä enää selviytymään, yhdistin velat isoimmiksi veloiksi, jotta velkojen lukumäärä vähenisi. Säästää kuluissa ja koroissa, sanottiin. Mutta kyllä se iso laina kerää sitä korkoa ja korolle korkoa ihan kivasti sekin. Ja kuukausierien suuruus kasvaa, jolloin vaikkakin olisi vähemmän määrällisesti lainoja, on isompia kuukausieriä. Tällöin kun tulee vastoinkäymisiä, niitä ei olekaan enää niin helppo maksaa kuin pieniä eriä.

Pienissä pikalainoissa on toisaalta se huono puoli, että kuukausierät on saatu todella pieniksi sillä, että velkahan ei käytännössä lyhene alkuun ollenkaan. Maksat vain pelkkiä korkoja ja korolle korkoa. Vaikka itsekin olin maksanut jo pidemmän aikaa osaa lainoista, niiden jäljellä oleva pääoma oli vielä yllättävän suuri.

Kun otin uuden sellaisen ns.järjestelylainan, maksoin sillä koko summalla pieniä velkoja pois ja rästiin jääneitä vakuutusmaksuja, veroja, terveydenhuoltomenoja jne. Eli sellaisia pakollisia menoja, mihin rahat eivät kuukaudessa enää tärkeimpien laskujen ja velkojen maksun jälkeen riittäneet. Ja juuri kun kaikki näytti olevan ok ja asiat rullasivat, tuli aina joku asia eteen, mikä kaatoi koko paletin eli yllättäviä suuria menoja, joita ei voinut ennakoida ja jotka oli ihan pakko tehdä kuten esim. koiran leikkaus, auton korjaus, lämmitysremontti yms. Ja kun vähävaraisella ei ollut rahaa säästössä eikä kuukausittaisesta palkasta voinut tuollaisia isompia kuluja maksaa, oli pakko ottaa uutta velkaa. Ja huom. kaikki yllättävät kulut ovat olleet pakollisia menoja. Ei ole matkustettu etelänlomalle ei edes kotimaan lomalle, ei ole shoppailtu tai ostettu mitään ylimääräisiä kulutustavaroita, ei aina edes tarpeellisiakaan. Elämä vaan on potkinut päähän normaalia enemmän ja juuri kun on pääsemässä pinnalle, joku vetää sinut taas takaisin pinnan alle. Olisipa joskus kivaa elää sellaista tasaisen rauhallista elämää, missä kaikki sujuu kuin Strömsössä!

Ihminen on myös pohjimmiltaan tulevaisuudenuskoinen. Itse kun vielä omaan positiivisen luonteen, niin tässähän on katastrofin ainekset olemassa. Kun olen joutunut ottamaan uuden lainan, ajattelin aina, että kyllä tämä tästä helpottaa. Ei aina voi kaikki mennä huonosti. Pakkohan se on joskus saada se palkankorotus, pakkohan se on miehenkin saada parempipalkkainen duuni, kohta kun yhden lainan maksu loppuu, saan maksettua nämä helpommin ja kohtahan tuo autokin on jo maksettu. Mutta sitten kun yksikään ei toteudu, ei ole yhtään edes onnen ripausta mukana, niin asiat menevätkin koko ajan vain huonompaan suuntaan. Koira sairastuu, puhelin menee rikki, nopeuskameran sakkolappu tipahtaa postilaatikosta, auto hajoaa - you name it.

Tämän prosessin aikana olen oppinut paljon tärkeitä asioita. Niistä kaikkein tärkein, ja mistä jaksan jauhaa joka toisessa kirjoituksessani, on vararahaston kerääminen. 
Jos itselläni olisi ollut kunnollinen vararahasto, olisiko tilanne nyt toinen? Siihen en koskaan saa vastausta, mutta aion pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa minulla on riittävä vararahasto. Että talous kestää kaikki elämän eteen tuomat esteet ja uskon, että niitä riittää jatkossakin. Toinen tärkeä asia on, että enää en ota koskaan ikinä mitään velkaa, vaikka saisinkin. Ainoat lainat mitkä hyväksyn ovat opinto- ja asuntolaina. En edes autolainaa/osamaksua ottaisi enää. Luottokortit kaikki saavat puolestani mennä. Kaikki mitä ostan, ostan säästöillä. Ja turvaudun vararahastoon vain äärimmäisessä hädässä. Ja jos joudun siihen turvautumaan, maksan sen takaisin täyteen asap. Vararahasto on köyhän tai vähävaraisen ihmisen ainoa tuki ja turva täällä elämän aallokossa.

Paljonko velka kasvaa, kun pikavippi siirtyy ulosottoon?

Tällä viikolla meinasi jäädä muiden kiireiden vuoksi koko blogin päivitys väliin. Mutta koska minulle jäi hetki aikaa ja sain kommenttina edelliseen blogiini kysymyksen, niin ajattelin kirjoittaa pienen jutun aiheesta. 

Kommentoija kummasteli, miten velkamäärä voi olla niin suuri ja miten olen velkaantunut. 
Vastauksen kysymykseen velkaantumisen syistä saatte, kun luette kaikki blogin kirjoitukset. Niitä on tähän mennessä kertynyt 22 kpl. Niissä avaan näitä syitä niin paljon kuin asiaa ylipäänsä aion avata. Tämän blogin tarkoituksena on kertoa realistisesti tästä paskasta tilanteesta, johon olen joutunut sitä varten, että joku toinen, joka ei vielä kenties ole ihan näin huonossa tilanteessa kuin minä, saisi täältä neuvoja ja apua ja muut ylivelkaantuneet vertaistukea.

Velkamäärän suuruuteen taas vastasin jo kommentoijallekin, että siinä vaiheessa kun pikavippi irtisanotaan ja se siirtyy ensin perintätoimistolle ja siitä oikeuteen tuomiolle ja ulosottoon, velkamäärä kasvaa korkojen, maksamattomien lyhennysten, viivästyskorkojen, kaikenlaisten kulujen ja oikeudenkäyntikulujen jälkeen helposti kolmanneksella. Kun sitten velalle kertyy ulosotossa 7 % korkoa koko ajan, on velka nopeasti kasvanut jo yli puolet alkuperäisestä.

Esimerkkinä ihan oikea pikavippi, joka oli suuruudeltaan 2.500 euroa (pyöristetty hieman, oikea luku 2.456,11 €) on ulosottoon siirtyessäään 30 % suurempi eli n. 3.500 euroa (3.499,68 €).  Aika huikea juttu. 

Tässä vielä erittely tuosta esimerkkivelan koostumuksesta:
- lainan pääoma irtisanomishetkellä 2.456,11
- korkosaatavat ja viivästyskorot 394,76
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 3.499,68

Suuremmissa lainasummissa korkojen ja kulujen määrä ei ole ihan noin kova prosentuaalisesti, mutta summat ovat tietysti isompia. Laskeskelin, että alle 5.000 euron pikavipeissä tuo kulujen ja korkojen määrä on aika tasaisesti tuon n. 30 % ja suuremmissa eli yli 10.000 euron veloissa se pyörii n.10 %:n tienoilla. 

Suurta velkamäärää ihmetellessä kannattaa muistaa, että omalla kohdallani se on kertynyt yli kymmenen vuoden ajalta vähitellen, toki kiihtyvästi loppua kohden. Ja uskon, että minun kaltaisiani valtavan velkamäärän kanssa painiskelevia on yhä enemmän ja enemmän. He eivät kaikki vielä näy tilastoissa, koska heillä on vielä luottotiedot kunnossa ja he paikkaavat talouttaan yhdistelemällä pikkuvippejä isoimmiksi nipuiksi selviytyäkseen velkamäärän kanssa. Täytyy muistaa, että kun lainojen kappalemäärä kasvaa, kuukausittaiset korot, kulut ja lyhennykset vievät yhä enemmän ja enemmän rahaa, kunnes huomataan, etteivät rahat enää riitäkään kaikkien hoitamiseen. Esimerkiksi velkaneuvonnassa ja Takuu-säätiössä tämä asia tiedostetaan  ja tiedetään, että yli 100.000 euron velkamäärän omaavia pikavippeihin ja helposti saatavilla oleviin pikalainoihin turvautuneita ihmisiä on Suomessa paljon. Ja jossain vaiheessa he näkyvät tilastoissakin, ovat itse asiassa jo alkaneet näkyä, kun ulosoton asiakas- ja velkamäärät ovat kasvussa.

Miksi näin sitten tapahtuu? Luottotietojen menetyksen pelko ja ulosoton pelko ajavat ihmisen velkakierteeseen,  yrittämään selviytyä niin kauan kuin mahdollista. Tämä on ihmiselle ihan synnynnäinen reaktio, selviytyminen. Eikä tarvitse matkustaa maapallon toiselle puolelle autiolle saarelle kokeilemaan miten selviytyy ilman ruokaa ja nykyajan mukavuuksia.