Pitkät laina-ajat ja minimilyhennykset yksi syy ylivelkaantumiseen

Olen monesti tässä blogin olemassaoloajan aikana pohtinut syitä omaan velkaantumiseeni sekä ylivelkaantumiseen ylipäänsä. Erilaisia ajatuksia ja teorioita tähän olen pyöritellyt, mutta edelleen itselleni on ollut osittain pimennossa, miten talousasioissa tarkka ja mielestään aika osaavakin henkilö voi näin pahasti suistua raiteilta. 

Jonkinnäköinen mielentilan häiriöhän siinä on täytynyt olla, että aivot ovat menneet ihan jumiin väärään asentoon, eikä oman ajattelun ajatusvääristymien vuoksi ole löytänyt oikeaa tietä ulos ongelmista vaan päinvastoin vain pahentanut niitä ottamalla lisää velkaa, jolla on kuvitellut maksavansa vanhat velat pois ja selviävänsä tilanteesta vielä kuivin jaloin. 

Nyt jälkikäteen ajatellen nuo ajatuskulut ovat todella kaukaisilta tuntuvia, en ymmärrä miten noin on voinutkin ihminen ajatella. Tärkein oppi, minkä haluaisin muillekin tämän blogin kautta jakaa, on: herää ajoissa rahaongelmiin, äläkä ajattele yksin itse, miten asiat saisi korjattua ja kuntoon, vaan hae matalalla kynnyksellä apua esim. velkaneuvojalta tai soita Takuusäätiön Velkalinjalle. Myös internetin syövereistä voi hakea neuvoja ja ohjeita, paljon hyvää talousneuvontaa on saatavissa, mutta tietynlainen lähdekritiikki pitää säilyttää, koska kaikki tieto ei välttämättä valitettavasti ole kuitenkaan oikeaa. 

Itse pidän hyvin tarkasti kiinni siitä, että täällä blogissa kaikki tieto on oikeaa, en jaa feikkiuutisia. Täältä löytyvään tietoon voi luottaa, toki jos aihetta on käsitelty jo vuosia sitten, täytyy ottaa huomioon, että lait ja asetukset ovat voineet muuttua joidenkin tietojen osalta eli aina kannattaa tarkistaa tärkeät asiat ihan viranomaisilta ym. lähteistä. Hyviä tiedonlähteitä ulosoton ja velkajärjestelyn sekä yleisen talousvaikeuksista selviämisen osalta löytyy esimerkiksi Takuusäätiön sivuilta ja Talous- ja velkaneuvonnan sekä Ulosoton sivuilta (oikeus.fi). Niiden tiedoilla pääsee jo erittäin hyvin alkuun. 

Kun keskustelet asioistasi osaavan ammattilaisen tai asiantuntijan kanssa, saat niitä uusia ideoita ja perspektiiviä omaan ajatteluusi. Saatat huomata omat ajatusvääristymäsi ja tiedostaa, että tässä tilanteessa olisikin järkevää toimia toisin, kuin olit itse toiminut tai ajatellut toimia. 

No niin ja takaisin asiaan eli ajatusvääristymään siitä, että uutta velkaa ottamalla ja maksamalla sillä vanhoja velkoja pois (esimerkiksi järjestelylainat) voisi velkakierteestä selvitä omin voimin. Ei voi. Vasta nyt olen ymmärtänyt, että ei todellakaan voi. 

Takuusäätiö yhdessä Marttaliiton ja Kuluttajaliiton kanssa tulivat esiin kesäkuun lopussa laajalti suomalaisten ylivelkaantumisesta. Suuret kulutusluotot pitkillä laina-ajoilla ovat ajaneet ja ajavat ihmisiä velkakierteisiin. Tämän jutun luettuani ymmärsin jotain lisää myös omasta ylivelkaantumisestani: lankesin juuri noihin artikkelissa mainittuihin pieniin kuukausieriin. Laskeskelin, että kun otan ison järjestelyluoton pienellä kuukausierällä, jolla maksan monta pientä eri suuntaan olevaa vippiä ja lainaa pois, pystyn selviytymään helpommin tuosta yhdestä suuresta lainasta. Kuten nyt jälkiviisaasti tiedämme - en pystynyt.

Ja se villakoiran ydin on tässä: todella suuri laina pienillä kuukausierillä ja pitkällä maksuajalla tulee aivan älyttömän kalliiksi korkoineen. Pieni kuukausierä alussa tarkoittaa, että laina ei lyhene ensimmäisinä vuosina juuri ollenkaan, maksat vain pelkkiä korkoja ja kuluja. Ja luotonantajat, jotka tekevät tällä toiminnalla suuret tilit, mitoittavat pienet kuukausierät niin, että laina ei käytännössä lyhene ollenkaan vaan maksat vain korkoja ja kuluja ties kuinka monta vuotta. 

Kävin sitten läpi noita omia velkojani ja sieltä löytyi todella monta velkaa, joissa ensinnäkin korot olivat huomattavan korkeita, yli 40 %  (siihen aikaan laki ei vielä noita kieltänyt). Mukana oli ihan "normaaleista" pankeista otettuja velkoja ja rahoituksia, joissa korko oli ihan järkevä, niin niissäkin joissain oli tosi pitkä laina-aika ja pienimmät mahdolliset kk-erät, joten korkoja kertyi kuitenkin aika paljon. 

Tässä pari esimerkkiä:

20.000 euron lainoista maksetaan takaisin seitsemässä vuodessa 37.000 euroa eli lähes puolet enemmän. Korkojen osuus on 15.000 euroa. Aika hurjaa.  

Jos oma talous sallii esimerkiksi tuon laskelman mukaisten kuukausierien maksamisen (470 euroa), asiahan on ok ja lainat tulee maksetuksi. Mutta jos tuleekin hankaluuksia vuosien varrella, eikä tähän pystykään, niin sitten ollaan ongelmissa. Esimerkiksi nuo joustoluotot 1 ja 2 eivät lyhene juuri ollenkaan tuolla kuukausierällä pariin ensimmäiseen vuoteen. Ei voi kovasti pienentääkään erää tarvittaessa, kun on jo minimi. 

Esimerkiksi isoilla norjalaisilla pankeilla on tarjota valtavan isoja lainasummia jopa 15 vuoden maksuajalla ja pienellä kuukausierällä. Moni ei tajua sitä ottaessaan, että kun maksaa vain annetun minimilyhennyksen, lainan pääoma ei lyhene lainkaan, vaan maksat vain korkoja ja kuluja. Ja usein vielä siihen lisätään lainaturvavakuutus (joka yleensä on muuten ihan sikakallis) ja sekin syö pääoman lyhennystä, kun on kuukausierässä mukana. Jos jostain vielä löydän alkuperäisen lainasopimuksen tällaisesta, niin laitan luvut nähtäväksi. 

Laskepa omat lainasi samoin. Alkuperäisessä lainasopimuksessa pitäisi olla jo nämä tiedot, mutta jos sitä ei ole tallessa tai tietoja ei löydy, voit laskea itse lainalaskurilla. Tarvitset vain lainasumman, koron ja laina-ajan sekä mahdolliset kulut, laskuri laskee sinulle tuon koron osuuden ja kokonaiskustannuksen lainalle. Hyvä laskuri löytyy esimerkiksi ktm.fi/ lainalaskuri. Tätä kannattaisi aina käyttää jo etukäteen, kun harkitsee lainan ottamista. 

Velkajärjestelyn hyviä puolia ulosottoon verrattuna

Juhannusviikkoa eletään ja juhannusaatto koittaa huomenna.  Selvittäjältä tuli viestiä, että toinen maksuohjelmaehdotus on velkojien puolelta hyväksytty ja maksuohjelmaehdotus on lähtenyt käräjäoikeuteen vahvistettavaksi. En tiedä, kauanko tuo vahvistaminen kestää, mutta eiköhän se sieltä heinäkuun aikana tule, koska 1.8 alkaa jo maksuohjelma. 

Alun perin olin toivonut, että maksuohjelma alkaisi jo heinäkuussa, koska lomapalkka tulee silloin, eikä olisi tarvinnut ulosottoon enää suoritusta laskea ja tilittää. Tokihan ne rahat sieltä sitten palautuvat minulle, kun maksuohjelma on vahvistettu, selvittäjän palkkiolla vähennettynä tietenkin. 

No, kohta on hieman yli viiden vuoden ulosotto viimein ohi, sitä sietää jo vähän vaikka juhannuksena juhlistaa :)  Tiedän, että helppoa ei tule olemaan velkajärjestelyssäkään (itse asiassa maksan kuukausittain enemmän velkoja vj:ssä kuin ulosottoon), mutta siinä on kuitenkin monia hyviä puolia, mitä ulosotossa ei ole. 

Yhtenä hyvänä puolena on se, että voi myös säästää. Ulosotossa ollessahan ei säästämään juuri pysty, paitsi käteisenä patjan alle jemmaan, mutta tätä et sitten kuullut minulta, sillä virallisesti rahaa ei saa kätkeä ulosottoviranomaiselta. Silti, pieni vararahasto on ihan pakko olla, muutenhan se kostautuu myös ulosoton suuntaan, jos pieniäkään ylimääräisiä menoja ei pysty hoitamaan, vaan kaikki valuu ulosottoon. 

Hirveän paljonhan ei säästöön velkajärjestelyssäkään jää, mutta se mitä jää, säästetään ja ihan säästötilille. Eikä kukaan voi tulla ottamaan sitä pois. Jee!

Toinen todella tärkeä asia on, että itse hoidetaan maksut maksuohjelman mukaan velkojille. Se antaa myös itselle itsemääräämisoikeuden omiin tuloihin nähden. Se on aikamoinen parannus verrattuna siihen, että ulosotto ottaa kaiken ylimääräisen ja maksaa mihin velkoihin haluaa.  Itse ei pysty vaikuttamaan velkojen maksujärjestykseen, vaan joku muu päättää sinun puolestasi mihin maksut menevät. Toki velkajärjestelyssäkin joku muu on päättänyt puolestasi (eli käräjäoikeus), mutta se on silti tavallaan erilaista, kun kuitenkin itse maksat maksut suoraan kullekin velkojalle. Plus että jokainen velkoja saa tasapuolisesti oman osuutensa verran, myös pienet, jotka ulosotossa usein jäävät ilman. 

Ja jos tulee todella vaikea kuukausi tai ylimääräisiä menoja, voit itse päättää koska pidät "vapaakuukauden" eli voit lykätä maksuja maksuohjelman loppuun kaikkiaan kolmen tai viiden kuukauden ajalta (riippuu vj:n kestosta) järjestelyn aikana. Lykkäyksestä on ilmoitettava niille velkojille, kenen maksuja lykkäät, mutta velkojille ei tarvitse ilmoittaa syytä. Tämä antaa vähän liikkumavaraa talouteen. Eikä tarvitse hakea ulosottomieheltä vapaakuukautta eikä olla sen varassa, että saako sitä. 

Kolmas ja tärkein pointti on se, että tiedät jo velkajärjestelyn maksuohjelman alkaessa, milloin on se viimeinen maksupäivä, tiedät milloin velkakurimus on vihdoin ohi. Ja siitä 30 päivän päästä luottotiedot ovat vihdoin puhtaat, vuosia kestäneen velkahelvetin jälkeen. Sitä päivää kelpaa odotella!

Nyt toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää juhannusta! 

Pysykäähän pinnalla!

Korko laskee, mutta ei ulosoton asiakkaalla

Eilen saatiin odotettu uutinen, kun Euroopan Keskuspankki vihdoin laski korkoa, tosin vain neljänneksellä eli uusi talletuskorko on 12.6.alkaen 3,75 prosenttia (oli 4 %). Tämä on varmasti Euroopan ja Suomen taloudelle todella hyvä uutinen johtuen sen antamasta signaalista, että koronlaskut ovat nyt alkaneet ja odotukset markkinoilla ovat, että ne jatkuvat vielä tämän vuoden puolella.  

Myös asuntovelalliset pääsevät tästä ehkä hieman nauttimaan, mikäli Euriborit laskevat tämän johdosta ja olettaen, että asuntovelallisen korontarkistuspäivä on vasta 12.6.24 tai sen jälkeen, kun uusi korko astuu voimaan. Minulla on asuntolainassa 12 kk:n euribor ja tuo korontarkistuspäivä meni jo toukokuun alussa eli toisin sanoen, minä en pääse hyötymään koronlaskusta kuin vasta vuoden päästä toukokuussa. Toivotaan, että korot ehtivät laskea vielä lisää siihen mennessä, että tulee sitten kerralla kunnon lasku korkoprosenttiin. 

Sen sijaan ulosottovelallisen kannalta tällä ei ollut mitään merkitystä, ikävä kyllä. Yleinen viivästyskorko, jota ulosotossakin peritään, pysyy samana 11,5 %:ssa vuoden 2024 loppuun asti. 

Tämä johtuu siitä, että viivästyskorko lasketaan  EKP:n perusrahoitusoperaatioiden koron pohjalta, joka on nyt koronlaskun jälkeen 4,25 %  (oli 4,5 %) pyöristäen sitä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön eli takaisin tuohon 4,5 %:iin. Tähän lisätään 7 % ja saadaan viivästyskorko, joka on 11,5 %. Viivästyskorko vahvistetaan kesäkuun loppuun mennessä ajalle 1.7.-31.12.24. 

Toisin sanoen, ulosottovelallisten korkopiina helpottaa vasta seuraavan EKP:n koronlaskun myötä, olettaen , että se on vähintään saman verran (0,25 %), jolloin uusi perusrahoitusoperaatioiden korko laskisi 4,25 %:sta 4,00 %:iin. Lisäksi  tämän koronlaskun tulee tapahtua vielä tämän vuoden aikana, koska joulukuun lopussa vahvistetaan viivästyskorko seuraavalle puolen vuoden jaksolle. Mikäli nämä toteutuisivat näin (kuten markkinoilla odotetaan) uusi viivästyskorko olisi 11 % ajalla 1.1.-30.6.25. Eihän tämäkään kovin paljoa vielä vaikuta ulosoton korkoihin, mutta oikealla tiellä ollaan, alas päin menossa. 

Pidetään kuitenkin toiveet yllä ja maksetaan velkoja niin paljon kuin mahdollista, oli korko mikä hyvänsä! Mitä nopeammin saat velkaasi lyhennettyä, sitä vähemmän se kerää korkoa, olkoon korkoprosentti 11,5 tai 11. Kannattaa tutustua velkalumipallomenetelmään, jos se ei ole ennestään tuttu. Siitä voit lukea lisää vaikkapa tästä postauksesta "Velkalumipallon pyöritys on alkanut". 

Photo by Unsplash

Maksuohjelman toteuttaminen ja lisäsuoritusvelvollisuus

Velkajärjestelyn maksujen alkaminen aiheuttaa aika paljon töitä kun velkojille maksetaan heidän kuukausittaisia (tai harvemmin maksettavaksi määrättyjä) maksueriään. Eli sinun tulee itse omatoimisesti selvittää tilinumerot, mihin maksuohjelman mukaiset suoritukset maksetaan, jos velkoja ei ole sitä ilmoittanut, ja maksaa ne ohjelman mukaan kuukausittain tai harvemmin velkojien tileille. Jos velkoja on esimerkiksi kymmenen kappaletta ja kaikkia maksetaan maksuohjelman mukaan kuukausittain, niin kymmenen erillistä maksua kuukaudessa tulee maksaa. Toki esimerkiksi pankkiohjelmaan voi syöttää kuukausittain automaattisesti menevät suoritukset, joka helpottaa jatkossa maksamista ja muistamista, mutta maksuohjelmasta riippuen maksut eivät välttämättä ole samansuuruisia joka kuukausi eikä kaikkia pienempiä velkoja makseta kuukausittain vaan harvemmin. Eli kaikkia maksuja ei välttämättä saa täysin automatisoitua, vaan tämä vaatii itseltä myös tarkkaa seurantaa ja toimia. 

Ensinnäkin suosittelen avaamaan oman pankkitilin velkajärjestelymaksuille, jonne kuukausittain siirrät maksuvarasi verran rahaa ja maksat kaikki velkajärjestelyyn kuuluvat maksut sieltä. Tämä helpottaa maksuohjelman hoitoa ja pysyt helpommin kartalla maksuista sekä tarvittaessa myöhemmin selvittämään maksuja jälkikäteen, jos tarvetta ilmenee. Koska kuukausittainen maksuvarasi mukainen summa on tiedossa, se on helppoa aina siirtää toiselle tilille sinä päivänä tai niinä päivinä kun pankkitilillesi tulee tuloja. Velkajärjestelyssä kuukausittainen eräpäivä on aina kuun viimeinen päivä. 

Toiseksi suosittelen, että teet maksuohjelmasta taulukon esim. Exceliin tai muuhun taulukkolaskentaohjelmaan.  Siitä maksuohjelmasta on hankalaa lukea, mitä milloinkin maksetaan, varsinkin jos siellä on paljon muuttuvia maksuja eli kolmen, neljän tai vaikkapa kuuden kuukauden välein maksettavia. Itselleni excel ainakin selvitti tosi hyvin eri maksut ja maksupäivät - nyt tiedän aina mitä missäkin kuussa maksetaan ja miten paljon. Ja pystyn merkitsemään maksetut rivit ja seuraamaan miten velka vähenee koko ajan. Se antaa motivaatiota jaksaa jatkaa.  

Lisäksi, jos on todennäköistä, että joudut maksamaan lisäsuorituksia velkojille lisäsuoritusvelvollisuuden perusteella, suosittelen avaamaan toisenkin tilin pelkästään näitä varten. Itse teen niin, koska tuloni ovat epäsäännölliset ja on erittäin todennäköistä, että joudun  lisäsuorituksia velkojille vuosittain maksamaan. Olen laskenut, mitä lisäsuoritusvelvollisuuden raja (voimassa olevan lainsäädännön mukaan tällä hetkellä 2.000 euroa netto vuodessa) tarkoittaa minun nettotuloissani kuukaudessa ja kun tulee sellainen kuukausi, jossa saan nettona palkkaa enemmän kuin tuo raja on, siirrän ylimenevän osan tuolle erilliselle tilille säästöön. Todennäköisesti avaan säästötilin, jossa on mahdollisimman korkea korko, koska nuo rahat saattavat olla siellä jopa lähes vuoden verran odottamassa kuluvan verovuoden loppua. Huom. Kannattaa samalla valita sellainen säästötili, jossa ei ole nostorajoituksia, että saat nostettua säästöt tililtä aina silloin, kun lisäsuoritus tarvitsee maksaa, eikä nostosta peritä ylimääräisiä kuluja.

Lisäsuoritusvelvollisuus lasketaan vuosittain verovuoden päätyttyä, kun koko vuoden tulot ovat selvillä. Velkaneuvoja auttaa laskelman tekemisessä ja tämä apu kannattaakin hyödyntää, jotta saat velkojille mustaa valkoisella jonkun muun laskemana. Lisäsuoritukset kannattaa  laskettaa vuosittain (tästä voi olla määräys maksuohjelmassa) ja maksaa heti velkojille sieltä säästötililtä. 

Se, mikä on hyvä juttu tässä systeemissä: kun olet tallettanut lisäsuoritusvelvollisuusrajan ylittävät rahat jo kuukausittain valmiiksi sinne korkeakorkoiselle säästötilille, ne ovat kasvaneet siellä jo vähän korkoa, niin sinulle jää siitä 2.000 euroa/vuosi ylittävästä summasta itsellesi puolet eli maksat velkojille vain puolet 2.000 euroa/vuosi ylittävistä tuloista. 
Näin sinulle jää jo säästöön rahaa! Ja kaikkein parasta tässä vinkissä on se, että olet saanut korkoa myös siitä osasta vuoden aikana säästämääsi summaa, minkä maksat nyt velkojille eli saat ikään kuin "ilmaiseksi" korkotuottoa itsellesi toisten (toisille kuuluvilla) rahoilla. 

Mikäli velkajärjestelypäätöksessä hyväksytyt menosi ovat nousseet yli 2.000 euroa verovuoden aikana, ne vähennetään ensin lisäsuorituksesta eli siltä osin lisäsuoritusta ei tarvitse maksaa velkojille ja tuonne säästötilille jää vielä enemmän rahaa säästöön. 

Velkajärjestelyssä on ulosottoon verrattuna hyvää juurikin tämä: saat säästää rahaa, eikä sitä kukaan vie mihinkään. Kunhan siis hoidat nuo lisäsuoritukset velkojille sääntöjen mukaan. 

Lisäsuoritusvelvollisuudesta vielä sen verran, että se jaetaan kahteen kategoriaan: 

1. edellä mainittuun nettotulojen kasvuun yli 2.000 euroa/vuosi, jonka ylittävältä osalta maksetaan velkojille puolet. 
2. jos saa järjestelyn aikana perinnön, lahjan tai muun kertaluonteisen suorituksen (esim. veikkaus- tai arpajaisvoiton tms.), jonka määrä ylittää 1.000 euroa, velkojille suoritetaan yli 1.000 euroa menevä osuus eli toisin sanoen velallinen saa itse pitää 1.000 euroa.

Photo by Unsplash

Veloista eroon velkajärjestelyllä

Olen aiemmin kirjoittanut yksityishenkilön velkajärjestelystä yhtenä vaihtoehtona veloista eroon pääsemiselle.  Kyseinen postaus on jo vuodelta 2019, joten päivitetään tähän nyt tuoreempi artikkeli aiheesta ja täydennetään samalla muutamia asioita. 

Mikä on yksityishenkilön velkajärjestely

Yksityishenkilön velkajärjestely on laissa määrätty mahdollisuus ylivelkaantuneelle henkilölle päästä veloista lopullisesti eroon. Koska määräys on lainsäädännössä, tarkoittaa tämä sitä, että velkajärjestely on tarkoin säädelty lailla ja asetuksella. Velkajärjestely on viimesijainen velkojen järjestelykeino eli kaikki muut keinot tulee olla selvitetty ennen velkajärjestelyyn hakeutumista.

Velkajärjestely tarkoittaa sitä, että tietyn pituisen maksuohjelman (yleensä kolme tai viisi vuotta) aikana maksetaan velkoja lasketun maksuvaran verran velkojille. Voi olla, ettei velalliselle jää maksuvaraa lainkaan, jolloin velkoja ei tarvitse maksaa ollenkaan (ns. nollamaksuohjelma) Kun maksuohjelman määräaika on kulunut loppuun,  jäljellä olevat velat saa anteeksi.  

Velkajärjestely voidaan myöntää velalliselle, joka on maksukyvytön eikä kohtuudella kykene parantamaan maksukykyään voidakseen selviytyä veloistaan aiheutuvista menoista.

Velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos:

• velallinen on työikäinen ja työkykyinen ja hänen maksukyvyttömyytensä on tilapäistä (opiskelu, sairasloma, tilapäinen työttömyys ym.) Kun tällainen tilapäinen syy poistuu, esimerkiksi henkilö työllistyy, velkajärjestelyä on mahdollista hakea. 
• velallisen on mahdollista selvitä veloista kohtuullisessa ajassa palkan ulosmittauksella tai myymällä muuta kuin perusturvaan kuuluvaa omaisuuttaan.

Velkajärjestelyyn pääsemisen esteet

Laissa on määritelty yleiset esteet velkajärjestelyn myöntämiselle (VJL 10 §).  Velkajärjestely on kuitenkin mahdollista myöntää hakijalle esteestä huolimatta, tämän käräjäoikeus harkitsee tapauskohtaisesti. Maksuaika on tällöin pidempi eli 5 vuotta (normaali velkajärjestelyn kesto on 3 vuotta). 

Velkajärjestelyn myöntämiselle on olemassa joukko laissa määrättyjä esteitä mm:

• velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen tai velallisen velkaantumiseen johtaneita toimia voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää piittaamattomina ja vastuuttomina
• velallinen on taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi sopimattomasti heikentänyt taloudellista asemaansa tai suosinut jotakuta velkojaa tai järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoittamiseksi
• velallinen on ulosottomenettelyssä pakoillut, salannut tulojaan tai varojaan tai antanut niistä vääriä tietoja 
• velat tai merkittävä osa niistä on rikosperusteisia
• velallinen on velkajärjestelyä varten antanut taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja
• velalliselle on jo aiemmin vahvistettu maksuohjelma edeltäneiden 13 vuoden aikana tai aikaisemmin vahvistettu maksuohjelma ei ole vielä päättynyt
• yksityishenkilöiden välisen vahingonkorvauksen, kauppahinnanpalautuksen tai muun vastaavan velan järjestely olisi kohtuutonta

Velkajärjestelyn voi saada, vaikka joku esteistä toteutuisikin, jos siihen on painavia syitä (VJL 10 a §). Painavia syitä voivat olla mm. velkaantumisesta kulunut aika (tämän käräjäoikeus harkitsee tapauskohtaisesti), velallisen toimet velkojen maksamiseksi, muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta. Velkajärjestelyn myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen kokonaistilanteen harkintaan. Jos esimerkiksi velkojen luku- ja kokonaismäärä on niin suuri, ettei niistä voi hakijan maksukyvyllä selvitä, tämä voi olla tällainen painava syy. 

Koska nämä ovat oikeasti monisyisiä asioita ja viime kädessä käräjäoikeuden yksittäinen hakemusta käsittelevä tuomari tekee päätöksen pääseekö hakija velkajärjestelyyn vai ei, suosittelen, että hakemus kannattaa aina tehdä. Koskaan ei voi tietää menestyykö se vai ei. Ja  jotta hakemus on tehty oikein, kannattaa myös ottaa vastaan apua hakemuksen laadintaan. Oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojat auttavat hakemuksen laadinnassa ja liitteiden keräämisessä virkansa puolesta maksutta.  

Eli ota yhteyttä lähimpään oikeusaputoimistoon ja varaa aika velkaneuvojalle, joka selvittää kanssasi, olisiko sinun kohdallasi velkajärjestely toimiva vaihtoehto ja näkisikö hän, että sinulla olisi mahdollisuuksia päästä velkajärjestelyyn. 

Velkajärjestelyn hakeminen

Jotta velkajärjestelyyn pääsee pitää olla riittävästi tuloja ja maksuvaraa, joka lasketaan tarkasti annettujen ohjeiden mukaan.  Jos tulot ovat pienet, voi selvitä nollamaksuohjelmalla eli velkajärjestelyn aikana ei tarvitse maksaa kuukausittain mitään velkojille. Kun määräaika, kolme tai viisi vuotta (tai asunnon säästävässä ohjelmassa pidempi), on kulunut, niin velkajärjestely loppuu ja kaikki järjestelyssä mukana olevat velat lakkaavat (toisin sanoen velat saa anteeksi siltä osin, kun ne eivät ole maksuohjelmassa tullut maksetuksi).  Maksuohjelmassa on kerrottu tarkka loppupäivämäärä. 

Velkojat voivat vastustaa velkajärjestelyä, mutta päätöksen velkajärjestelystä tekee käräjäoikeus, joten velkojien vastustuksesta huolimatta järjestelyn voi saada. Omalla kohdallani muutama velkoja vastusti (tai velkojia edustava perintätoimisto), mutta velkajärjestely myönnettiin silti. Opin, että on hyvinkin tavanomaista, että velkoja/-t vastustaa ja usein varsin voimallisesti, mutta tästä ei kannata lannistua. 

Velkajärjestelyhakemusta varten tarvitaan tiedot kaikista veloista, siis ihan kaikista, olivatpa ne perinnässä tai ulosotossa tai piirongin laatikossa avaamattomissa kirjekuorissa. Totta kai myös kaikista tuloista, mutta ne on yleensä helpompi selvittää. Lisäksi velallisen tulee laatia vapaamuotoinen velkaantumiskertomus, jossa kerrotaan velkaantumiseen johtaneista syistä. Mitä perusteellisempi selvitys on, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on menestyä. Ja tähän kertomukseen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa eli tee se huolella ja ajatuksella. Itse kerroin hyvin rehellisesti, mistä velkaantuminen on johtunut, miten se alkoi, mistä syystä en pystynyt aikanaan velkoja maksamaan ja mitä toimia olen sittemmin tehnyt velkojen maksamiseksi. Mikäli sinulla on taustalla sairautta tai riippuvuutta tms. myös nämä kannattaa tuoda avoimesti esiin. 

Jos lähdet hakemaan velkajärjestelyä, muista, että et saa enää velkaantua lisää eli uusia laskuja ei saa päätyä perintään. Kun velkajärjestelyhakemus on toimitettu eteenpäin, sinun pitää säästää kuukausittain maksuvaraasi vastaava määrä rahaa esim. eri tilille. Ulosotto jatkuu tavallisesti koko hakemuksen käsittelyajan, ja ulosottoon menevät suoritukset huomioidaan tässä. Jos ulosottoon menee vähemmän rahaa kuin maksuvaraksesi on määritetty, säästä erotus eri tilille. Jos sinulle on  maksuohjelman laatijaksi määrätty erillinen selvittäjä, selvittäjän palkkio maksetaan tuosta käsittelyaikana ulosottoon kertyneestä maksuvarasta. Loput ulosottoon kertyneet varat saat pitää itse, jos ei maksuohjelmassa ole muuta määrätty.   

Mikäli sinun kohdallasi tulisi todennäköisesti joku aiemmin mainituista esteistä täyttymään, kannattaa jo etukäteen vähän pohtia, miten perustelee velkajärjestelyhakemuksessa velkajärjestelyn merkityksen ja mitä on itse tehnyt velkoja maksaakseen. Esimerkiksi jos sinulla on osoittaa, että velkaantumisesta on kulunut jo pidemmän aikaa eli velat eivät ole tuoreita, tämä on puoltava asia, kun tuomari puntaroi järjestelyä puoltavia ja vastustavia tosiseikkoja. Mikäli olet hoitanut velkoja esim. ulosoton kautta jo pidempään, tämä on puoltava seikka. Nämä seikat tukevat sitten velkajärjestelyn saannin mahdollisuutta.

Velkajärjestelyn myöntäminen

Mikäli velkajärjestelyhakemus hyväksytään, käräjäoikeus myöntää velkajärjestelyn. Tavallisesti velkajärjestelyn kesto on kolme (3) vuotta tai viisi (5) vuotta, kun velkajärjestelylle on laissa mainittu este. Mikäli  hakijalla on omistusasunto ja se säilytetään velkajärjestelyssä, velkajärjestelyn pituus voi olla tätä pidempi ja usein onkin. Jossain oli mainittu, että velkajärjestelyn kesto voi olla tällöin 10 vuotta. Kun olen nyt selvittänyt asioita, tuo omistusasunnon säästävä velkajärjestely voi olla minkä mittainen vaan, sen kesto riippuu kullekin hakijalle määritettävästä maksuvarasta ja tavallisten velkojen vähimmäiskertymästä, joka lasketaan tietyn kaavan mukaan. Jos tavallisille veloille kertyy maksuohjelman aikana tuo vähimmäiskertymän mukainen euromäärä, omistusasunnon voi säilyttää velkajärjestelyssä. Mikäli vähimmäiskertymä ei täyty, asunto määrätään realisoitavaksi eli se tulee myydä. Tämän vähimmäiskertymälaskelman tekee velkaneuvoja sinulle, kun selvität hänen avullaan mahdollisuutta hakea velkajärjestelyyn. Lisäys: Maksuohjelman kesto ei kuitenkaan saa tavallisten velkojen osalta ylittää kymmentä vuotta. Sen sijaan asuntolainan osalta maksuaika voi olla pidempi (usein alkuperäisen lainasopimuksen mukainen).

Omalla kohdallani kyse on omistusasunnon säästävästä velkajärjestelystä eli tavallisille veloille kertyy vähimmäiskertymän ylittävä määrä ja velkajärjestelyn kesto maksuohjelmaehdotuksen mukaan on 6 vuotta ja 9 kk. Tätä ei siis vielä ole vahvistettu, eli voi vielä muuttua. 

Velkajärjestelyn alkamispäivästä maksuohjelman vahvistamispäivään saakka (mikäli maksuohjelmaa ei vahvisteta jo samassa yhteydessä)  et saa maksaa velkoja vaan sinulla on maksukielto. Voit käyttää varoja vain välttämättömiin elinkustannuksiin,  vakuusvelan koron ja muiden luottokustannusten maksamiseen (velkajärjestelyn alkamisen jälkeen erääntyvien) sekä lapselle suoritettavan elatusavun maksamiseen. Lisäksi voi maksaa selvittäjän palkkiota selvittäjän edellyttämin tavoin (usein palkkio maksetaan vasta kun maksuohjelma on vahvistettu). 

Kun maksuohjelma on vahvistettu käräjäoikeudessa, alkaa maksuohjelman mukaisten suoritusten maksaminen maksuohjelmassa määrätystä aloituspäivästä lähtien ja jatkuu määrättyyn loppumispäivään saakka. 

Sopisiko velkajärjestely minun tilanteeseeni?

Lähtökohtaisesti velkajärjestely on ylivelkaantuneelle todella hyvä tapa selviytyä veloistaan ja kannustan kaikkia selvittämään omat mahdollisuutensa järjestelyyn velkaneuvojan avulla. Mutta kuten yleensä kaikilla asioilla, tässäkin on myös huonot puolensa. 

Jos sinulla on omistusasunto ja haluat sen velkajärjestelyssä säilyttää, velkajärjestelyn kesto on pidempi (tapauskohtainen, mutta arviolta jotain  5-10 vuoden välillä). Lisäksi sinun tulee selvitä asuntolainan koroista ja lyhennyksistä maksuohjelman mukaisesti. Tämä huomioidaan maksuvaralaskelmassa (muille veloille määritelty maksuvara +asuntolainan korko ja lyhennys = todellinen maksuvara). Huom. Kuten edellä kerroin, omistusasunnon säilyttäminen ei aina ole mahdollista velkajärjestelyssä. 

Jos sinulla on sellaisia velkoja, joissa on yhteisvelallisia, vain sinun osuuttasi velasta voidaan leikata, ellei yhteisvelallinen hae myös velkajärjestelyä. Esimerkiksi sinulla on puolisosi kanssa puoliksi 10.000 euron velka. Velkajärjestelyssä koko velka 10.000 € otetaan mukaan järjestelyyn, mutta puolisosi joutuu yhteisvastuullisena kanssavelallisena maksamaan oman osuutensa 5.000 euroa kokonaan ja tämän lisäksi hän joutuu maksamaan sinun osuudestasi sen osan, mikä mahdollisesti jää velkajärjestelyssäsi maksamatta. Mikäli hän ei siihen pysty, hänkin voi toki hakea velkajärjestelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun sinun velkajärjestelysi on aloitettu, velkojat perivät näitä yhteisiä velkoja kanssavelalliselta kokonaan. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun mietit velkajärjestelyyn hakeutumista omalta osaltasi. 

Takaajan vastuu takaamastaan velasta ei pääty velkajärjestelyyn. Takaajan maksettavaksi voi tulla se osa velkaa, joka velkojalta jää velkajärjestelyn vuoksi saamatta. Jos takaaja on maksukyvytön, hänkin voi hakea velkajärjestelyä. Takaaja voi myös hakea tuomioistuimelta erillistä vakuus- ja takausvastuun järjestelyä, jossa voidaan pidentää takausvelan maksuaikaa. Eli velkajärjestelyyn pääsysi ei ole välttämättä kanssavelalliselle tai takaajalle kiva juttu. Ja velkajärjestelyssä otetaan huomioon kaikki velkasi, niitä ei voi jättää järjestelyn ulkopuolelle. 

Laki velkajärjestelystä sanoo, että samoin tuota vakuus- ja takausvastuun järjestelyä voi hakea myös kanssavelallinen, jolloin vain yhteiset velat järjestellään myös hänen osaltaan siltä osin kuin ne jäävät velkajärjestelyssä suorittamatta. Tässä järjestelyssä ei velkoja voida leikata vaan niille voidaan ainoastaan sopia pidempi maksuaika. Kanssavelallinen tai takaaja joutuu siis maksamaan kokonaan sen osan velasta, joka sinulta jää maksamatta.  

Velkajärjestelyssä laskettava maksuvara voi olla korkeampi kuin ulosottoon maksettava osuus palkasta, joten velanmaksu ulosoton kautta voi olla siinä mielessä parempi (tai jopa ainoa) vaihtoehto. Ulosotossa myönnetään myös vuosittain vapaakuukausia hakemuksesta tietyin edellytyksin, velkajärjestelyssä ei vuosittaisia vapaakuukausia ole, vaan ainoastaan enintään kolmen tai viiden kuukauden maksuerät (riippuen velkajärjestelyn pituudesta) voi siirtää maksuohjelman loppuun.  Huom. Velkajärjestelyssä maksuvara voi myös olla pienempi kuin ulosotossa ja jos maksuvaraa ei ole lainkaan, voi saada ns. nollamaksuohjelman eli velkoja ei tarvitse maksaa ollenkaan. 

Muista, että jos olet hakenut velkajärjestelyä, mutta et sitä saa, voit aina myöhemmin tilanteen tai olosuhteiden muuttuessa hakea velkajärjestelyä uudelleen. Jos sinulle on jo kerran myönnetty velkajärjestely ja velkaannut uudelleen, et välttämättä voi sitä uudelleen saada, ainakaan jos edellisestä maksuohjelmasta ei ole kulunut vielä 13 vuotta. Tähän tuli lakimuutos, aiemmin ei voinut päästä toista kertaa elämänsä aikana velkajärjestelyyn, nyt se on mahdollista. 

Muista kuitenkin, että jos velkajärjestelyyn pääset, pidä huolta, että maksat velat maksuohjelman mukaisesti, äläkä enää ikinä ota uutta velkaa!

Lisätietoja velkajärjestelystä ja sen hakemisesta saat Oikeusaputoimiston Talous- ja Velkaneuvonnasta.

Photo by Unsplash

Kaksinaamaista ja kaksinaismoraalista peliä

Tämän päivän epistolan aihe on kaksinaismoraalisuus. Synonyymejä tälle sivistyssanalle ovat mm. tekopyhyys, tyhjä puhe, tyhjät sanat, näytteleminen. Tässä jutussa kaksinaismoraalisuus koskee nimenomaisesti pankkeja ja perintätoimistoja. Kerron teille seuraavaksi kaksi opettavaista tarinaa kaksinaismoraalista, jotka perustuvat erittäin vahvasti tositapahtumiin. 

Toim.huom. Halusin kirjoittaa molemmista tapauksista ihan selkeästi kyseisen yrityksen nimellä, mutta en kuitenkaan sitä tehnyt syystä, että maksuohjelmaehdotukseni on vielä vahvistamatta, enkä halua lisää vastustusta sille tämän postauksen johdosta. Ja kyllä, olen kertonut avoimesti velkajärjestelyhakemuksessani, että kirjoitan tätä nimenomaista blogia vertaistueksi ja opiksi muille. Vaikka tässä ei nimiä mainita, uskon, että nämä asiat pätevät ihan jokaiseen Suomessa toimivaan pankkiin ja perintätoimistoon, jokainen voi valita sen, joka parhaiten tuntuu juttuun  itse kunkin kohdalla sopivan.  

Tapaus 1: perintätoimisto 

Perintätoimistot, varsinkin isommat sellaiset, kirjoittavat nykyisin omilla kotisivuillaan ja somessakin paljon sisältöä velkaantumisesta, ylivelkaantumisesta ja siitä, miten Suomessa ja suomalaisten tulisi toimia, jotta ylivelkaantuminen saadaan pysäytettyä. Yksi asia, mistä on paljon kirjoitettu, on positiivinen luottotietorekisteri (joka ei kaikille ihmisille ole niin positiivinen kuin nimi antaisi ymmärtää, mutta tästä enemmän joskus myöhemmin). 

Perintätoimistot kertovat, että ne ovat itse asiassa tänä päivänä palveluyrityksiä, joiden tehtävänä on auttaa ihmisiä ja yrityksiä luottojen hallinnassa. He korostavat tietävänsä ja tuntevansa ihmisten taloudelliset haasteet ja haluavat parantaa ihmisten taloudellista tilannetta. 

Mutta, kun kyseessä on velkajärjestelyhakemus tai sen maksuohjelmaehdotus, niin yllätys yllätys, kuka se onkaan siellä etunenässä vastustamassa hakemusta. Se perintäyhtiö tietenkin, joka toisaalla julkisesti kertoo ymmärtävänsä ylivelkaantunutta ja tahtovansa auttaa. Heillä on siellä palkattuna kokonainen osasto lakimiehiä ja muuta lainoppinutta porukkaa, joiden tehtävänä on vastustaa velkajärjestelyhakemuksia ja maksuohjelmaehdotuksia mahdollisimman tehokkaasti  (lue: velallisen vahingoksi).  

Lakiosasto on onnistunut (saa todennäköisesti ekstrabonuksia) kun a) velkajärjestelyä ei myönnetä, vaan ulosotto-perintätoimisto-ulosotto -ralli jatkuu ja kulut perintätoimiston kassaan saavat jatko-osan b) jos velkajärjestely jostain syystä päätetään myöntää, saa lakimies läpi esteen ja maksuaika pitenee kolmesta viiteen vuoteen tai odotan vielä tässä kauhulla toteutuuko c) maksuohjelmaa ei vahvisteta perintätoimiston vastustuksen takia ja velkajärjestely peruuntuu. Tämäkin lienee yksi mahdollinen skenaario. 

Ja taas sai perintätoimisto autettua yhden ylivelkaantuneen lopettamaan kärsimyksensä. Hyvin toimii, ylivelkaantuneet vähenee koko ajan!  (Toim.huom. Ehkä hieman liian sarkastinen lopetus, myönnän.)

Tapaus 2: pankki

Pankit mainostavat itseään vaikka millaisilla ylisanoilla: ymmärrämme ihmisiä, haluamme tarjota enemmän kuin odotit. Kaikille yhteistä on, että ne korostavat jokainen olevansa toinen toistaan vastuullisempia luotonantajia.  Vastuullisuus luotonantajana tarkoittaa kyllä omasta mielestäni paljon muutakin, kuin että tarkistetaan lainaa hakiessa luottotiedot Asiakastiedolta tai Dun&Bradstreetiltä sekä nyt uutena tänä vuonna Positiivisesta Luottotietorekisteristä. 

Minun mielestäni vastuullisuus sisältää myös aidon halun auttaa erilaisissa maksuvaikeuksissa, halua neuvotella luoton hoitamisessa esimerkiksi vapaakuukausista tai maksuerän alentamisesta. Tämä vaan ei ikävä kyllä läheskään aina toteudu. Pankki on kaverisi siihen saakka kun kaikki menee hyvin ja saat luottosi maksettua ajallaan. Mutta auta armias, jos joudut vaikeuksiin, joko omasta syystäsi tai ilman omaa syytäsi, siihen se kaveruus loppuu. Ei minkäänlaista neuvotteluhalukkuutta löydy, ei niin minkäänlaista. Laina irtisanotaan ja siirretään perintätoimistolle. Jos et perintätoimistonkaan kanssa pysty neuvottelemaan sopivista maksueristä, sitten vaan haasteelle ja ulosottoon. Siinä se vastuullisuus ja ihmisten auttaminen. 

Meillä kävi niin, että koska itse olen velkajärjestelyssä, eikä maksuohjelmaa ole vielä vahvistettu, olen maksukiellossa eli en saa maksaa velkoja tänä aikana. Kanssavelallinen (mieheni) taas ei ole pystynyt maksamaan yhteisiä lainojamme niin paljoa kuin olisi pitänyt, koska hänellä ei ole alkuvuonna ollut juurikaan tuloja, pienyrittäjä kun on, ei ole voinut nostaa palkkaa yrityksestä itselleen. Nyt sitten pankki irtisanoi lainan tai itse asiassa meillä on kaksi yhteistä velkaa niin molemmat on nyt irtisanottu. Minulle ei tullut edes tietoa eli irtisanomisilmoitusta asiasta. Ja velkajärjestelyn aikana ei saisi irtisanoa lainoja, koska maksukielto on päällä, niin en voi maksaa. 

Pankin vastaus asiaan oli, että kun velkajärjestely on osaltani alkanut, emme lain mukaan saa enää muistuttaa sinua lainasta ja sen vuoksi irtisanomisilmoitus on mennyt vain kanssavelalliselle. Haloo! Pankki ei myöskään saisi lain mukaan irtisanoa lainaa velkajärjestelyn alkamisen jälkeen. Mutta sehän ei taas heitä tunnu estävän eli tulkitaan lakia vain siltä osin kun se on heille edullista. 

Täytyy kyllä myöntää, että olen äärimmäisen pettynyt tähän kyseiseen pankkiin. Meni vähän niin kuin usko suomalaisiin pankkeihin tässä kertarysäyksellä. Olen jo aiemmin sanonut, että kun näistä veloista selviän, en ikinä, ikinä, ota enää yhtään mitään velkaa. Ja tämä episodi kyllä vain vahvistaa tätä tunnetta. Minulta eivät enää tämän jälkeen tule saamaan euron jeniä korkoina tai kuluina. Ja voitte pojat uskoa, että olen noita kaikenkirjavia rahoituslaitoksia rikastuttanut vuosien mittaan varsin avokätisesti. No more!

Tässä tulee tämän jutun pointti: velkajärjestely sucks, jos on kanssavelallinen tai takaaja. Neuvoni omiin kokemuksiini perustuen onkin, että jos mietit velkajärjestelyä ja sinulla on yhteistä velkaa toisen henkilön kanssa tai joku henkilö on takaajana veloissasi, ei kannata hakea velkajärjestelyä (jos ette molemmat hae velkajärjestelyä yhdessä). 

Tähän loppuun sopii hyvin talousguru Dave Ramsayn usein käyttämä raamatun sanonta:
"The rich rule over the poor, and the borrower is slave to the lender." Vapaasti suomennettuna "Rikkaat hallitsevat köyhiä ja lainanottaja on lainanantajan orja." 

Photo by Unsplash

 

Eteen ja taakse velkajärjestelyssä

Velkajärjestelyasiassa on tapahtunut hidasta etenemistä, kun selvittäjä toimitti maksuohjelmaehdotuksensa velkojille ja minulle.  Velkojista Lowell (yllätys, yllätys) vastusti maksuohjelmaehdotusta. Nyt sitten toimitin pyydettyjä lisätietoja selvittäjälle ja hän laatii toisen ehdotuksen, joka taas sitten lähtee kierrokselle. Katsotaan nyt, kuinka monta kierrosta tässä täytyykään käydä ennen kuin maksuohjelmaehdotus hyväksytään ja vahvistetaan käräjäoikeudessa. 

Sellainen asia, johon törmäsin maksuohjelman yhteydessä ja haluan nostaa esiin kaikille velkajärjestelyä miettiville tiedoksi, on provisiopalkkauksen hankaluus velkajärjestelyssä. 

Ulosotossa ulosmitataan (tai maksetaan maksusuunnitelmalla itse, kuten minä olen tehnyt) jokaisesta palkasta tietty ulosottolain mukaan laskettu määrä. Tämän saa laskettua nettopalkasta helposti maksukieltolaskurilla, joka löytyy ulosottolaitoksen sivuilta. Ulosotto huomioi siis aina kunkin kuukauden todellisen palkan ulosmittauksen määrässä. 

No, näin ei olekaan velkajärjestelyssä, vaan kun henkilöllä on vaihteleva palkka esim. provisioiden tms. johdosta, velkajärjestelyn maksuohjelmaan lasketaan edellisen vuoden verotettavan bruttotulon keskiarvo kuukausittaiseksi bruttotuloksi. Mikäli henkilöllä on suurin piirtein samansuuruinen palkka joka kuukausi, tämähän ei aiheuta mitään ongelmia, vaan toimii kuin junan vessa.

Jos taas tilanne on sellainen kuin minulla, eli peruskuukausipalkan ohella suuri osa vuosituloista koostuu myynnin provisioista, jotka vaihtelevat kuukausittain todella paljon (useita satoja euroja), niin tämä laskentatapa aiheuttaa aivan absurdin tilanteen. Minulle määritetään kuukausittainen laskennallinen tulo, joka on siis suoraan keskiarvo koko vuoden ansiotulosta (edellisen vuoden mukaan laskettuna) ja tämän mukaan tehdään maksuohjelma. 

Mitä sitten tapahtuu, kun on pienempi kuukausi tulojen suhteen? No, vastaushan on, että voi velkojille ilmoittamalla siirtää maksuohjelman maksut ohjelman loppuun eli saa ikään kuin vapaakuukauden maksuista. Okei, I get that. Mutta entä kun tilanne on, kuten alkuvuoden ajan on ollut eli neljä kuukautta (kohta viides) ovat olleet reilusti alle tuon keskivertotulon, mitä voi tehdä? Käyttää neljä viidestä maksuohjelman aikaisesta vapaakuukaudesta heti alkuun? (Maksuja voi siirtää saman verran kuukausia ohjelman loppuun kuin ohjelman kesto on vuosina, esim. kolmen vuoden ohjelmassa 3 kk ja viiden vuoden ohjelmassa 5 kk.) OMG.
Ei ole tehty tätä velkajärjestelysysteemiä epäsäännöllisille tuloille, ei. 

Ja tähän vielä lisäys, että minun laskennallinen maksuvarani on kuukaudessa useamman sata euroa suurempi kuin ulosottoon tilitettävä määrä. Jos määrä olisi ollut suunnilleen samaa tasoa, tämä ei olisi aiheuttanut näin paljon ongelmia, mutta nyt mennään taloudellisesti tosi tiukilla muutenkin koko ohjelman ajan. Ja koska kyseessä on asunnon säästävä ohjelma, ohjelman pituus oli ensimmäisen ehdotuksen mukaan 6,5 vuotta ja nyt, jos saan nuo kk-tulot muutettua vähän pienemmäksi, että minulla olisi mahdollisuus tästä ohjelmasta selvitä, luultavasti ohjelman pituus sen kuin kasvaa. 

No, tämä oli nyt (vielä) spekulatiivista minun osaltani, koska oikeastihan maksuohjelma ei ole vielä alkanut. Se, mikä ehkä minut pelastaa ainakin ensimmäisen vuoden osalta, on se, että maksuohjelma alkaa todennäköisesti kesäkuussa tai heinäkuussa, jolloin minulle tulee lomapalkka, mistä jää jo säästöön vähän noiden huonompien kuukausien varalle. Mutta jos maksuohjelma olisi alkanut tammikuussa, niin heti olisin ollut ongelmissa maksujen kanssa. 

Koska minulle on määrätty selvittäjä, myöskään ulosottoon tässä velkajärjestelyn aloittamispäätöksen jälkeen ja ennen maksuohjelman alkamista kertyvistä varoista ei ole apua tähän ongelmaan, koska ne menevät selvittäjän palkkion maksuun.  

Yritin nyt saada läpi sellaisen, että ei käytettäisi suoraan tuota keskiarvoa viime vuoden tuloista vaan vähän alempaa kk-tuloa ja sitten lisäsuoritusten kautta maksaisin mahdollisen ylimenevän osuuden. Nuo provisiotulot kun ovat epävarmoja eivätkä välttämättä toteudu. Tähän eivät velkojat kuulemma välttämättä suostu, koska lisäsuorituksissa 2.000 euroa per vuosi ylittävistä tuloista maksetaan velkojille vain puolet. Tämä on kuulemma velkojien kannalta kohtuutonta.

Pikkaisen olen tästä huolissani ja esitinkin jo kysymyksen selvittäjälle, miten käy niinä kuukausina kun rahaa ei oikeasti tule läheskään niin paljon kuin on laskennallinen tulo/kk? Voinko suorittaa velkojillekin maksut vain "laskennallisesti", kun rahaa niitä maksaa ei oikeasti ole?  

Eli minulle ei todennäköisesti jää muuta vaihtoehtoa kuin hankkia toinen työ rinnalle, jotta saan joka kuukausi tuon laskennallisen palkkasumman verran kasaan ja selviydyn maksuohjelman mukaisista maksuista. Teen sitten töitä arkipäivien lisäksi illat ja viikonloput, eikä lepoaikaa jää. Onko tämä velkojien tai käräjäoikeuden mielestä velkajärjestelyn tarkoitus? Mielestäni ei pitäisi olla, vaan tarkoitus tulisi olla, että henkilö nykyisellä todellisella, kuukausittain tilille oikeasti rahana tulevalla palkallaan pystyisi suoriutumaan maksuohjelmasta. Käräjäoikeus totesi päätöksessään velkajärjestelyn aloittamisesta, että on vaara, että velallinen uupuu ja syrjäytyy yhteiskunnasta pitkään jatkuneen ulosoton alla.  Tässä kohtaa taitaakin tulla uupumus velkajärjestelyn maksuohjelman toteuttamisen kanssa, henkisesti tuli jo.

Jos jollain lukijalla on samansuuntaisia kokemuksia, jätä ihmeessä kommentti. 

Jatketaan tästä aiheesta taas myöhemmin, kun seuraava lausuntokierros uudesta maksuohjelmaehdotuksesta on käyty. 

Joka tapauksessa, kaikesta huolimatta oikein hyvää kevättä kaikille! 

Nautitaan valosta ja auringosta!