Näytetään tekstit, joissa on tunniste suojaosuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suojaosuus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. joulukuuta 2024

Pientä apua ulosottovelalliselle vuonna 2025

Vuoden viimeistä päivää viedään. Mihin ihmeeseen se tämäkin vuosi taas katosi? Uutta vuotta toivotellaan tervetulleeksi ensi yönä. 

Vuonna 2025 tulee muutamia pieniä helpotuksia ulosottovelallisille sekä velkajärjestelyssä oleville, nimittäin velallisen suojaosuus nousee hieman. Vuonna 2025 ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esimerkiksi lapsen) osalta. Vertailuksi vuoden 2024 vastaavat luvut: 32,56 €/pv + 9,52 €/hlö. 

Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus on näin ollen 986,40 euroa kuukaudessa vuonna 2025 (vuonna 2024 tämä oli 976,80 €/kk). 

Kovin suuria riemunkiljahduksia tämä tuskin aiheuttanee, mutta ei sentään mennä toiseen suuntaan. 

Myös velkajärjestelyssä huomioon otettavien välttämättömien elinkustannusten rahamääriä korotetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan maksuvaraa laskettaessa ensi vuoden alusta alkaen 715 euroa kuukaudessa (vuonna 2024 tämä oli 707 €). 

Huom. Tarkennus: velkajärjestelyn elinkustannusten korotus koskee siis vain uusia tai vireillä olevia maksuohjelmia. Voimassa olevat maksuohjelmat jatkuvat siis ennallaan järjestelyn loppuun asti tai mikäli niitä joudutaan jostain syystä muuttamaan. 

Ulosoton viivästyskorko ajalla 1.1.-30.6.2025 on 10,5 % (3,5 % +7 %). Tämä on toki oikein hyvä uutinen, koska vuonna 2024 tuo korko oli 11,5 %. Ja vielä parempaa on onneksi odotettavissa eli toivotaan, että Euroopan Keskuspankki jatkaa koronlaskujaan ja niitä tapahtuu jo ennen 30.6, jolloin taas vahvistetaan seuraavan puolivuotiskauden viivästyskorko. Toiveissa on, että viivästyskorko laskee jo tuolle toiselle vuosipuoliskolle lisää. Tuo yhden prosenttiyksikön muutos alaspäin viivästyskorossa vaikuttaa varsinkin suurissa ulosottoveloissa todella merkittävästi. 

Esimerkiksi 100.000 euron ulosottovelalle 11,5 %:n korko tekee 945,12 € kuukaudessa (laskettu 30 pv mukaan) ja 10,5 %:n viivästyskorolla 862,94 € eli 82,18 euroa kuukaudessa menee vähemmän korkoihin. Tämä tekee vuodessa jo 986,16 euroa. 

Joku tuolla aiemmassa postauksessa jo kyselikin, koska viivästyskorosta tulee tietoa. Suomen Pankin nettisivuilta löytyy aina tiedot voimassaolevasta viivästyskorosta sekä korkohistoria. Tällä kertaa Suomen Pankki vahvisti viivästyskoron ajalle 1.1.-30.6.2025 eilen maanantaina 30.12. 2024 eli tämä tapahtuu yleensä aika lähellä korkojakson voimaantulopäivää. 

Pidetään peukkuja, että korot jatkavat laskuaan! 

Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta! 

Jatketaan taas ensi vuonna!

Photo by Pixabay




torstai 28. marraskuuta 2024

Kannattaako velat päästää ulosottoon?

Tällaisen kysymyksen kanssa aika moni painiskelee tälläkin hetkellä. Nykyisen hallituksen armottoman "köyhät kyykkyyn"-hallitusohjelman myötä tämä kysymys tulee  jatkossa entistä useammalle ajankohtaiseksi. 

Tätä asiaa olen pohdiskellut jo aiemminkin tässä blogissa, mutta käsitelläänpä tätä kysymystä vielä eri näkökulmista. Uskoisin, että tästä voi olla apua, kun omaa tilannettaan pohtii.

Yksiselitteinen vastaukseni reilun viiden vuoden kokemuksella on: ei kannata, jos ei ole aivan pakko. On tilanteita, jolloin tällaista asiaa ei edes tarvitse miettiä, kun vaihtoehtoja ei enää ole. Mikäli et kerta kaikkiaan selviä veloistasi, velkojat kyllä hakevat veloille tuomion ja laittavat ne ulosottoon. Toki kannattaa muistaa, että velkojien ei ole mikään pakko hakea saataviaan ulosoton kautta, mutta oman kokemukseni mukaan ne varsin usein sinne melko nopeasti laitetaan. 

Mutta jos vaan mitenkään pystyt hoitamaan velkojasi sopimalla velkojiesi kanssa, niin tee ihmeessä maksusuunnitelma/-t veloista joko alkuperäisen velkojan tai mikäli velka on mennyt jo perintään, perintätoimiston kanssa. 

Mikäli sinulla on velkoja useampaan suuntaan, laske paljonko kuukaudessa pystyt velkoja maksamaan ja jaa tämä summa kaikkien velkojen kesken esimerkiksi avoimen velkasaldon suhteessa.  Tämän ehdotuksen voit esittää velkojille. He joko suostuvat siihen tai sitten eivät, voit joka tapauksessa maksaa tuon laskemasi ehdotuksen mukaan heille ainakin niin pitkään, kunnes tuomio on annettu ja velka siirtynyt ulosottoon. Sen jälkeenhän ulosotto päättää miten sinulta ulosmitatut rahat jaetaan velkojen kesken. Tämä kuitenkin osoittaa, että olet yrittänyt sopia veloista ja hoitanut niitä parhaan mahdollisen kykysi mukaan. Ei kannata koskaan nostaa käsiä ylös, ettei voisi muka tehdä mitään, vaan kääriä hihat ja tehdä minkä voi. Tästä on varmasti apua koko matkallasi veloista eroon pääsemiseksi. Asenne ratkaisee aina - tässäkin tilanteessa.

Yksi syy, miksi ulosottoa kannattaa karttaa, jos mahdollista: sinun oma päätäntävaltasi omista asioistasi loppuu siihen. Ulosotossa joku muu päättää puolestasi ensinnäkin kuinka paljon rahaa sinulle kuukaudessa jää ulosoton jälkeen ja toisekseen miten nuo sinulta ulosmitatut varat jaetaan velkojien kesken. 

Ensimmäiset kaksi vuotta ulosotossa menevät taulukkomaksut jokaisesta maksukerrasta jokaisen velan osalta, johon varoja kohdennetaan ulosoton toimesta. Näistä kertyy aika paljon ylimääräisiä kuluja velan ja korkojen päälle. Yksi ärsyttävä asia tässä kohtaa oli se, kun ulosottomies kohdisti suorituksia eri veloille aina siten, että jouduit maksamaan kaikkein  eniten taulukkomaksuja, vaikka toisella tavalla kohdistettuina olisi voinut saada enemmän rahaa itse velkojen lyhennyksiin taulukkomaksujen sijaan. Toki ulosotossa on tietty järjestys, miten varat tulee kohdentaa eri velkojen kesken, mutta aika paljon olisi voinut optimoimalla säästää taulukkomaksuissa ja lyhentää enemmän velkoja. Huom. Tätä taulukkomaksujen optimointia voi itse harrastaa silloin, kun maksaa vapaaehtoisia suorituksia ulosottoon, koska kaikista vapaaehtoisista suorituksista menee aina taulukkomaksut tuon kahden vuoden jälkeenkin. 

Jonkin verran lisäkuluja tulee myös velkasumman päälle sen siirtyessä ulosottoon, koska velkojan tulee ensin hakea tuo tuomio velalle ja nuo oikeudenkäyntikulut (115-246 €) tulevat myös siihen päälle, samoin kuin perintätoimiston perimistoimien kulut, myös haastehakemuksesta he veloittavat omat kulunsa. 

Ulosotossa kertyy viivästyskorkoa velkasummalle, tällä hetkellä koron määrä on 11,5 %. Kun mietit, päästätkö velat ulosottoon, vertaa korkoja. Jos velkasi korko on suurempi, esimerkiksi 20 %, toki tuo lain mukainen viivästyskorko on huomattavasti alhaisempi. Huomioi tässä kuitenkin se, että jos lainasi on jo eräännytetty ja siirretty perintätoimiston perittäväksi, siihen sovelletaan jo tälläkin hetkellä tuota yleistä viivästyskorkoa 11,5 % eli sillä ei ole merkitystä. 

Lisäksi ulosottovelallisten näköpiirissä on tällä hetkellä, että viivästyskorko laskee tuosta ensi vuodelle. Tämän hetken tilanteen mukaan korko olisi 10,5 % ja toiveita on, että EKP laskee korkoa vielä joulukuussa, jolloin se saattaa olla tätä alempikin. Luultavasti ei kuitenkaan ole, jos koronlasku ei ole enempää kuin 0,25 prosenttiyksikköä, kuten tähän asti. 

No entäpä sitten toisinpäin ajateltuna? Jos olet vakavassa velkakierteessä, jossa otat uutta velkaa maksaaksesi vanhoja velkoja, ulosotto kyllä katkaisee tehokkaasti velkakierteen maksuhäiriömerkinnän ansiosta ja vältyt ehkä vielä pahemmalta velkaongelmalta. 

Hyvää ulosotossa on myös se, että sinulle jää kuukausittain vähintään suojaosuuden verran, kaikkea ei ulosotto voi viedä. Itselläni ainakin meni velkojen hoitoon paljon enemmän rahaa kuin sitten ulosotossa eli elämiseen jäi kuitenkin enemmän, ainakin riittävästi rahaa. Ulosotossa on mahdollista saada myös vapaakuukausia, kun toistuvaissuorituksen (esim. palkka tai eläke) ulosotto on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan. 

Ulosotossa huonoa on se, että velat lyhenevät todella hitaasti ainakin alkuun, ellei sitten tulosi ole todella hyvät. Jos velkasumma on huomattavan suuri, tällä tarkoitan n.100.000 euron  tai tätä suurempia velkoja, maksat pelkästään korkoja vuodessa yli 10.000 euroa! Näin suurten velkojen osalta suosittelen lämpimästi hakeutumaan velkajärjestelyyn, heti kun se vain on mahdollista, koska viivästyskorkojen kertyminen lakkaa velkajärjestelyn aloittamispäätökseen eikä velkajärjestelyn aikana veloille kerry enää viivästyskorkoa. Tässä tulee muistaa, että velkajärjestelyyn pääsy edellyttää näyttöjä siitä, että velkoja on maksettu riittävän pitkään ennen velkajärjestelyyn hakeutumista. Tämä ei tarkoita sitä, että velkojen tulisi välttämättä olla ulosotossa, vaan yhtä lailla myös velkojien kanssa sovittuja maksusuunnitelmia, joita on hoidettu sopimuksen mukaan, voidaan pitää näyttönä velkojen maksusta. 

Vielä loppuun sen verran, että velkajärjestelyyn pääsyä arvioidaan kokonaisuutena kunkin tapauksen osalta, eikä velkajärjestelyä välttämättä myönnetä. Silti kehotan hakemaan, jos se on mahdollista. Varaa aika talous- ja velkaneuvontaan ja käy oma tilanteesi läpi velkaneuvojan kanssa. Hän osaa opastaa ja neuvoa tilanteeseesi parhaiten sopivan etenemiskeinon. 

Start digging!

Photo by Unsplash



tiistai 11. tammikuuta 2022

Tasan sata

Tasan sata. Siinä postausten lukumäärä tähän mennessä, tämä on siis sadasensimmäinen. 

Viime kirjoitukseen tullut kommentti sai aikaan tämän tekstin, kun aloin pohtimaan ulosottoa  ja sen oikeudenmukaisuutta. 

Sinänsä siis maksamattomien velkojen periminen ulosoton kautta on täysin oikein, "kaikkihan on maksettava eikös juu mitä täällä maailmassa velkaantuu..." Kenenkään ei pidä voida ottaa velkaa ja jättää se maksamatta takaisin. Jos ei pysty maksamaan lainanantajalle tai perintätoimistolle, sitten maksetaan ulosoton kautta.

Lähinnä mietin vain muutamia seikkoja, jotka liittyvät ulosottolaitoksen toimintaan, mitkä voisi olla oikeudenmukaisempaa järjestää toisin. 

Isoin asia, jonka tahtoisin voivan muutettavan on, että pääoma maksettaisiin aina ennen korkoja. Tämä periaate olisi oikeudenmukaisempi, koska nyt maksetaan usein pelkkiä korkoja ja pääoma ei lyhene lainkaan tai vain niin vähän, ettei sillä ole käytännössä merkitystä. Tähän pitää varmasti kehittää jonkinlainen laskentasysteemi, mutta jos halua on, löytyvät keinotkin. 

Suomeksi sanottuna: vaikka maksat kolmanneksen palkastasi joka kuukausi, velkasi ei mediaanituloilla lyhene sellaiseen tahtiin, että olisi mahdollista saada se maksettua 15 (tai 20) vuoden kuluessa ennen velan lopullista vanhenemista. Siis ilman, että tekisit vielä palkan ulosmittauksen lisäksi ylimääräisiä lyhennyksiä. Johtuen nimenomaan siitä euribor+7 % viivästyskorosta, jota ulosottolaitos perii velalle. Mikäli korko peritään ennen pääomaa, kuten nykyisin, korkoprosentti voisi olla ainakin alhaisempi, varsinkin nyt matalien korkojen aikana. Tähänkin tarvitaan lakimuutos viivästyskoron osalta, mutta pitäisi olla mahdollista, jos vain halua löytyy. 

Tästä on tehty kansalaisaloitekin, mutta ei tainnut menestyä riittävästi, jotta olisi päässyt eduskunnan käsittelyyn. Ja kansanedustajat, tai ainakin suurin osa siellä, on jo niin vieraantunut köyhästä väestöstä, etteivät ymmärrä asian tärkeyttä ulosottovelallisille. Joten vaikka olisi käsittelyyn päätynytkin, tuskin olisi mitään asialle tehty.  

Toinen seikka, mikä mietityttää, on se, että ulosottomies saa ison osan palkastaan palkkiona perityistä veloista. Muun muassa tähän tarkoitukseen, tulospalkkioiksi, menevät siis nuo taulukkomaksut. Epäkohtana on, että ulosottomiehen tulospalkkiot määräytyvät osaksi sen mukaan, minkälaisia ratkaisuja hän tekee. Räikeimmin tämä näkyy siinä, että velallinen voi hakea vapaakuukautta ulosotosta, ulosoton rajoittamista tai lykkäystä, niin ulosottomies ei suostu huojennuksiin, koska hänen palkkionsa pienenee. Toki virkamiehen pitäisi olla objektiivinen, mutta onko näin kaikissa tapauksissa? 

Myös esimerkiksi kun velalliselle tulee normaalia suurempi palkka, ulosottomies  jakaa tilitykset velkojen kesken niin, että menee mahdollisimman paljon taulukkomaksuja. Vaikka olisi mahdollista yrittää minimoida taulukkomaksujen määrä jakamalla maksut hieman eri lailla velkojen kesken. Veronpalautusten kyseessä ollessa, ne jaetaan aina kaikkien velkojien kesken, ainakin omalla kohdallani näin on toimittu.  Onneksi kuitenkin sentään nuo taulukkomaksut poistuvat 24 kk:n jälkeen, kun puhutaan palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksesta tai maksusuunnitelmasta. 

Iso epäkohta on myös se, että, jos joku haluaa lyhentää ulosottovelkaansa nopeammin, kaikista vapaaehtoisista lyhennyksistä menee - yllätys yllätys - taulukkomaksut. Ylimääräistä vapaaehtoista lyhennystä tehdessä voi pyytää, että ulosottomies lyhentää sillä jotain tiettyä velkaa, mutta ulosottomiehen ei ole pakko tehdä sitä. Hän voi jakaa ylimääräisen lyhennyksen vaikka useammalle velalle, jolloin ulosottolaitokselle tulee reilummin taulukkomaksuja tai käyttää johonkin suurempaan velkaan, kun oma tavoitteesi on, että saat pienimmän velan ensin maksettua pois, jotta velanmaksu tuntuisi motivoivammalta ja jaksaisit taas yrittää entistä enemmän. Eli sinua rangaistaan siitä, että haluat maksaa ulosottovelkasi pois nopeammin. 

Sellainen asia, mikä on hyvää ulosottolaitoksessa, on suojaosuudet. Mikäli tulosi jäävät alle suojaosuuden, sinulta ei ulosmitata mitään. 

Tai, kun sinulla on huollettavana lapsia (tai muita huollettavia), he nostavat osaltaan suojaosuuden määrää ja pienentävät ulosottoon meneviä suorituksia. Palkastasi jää enemmän käteen ja sinun on mahdollista elättää perheesi. Ei ehkä prameasti, mutta kuitenkin. 

Tällaista pohdintaa tällä kertaa. Hyvää alkanutta vuotta kaikille kohtalotovereille! Olkoon tämä vuosi kaikin puolin parempi! Cheers!


Photo by Unsplash


 

tiistai 28. joulukuuta 2021

Ulosoton suojaosuuden määrä nousee

Oikeusministeriö on vahvistanut että pal­kan ulos­mit­tauk­ses­sa ve­lal­li­sel­le jä­tet­tä­vän ulos­o­ton suojaosuuden mää­rää ko­ro­te­taan ensi vuo­den (2022) alus­ta al­kaen.

Samoin korotetaan vel­ka­jär­jes­te­lys­sä ole­vien ve­lal­lis­ten vält­tä­mät­tö­mik­si elinkustannuksiksi las­ket­ta­vaa ra­ha­mää­rää. 

Vuonna 2022 ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 23,20 euroa päivässä, kun se tällä hetkellä on 22,71 €/pvä. Eli korotusta tulee 49 senttiä päivää kohti tehden vajaat 15 euroa kuukaudessa.  

Velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esim. lapsen) osalta suojaosuuteen lisätään 8,34 euroa päivää kohti, kun se tällä hetkellä on 8,15 €. Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus on ensi vuoden alusta lukien 696 euroa kuukaudessa (nyt 681,30 €).

Omalta osaltani tuolla suojaosuuden korotuksella ei ole juuri mitään merkitystä, koska kuukausipalkkani on yli kaksi kertaa suojaosuuden verran, jolloin nettopalkasta ulosmitataan vähintään 1/3.  Välillä menee senkin yli, jolloin ylimenevältä osalta ulosmitataan lisäksi 4/5 (tällöin palkka on suurempi kuin neljä kertaa suojaosuus). Suojaosuudella on suurempaa merkitystä oikeastaan vain tulorajaulosmittauksessa sekä tietysti siinä tapauksessa että palkka on pienempi kuin suojaosuus, jolloin ei ulosmitata mitään. 

Lisäksi suojaosuuden merkitys korostuu mikäli on elatuksen varassa olevia henkilöitä perheessä. Itselläni ei enää ole, joten tuo yhden ihmisen suojaosuus on niin alhainen, ettei sillä ole minun kohdallani merkitystä. 

Voit lukea tarkemmin tulorajaulosmittauksesta tästä aiemmasta postauksestani "Paljonko palkasta ulosmitataan?"



torstai 28. lokakuuta 2021

Optimointia

Kun ihminen joutuu ulosottoon, ei tule heti ensimmäisenä mieleen, että onpa kiva, kun palkasta ulosmitataan mahdollisimman paljon. Päinvastoin, ulosmitattava summa on paras olla mahdollisimman pieni, jotta itselle jäävällä palkalla pystyy pärjäämään. 

Aikaisemmassa postauksessani Paljonko palkasta ulosmitataan, kerroin miten ulosmitattava määrä lasketaan. Kannattaa lukea se myös, jos et ole vielä lukenut, koska se selventää asiaa. 

Olen itse siinä tilanteessa, että pyrin tekemään duunia tosi paljon ja saamaan joka kuukausi niin paljon kuukausipalkan päälle provisioita kuin vain mahdollista, jotta ulosottoon menee mahdollisimman suuri suoritus kuukausittain. 

Kuitenkin, haluan silti optimoida sen verran, että jos tiedän jo ennakkoon, että nyt on tulossa tosi hyvä kuukausi ja paljon provikoita, lasken kannattaako osa provisioista siirtää seuraavalle kuukaudelle, jos mahdollista (aina ei voi siirtää), varsinkin mikäli tiedän, että seuraava kuukausi on jäämässä laihaksi provisioiden osalta.  

Annan ihan konkreettisen esimerkin. Minulla ei ole elatuksen varassa yhtään henkilöä, joten  velallisen suojaosuus on 22,71 €/päivä. Jos olisi elatuksen varassa muita henkilöitä, suojaosuus olisi korkeampi, aina 8,15 €/päivä lisää omaan suojaosuuteen. Suojaosuus kerrotaan palkkakauden päivien lukumäärällä, eli esimerkiksi itse saan palkan kerran kuukaudessa, joten suojaosuus kerrotaan 30:llä. Minun suojaosuuteni on tällöin 681,30 €/kuukausi vuonna 2021. 

Yhden henkilön nettopalkka voi olla aika tarkasti 2.725 €, jolloin 1/3 menee ulosottoon ja 2/3 jää itselle. Omasta henkilökohtaisesta veroprosentista sitten riippuu, kuinka paljon bruttopalkka voi tällöin olla. 

Kun nettopalkka menee tuon rajan yli, ylimenevältä osalta menee tuon edellä kerrotun 1/3 lisäksi neljä kertaa suojaosuuden ylittävältä osuudelta 4/5 ulosottoon.

Eli, mikäli jossain kuussa provisiot ovat huomattavasti suuremmat ja palkasta olisi menossa ulosottoon todella suuri osa, optimoin, jos mahdollista ja siirrän osan tuloista seuraavalle kuulle. 

Kun jossain hieman alle neljän vuoden kuluttua olen saanut kaikki ulosoton ulkopuoliset velat maksettua, ei tälle optimoinnille ole enää tarvetta, koska aion joka tapauksessa maksaa ylimääräisiä suorituksia kuukausittain ulosottoon. Mutta toistaiseksi tarvitsen niin paljon palkkaa kuin mahdollista myös omaan käyttööni, jotta pystyn nuo muut velvoitteet hoitamaan, eikä tarvitse nälkää nähdä.

Ulosotossa oleminen on joka tapauksessa taloudellisesti tiukkaa, ei tarvitse olla enää yhtään tiukempaa. 

Ulosottolaitoksen sivuilta löytyvällä maksukieltolaskurilla voit helposti laskea oman tilanteesi mukaisen palkan ulosmittauksen (tai maksusuunnitelman) suuruuden.   


Photo by Unsplash


torstai 18. helmikuuta 2021

Paljonko palkasta ulosmitataan?

Tällä kertaa postaus koskee palkan ulosmittausta ja olen tehnyt tästä aiemmin jo vastaavanlaisen postauksen Pelottaako ulosotto? , mutta mm. lukuihin on tullut tarkennuksia, joten tässä ajantasaista tietoa. 


Paljonko palkasta ulosmitataan?

Laissa on määritelty suojaosuudet, joten sinulle jää aina omaan ja elatuksesi varassa olevien elämiseen rahaa. Näin ollen palkan ulosmittauksessa sinulle pitää jäädä riittävästi rahaa perustoimeentuloon, kaikkea ei voida ulosmitata. 

Kannattaa myös muistaa, että jos palkka tai muu toistuvaistulo (esim.eläke, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, äitiysraha) on pienempi kuin suojaosuus, ei palkasta ulosmitata mitään. 

Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki, työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja lapsilisät eivät ole lainkaan ulosmittauskelpoisia. 

Sen sijaan erilaiset palkanlisät kuten provisiot, lomarahat, luontoisedut ja palkkiot katsotaan myös palkkatuloksi eli ne ovat ulosmittauksen alaisia. 

Suojaosuuksien määrää tarkistetaan aika ajoin, tällä hetkellä (1.1.2021 alk.) velallisen suojaosuus on 681,30 € kuukaudessa (22,71 €/pv). Suojaosuuteen lisätään aina jokaisesta elatuksen varassa olevasta henkilöstä 8,15 €/pv. Vuoden 2021 alusta tuli 3 sentin korotus/pvä suojaosuuteen ja elätettävän henkilön lisään.

Jos palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä, voidaan tehdä ns.tulorajaulosmittaus. Tämä tarkoittaa sitä, että suojaosuuden ylittävästä palkasta ulosmitataan 2/3. 

Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3). Tämä on esimerkiksi minun tapauksessani tilanne tavallisina palkanmaksukuukausina (kun ei ole isoja provisioita maksussa). 

Jos sitten palkka on tästäkin suurempi (yli 4 x suojaosuus), on ulosmittaus hieman monimutkaisempi eli 4 x suojaosuuden määrästä ulosmitataan 1/3 ja lisäksi sen ylittävältä osalta 4/5. 
Kannattaa kuitenkin muistaa, että palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet! 

Veronpalautukset ovat ulosmittauksen alaisia ja  veronpalautus ulosmitataan yleensä täysimääräisesti, jos velkaa siis on enemmän kuin palautuksen määrä. 

Mikäli olet huolissasi siitä, että kun työnantajasi saa tiedon ulosmittauksesta, olet vaarassa menettää työsi, niin muista, että aina voit yrittää neuvotella oman ulosottomiehesi kanssa asiasta ja pyytää häntä tekemään maksusuunnitelman kanssasi. Tällöin maksat itse kuukausittain saman summan ulosottoon kuin mitä palkasta menisi suoraan maksukiellolla.
Huom. Tämä ei aina ole mahdollista, mutta kannattaa varmasti kysyä. Huomioi myös, että suuremmissa työpaikoissa palkanlaskennan hoitaa usein joko palkanlaskija tai tilitoimisto, eikä pomosi välttämättä tiedä ulosmittauksesta lainkaan. 


Lisätietoa palkan ulosmittauksesta ja muutakin ulosottoon liittyvää löydät ulosoton kotisivuilta ulosottolaitos.fi. 

torstai 25. kesäkuuta 2020

Pelottaako ulosotto?

Monet tuntuvat kovasti pelkäävän ulosottoa, tunnustan, niin minäkin ennen. Nyt jälkiviisaana voin kyllä sanoa, että ihan turhaan. Ulosoton hyvä puoli on se, että velkaantuminen loppuu. Ja toinen hyvä puoli, että velka alkaa lyhentyä hitaasti, mutta varmasti. Olisipa minulla ollut tämä tieto silloin, kun tilanne ei vielä ollut näin paha. 
Sinä voit kuitenkin ottaa tästä opiksi ja katkaista velkaantumiskierteesi ajoissa.   

Ulosotto voi toki olla oikeasti kurja silloin, mikäli sinulla on ulosmitattavaa omaisuutta, josta et halua luopua. Ja kyllä, olen lukenut tarinoita siitä, miten ihmisiltä menee koti alta pakkohuutokaupalla. Yleensä tuolloin vielä myyntihinta on alempi kuin omaisuuden markkina-arvo ja asuntolainaa tai muuta asuntoa vastaan otettua vakuudellista lainaa saattaa olla vielä jäljellä. Tällöin koti menee, mutta velat jäävät, kun myyntihinta ei riitä kaikkien ulosottovelkojen poismaksuun (ensin maksetaan asuntolaina ja muut lainat, missä ao.asunto on vakuutena). 

Mutta mikäli sinulla ei ole omistusasuntoa vaan asut vuokralla etkä omista mitään tavanomaisen koti-irtaimiston ja ehkä työssäkäyntiä varten välttämättömän auton lisäksi, ei ulosmittausta voida tehdä eikä sinulla näin ollen ole mitään pelättävää. Palkasta tai muusta toistuvaistulosta sen sijaan voidaan tehdä palkan ulosmittaus kuukausittain. 

Omalta kohdaltani voin sanoa, että ulosoton alkaminen oli suuri helpotus. Maksan tällä hetkellä paljon vähemmän kuukausittain palkastani ulosottoon kuin mitä ennen lainojen kuukausieriin kului.


Paljonko palkasta ulosmitataan?

Ulosotto on kuitenkin tänä päivänä varsin inhimillistä. On olemassa laissa määritellyt suojaosuudet, joten sinulle jää aina omaan ja elatuksesi varassa olevien elämiseen rahaa. Näin ollen palkan ulosmittauksessa sinulle pitää jäädä riittävästi rahaa perustoimeentuloon.  Suojaosuuksien määrää tarkistetaan aika ajoin, tällä hetkellä (1.1.2020 alk.) velallisen suojaosuus on 678,90 € kuukaudessa (22,63 €/pv). Suojaosuuteen lisätään aina jokaisesta elatuksen varassa olevasta henkilöstä 8,12 €/pv. 

Kannattaa myös muistaa, että jos palkka tai muu toistuvaistulo on pienempi kuin suojaosuus, ei palkasta ulosmitata mitään. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole lainkaan ulosmittauskelpoisia.

Jos palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä, voidaan tehdä ns.tulorajaulosmittaus. Tämä tarkoittaa sitä, että suojaosuuden ylittävästä palkasta ulosmitataan 2/3. 

Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3). Tämä on esimerkiksi minun tapauksessani tilanne. 

Jos sitten palkka on tästäkin suurempi (yli 4 x suojaosuus), voidaan enintään puolet palkasta ulosmitata. 

Ja tietysti on sanomattakin selvää, että kaikki ylimääräiset palkkatulot, lomarahat ja esimerkiksi veronpalautukset ovat ulosmittauksen alaisia ja tuo veronpalautus ulosmitataan yleensä täysimääräisesti, jos velkaa siis on enemmän kuin palautuksen määrä. 

Mikäli olet huolissasi siitä, että kun työnantajasi saa tiedon ulosmittauksesta, olet vaarassa menettää työsi, niin muista, että aina voit yrittää neuvotella oman ulosottomiehesi kanssa asiasta ja pyytää häntä tekemään maksusuunnitelman kanssasi. Tällöin maksat itse kuukausittain saman summan ulosottoon kuin mitä palkasta menisi suoraan maksukiellolla.
Huom. Tämä ei aina ole mahdollista, mutta kannattaa varmasti kysyä. Huomioi myös, että suuremmissa työpaikoissa palkanlaskennan hoitaa usein joko palkanlaskija tai tilitoimisto, eikä pomosi välttämättä tiedä ulosmittauksesta lainkaan. 


Lisätietoa palkan ulosmittauksesta ja muutakin ulosottoon liittyvää löydät ulosoton kotisivuilta www.oikeus.fi/ulosotto.



Velkajärjestelyyn sisältyvä velka haasteelle

Helteet ovat tältä erää ohi ja töihin on palattu. Lomalla tuli tehtyä vaikka mitä ja vähän muistin  levätäkin. Pitkien työpäivien ja työmatk...