Asunnon säilyttäminen ulosotossa

Kiitos lukijoille hyvistä kommenteista ja kysymyksistä, joita on taas tullutkin varsin runsaasti. Sieltä löytyy usein hyviä aiheita uusiksi postauksiksi, tässä luvassa jälleen sellainen.

Lukija kyseli, kuinka olen saanut asunnon säilytettyä tässä tilanteessa? Suunnilleen samassa velkamäärässä olevalla kohtalontoverilla on asunto menossa myyntiin. 

Vastaus tähän on: en tiedä. Oikeasti, en tiedä. Tätä varmaan pitäisi kysyä vastaavalta ulosottomieheltä. 

Mutta luulisin, että asiaan vaikuttaa muutamakin seikka, jotka on lueteltu alla.

1) Talosta on vielä niin paljon asuntolainaa jäljellä, että myytäessä asuntolainan maksun ja myyntikulujen  jälkeen jää niin vähän myyntivoittoa, joka vielä jakautuu puoliksi omistajien kesken, että minun osuuteni siitä on liian pieni verrattuna ulosotossa olevien velkojen määrään, ettei se ole järkevää. 

2) Ulosottokaaren ulosmittausjärjestys on seuraava:

1. raha tai rahasaatava taikka palkka, eläke tai muu toistuvaistulo;
2. muu irtain omaisuus
3. kiinteä omaisuus;
4. omaisuus, jota velallinen tarvitsee vakituiseksi asunnokseen tai välttämätöntä toimeentuloaan varten, sekä velallisen liike- tai elinkeinotoiminnan jatkamiseksi välttämättömät tuotantovälineet.

3) Ulosottokaaressa on myös kohta turhan ulosmittauksen kielto, joka kuuluu näin: "Sellaista omaisuutta ei saa ulosmitata, josta hakijalle tai hakijoille kertyisi omaisuuden arvo ja muut olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä pidettävä määrä sen jälkeen, kun täytäntöönpanokulut, ulosottomaksut sekä saatavat, joista omaisuus vastaa, on suoritettu."

Tuo kolmas kohta siis vastaa suunnilleen samaa kuin ykköskohta. Ja myös kakkoskohta liittyy tähän. Eli vastaus on, että asuntoa ei ole ulosmitattu/ laitettu myyntiin, koska se on vakituinen asuntomme ja siitä oletettavasti saatavat varat olisivat vähäiset. 

Tuota en osaa sanoa, mikä on tuo kolmannen kohdan vähäisenä pidettävä määrä, mutta olettaisin,  että se on aina tapauskohtainen verrattuna ulosottovelkojen määrään. 

Lisäksi luulen, että minun tapauksessani asiaan vaikuttaa myös asuinpaikkamme eli asunnot eivät alueella käy kaupaksi, ainakaan tällä hetkellä. Jos asuntomme sijaitsisi pääkaupunkiseudulla tai kasvukeskuksessa, olisi se jo varmaan myyty/ulosmitattu. Vähän laajemmassa kuvassa, tällä hetkellä Suomessa tilanne on se, että asuntojen hinnat ovat laskeneet hurjasti ja ovat laskussa edelleen. Asuntokauppoja tehdään ennätyksellisen vähän. 

Mistä pääsemme siihen, että kun aikaa kuluu ja asuntolaina lyhenee, voi asunnon myynti/ ulosmittaus tulla kyseeseen. Tämä on yksi syy siihen, että lähdin hakemaan velkajärjestelyä. 

Vinkiksi samassa tilanteessa oleville lukijoille: Mikäli ulosotto antaa ymmärtää, että asunto olisi menossa myyntiin/ulosmitataan, ota yhteyttä velkaneuvojaan velkajärjestelyn aloittamisesta  ja keskustele ulosoton kanssa, että odottaisivat asunnon myynnin kanssa niin kauan, että voit ensin selvittää mahdollisuutesi velkajärjestelyyn. 

Velkajärjestelykään ei takaa, että pystyy säilyttämään asunnon, koska joskus velkajärjestelypäätöksessä on määräys asunnon myynnistä, mutta mahdollisuus asunnon säästävään velkajärjestelyyn kannattaa mielestäni kuitenkin selvittää. Velkaneuvoja osaa tapauksen tutkittuaan kertoa mielipiteensä, miltä hänestä näyttää, kannattaako velkajärjestelyä lähteä hakemaan ja osoittavatko laskelmat, että asunnon pystyisi säilyttämään. Ja sitten ei muuta kuin hakemusta sisään! Kuten aiemmin todettua, ylivelkaantuneiden paikka ei ole ulosotossa vaan velkajärjestelyssä. 

Photo by Unsplash

Missä järjestyksessä ulosotto maksaa velkoja?

Lukijalta tuli todella hyvä kysymys siitä, missä järjestyksessä ulosotto maksaa velkoja pois.

Tähän en löytänyt täysin yksiselitteistä vastausta, mutta tässä mitä löysin. 

Ulosottokaaressa todetaan, että kertyneet varat jaetaan säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Jos velkojalla on useita saatavia samalla etuoikeudella, kertymä kohdennetaan ensin vanhimmalle ulosottoperusteelle tai vanhimmalle ilman ulosottoperustetta olevista saatavista, jollei velkoja ole muuta pyytänyt. 

Tuo etuoikeusjärjestys taas löytyy laista velkojien maksujensaantijärjestyksestä. 

Ensimmäisenä on panttioikeus irtaimeen omaisuuteen taikka pidätysoikeus hallinnassa olevaan omaisuuteen, tällöin oikeuden haltijalla on oikeus saada maksu saatavastaan pantti- tai pidätysoikeuden kohteesta ennen muita saatavia. 

Toisena on yrityssaneeraukseen liittyvä saatava eli koskee vain yrityksiä.

Kolmantena etuoikeus on ennen ulosmittauksen toimittamista erääntyneeseen elatusapuun perustuvilla saatavilla. Tämä koskee myös vahingonkorvausta, jota joku on velvollinen suorittamaan lapselle vahingonkorvauslain perusteella. 

Neljäntenä on yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus eli koskee taas vain yrityksiä. 

Jos pakkotäytäntöönpanossa (ulosotto, ulosmittaus, konkurssi) jaettavat varat eivät riitä kaikkien saatavien maksamiseen, on velkojilla yhtäläinen oikeus saada maksu näistä varoista saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa, jollei jäljempänä tai erikseen toisin säädetä.

Ulosmittauksesta kertyneet varat jaetaan säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Jos velkojalla on useita saatavia samalla etuoikeudella, kertymä kohdennetaan ensin vanhimmalle ulosottoperusteelle tai vanhimmalle ilman ulosottoperustetta olevista saatavista, jollei velkoja ole muuta pyytänyt.

Ulosottokaaressa todetaan kuitenkin, että palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittauksessa saatavalle saadaan jakaa muita saatavia suurempi suhteellinen osuus, enintään kuitenkin kertymä kuudelta kuukaudelta. Edellytyksenä on, että suhteellisesta jaosta poikkeaminen on perintämenettelyn kannalta tarkoituksenmukaista, eikä toisen velkojan maksunsaanti ilmeisesti vaarannu.

Näin yksityishenkilöiden ulosotossa elatusapuvelat tosiaan menevät etuoikeutettuna edelle. Sitten muut velat esim. kulutusluotot, pikavipit ym. yksityisoikeudelliset saatavat ovat samanarvoisessa asemassa eli niille ulosoton pitäisi kohdistaa suorituksia saatavien suuruuden suhteessa.  

Jo aiemmin oli postauksessa Jaksotus ulosotossa kerrottu, että ulosotto arvioi aina kuuden kuukauden tulevan kertymän ja velkojen perintä tehdään kuuden kuukauden jaksoissa, jonka aikana pyritään ohjaamaan prosentuaalisesti velkamääriin suhteutettu summa per velkoja (=jaksotus).

Itse olen nyt omalla kohdallani huomannut, että alkuun tosiaan maksut menivät ihan tuon jaksotuksen mukaan, mutta nyttemmin on enemmän maksuja ohjautunut suurimmille veloille, eikä läheskään joka kuukausi mene maksua kaikille muille pienemmille veloille. Eli luultavasti tuon yllä mainitun kohdan  "saatavalle saadaan jakaa muita saatavia suurempi suhteellinen osuus, enintään kuitenkin kertymä kuudelta kuukaudelta" mukaan. 

Muutoin kuin ulosmittauksesta kertyneet varat kohdennetaan velallisen pyytämällä tavalla. Tämä koskee siis mahdollisia ylimääräisiä vapaaehtoisia suorituksia. Tällöinkään ei näiden osalta voi poiketa tuosta etuoikeudesta, jos jollain velalla on etuoikeus (esim. elatusapuvelat). Mutta jos etuoikeutettuja velkoja ei ole, voi itse pyytää, mihin velkaan haluaa suorituksen käytettävän. Kuitenkin samassa momentissa todetaan, että maksu ei saa olennaisesti vaarantaa samassa etuoikeusasemassa olevan hakijan maksunsaantia. Eli toisin sanoen, jos ulosottomies katsoo näin tapahtuvan, hän voi ohjata ylimääräisen suorituksesi jaksotukseen perustuen, kuten muutkin ulosmitatut varat.