Eteen ja taakse velkajärjestelyssä

Velkajärjestelyasiassa on tapahtunut hidasta etenemistä, kun selvittäjä toimitti maksuohjelmaehdotuksensa velkojille ja minulle.  Velkojista Lowell (yllätys, yllätys) vastusti maksuohjelmaehdotusta. Nyt sitten toimitin pyydettyjä lisätietoja selvittäjälle ja hän laatii toisen ehdotuksen, joka taas sitten lähtee kierrokselle. Katsotaan nyt, kuinka monta kierrosta tässä täytyykään käydä ennen kuin maksuohjelmaehdotus hyväksytään ja vahvistetaan käräjäoikeudessa. 

Sellainen asia, johon törmäsin maksuohjelman yhteydessä ja haluan nostaa esiin kaikille velkajärjestelyä miettiville tiedoksi, on provisiopalkkauksen hankaluus velkajärjestelyssä. 

Ulosotossa ulosmitataan (tai maksetaan maksusuunnitelmalla itse, kuten minä olen tehnyt) jokaisesta palkasta tietty ulosottolain mukaan laskettu määrä. Tämän saa laskettua nettopalkasta helposti maksukieltolaskurilla, joka löytyy ulosottolaitoksen sivuilta. Ulosotto huomioi siis aina kunkin kuukauden todellisen palkan ulosmittauksen määrässä. 

No, näin ei olekaan velkajärjestelyssä, vaan kun henkilöllä on vaihteleva palkka esim. provisioiden tms. johdosta, velkajärjestelyn maksuohjelmaan lasketaan edellisen vuoden verotettavan bruttotulon keskiarvo kuukausittaiseksi bruttotuloksi. Mikäli henkilöllä on suurin piirtein samansuuruinen palkka joka kuukausi, tämähän ei aiheuta mitään ongelmia, vaan toimii kuin junan vessa.

Jos taas tilanne on sellainen kuin minulla, eli peruskuukausipalkan ohella suuri osa vuosituloista koostuu myynnin provisioista, jotka vaihtelevat kuukausittain todella paljon (useita satoja euroja), niin tämä laskentatapa aiheuttaa aivan absurdin tilanteen. Minulle määritetään kuukausittainen laskennallinen tulo, joka on siis suoraan keskiarvo koko vuoden ansiotulosta (edellisen vuoden mukaan laskettuna) ja tämän mukaan tehdään maksuohjelma. 

Mitä sitten tapahtuu, kun on pienempi kuukausi tulojen suhteen? No, vastaushan on, että voi velkojille ilmoittamalla siirtää maksuohjelman maksut ohjelman loppuun eli saa ikään kuin vapaakuukauden maksuista. Okei, I get that. Mutta entä kun tilanne on, kuten alkuvuoden ajan on ollut eli neljä kuukautta (kohta viides) ovat olleet reilusti alle tuon keskivertotulon, mitä voi tehdä? Käyttää neljä viidestä maksuohjelman aikaisesta vapaakuukaudesta heti alkuun? (Maksuja voi siirtää saman verran kuukausia ohjelman loppuun kuin ohjelman kesto on vuosina, esim. kolmen vuoden ohjelmassa 3 kk ja viiden vuoden ohjelmassa 5 kk.) OMG.
Ei ole tehty tätä velkajärjestelysysteemiä epäsäännöllisille tuloille, ei. 

Ja tähän vielä lisäys, että minun laskennallinen maksuvarani on kuukaudessa useamman sata euroa suurempi kuin ulosottoon tilitettävä määrä. Jos määrä olisi ollut suunnilleen samaa tasoa, tämä ei olisi aiheuttanut näin paljon ongelmia, mutta nyt mennään taloudellisesti tosi tiukilla muutenkin koko ohjelman ajan. Ja koska kyseessä on asunnon säästävä ohjelma, ohjelman pituus oli ensimmäisen ehdotuksen mukaan 6,5 vuotta ja nyt, jos saan nuo kk-tulot muutettua vähän pienemmäksi, että minulla olisi mahdollisuus tästä ohjelmasta selvitä, luultavasti ohjelman pituus sen kuin kasvaa. 

No, tämä oli nyt (vielä) spekulatiivista minun osaltani, koska oikeastihan maksuohjelma ei ole vielä alkanut. Se, mikä ehkä minut pelastaa ainakin ensimmäisen vuoden osalta, on se, että maksuohjelma alkaa todennäköisesti kesäkuussa tai heinäkuussa, jolloin minulle tulee lomapalkka, mistä jää jo säästöön vähän noiden huonompien kuukausien varalle. Mutta jos maksuohjelma olisi alkanut tammikuussa, niin heti olisin ollut ongelmissa maksujen kanssa. 

Koska minulle on määrätty selvittäjä, myöskään ulosottoon tässä velkajärjestelyn aloittamispäätöksen jälkeen ja ennen maksuohjelman alkamista kertyvistä varoista ei ole apua tähän ongelmaan, koska ne menevät selvittäjän palkkion maksuun.  

Yritin nyt saada läpi sellaisen, että ei käytettäisi suoraan tuota keskiarvoa viime vuoden tuloista vaan vähän alempaa kk-tuloa ja sitten lisäsuoritusten kautta maksaisin mahdollisen ylimenevän osuuden. Nuo provisiotulot kun ovat epävarmoja eivätkä välttämättä toteudu. Tähän eivät velkojat kuulemma välttämättä suostu, koska lisäsuorituksissa 2.000 euroa per vuosi ylittävistä tuloista maksetaan velkojille vain puolet. Tämä on kuulemma velkojien kannalta kohtuutonta.

Pikkaisen olen tästä huolissani ja esitinkin jo kysymyksen selvittäjälle, miten käy niinä kuukausina kun rahaa ei oikeasti tule läheskään niin paljon kuin on laskennallinen tulo/kk? Voinko suorittaa velkojillekin maksut vain "laskennallisesti", kun rahaa niitä maksaa ei oikeasti ole?  

Eli minulle ei todennäköisesti jää muuta vaihtoehtoa kuin hankkia toinen työ rinnalle, jotta saan joka kuukausi tuon laskennallisen palkkasumman verran kasaan ja selviydyn maksuohjelman mukaisista maksuista. Teen sitten töitä arkipäivien lisäksi illat ja viikonloput, eikä lepoaikaa jää. Onko tämä velkojien tai käräjäoikeuden mielestä velkajärjestelyn tarkoitus? Mielestäni ei pitäisi olla, vaan tarkoitus tulisi olla, että henkilö nykyisellä todellisella, kuukausittain tilille oikeasti rahana tulevalla palkallaan pystyisi suoriutumaan maksuohjelmasta. Käräjäoikeus totesi päätöksessään velkajärjestelyn aloittamisesta, että on vaara, että velallinen uupuu ja syrjäytyy yhteiskunnasta pitkään jatkuneen ulosoton alla.  Tässä kohtaa taitaakin tulla uupumus velkajärjestelyn maksuohjelman toteuttamisen kanssa, henkisesti tuli jo.

Jos jollain lukijalla on samansuuntaisia kokemuksia, jätä ihmeessä kommentti. 

Jatketaan tästä aiheesta taas myöhemmin, kun seuraava lausuntokierros uudesta maksuohjelmaehdotuksesta on käyty. 

Joka tapauksessa, kaikesta huolimatta oikein hyvää kevättä kaikille! 

Nautitaan valosta ja auringosta! 

Maksuohjelmaehdotus ja pankkitili

Pientä päivitystä taas velkajärjestelyn etenemisestä.  Selvittäjä on laatinut maksuohjelmaehdotuksen, joka tuli minulle ja samalla kaikille velkojille lausuttavaksi. 

Pari pientä virhettä löytyi ja niistä heti infosin selvittäjää. Oli muuten sellainen kunnon parikymmentäsivuinen pläjäys tuo maksuohjelma. Aika kauan sai tavata, että sai kokonaan kahlattua läpi ja ymmärsi mitä missäkin kohdassa sanotaan. 

En vielä avaa tuota minun maksuohjelmaani tarkemmin, koska siihen tulee vielä ainakin nuo pari pientä muutosta ja mikäli velkojat lausuvat siitä jotain, voi tulla muitakin, en tiedä vielä. Voin sitten kertoa siitä enemmän, kun se on vahvistettu käräjäoikeudessa ja astunut voimaan. 

Tietyn vahvistetun kaavan mukaan se etenee ja näitähän tosiaan tekevät sekä talous- ja velkaneuvojat että selvittäjät. Selkeän maksuaikataulun se sisältää, hyvin tarkasti kerrotaan miten ja minkä verran kullekin velalle suorituksia maksellaan. Isommille veloille kuukausittain ja pienille muutaman kuukauden välein. Ennätin jo itselle excel-taulukon maksuista laatimaan (#tykkäänexceleistä), toki tuli mieleeni, että siihen voi vielä muutoksia tulla, mutta sitten muutetaan. 

Lueskelin myös uudelleen ohjeita velkajärjestelyssä olevalle ja yksi ohje nousi sieltä selkeästi: kannattaa avata erillinen pankkitili, jonne siirtää maksuvaran mukaisen määrän kuukausittain ja sieltä sitten maksaa maksuohjelman mukaiset suoritukset. Itselleni tämä ohje on ainakin tosi hyvä, koska tuloni vaihtelevat jonkin verrankin kuukausittain, niin parempina kuukausina voi sitten laittaa vähän reilummin jemmaan huonoja kuukausia varten. Ja toinen hyvä puoli erillisessä tilissä on se, että kun sieltä tekee aina nuo maksuohjelman mukaiset maksut, on helpompi seurata, että kaikki on maksettu ja selvittää myöhemmin, jos jonkin erän maksusta on epäselvyyttä. 

No tuumasta toimeen ja avaamaan pankkitiliä. Eipä onnistunutkaan - pankkitilin avaus piti onnistua nettipankissa yhdellä klikkauksella, mutta minullepa ei palvelua tarjottukaan, tuli vaan viesti, että palvelu ei ole minulle käytettävissä, ota yhteyttä asiakaspalveluun. No, en nyt vielä lähtenyt soittelemaan, mutta teen sen vielä ennen maksuohjelman alkamista. Toivottavasti saan avattua käyttötilin tähän tarkoitukseen. Mutta tässäpä tämä huomataan, että kaikki asiakkaat eivät ole ns. hyviä asiakkaita, vaan on meitä rupusakkiakin, maksuhäiriöisiä, joille ei palveluja ole saatavissa. Jatketaan tästäkin aiheesta, kunhan homma etenee. 

Mukavaa loppuviikkoa kaikille - siis ihan kaikille! 

Täällä ei ketään syrjitä, vaan jokaista kohdellaan ihmisarvoisella tavalla. 

Piinaa ja pääsiäistä

Pääsiäistä edeltävää viikkoa eli Piinaviikkoa eletään ja ihan kohta vaihtuu maaliskuu huhtikuuksi - talvi kevääksi. On aivan ihanaa tuo valon määrän lisääntyminen, se antaa uutta energiaa pitkän ja pimeän talven jälkeen. Samalla se aktivoi minussa jonkin ihmeellisen järjestelygeenin eli on pakko siivota. Siivota koti, siivota talous, siivota kroppa ja siivota mieli. 

Talouden siivoukseen liittyen odottelen vielä velkajärjestelyn maksuohjelmaehdotusta selvittäjältä. Hän oli yhteydessä ja lupaili, että huhtikuun alkupuolella sen pitäisi valmistua, deadline 30.4. oltava käräjäoikeudessa. Sitä jännityksellä odotan, että millainen se mahtaa olla ja onko maksuvara kovasti muuttunut hakemuksessa tehdystä maksuvaralaskelmasta, siitä kun on jo aikaa kulunut vuoden päivät ja moni kulu myös muuttunut siitä. En kylläkään usko siihen suuria muutoksia kuitenkaan tulevan. No, onneksi ei ole enää pitkää odotusta tiedossa.

Televisiosta tuli maaliskuussa ohjelma MOT: Velkaantuneiden vastaisku, oletteko nähneet sen jo? Ohjelman voi katsoa YLE Areenasta. Suosittelen lämpimästi. Se oli itselleni aika silmiä avaava dokumentti eikä vähiten sen vuoksi, että se konkretisoi sen seikan, josta kerroin viime postauksessa - emme ole yksin. Velkaantuneita on Suomen maassa arviolta satojatuhansia. Ja dokumentin mukaan aika moni näistä on velkaantunut pikavipeistä tai niiden tilalle tulleista joustoluotoista. Minun suhtautumisestani näihin pikavippiyhtiöihin voitte lukea aiemmista postauksista. 

Toinen asia, mikä herätti mielenkiintoni dokumentissa, oli asia nimeltä takaisinsaanti. Tähän en ollut perehtynyt aiemmin. Tässä prosessissa on mahdollista saada palautuksena maksettuja korkoja ja kuluja, mikäli lainojen korot ja/tai kulut ovat olleet kohtuuttomat. 

Velallisella on 30 päivää aikaa hakea takaisinsaantia siitä hetkestä, kun velallinen on vastaanottanut todisteellisesti käräjäoikeuden yksipuolisen tuomion. Eli tämä tarkoittaa sitä, että velallinen voi saada asian uudelleen tuomioistuimen tutkittavaksi. Tuomioistuin ei nimittäin tuon yksipuolisen tuomion osalta ole tutkinut velan koron tai kulujen oikeellisuutta. Jos korot esimerkiksi ovat korkokattoa korkeammat, velallisen kannattaa miettiä takaisinsaantia. 

"Tuomioistuimella on velvollisuus tutkia oma-aloitteisesti kulutusluottoihin liittyviä kanteita. Velvoite on kuitenkin rajallinen. Luottosopimuksiin puututaan vain, jos sopimusehdot eivät ole selkeitä ja ymmärrettäviä. Päävastuu epäkohtien osoittamisesta jää velalliselle itselleen. Velalliset ovat riitauttaneet vain noin prosentin kaikista kanteista." -MOT.

Tämä johtunee pitkälti siitä, että kun raha-asiat ovat menneet noin pieleen, ei enää edes kiinnosta avata kirjeitä saati sitten perehtyä tuomioiden sisältöön. Itse ainakin ajattelin vain, että joo, kyllä tämä on ihan oikein, että joudun maksamaan kaikki nämä kulut mukisematta, olenhan ottanut lainan ja olen siitä vastuussa. 

Omalla kohdallani, vaikkakaan en tästä takaisinsaannista ollut tietoinen aikanaan, enkä tästä syystä vastannut mitään yksipuolisiin tuomioihini, minulla ei olisi ollut perusteita riitauttaa tuomioita, koska korot ja kulut olivat sallituissa rajoissa. Olen kyllä aikanaan ottanut juurikin tässä tarkoitettuja huikeankorkoisia pikavippejä, mutta olen maksanut ne pienempikorkoisilla kulutusluotoilla pois. Myönnän, tyhmäähän se on ollut maksaa velkaa velalla, mutta tästä syystä minulla ei ollut edes takaisinsaantimahdollisuuksia. 

Toki takaisinsaantia voi hakea myös muustakin syystä kuin liian korkeista koroista tai kuluista, myös jos lainaehdot ovat epäselvät. Kannattaa myös ottaa huomioon, että esimerkiksi perintäyhtiöt ovat perineet vanhoja, jo maksettuja velkoja yhteishaastehakemuksissaan. Eli tuomiossa oleva velka voi olla jo maksettu, joten tuomio kannattaa aina tarkistaa. 

Myös vanhoista veloista voi hakea takaisinsaantia, jos tuomiota ei ole aikanaan toimitettu velalliselle velkojan toimesta todisteellisesti tiedoksi. Ja jos ohjelmasta oikein käsitin, näitäkin löytyy vaikka kuinka ja paljon. Itse sain vuonna 2019 kaikki yksipuoliset tuomiot tiedoksi kirjattuina kirjeinä, jotka piti noutaa itse postista henkilöllisyys todentaen. Oletan, että tämä tarkoittaa tuota, että olen ne saanut todisteellisesti tiedoksi. 

Esimerkkinä ohjelmassa kerrottiin OK-Perintä, joka on nyt tehnyt postituskampanjaa vanhoista veloista, joita ei ole aikanaan todisteellisesti velallisille toimitettu tiedoksi. Nyt heiltä tulee viestiä ja sähköpostia, että sinulle on viesti, käy omapalvelussa lukemassa se. Sitten kun sinne kirjautuu pankkitunnuksilla, tadaa! olet nyt saanut tuomion todisteellisesti ja 30 päivän takaisinsaantiaika alkaa kulua. Jos tällainen pääsee tapahtumaan, sitten vaan lukemaan tuomio tarkasti ja lainan ehdot, jos ne jostain vielä löytyy ja ei kun takaisinsaantia hakemaan, jos on aiheellista. Mikäli tarvitset lisätietoa takaisinsaannista tai apua sen suhteen, kannattaa ehdottomasti liittyä FB:n VTR Velallisten tukiryhmään ja hakea sieltä lisätietoa asiasta. 

Toivotan teille kaikille oikein hyvää pääsiäisen aikaa!

Ylivelkaantuminen on yhteiskunnallinen ongelma

Olette, rakkaat lukijat, lähettäneet blogiin todella hyviä ja rakentavia kommentteja vuosien varrella. Kiitos niistä kaikista.  Yksi tuore kommentti aiheutti taas pienessä päässäni kovasti ajattelua ylivelkaantumisesta yhteiskunnallisesti, joten seuraavaksi ajatuksen virtaa aiheesta. 

"Minun on vaikea ymmärtää yli varojen elämistä, koska olen itse hirveän maltillinen ja säästäväinen, mutta vielä vaikeampi minun on hyväksyä, miten älyttömän korkeat kulut tuossa ulosotossa on. Ymmärrän, että velka kasvaa korkoa, mutta nuo korkomäärät ja kulut ovat todella kohtuuttomia. Se, että tuollaisten velkojen hankkiminen, joista laillisesti saa periä tuollaisia korkoja, se on rakenteellinen ongelma, joka pitäisi lakkauttaa poliittisella päätöksellä. Ei pitäisi olla mahdollista ottaa massiivisia pikavippejä, luottoja jne. Valtion pitäisi suojella kansalaisiaan näiltä verenimijöiltä."

Myös minun on vaikea ymmärtää yli varojen elämistä, vaikka todistetusti (!) olen siihen syyllistynyt. Olen monesti miettinyt, pääni puhki, miten minulle pääsi käymään niin kuin kävi, enkä todellakaan ole löytänyt aukotonta vastausta tähän kysymykseen vielä näiden kaikkien vuosien jälkeenkään. Mikä meni aivoissani niin pahasti väärään asentoon, että sorruin ottamaan korkeakorkoisia vippejä ja lainoja, joiden maksusta en sitten selvinnytkään. 

Jos tämä oli ainoastaan, vain ja yksinomaan minun oma syyni, niin kuinka helkkarissa meitä samalla tavoin velkakierteeseen joutuneita voi olla niin monia? Sen jälkeen kun aloin pitämään tätä blogia keväällä 2019, olen törmännyt useisiin samassa tilanteessa oleviin henkilöihin, mm.  Facebookin Velallisten tukiryhmässä. Eli huomasin, etten todellakaan ole ainoa. Tämä lienee riittävä todiste siitä, että ylivelkaantuminen ja velkakierteeseen joutuminen ei voi olla vain minusta johtuva asia. Minä en ole ottanut niiden muiden tuhansien ja kymmenien tuhansien henkilöiden vippejä, siitä olen ihan satavarma. 

Eli tästä päästään sitten sinne vippien tarjontaan ja tarjoajiin, siihen vippailu- ja lainauskulttuuriin, mikä tuossa varsinkin villillä 2010-luvulla aikaa ennen korkokattoja ja muita valtion väliintuloja oli vallalla. Siinä pikavippifirmojen markkinointikoneisto onnistui todella hyvin saamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä koukkuunsa ja normalisoitua vipin ja lainanoton tavanomaiseksi, kaikkien käyttämäksi rahankäyttötavaksi.  "Onko rahasi loppu ennen palkkapäivää? Ei hätää, ota tästä ja maksa takaisin palkkapäivänä. " 

Muistan joskus ennen vanhaan, kun työpaikoilla otettiin kottia (=förskotti, tulee ruotsinkielen sanasta förskott, joka tarkoittaa ennakkoa) ennen palkkapäivää, jos oli rahat loppu ja se sitten vähennettiin varsinaisesta palkasta palkanmaksun yhteydessä. En tiedä, vieläkö tämä tapa on käytössä. Ei varmaankaan kovin laajalti ainakaan, koska pikavipit pääsivät niin helposti vallalle. 

Joka tapauksessa, tuossahan se on jo velkakierteen alku, otat ennen palkkapäivää vipin ja kun maksat sen tähtitieteellisine korkoineen takaisin palkasta, niin sen verranhan sinulla on vähemmän rahaa käytössä taas seuraavaan palkkapäivään. Jos et ole jo tässä vaiheessa valistunut ja ymmärtänyt, että kulutusta tulee pienentää, jotta rahoilla kituutetaan siihen seuraavaan palkkapäivään, niin rahathan ovat taas loppu jo aikaisemmin ennen seuraavaa palkkapäivää, kuin viime kerralla. Joten, taas otat vipin, tällä kertaa vaan vähän isomman, että se riittää sinne palkkapäivään asti ja maksat sen taas palkkapäivänä vielä suuremman korkosumman kera pois . Ja sama jatkuu. Kunnes tapahtuu jokin taloudellinen katastrofi ja joudut pakosti ottamaan sen toisenkin vipin. Ja myöhemmin, kun et selviä kahden vipin loukusta, otat isomman järjestelylainan. Ja niin kauan oravanpyörä pyörii, kunnes tulee se lopullinen stoppi: maksuhäiriömerkintä. Kun luottotiedot ovat menneet, loppuu lainanotto siihen. Usein seuraavaksi kutsuu ulosotto. Tässä oli hyvin yksinkertaistettu kuvaus velkakierteestä. Aika moni siihen joutunut tunnistaa kyllä kaavan. 

Ne kommentoijan kaltaiset maltilliset ja säästäväiset ihmiset, jotka ovat pystyneet tulemaan omillaan toimeen, eivät tätä voikaan ymmärtää. Eivät millään, koska tätä ei oikein itse ylivelkaantunutkaan pysty täysin käsittämään. Uskoisin, että nuo pikavippien ja helppojen vakuudettomien lainojen tarjoajat eli verenimijät, kuten kommentoija asian osuvasti ilmaisi, kohdensivat tarkoituksellisesti kampanjansa heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, jotka eivät pärjää omillaan vaan joutuvat pakon edessä turvautumaan kiskurihintaisiin vippeihin. 

Tässä mielessä kyse ei enää olekaan pelkästään minun omasta syystäni vaan koko yhteiskuntaa koskevasta ilmiöstä, joka koskee kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia muitakin ihmisiä. Meidät lienee jollain tavalla joukkohypnotisoitu tai aivopesty. 

Huomautus vielä lukijoille: vaikka pohdinkin asiaa tässä suuremman yleisön kannalta, ymmärrän, että itse olen oman sotkuni aiheuttanut, kukaan ei pitänyt asetta ohimollani vippiä ottaessani. Eli syytän kyllä  ihan itseäni, enemmän kuin tarpeeksi, eikä tarkoituskaan ole vierittää syytä muille. Mutta pistäähän se vähän miettimään, olenko täysin oikeassa syyttäessäni vain itseäni. 

Se mikä tässä on lopulta hyvää, on se, että valtio on todellakin tullut auttamaan esimerkiksi asettamalla korkokaton lainakoroille. Selvästi myös viime vuosina on herätty tähän ongelmaan ja useampia projekteja on meneillään, missä selvitetään, miten pystytään kansalaisten talousosaamista parantamaan. Apua on helpompi saada talousongelmiin jo varhaisessa vaiheessa, on perustettu mm. Talousneuvoloita, talous- ja velkaneuvonta auttaa, Takuusäätiön Velkalinjaan voi soittaa,  muutamia esimerkkejä mainitakseni. On helpompaa löytää tietoa ja apua ja kynnys avun hakemiseen on madaltunut. Myös Positiivinen luottotietorekisteri on ihan kohta valmiina. Sen tulisi toimiessaan ehkäistä ylivelkaantumista jatkossa tehokkaasti. 

Luulen, että nyt kun lähestytään 2020-luvun puoliväliä ylivelkaantuminen on alkanut ja alkaa edelleen ilmiönä vähenemään juurikin näiden edellä mainittujen toimien ansiosta. Tai ainakin toivon niin. 

Mikäli kiinnostaa, olen aiemmin kirjoittanut useamman postauksen pikavippiongelmasta. Voit lukea lisää esimerkiksi tästä postauksesta. 

Jos nyt olet tilanteessa, jossa mietit uuden vipin ottamista tai vanhojen järjestelemistä, ota ihan ensin yhteyttä vaikka tuonne Takuusäätiön velkalinjaan. Pyydä apua ja neuvoja ennen kuin maksat velkaa velalla. Katkaise velkaantuminen heti, ennen kuin olet liian syvällä. Kun velkasumma ei ole paisunut vielä ihan hurjaksi, voit hyvinkin selvitä vielä kuiville muutaman vuoden maksamisella.  

Photo by Unsplash

Etenemistä velkajärjestelyasiassa

Velkajärjestelyasia jatkuu. Käräjäoikeuden määräämältä selvittäjältä tuli tietopyyntö maksuohjelmaehdotuksen laatimista varten.  Nyt on taas etsitty, skannattu ja toimitettu laskuja, kuitteja ja muita dokumentteja oikein urakalla selvittäjälle. Oikeastaan hyvin pitkälti kaikista kuluista ja tuloista piti toimittaa viimeisimmät laskut ja kuitit, koska itse velkajärjestelyhakemuksesta oli kulunut jo niin pitkä aika, hakemushan oli laadittu jo alkuvuodesta 2023. Sain kuitenkin kaikki pyydetyt toimitettua ja vielä viikon etuajassa. 

Seuraavaksi selvittäjä tekee maksuohjelmaehdotuksen, joka tulee sitten minulle ja velkojille lausuttavaksi. Tästä seuraavasta vaiheesta olen kuullut, että ne velkojat, jotka ovat vastustaneet itse velkajärjestelyä, tulevat todennäköisesti vastustamaan myös maksuohjelmaa. Enkä tiedä, voivatko jotkut muutkin velkojat sitä vastustaa, vaikka eivät olisi itse velkajärjestelyä vastustaneet. Ainakin, jos kokevat, etteivät maksuohjelman mukaan saa tarpeeksi suorituksia. No, eipä mennä asioiden edelle, vaan pohditaan tätä enemmän sitten, kun ollaan siinä vaiheessa. Saadaan sitten ihan faktatietoa tähän oletusten sijaan. 

Selvittäjällä on tosiaan huhtikuun loppuun asti aikaa tuo maksuohjelmaehdotus laatia ja toimittaa käräjäoikeudelle. Ja tosiaan, käräjäoikeuden päätöksessä velkajärjestelyn aloittamisesta puhutaan nimenomaan maksuohjelmaehdotuksesta tässä vaiheessa. Arvatenkin siksi, että velkojat saavat sitten vielä siitä lausua. Kaiketi maksuohjelmaan voi vielä tulla sitten jotain muutoksia tuon lausuntokierroksen jälkeen.

Nyt olen omalta osaltani hoitanut asian niin nopeasti eteenpäin kuin mahdollista. Sitten tässä ei taas muuta voi kuin odotella. Ulosotosta varmistin, että tosiaan maksusuunnitelman mukaisia maksuja maksan niin kauan, kunnes maksuohjelma on vahvistettu. Ulosotto tallettaa varat tältä ajalta ja sitten maksuohjelmassa määrätään, miten kertyneet varat tulee käyttää. Omalla kohdallani oletan, että varat käytetään selvittäjän palkkion maksuun. 

Asuntolainan osalta saan maksaa vain velkajärjestelyn aloittamisen jälkeen kertyvän koron ja luoton kulut. Soitin sitten pankkiin ja kysyin miten tämä käytännössä onnistuu, kun minun tililtäni menee aina automaattisesti suoraveloituksena nuo lainojen (suuri ja pieni asuntolaina) lyhennykset. Niitä ei kuulemma saa sieltä pois, joten siinä sitten seuraava ongelma: pienempi laina on vain vähän yli 60 euroa kuukausierältään, joten totta kai siellä tilillä sen verran rahaa oli, että helmikuussa se meni jo. Isommassa lainassa on sen verran rästilyhennystä mukana, että kuukausierä rästeineen on jo kasvanut niin isoksi, ettei se enää pysty suoraveloituksella menemään (kun ei tule niin paljoa rahaa tilille) vaan hylkäytyy. 

Seuraavaksi täytyy sitten selvitellä, miten tuon pienemmän erän lyhennyksen voisi siirtää isomman lainan korkoihin. En maksanut vielä tuon isomman lainan korkoa, odotan ensin, miten tuon pienemmän lainan lyhennyksen kanssa toimivat. Ja sinnehän menee taas ensi kuussa suoritus, jos ei sitä kerta sieltä poiskaan saa, en kyllä ymmärrä miksei saisi. 

Sitten minun pitäisi ohjeen mukaan laittaa säästöön tuo ulosottoon menevän ja oletetun maksuvaran (hakemuksessa alustavasti laskettu, voi vielä muuttua) verran kuukausittain. Tässä kuussa ei onnistunut, kun on niin isot asumiskulut eli sähkölasku, lämmitysöljylasku ym, paljon suuremmat kuin normaalikuussa. Maksan kuitenkin mieluummin sähkölaskun ja muut tärkeät asumismenot, kuin jätän rahat odottamaan muutaman kuukauden päähän. Eli katsotaan, miten siinä sitten tulee käymään. Ainakin suurin osa säästyy siellä ulosotossa. 

Päätös velkajärjestelyasiassa saapui

Nyt se sitten vihdoin ja viimein saapui! Nimittäin käräjäoikeuden päätös velkajärjestelyasiaan. Eihän tässä mennytkään kuin kahdeksan kuukautta odotellessa. Ja kun vielä tiedetään, että odottavan aika on pitkä, niin pidemmältähän se vielä tuostakin tuntui.  

No, miten siinä sitten kävi? Päätöksen otsikko sen jo kertoo: Velkajärjestelyn aloittaminen.

JEEEEEEEEEE! WUHUUUUUUUUU!

Täällä on hypitty riemusta ja pakahduttu onnesta. Tuntuu ihan epätodelliselta. Ja ihanalta. Ja ennen kaikkea helpottuneelta.

Päätöslauselma on lyhyt ja ytimekäs: Yksityishenkilön velkajärjestely aloitetaan. 

Itse päätös on toistakymmentä sivua pitkä kaikkine hakemus- ja lausumatiivistelmineen. Sen enempää en asiasta vielä tiedä. Seuraavaksi on määrätty selvittäjä (lakimies), jolle on annettu tehtäväksi laatia maksuohjelmaehdotus. 

Hän lienee minuun sitten yhteydessä, ainakin niin velkaneuvoja kertoi. Jos ei ensi viikolla vielä mitään sieltä kuulu, olen sinne itse yhteydessä. Kolme kuukautta on selvittäjälle aikaa annettu maksuohjelmaehdotuksen laadintaan eli deadline on huhtikuun lopussa. 

Tämä minun case ei varmasti ollut mikään helppo pohdittava käräjäoikeudelle. Perusteluja on paljon, sekä puolesta että vastaan. Ja aika kovaa vastustusta muutamalta velkojalta. Ja sen verran enemmän vastaan, että este velkajärjestelylle on todettu, joten maksuohjelman pituus tulee olemaan vähintään sen viisi vuotta. Ja ketkä olette asioita seuranneet, este on nimenomaan piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen. Tätä itsekin ounastelin. Sen takia vähintään viisi vuotta, että kun oma asunto säästetään järjestelyssä, aika voi olla tätä pidempi. Veikkaisin äkkiseltään sen enempää asiasta tietämättä n. seitsemää vuotta, jonka kuluttua asuntolainakin on maksettu loppuun. Mutta tämä selviää myöskin myöhemmin. 

Sellainen asia, mikä oli aika mielenkiintoinen, oli pohdinta velkaantumisesta kuluneesta ajasta. Viisi vuotta oli liian lyhyt, että sitä voisi käyttää puoltavana seikkana. Ja aika on laskettu siitä lähtien, kun velkaantuminen on loppunut. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun miettii, onko oikea aika lähteä hakemaan velkajärjestelyä. Mutta korostan kuitenkin vielä, että jokainen tapaus arvioidaan näiden eri asioiden osalta aina tapauskohtaisesti. 

Kuitenkin kokonaisarvioinnissa on painotettu puoltavana tekijänä sitä, että olen hoitanut velkoja ulosottoon ja sen ulkopuolella koko tämän n. viiden vuoden ulosotossa oloajan. Ja summa, jolla velkoja on tänä aikana maksettu, on merkittävä.  

Päätöksen mukana tuli myös ilmoitus velalliselle, jossa kerrotaan lyhyesti mitä velkajärjestelyn aloittaminen tarkoittaa ja miten velallisen tulee toimia. Siinä kerrotaan mm. mitä maksuja saan tai en saa maksaa tässä maksukiellon aikana. Velkajärjestelyn piiriin kuuluvia velkoja ei saa maksaa nyt ollenkaan, tämä on nk. rauhoitusaika ennen maksuohjelman vahvistamista. 

Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan ole tiedossa, vaan ulosotto jatkuu normaalisti maksuohjelman aloittamispäätökseen saakka. Tämä päätös lienee sitten tulossa joskus toukokuun tietämillä. Ulosottoon tosiaan menee normaalisti palkasta laskettava määrä (tai ulosmittaus jatkuu, jos ei ole maksusuunnitelmaa ulosottoon), mutta ulosottomiehen tulee pitää varat tallessa, hän ei saa ohjata niitä eteenpäin velkojille. 

Lisäksi minun tulee säästää ulosottoon menevän suorituksen ja hakemuksessa arvioidun maksuvaran erotus tältä maksukieltoajalta. Eli on avattava ensi tilassa uusi tili, jolle siirrän tuon erotuksen verran kuukaudessa. 

Varoja saa käyttää rauhoitusaikana vain välttämättömiin elinkustannuksiin. Lisäksi saa maksaa vakuusvelkojalle velkajärjestelyn alkamisen jälkeen erääntyvän koron ja muut luottokustannukset (koskee minun osalta asuntolainaa), elatusapua lapselle (jos sellaista pitäisi maksaa) sekä omaa maksuosuutta selvittäjän palkkiosta selvittäjän edellyttämin tavoin. Tätäkään en vielä tiedä, mutta sekin selvinnee pian. 

Nyt aion lillutella täällä euforisessa kuplassani tämän viikonlopun ja alkaa asioiden selvittelyn jälleen ensi viikolla. Hyvää viikonloppua kaikille! 

Ps. Kokeilepa lukea seuraava ilman, että alkaa laulattaa :)

Nautin elämästä, 

hetkestä kiitävästä, 

etkä kyyneltä sä nää...

Yhteenveto viime vuodesta

Ulosoton osalta teinkin jo viime vuoden lopuksi yhteenvedon. Nyt on vuorossa yhteenveto muiden, ulosoton ulkopuolisten velkojen osalta sekä kokonaisvelanmaksusta vuonna 2023. Tämän jälkeen viime vuosi on käsitelty ja siirrytään uuteen toivon mukaan parempaan vuoteen. 

Ulosoton ulkopuolisten velkojen osalta lainojen pääomat ovat lyhentyneet vuodessa yhteensä 2.997,41 euroa + asuntolainan osalta 5.716,83 euroa eli yhteensä 8.714,24 euroa. Vähemmän, kuin olin ajatellut. Suurimmaksi osaksi tämä johtuu korkojen noususta ja siitä, että mennään minimilyhennyksillä. Kun kuukausierä ei muutu ja korot nousevat, aivan oikein, lyhennyksen määrä kuukaudessa pienenee. 

Yhtä lainaa olen aina kerrallaan lyhentänyt ylimääräistä velkalumipallon (debt snowball) mukaisesti. Kuitenkin, kun talous on ollut hintojen nousun myötä tiukalla, tämä lisälyhennys on ollut tosi pieni, vain 50 euroa kuukaudessa. Ja on ollut muutama kuukausi, ettei sitä ole pystynyt tekemään ollenkaan. Tähän kiinnitän alkaneena vuonna yhtä enemmän huomiota, jotta saan lainoja nopeammin pois maksetuksi. 

Muistatte varmaan viime vuodelta, että muutin tuota velkalumipalloa siten, etten maksakaan enää sitä pienintä lainaa, vaan maksan kaiken ylimääräisen lyhennyksen toiseen yhteisistä lainoistamme. Tämä siksi, että mikäli pääsen velkajärjestelyyn, tätä lainaa karhutaan sitten mieheltä. Joten, tähän nimenomaiseen lainaan teen ylimääräisiä lyhennyksiä kuukausittain vähintään tuon 50 euroa. Lisäksi tähän lainaan kohdistan kaiken mahdollisen ylimääräisen rahan, mistä vaan sellaista vuoden aikana löydän. 

Lainan saldo on tällä hetkellä 4.636 euroa ja normaalilla kuukausierällä se lyhenee noin 50 euron kuukausivauhtia. Kun saan tuon ylimääräisen 50 euroa siihen, kuukausilyhennys on jo puolet enemmän eli n.100 euroa kuukaudessa. Tämä nopeuttaa lainan pois maksua jo puolella eli kun tuolla minimilyhennyksellä aikaa kuluisi 94 kk, niin tällä tahdilla aikaa kuluisi n. 47 kk. Eli hieman alle 4 vuotta, mikä sekin on aivan liian pitkä aika.

Jos vielä onnistuisi tuon puolittamaan kahteen vuoteen, se olisi jo jotain. Tämä vaatisi jo  100 euron ylimääräisen kuukausilyhennyksen. Tuolla 100 euron ylimääräisellä lyhennyksellä kuluisi karkeasti n.27 kk lainan poismaksuun. Tuo kuitenkin olisi jo liian kova ponnistus, kun ottaa huomioon, että tällä hetkellä ulosottoon maksettava osuus ja muiden lainojen kuukausierät (asuntolaina mukaan lukien) vievät n. 2 500 euroa/kk. Eli suuren osan taloutemme kuukauden nettotuloista. Tästä syystä jatketaan tuolla 50 euron ylimääräisellä kuukausittaisella lyhennyksellä ja maksetaan kaikki liikenevät ylimääräiset eurot sinne myös aina kun mahdollista.

Yhteensä muiden ulosoton ulkopuolisten velkojen saldo on tällä hetkellä 23.814 euroa +asuntolaina n. 69.000 euroa. 

Kaiken kaikkiaan siis kokonaisvelkatilanne on tammikuun puolivälin tilanteessa hieman alle 202.000 euroa. 

Vuosi sitten samaan aikaan tilanne oli n. 209.000 euroa, joten kokonaisvelkamäärä on laskenut vuodessa tuon n. 7.000 euroa. 

Tähän on hyvä vertailuksi ottaa vielä tilanne 14.5.2021, jolloin aloin näitä kaikkia saldoja kuukausittain säännöllisesti seuraamaan, tällöin velkamäärä kaiken kaikkiaan oli n. 235.600 euroa.

Hitaasti mennään, mutta koko ajan oikeaan suuntaan. Kuukausittainen seuranta on kaiken a ja o, tiedän aina missä ollaan menossa ja mitä voin asialle tehdä. Se myös kannustaa eteenpäin, kun huomaa, miten ison työn on oikeasti jo tehnyt ja sen myötä pystyy pitämään fokuksen koko ajan oikeassa asiassa. Eli velanmaksussa.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! 

Tehdään tästä paras vuosi tähän asti!

Photo by Unsplash