Yli 100 miljoonaa euroa opintolainoja jäänyt maksamatta

Huh hellettä, sanoi jänis pakkasella. Ei nyt ihan tunnu helteeltä nämä viime viikkojen säät ja samaa rataa jatkuu. Myös Suomen taloudessa pakkanen jatkuu kireänä eikä valoa tunnelin päässä tunnu näkyvän - ellei se ole vastaantulevan junan valo. 

Joka ikinen päivä  saa lukea lehdistä, mitä kurjuutta taas on luvassa ja ollaan jo tultu siihen pisteeseen, että ei viitsi iltaisin edes kymppiuutisia katsoa, että saa yönsä nukuttua. Niin hurjaksi on meno maailmalla ja Suomessa yltynyt. 

Talouteen odotettaisiin jo kiivaasti käännettä parempaan, jokohan se tänä vuonna saapuisi. Tänä aamuna uutisoitiin Kelan maksettavaksi jääneistä opintolainoista - päälle 100 miljoonaa euroa oli viime vuodelta jäänyt opintolainoja maksamatta pankeille. Ei ole opiskelijoillakaan helpot oltavat täällä maailman onnellisimmassa maassa. Kenelläkään ei liene enää asiat hyvin paitsi hyvätuloisilla eläkeläisillä, joilta Orpon hallitus ei missään nimessä halua leikata. Leikataan sitten mieluummin vaan niiltä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, lapsilta, opiskelijoilta, toimeentulotuen varassa eläviltä ja vammaisilta ja kurjistetaan heidän elämää entisestään. 

No, mennäänpä taas takaisin asiaan eli opintolainojen maksamatta jättämiseen tai jäämiseen. Uskon, että suurin osa opiskelijoista haluaa opintolainansa maksaa työelämään päästyään, mutta tässä tulee sitten se jutun juuri: kaikki eivät - yllätys yllätys- työllistykään opiskelujen päätyttyä. Osalla voi kestää pitkäänkin (suom. vuosia) ennen kuin saa töitä. Toki opintolainasta voi pankin kanssa neuvotella ja kannattaakin, jotta voi maksaa vain korkoja siihen asti, kun saa palkkatuloja. Näin voi toimia varsin pitkään eli jopa vuosia opintojen päättymisen jälkeen, mikäli ei työhön pääse. Kelasta voi myös hakea puolivuosittain korkoavustusta, joka kattaa opintolainan korkojen määrän. Siksi vähän ihmettelinkin tuota maksamatta jääneiden opintolainojen hurjaa määrää. 

Pankin kanssa nimittäin pystyy sopimaan hyvinkin pienestä lyhennyserästä kuukausittain, joten miten ihmeessä nekin jäävät maksamatta? Ja todella monia vuosia (koko opiskeluajan ja vielä vuosia sen jälkeenkin tarpeen vaatiessa) pystyy maksamaan vain korkoja. Tiedän tuttavapiiristäni eräänkin nuoren, joka ei ole saanut vielä koskaan töitä opintojen päättymisen jälkeen, mutta hän on kuitenkin pystynyt lyhentämään opintolainaansa välillä sairaspäivärahasta, välillä työttömyyspäivärahasta ja välillä toimeentulotuesta, minimilyhennyksen 50 euroa + korot n. 25-30 euroa/kk eli n. 80 euroa kuukaudessa. Vaikka kyllä on välillä tiukkaa tehnyt. 

Tästä syystä mietinkin, että onko lainasummat niin paljon suurempia tai pankkien halukkuus sopia riittävän pienistä lyhennyseristä heikompaa kuin aiemmin. Olisi kiva päästä pureutumaan tämänkin yhteiskunnallisen ongelman juurisyihin. Yksi asia, mikä toki vaikuttaa, on koronnousu. Mutta siltikin tämä ihmetyttää. Onko Suomessa käymässä sama asia kuin Atlantin toisella puolella? Ihmiset eivät maksa opintolainojaan vaan odottavat, että valtio tulee apuun ja maksaa ne heidän puolestaan? Onko meilläkin tässä kyse vain maksumoraalin löyhenemisestä? Vai eikö vain aikuisten oikeasti ole varaa ja mahdollisuutta maksaa opintolainojaan? Jos asia koskee sinua, laita kommenttiin oma arviosi aiheesta.

Toivon todella, ettei kyse ole tuosta maksukäyttäytymisen muutoksesta ja siitä, ettei haluta maksaa lainoja takaisin. Koska itse ja todella monet ylivelkaantuneet, keitä tunnen, haluamme sydämemme pohjasta maksaa kaikki ottamamme lainat takaisin. Se, että pystymmekö me siihen, se onkin sitten toinen juttu, mutta halukkuutta kyllä löytyy.  

Hyvää helmikuuta sinulle!

Photo by fíntuq Pixabay

Yhteenveto vuodesta 2025

Vuoden viimeistä päivää viedään. Nyt on hyvä tehdä yhteenveto kuluneesta vuodesta. Koska aiemmin laskeskelin, paljonko ulosottoon oli maksettu ja paljonko oli mennyt korkoihin ja itse velkapääoman lyhenemiseen, tehdään tältä vuodelta vertailulaskelma.

Kuinka paljon enemmän maksoin velkoja velkajärjestelyn kautta ja miten paljon velka olisi lyhentynyt, jos olisin vielä ollut ulosotossa. 

Velkajärjestelymaksuja maksoin vuoden 2025 aikana 8.613 euroa ja yhteensä 17 kk:n aikana (velkajärjestelyn kesto tähän asti) niitä on maksettu 13.017 euroa. Ja kaikki siis velkojen lyhennystä, ei korkoja lainkaan. 

Jos olisin ollut edelleen ulosotossa ja ulosottoon olisi maksettu sama summa eli 8.613 euroa vuodessa, se ei olisi riittänyt edes korkoihin, koska ulosotossa olleen velan (n. 109.000 €) korko olisi ollut jo n. 10.380 euroa vuodessa. Toisin sanoen, velkapääoma ei olisi lyhentynyt ollenkaan. 

Okei, tämä ei ole ihan tarkka laskelma, koska velkajärjestelyssä ovat mukana myös muut ulosoton ulkopuoliset velat sekä tietysti asuntolaina, jota ei ole noissa luvuissa kuitenkaan huomioitu. Eli ulosoton lisäksi olisin maksanut muiden lainojen lyhennyksiä eli kokonaissumma olisi toki ollut suurempi. 

Mutta siinä mielessä ihan mielenkiintoinen laskelma ottaen huomioon että maksan enemmän kuukausittain velkajärjestelymaksuja kuin joutuisin maksamaan ulosottoon. Toki sitten kaikki nuo muut velanlyhennykset päälle, niin tiukemmilla olisin ollut kokonaisuudessaan.

Tähän kun vielä lisätään se seikka, että velkajärjestelyssä velkoja on leikattu eli velkamäärä on pienempi kuin mitä oli ulosotossa ja sen ulkopuolella velkoja alun perin, niin se jo puhuu  velkajärjestelyn puolesta. 

Pelkkää ruusuilla tanssimista ei velkajärjestelyssäkään oleminen ole ollut. Minulle ongelmia ja stressiä tuottaa kuukausittain reilustikin vaihtelevat tulot. Loppuvuoden aikana oli useampi kuukausi, että tuloni olivat paaaljon  pienemmät kuin laskennallinen maksuvara, eli olen ollut tosi tiukoilla maksujen kanssa ja joutunut eriä myös siirtämään järjestelyn loppuun. 

Jos saan toiveen tähdelle ensi vuodelle esittää, se on: toivon, että saan kasaan riittävän suuren palkan joka kuukaudelle, että selviän velkajärjestelymaksuista kunnialla. Ja mielellään vähän puskuria säästöönkin. 

Nyt haluan toivottaa teille kaikille lukijoilleni oikein hyvää ja vielä parempaa uutta vuotta! Jatketaan aiheesta taas ensi vuonna!

Photo by Pixabay

Ulosoton suojaosuuteen pieni korotus vuodelle 2026

Ulosoton suojaosuutta nostetaan hieman indeksitarkistuksesta johtuen vuodelle 2026. Suojaosuus on ensi vuonna 33,03 euroa/päivä velallisen osalta ja 9,65 euroa/päivä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esim. lapsen) osalta.

Tänä vuonnahan nuo kyseiset suojaosuudet ovat olleet 32,88 euroa/päivä ja 9,61 euroa/päivä, joten mitään järisyttävän suuria korotuksia ei tosiaan ole luvassa (+ 15 senttiä/pv). 

Myös velkajärjestelyssä välttämättömien elinkustannusten määrä nousee hieman ollen yksin asuvan henkilön osalta 719 euroa/kk ensi vuoden alusta lähtien (on tänä vuonna 715 euroa/ kk). Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että tällä ei ole mitään vaikutusta jo voimassa oleviin velkajärjestelyihin, mutta vaikuttaa niihin järjestelyihin, joiden maksuohjelma vahvistetaan ensi vuoden puolella.

Photo by Pixabay

  Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Pidetään meidän kaikkien velallisten lippu korkealla ja jatketaan taistelua velallisten oikeuksien puolesta.

Motivaatiopäivä

Tällä viikolla vietettiin taas kansallista veropäivää, kun viime vuoden verotiedot julkistettiin. Olen kuullut monen puhuvan myös kateuspäivästä, kun ihmiset kadehtivat multimiljonäärien huikeita tuloja. Itse kutsuisin tätä päivää ennemminkin unelmapäiväksi, koska silloin voi itsekin unelmoida, että hei, tämä on minullekin ihan mahdollista. Tai sinulle. Tai kelle vaan meistä. 

Suurin osa paljon ansainneista ovat yrittäjiä ja myyneet sitten yrityksensä kovaan hintaan. Eli mitä tästä opimme: kannattaa lähteä yrittäjäksi. Toki täytyy muistaa, että kaikki yrittäjät eivät tule koskaan pääsemään tuonne listan kärkeen, mutta silloin sinulla on mahdollisuus onnistua. Ja itse ainakin olisin enemmän kuin tyytyväinen, jos pääsisin listan häntäpäähän - 120.000 euron vuosituloilla. Jotka vielä mieluusti olisivat ennemminkin pääomatuloja kuin ansiotuloja. 

Toinen millä asioihin voi itse vaikuttaa, on alkaa sijoittamaan. Tuolloin on edes mahdollista saada joskus pääomatuloja. Ja edelleen, jos ei listalle asti pääse, niin saa kuitenkin mukavaa lisätuloa ilman, että jokaisen euron eteen täytyy tehdä ansiotyötä. 

Itseäni todella paljon ilostuttaa, kun luen tuolta listalta maksettujen verojen määristä. Eniten ansaitsevat maksavat myös eniten veroja, joilla sitten kustannetaan kaikki hyvinvointivaltiomme palvelut meille kaikille. Jess! Tienatkaa lisää vaan!

Kerro, miten itse suhtaudut veropäivään. 

Mukavaa viikonloppua just sulle! 

Photo by Pixabay

Lukuvinkkejä

Lupasin teille viimeksi postata parhaimmista talous- ja velka-aiheisista kirjoista, joita olen lukenut tässä matkan varrella. Samalla paljastan, mikä kirja on tällä hetkellä luettavana. 

Joutuessani ulosoton asiakkaaksi keväällä 2019, tai jo oikeastaan puolisen vuotta sitä ennen, aloin tutkimaan velkaantumiseen ja nimenomaan ylivelkaantumiseen liittyviä asioita netistä ja kirjoista. Lukemani ja oppimani pohjalta ymmärsin, etten ollut siihen astisessa elämässäni ymmärtänyt rahasta ja henkilökohtaisen talouden hoidosta yhtään mitään. Aloin opetella rahaan, rahankäyttöön, budjetointiin, velkojen maksuun, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä asioita. Samoin opiskelin, miten ulosotto toimii, mitä vaihtoehtoja ylivelkaantumistilanteesta on selvitä jne. Lukemani ja oppimani pohjalta saamiani ajatuksia aloin kirjata tänne blogiin. 

Kaikkein suurin merkitys tällä matkallani on ollut amerikkalaisen Dave Ramsayn kirjalla "The Total Money Makeover". Löysin kirjailijan ja hänen kirjoittamansa oppaan ihan sattumalta googlaillessani aiheesta tehtyjä juttuja ja blogeja. En enää muista, kuka sitä netissä suositteli, mutta siitä heräsi uteliaisuus kaivaa lisää tietoa. Kirjaahan ei löytynyt mistään suomalaisesta kirjastosta eikä kirjakaupoistakaan alkuun, mutta Adlibriksestä sen viimein sain tilattua. Kirjaa ei ole suomennettu eli luin sen englanninkielisenä. Kirjasta on viime vuonna (2024) tehty uusi painos. 

Kirja opetti minulle todella paljon siitä, miksi en ole osanut aiemmin raha-asioitani oikein hoitaa ja mitä minun tulisi tehdä, että saan talouteni taas kuntoon. Velkojen vyöryttäminen lumipallotekniikalla oli silmiä avaava metodi ja tämän kirjan avulla aloin ymmärtämään paremmin korkoa korolle -ilmiötä ja miten se voi toimia myös sinua vastaan. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka haluavat kehittyä paremmiksi oman talouden hallinnassa. 

Mikäli englanninkieli tuntuu hankalalta, tämän kirjan oppien pohjalta on tehty lyhennetty suomenkielinen opas nimeltä "Talous kuntoon - kohti velatonta elämää", jossa on metodit selitetty selkeästi suomeksi ja jätetty pois sellaiset jenkkiyhteiskuntaan liittyvät asiat, jotka eivät ole oleellisia täällä meillä. Iso suositus tälle, pääset nopeasti alkuun oman talouden kohentamisessa!

Psst! Opas löytyy yhteistyökumppanini verkkokaupasta https://budgetapu.fi. Sen saa nyt koodilla SYKSY25 alennettuun hintaan alle kympillä, joten kannattaa hyödyntää tilaisuus. 

Muutama muukin tosi tärkeä kirja matkallani on ollut:

"Kaikki rahasta", Julia Thurén, 2018 - todella hyvin kirjoitettu varsin monipuolinen teos rahasta, rahankäytöstä ja säästämisestä. Kirjailija muun muassa kertoo, miten säästi vuodessa kymppitonnin. Iso suositus tälle. 

Robert T.Kiyosaki: "Rich dad, poor dad", 2017. Tämä on kulttimaineeseen ja bestselleriksi noussut kirja, jossa kirjailija kertoo, mitä rikas isä opettaa lapsilleen rahasta, mitä köyhä isä ei. Itselle se ei oikein uponnut, ehkä siksi, että on kuitenkin enemmän filosofinen ja kertomuksellinen. Mutta ihan hyvä lukukokemus kuitenkin.  

Mikko Sjögrenin kirja: "Tunne taloutesi Tunnetaloutesi. Rahan käytön salaisuus, jota sinun ei haluta tietävän", 2013, kustantaja Valmennusyhtiö Varapuu. Mikko Sjögren on Valmennusyhtiö Varapuun omistaja ja pitää mm. Rahataidot-kursseja. Tämä on todella selkeä kirja oman henkilökohtaisen talouden saamisesta kuntoon ja avaa nimenomaan tunnepuolen asioita ja käytännön neuvoja liittyen säästämiseen ja kuluttamiseen. Tässä kirjassa on muuten käytetty kassavirtakaavio -mallia, jonka edellä mainittu Robert T.Kiyosaki on luonut. Suosittelen lukemaan. 

Asunmaa, Sammalisto: "Viisas pääsee vähemmällä taloudessakin : miten teet oman talouden hallinnasta, säästämisestä sekä sijoittamisesta helppoa ja hauskaa", 2021. Tämä on helppolukuinen perusteos henkilökohtaisen talouden hoitoon ja kirjassa käydään myös kattavasti läpi eri sijoitusinstrumentit, kuten rahastot ja osakkeet, hyötyineen ja haittoineen, jotta jokainen voi löytää itsellensä sopivan tavan sijoittaa. Suosittelen lukemaan. 

Jenny Rostain:"Luottohäiriö", 2022. Tämä kirja avaa ulosottovelallisten ja luottotiedot menettäneiden tilanteita eri näkökulmista. Kirjaan on haastateltu useita mielenkiintoisia henkilöitä ulosottolaitoksesta valtiovarainministeriöön ja Takuu-Säätiöstä Suomen Pankkiin. Mielenkiintoinen luettava, kertoo hyvin ylivelkaantumisen laajasta ongelmasta Suomessa ja eri tahojen näkökantoja, miten tilanne saataisin paremmaksi.  

Ja vielä viimeisenä , eikä suinkaan vähäisempänä, listalle pääsi Ilana Aallon "Paikka kaikelle: mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan", 2022. Ammattijärjestäjän kirjoittama kirja kodin tavarapaljouden taltuttamisesta ja järkevämmästä kuluttamisesta. Tämä jos mikä on tiiviisti aiheeseen liittyvä teos, koska ylivelkaantuminen johtuu todella usein siitä, että kulutetaan yli varojen. Kun ostohousut ja -hatut riisutaan ja mietitään tarkemmin mihin rahaa laitetaan, syntyy pakostikin säästöjä, joilla voidaan maksaa pois velkoja. Iso peukku ja suositus tälle kirjalle, voit laittaa raha-asioiden lisäksi myös kodin järjestykseen. 

Samaan genreen liittyy myös Julia Thurénin uudempi kirja "Kaikki Kuluttamisesta", 2021.  Siinä pohditaan, miksi pitää kuluttaa kuin viimeistä päivää ja mistä voisi karsia. "Älä osta mitään turhaa roskaa", sanoo kirjailija itselleen ja lukijoille ja pureutuu nykyihmisen kulutuskäyttäytymiseen ja rahankäyttöön. Suositus myös tälle, hyvin kirjoitettu ja lähellä sydäntäni koska luontoarvot.  

Paljon muitakin kirjoja on käsieni läpi tässä vuosien aikana kulkenut ja elämääni rikastuttanut, mutta tässä tuli nyt näitä tärkeimpiä aihepiiriin sopivia. Suomalaiset lukevat nykyään muutenkin ihan liian vähän, Pisa-pisteet ovat menneet koko ajan alamäkeä. Joten kannustan lukemaan ja sivistämään itseään ja opettelemaan uusia rahataitoja!

Ja lopuksi vielä paljastus: mitä luen juuri tällä hetkellä?

Esa Juntusen kirjaa "Vaurastu viisaasti", joka on melko tuore julkaisu vuodelta 2024. Esa Juntunen kirjoittaa Omavaraisuus-blogia ja on kirjoittanut aiemmin kirjan "Viisas sijoittaja". Hän on sijoittaja, joka on kerännyt yli puolen miljoonan varallisuuden kolmekymppisenä. 

Kirja vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, en ole vielä ehtinyt lukea puoliakaan, mutta tempaisee kyllä mukaansa. Sijoittaminen on sellainen asia, mihin aion itsekin tosissani enemmän panostaa sitten kun velkajärjestely on taputeltu. Siihen asti harjoittelen vain pikkusummilla, toki nekin säännöllisesti kuukausittain, että kyllä niistäkin jo pieni puro tässä ajassa kertyy. 

Lukemisiin! 

P.S. Muista hyödyntää koodi SYKSY25 verkkokaupassa www.budgetapu.fi ja hanki itsellesi rahataitoja kehittävää luettavaa.

Photo by Pixabay

 

Ulosottovelallisten määrä kasvussa

Viime viikolla on syksy alkanut selvästi, on ollut syysmyräkkää, puut ovat kauniissa ruskavärityksessä, iltaisin ja aamuisin on jo oikeasti pimeää ja lisää valoja tarvitaan. Synkkää on ollut myös median uutisointi viime aikoina: sotaa, huumeongelmaa ja ulosottoa. Onneksi Gazan tilanteessa on nyt hieman valoa näkyvissä ja toivottavasti jonkinlainen rauha saadaan aikaan ja tappaminen loppuu. Vielä kun sama tapahtuisi Ukrainassa, niin olisi jo asiat paremmalla mallilla. Huumeongelmaan en tässä puutu, en ole sen alan asiantuntija, joten jäljelle jää ulosotto. 

Tässä aiheessa voin todeta olevani ainakin jonkinasteinen kokemusasiantuntija reilun viiden vuoden ulosoton kokemuksella. Sen lisäksi olen opiskellut paljon kaikkea ylivelkaantumiseen ja siitä selviämiseen liittyvää. Seuraava  postaukseni koskeekin kirjallisuutta - annan teille lukuvinkkejä parhaimpiin lukemiini kirjoihin tähän aihepiirin liittyen. Joten, Stay tuned - pysykäähän kanavalla! 

Ulosottoon liittyvää uutisointia on tosiaan ollut enenevässä määrin taas tässä syksyllä. Ja mikä ettei olisi, onhan suomalaiset velkaantuneet ihan hurjaa tahtia viimeisten vuosien aikana. Enkä viittaa tällä nyt julkiseen velkaan ensinkään.

Ulosottolaitos kertoi maanantaina, että ulosottovelallisten määrä on kasvussa. Syyskuun lopussa määrä oli 4 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Ennusteen mukaan ulosottovelallisten määrä ylittää vuoden lopussa jo 600.000. Huh! 

Tuosta 90 % eli n. 540.000 on luonnollisia henkilöitä ja 10 % yhteisöjä ja yrityksiä.  Noin 40 %:lla velallisista velan määrä on alle 1.000 euroa. Enemmän minua kuitenkin kiinnostaa niiden ulosottovelallisten määrä, joilla velkaa on paljon - yli 50.000 euron velkoja oli viime vuonna 13,6 %:lla luonnollisista henkilöistä. En tiedä onko tähän lukuun tulossa tänä vuonna suuria muutoksia, mutta tämä määrä olisi laskennallisesti viime vuoden lukujen pohjalta n. 73.440 velallista. Kun tähän vielä lisätään ne 21,9 %, joilla on velkaa 10.000-49.999 euroa eli n. 118.260 henkilöä, meillä on jo 191.700 henkilöä, joilla on velkaa ulosotossa yli 10.000 euroa. Tämä on kyllä tosi paljon - ihan liian paljon. Se on yli 1/3 kaikista ulosotossa olevista luonnollisista henkilöistä. 

Uusia velallisia ulosottoon tulee vuosittain keskimäärin n. 30 %. Tämä tarkoittaa, että "vanhoja" pidempään kuin vuoden ulosotossa olevia on loput eli n.70 %. Suunnilleen 378.000 henkilöä on ulosotossa pidempään kuin vuoden - osa heistä varmasti sen 15-20 vuotta, minkä kestää, että velat lopullisesti vanhenevat. Tosi surullista. 

Eilen Yle kertoi nettisivuillaan, että kiinteistöjen ulosotot ovat kovassa kasvussa ja haastatteli johtavaa kihlakunnanvoutia Antti Soinista Ulosottolaitoksen Itä-Suomen toimintayksiköstä, joka kertoi, että ihmisten velkaantuminen on näkynyt jo 15 vuoden ajan. 

– Ihmisille on alkanut tulla paljon kulutusluottovelkoja. Kymmenientuhansien eurojen kulutusluottoja on myönnetty yksittäisille ihmisille, joilla ei alkujaankaan ole maksukyky riittänyt, kertoo Soininen.

Ulosottolaitos on myynyt kiinteistöjä tähän mennessä jo enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi käsittelyjonossa realisointia odottamassa on satoja kohteita, eikä ulosottolaitos saa jonoa purettua. Ulosmitatut kiinteistöt ja asunto-osakkeet odottavat pitkään myyntiä ja myyntiajat  ovat pitkiä. Tämän ymmärtää hyvin, onhan koko maassa vallitseva työttömyys ja epävarmuus omiaan, etteivät ihmiset uskaltaudu asuntokaupoille. 

Lisäksi vielä kolmas uutinen samaan aihepiiriin liittyen: Ruokavirasto kertoi, että arviolta vain joka toinen Suomen koirista on ilmoitettu Koirarekisteriin. Siellä ihmeteltiin tätä, kun koiran ilmoittaminen rekisteriin on nopea ja helppo toimenpide, joka maksaa vain kymmenen euroa. No, siinä yksi vastaus rekisteröimättömyyteen, ottamatta kantaa muihin syihin: jos oikeasti olisi haluttu, että kaikki koirat sinne ilmoitetaan, ilmoittamisen olisi alun perinkin pitänyt olla maksutonta. Jos olet vähävarainen ja ulosotossa, niin tuo 10 euronkin ylimääräinen maksu (jolle et saa edes mitään vastinetta!) voi olla liikaa. 

Palataan seuraavassa postauksessa taas vähän positiivisempiin aiheisiin lukuvinkkien merkeissä. Tsemppiä kaikille synkkyydestä huolimatta ja hyvää syksyä!

Photo by Pixabay

Kuulumisia velkajärjestelystä

Kirjoitan teille vähän kuulumisia velkajärjestelystä. Se etenee ihan omalla painollaan maksuohjelman mukaisesti. Minun maksuohjelmassa on aika tasaisesti samansuuruiset suoritukset kullekin velkojalle joka kuukausi. Muutama pieni muutos euromäärissä joinain kuukausina on, joten tarkasti täytyy silti seurata.

Olenkin jo kertonut, että seuraan kuukausittain excel-taulukossa maksuohjelman suorituksia ja merkitsen ne aina maksetuksi, kun kunkin kuukauden veloitukset on velkajärjestelytililtä maksettu. Tämän ja erillisen velkajärjestelytilin kautta tehtävien veloitusten avulla pysyn kärryillä, että maksuohjelma etenee kuten pitää. 

Tuo erillinen maksutili on erittäin järkevä, koska jos tulee sitten ohjelman loputtua velkojalta vaatimuksia maksamattomista eristä, löytyvät kaikki suoritukset tiliotteilta helposti todisteeksi maksetuista maksuista. Vinkki: kannattaa tallentaa tai tulostaa velkajärjestelytilin tiliotteet itselle talteen, mikäli on pitkästä (yli viidne vuoden) maksuohjelmasta kyse. Pankista ei nimittäin välttämättä ainakaan maksutta löydy tiliotteita koko ajalta, yleisesti viideltä vuodelta löytyy tiliotteet.  

Maksuohjelman mukaisia maksuja on nyt maksettu yksi vuosi ja 2 kk (14 kk), niin nopeasti se aika juoksee. Tosin ollaan vielä kuitenkin ihan alkumatkassa, koska 5 vuotta ja 7 kk on vielä jäljellä, varsinaista maksuohjelmaa siis. Onhan tässä ollut jo vaikeitakin kuukausia, jolloin tulot ovat jääneet paljon arvioitua pienemmiksi tai on ollut yllättäviä suuria menoja, joten olen joutunut siirtämään pari erää tuonne maksuohjelman loppuun, joten ne maksetaan sitten tuolloin vielä, kun varsinainen maksuohjelma on päättynyt. Velkajärjestelyssähän ei ole vapaakuukausia kuten ulosotossa, mutta siinä on mahdollista siirtää maksuerää maksuohjelman loppuun, mikäli tulee tarvetta. Näitä siirtoja voi tehdä kolmen vuoden ohjelmassa kolmen kuukauden maksujen osalta ja viiden vuoden ohjelmassa viiden kuukauden maksujen osalta. 

Samoin saattaa tulla vielä lisäsuoritusvelvollisuudesta aiheutuvia maksuja maksettavaksi, mikäli siis lisäsuoritusvelvollisuutta syntyy. Lisäsuoritusvelvollisuudesta mainitaan vahvistetussa maksuohjelmassa, jos sellainen on määrätty, kaikissa tapauksissa ei ole. Tämä lasketaan aina kalenterivuosittain eli katsotaan, ovatko tulot ylittäneet 2.000 eurolla velkajärjestelyssä määritetyn tulorajan. Jos ovat, joutuu 2.000 euroa ylittävältä osalta maksamaan puolet lisäsuorituksena velkojille. Tämä on järkevää lasketuttaa vaikka velkaneuvonnassa vuosittain verotuksen valmistuttua. 

Toinen asia, mikä aiheuttaa lisäsuoritusvelvollisuuden, on suuret kertaluonteiset tulot, kuten perintö, lahja tai vaikkapa vaikkausvoitto. Niiden osalta joutuu lisäsuorituksena maksamaan kaiken mikä ylittää 1.000 euroa. Toisin sanoen 1.000 euroa saa itse pitää, loput on maksettava velkojille. 

Laskin juuri, että syyskuun maksut mukaan luettuna olen tämän 14 kk:n aikana maksanut velkajärjestelymaksuja c-veloille 11.424 euroa, mikä tekee 816 euroa kuukautta kohti. Kun verrataan tänä aikana saamieni tulojen yhteismäärään, ja kuinka paljon olisin joutunut maksamaan niistä ulosottoon, lopputulos on, että olen maksanut enemmän nyt kuin mitä olisin ulosotossa joutunut maksamaan. Mutta, on tämä silti motivoivampaa maksamista, kun tietää, että ne oikeasti jonain kauniina päivänä on maksettu. 

Kannattaa tässä vielä huomioida, että tuo 816 euroa on pelkkää lyhennystä, kun korkoja ei enää velkajärjestelyn alkamisen jälkeen kerry. Ulosotossa olisi alkuperäiselle velkasummalle kertynyt vähän yli tuhat euroa korkoa kuukaudessa, joten se ei olisi lyhentynyt ollenkaan. 

Tällaista tänne kuuluu, tasaista tahtia mennään. Tämä ei ole mikään sprinttimatka vaan maraton. Mutta jos tässä hengissä selviää maaliin, niin sehän on jo sinänsä hieno saavutus - ajalla ei ole niinkään väliä. 

Mukavaa syksyä kaikille lukijoille! Muistakaa, että syksy on hyvää aikaa aloittaa oman talouden seuranta ja budjetointi sekä suunnitella velkojen poismaksua. 

Tämän voi aloittaa vaikkapa käymällä yhteistyökumppanini budgetapu.fi -sivustolla. Vahva suositus oppaalle Talous kuntoon - kohti velatonta elämää. Saan tarjota teille alekoodin SYKSY25, jolla saatte oppaan nyt alle kympillä. Kannattaa sijoittaa oman taloudellisen osaamisen kartuttamiseen, itse olen saanut hyviä vinkkejä kyseisestä oppaasta.
Ja löytyyhän sieltä myös itse kirjoittamani opas "Apua rahat loppu! Ensiapua ylivelkaantuneelle", jonka saa ladattua sieltä täysin maksutta.