Tein taas vähän laskelmia

Jossain vaiheessa oli valtakunnallisella tasollakin puhetta ulosotosta ja instituution mahdollisesti tarvitsemista muutoksista. Muistelenpa nähneeni kansalaisaloitteenkin aiheesta "pääoman lyhennys ennen korkoja ulosotossa". 

Tämä keskustelu liittyi muistaakseni kannustusloukkuihin eli siihen, että jos ihmisellä on paljon velkaa ulosotossa, ei työnteko kannata tai kiinnosta palkan ulosmittauksesta johtuen. 

Viime aikoina en ole vastaavanlaiseen keskusteluun törmännyt, vaikka luulisi Orpon hallitustakin asian kiinnostavan, kun ovat päättäneet, että kaikki työttömät on saatava töihin. 

Nyt kun viivästyskorot ovat niin korkeat (nousseet lyhyessä ajassa 7 %:sta 11 %:iin) monella ulosottovelallisella koko kuukausittainen toistuvaistulon ulosmittaus tai vaihtoehtoisesti maksusuunnitelman mukainen suoritus menee pelkkiin viivästyskorkoihin eikä velan pääoma lyhene yhtään. 

Vuonna 2022 ulosottovelallisista luonnollisista henkilöistä 34 %:lla oli ulosottovelkaa 10.000 euroa tai enemmän ja n. 12 %:lla velkaa oli yli 50.000 euroa. 

100.000 euron ulosottovelalle kertyy korkoa kuukaudessa 11 %:n viivästyskoron mukaan 916,67 euroa, kun aiemmin 7 %:n viivästyskoron mukaan korkoa kertyi 583,33 euroa/kk. 

Jos kuukaudessa ulosottoon maksettava määrä on esimerkiksi 1.000 euroa, se menee  lähes kokonaan korkojen maksuun, eikä ulosottovelan määrä juurikaan lyhene tällä korkotasolla. Varsinkaan, jos ulosotto ei ole kestänyt vielä yhtäjaksoisesti 24 kuukautta, jolloin velalliselta peritään vielä taulukkomaksut päältä pois. Tässä tapauksessa mainittu 1.000 euron kuukausimaksu ei riitä välttämättä edes kaikkiin korkoihin. 

Kun EKP jossain vaiheessa tulevaisuudessa oletettavasti aloittaa koronlaskut, se helpottaa hieman ulosottovelallista. Täytyy kuitenkin muistaa, että viivästyskorko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa, aina puolivuosittaiskaudelle 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. Eli koronalennuspäätös ei välttämättä vaikuta heti vaan vasta kuukausien päästä. 

Suurimmalla osalla ulosottovelallisista (67 %) velan määrä on alle 1.000 € (35 %:lla) tai 1.000-9.999 euroa (32 %:lla). 10.000 euron ulosottovelalle kertyy korkoa kuukausittain vain 91,67 euroa, joten se mahdollistaa kyllä varsin hyvin ulosottovelan poismaksun. Esimerkiksi tuo 10.000 euron ulosottovelka olisi n. 466 euron kuukausittaisella maksulla korkoineen takaisin maksettu kahdessa vuodessa ja 1.000 euron kuukausierällä alle vuodessa. 

Kannustan aina ihmisiä ulosottovelan (ja muidenkin velkojen) maksuun, enkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät, vaikka hyvin pystyisivät, maksa ulosottovelkaansa. Mieluummin ollaan työttömänä, piilotellaan omaisuutta ja tehdään pimeitä töitä,  kuin otettaisiin härkää sarvista ja maksettaisiin kuukausittain voudille palkasta se mitä vaaditaan. 

Sympatiani taas ovat sellaisten ihmisten puolella, jotka maksavat säännöllisesti kuukausittain ulosottoon määrätyn verran. Vaikka kaikki heistä eivät saa koskaan velkaansa maksettua :(

Haluan tsempata kaikkia teitä suurinta osaa ulosottovelallisista, joilla velkaa on tuo korkeintaan 10.000 euroa, te saatte kyllä maksettua velat ja melko nopealla aikataululla. Vaikka tuloistanne ei jäisi kuukausittain tuota n.466 euroa, niin n.258 eurolla kuukaudessa velka on kuitattu joka tapauksessa neljässä vuodessa. Vaikka saisitte maksettua vain 157 euroa kuukaudessa, velka tulisi maksetuksi kahdeksassa vuodessa. You can totally do that!

Entä jos kuulutte sitten seuraavaan astetta surullisempaan kategoriaan eli ulosottovelan määrä on 10.000-50.000 euroa. Otetaan esimerkiksi 50.000 euron ulosottovelka. Mikäli ulosottoon maksetaan n.1.000 euroa kuukaudessa, menee aikaa 50.000 euron ulosottovelan maksuun korkoineen noin 68 kuukautta eli 5 vuotta 8 kuukautta. Tämäkin siis vielä ihan järkevässä ajassa hoidettavissa. Ja jos maksukykynne on alempi, n. 690 euron kuukausimaksulla velka on hoidettu kymmenessä vuodessa. 

Huom. Kaikki laskelmat ovat suuntaa-antavia ja ne on tehty ilman taulukko- ja ulosottomaksuja.  

Otetaan sitten vielä minun ja reilun 34.000 muun ulosottovelallisen tilanne (12 % kaikista ulosottovelallisista) eli velkaa on yli 50.000 euroa. Tästä ryhmästä ei ole tarkempaa tietoa saatavissa, kuinka monella velkaa on lähemmäs tai yli 100.000 euroa. Niin kuin yllä laskettiin n.50.000 euron ulosottoveloista on mahdollista vielä kohtuullisessa ajassa selvitä. Mutta kun mennään luvuissa reilusti ylöspäin ja 100.000 euroon saakka, pitää olla jo tosi kovat kuukausitulot, jotta velkaa pystyy lyhentämään. Jos kuukausittain ulosottoon maksettaisiin 1.377,50 euroa, niin velka olisi maksettu kymmenessä vuodessa ja n. 1.136 euron kuukausimaksulla 15 vuodessa. 

Itse en tähän pysty, viime vuonna maksoin keskimäärin ulosottoon kuukausittain 1.070 euroa. Mutta en silti ole lyönyt hanskoja tiskiin vaan olen jo neljän ja puolen vuoden ajan maksanut ulosottoon joka kuukausi (yhtä maksuvapaata kuukautta lukuun ottamatta). 

Tee oman ulosottovelkasi perusteella omat laskelmasi. Voit käyttää apuna esimerkiksi netistä löytyviä korkolaskureita, joilla saat suuntaa-antavat tulokset. Kerro sitten kommenteissa, paljonko velkaa sinulla on ja missä ajassa saisit ne maksettua! Tsempataan toinen toistamme!

Hyvää syksyn jatkoa kaikille! 

Photo by Unsplash

 

Tavoitteet 2021

Hyvää Uutta Vuotta! 

Uuden vuoden alussa on hyvä vetää yhteen edellinen vuosi ja asettaa tavoitteet uudelle vuodelle. Viime postauksessa kävin läpi paljonko vuoden 2020 aikana tuli maksettua ulosottoon. Voit lukea siitä lisää täältä. 

Tavoitteet uudelle vuodelle 2021 velkojen maksun suhteen ovat seuraavat:

- ulosottoon maksetaan arvion mukaan 12.470 euroa

- muita ulosoton ulkopuolisia velkoja (pois lukien asuntolaina) maksetaan 9.880 euroa

- lisäksi lyhennetään asuntolainaa lyhennysohjelman mukaan 9.055 euroa. 

Yhteensä velkoihin menee maksuja arviolta 31.405 euroa.

Ulosottoon menee arviolta 800 euroa joka kuukausi, jonka lisäksi ylimääräisistä provisioista keskimäärin n. 239 euroa/kk eli 1.039 euroa/kk. Tavoitteena on siis, että ulosottoon maksetaan puolen vuoden jaksolla 6.234 euroa. Tämän toteutumista seurataan vuoden aikana. 

Arvioin, että ulosoton korkoihin (7 %) ja kuluihin menee n. 8.230 euroa vuonna 2021. Tämä tarkoittaa, että velka lyhenee n.4.240 euroa. Katsotaan sitten vuoden edetessä, pitävätkö arviot kuinka hyvin paikkansa. 

Ulosottoon ei makseta mitään ylimääräisiä suorituksia vuonna 2021 vaan kaikki liikenevä ylimääräinen tulo ohjataan ulosoton ulkopuolisiin velkoihin - velkalumipallomenetelmän mukaisesti aina pienimpään velkaan. Tavoitteenani on maksaa muut velat ensin pois, jotta ulosottovelkoihin voi myöhemmin maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä. Velat lyhenevät vuoden aikana n. 7.320 euron verran. Plus kaikki ylimääräinen, minkä vaan saan kaivettua lisälyhennykseksi. Asuntolaina lyhenee siinä sivussa lyhennysohjelman mukaan. 

Asia, mitä odotan tosi paljon tältä vuodelta on, että ulosoton taulukkomaksut poistuvat toukokuusta 2021 lähtien, kun huhtikuussa tulee 24 kk yhtäjaksoista ulosottoa täyteen. Se tarkoittaa, että entistä isompi osa ulosottoon maksettavista suorituksista ohjautuu velkapääoman lyhennykseen. Hyvä juttu!

Muita tavoitteita on mm. tämän blogin päivittäminen. Olen pitkään päivittänyt noin kerran viikossa ja tähän asti on hyvin asiaa riittänyt niin tiuhaan päivittämiseen. Pyrin samaan tahtiin tänäkin vuonna, mutta vain jos minulla on asiasisällöllisesti jotain merkittävää kirjoitettavaa.  Joka tapauksessa aion päivittää blogia säännöllisesti (oli se sitten viikon tai kahden viikon välein)  ja kertoa tärkeiden asioiden lisäksi myös velanmaksun edistymisestä sekä muista asioista. 

Oletko jo itse asettanut taloudelliset tavoitteesi tälle vuodelle? 

Paljonko pikavippi on lyhentynyt ulosotossa?

Kirjoitin lokakuussa 2019 postauksen "Paljonko velka kasvaa, kun pikavippi siirtyy ulosottoon?" 

Tuosta hetkestä on kulunut nyt aika tarkalleen vuosi, joten katsotaan paljonko tuo kyseinen pikavippi on nyt sitten ulosotossa lyhentynyt tänä aikana. 

Esimerkkinä ihan oikea pikavippi, joka oli suuruudeltaan 2.500 euroa (pyöristetty hieman, oikea luku 2.456,11 €) on ulosottoon siirtyessäään 30 % suurempi eli n. 3.500 euroa (3.499,68 €).  

Tässä vielä erittely tuosta esimerkkivelan koostumuksesta:
- lainan pääoma irtisanomishetkellä 2.456,11
- korkosaatavat ja viivästyskorot 394,76

- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 3.499,68

Nyt lokakuun 2020 jälkeen tuon  kyseisen velan luvut näyttävät tältä:

- lainan pääoma  1.534,74 
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 2.235,06 

Tästä voi vetää johtopäätöksen, että kyllä ne velat lyhenevät ulosotossa. Tottakai velalle kertyy koko ajan 7 % korko, mutta velka lyhenee kuukausittain koron verran ja olen huomannut, että ulosotto on maksanut tätä kyseistä velkaa joka kuukausi. 

En ole ihan vielä päässyt täysin selville siitä, millä perusteella ulosotto jakaa kuukausittaisen suoritukseni eri veloille. Yksi kysymys tähän liittyen on juurikin kyseinen velka, jota ulosotto lyhentää joka kuukausi. Se on samalla myös pienin velka saldoltaan, ehkäpä ulosotto haluaa saada sen ensin kokonaan pois velkojen joukosta. Seuraan mielenkiinnolla tilannetta.

Toinen mielenkiintoinen seikka tähän liittyen on, että kahdelle viimeiseksi ulosottoon saapuneelle velalle ulosotto ei ole kohdistanut yhtään maksua koko aikana. Ulosotto kohdistaa suorituksia kuukausittain yleensä seitsemälle velalle ja nuo kaksi viimeistä ovat jääneet ilman. Epäilykseni on, että sen vuoksi, koska ne ovat saman perintätoimiston perimiä velkoja (kuitenkin eri luotonmyöntäjien), kuin kaksi muuta, joille kohdennetaan maksuja. Yksi näistä on tuo edellä esitelty pienin velka. 

Luulen, että ajan kuluessa saan näihin kysymyksiin lisää selvyyttä. Voin myös kysyä asiaa ulosottomieheltä, kun seuraavan kerran tapaan häntä tai olemme muutoin yhteydessä. 

Tilanne syyskuussa

Nyt on tullut aika taas katsoa (madon)lukuja eli miten kolmas kvartaali eli vuosineljännes sujui ulosottovelan maksun osalta. 

7-9/2020 

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 2.260,58 €.
Tästä summasta korkoihin on mennyt yhteensä 1.732,30 €.
Taulukkomaksuihin on mennyt 252,00 €.
Ulosottovelka on lyhentynyt tällä ajanjaksolla 276,28 €. 

Tämän kolmen kuukauden jakson aikana kertymä ulosottoon on ollut pienempi kuin aikaisemmilla vuosineljänneksillä. Tähän vaikuttaa osaltaan tuo viheliäinen korona, jonka johdosta ylimääräisten palkanlisien määrä on jäänyt vaatimattomaksi. Toivon, että tässä loppuvuoden aikana saan vähän enemmän maksettua palkasta ulosottoon. 

Yksi kiva juttu oli, että ulosotto oli nyt maksanut pois myös viime vuodelta roikkumaan jääneen kiinteistöveron, joten yksi velka häipyi myös sieltä kokonaan pois. Kuluvan vuoden kiinteistövero on jo maksettu (ja lähes ajallaan), joten lisää velkoja ei ole ulosottoon menossa.

Korkoihin menee edelleen suurin osa maksuista. Tällä hetkellä ulosotto on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 17 kk eli enää 7 kk jäljellä kahteen vuoteen, jonka jälkeen taulukkomaksut loppuvat. 

Muiden (ulosoton ulkopuolisten) velkojen osalta tilanne on se, että olen saanut jo toisenkin velan (osamaksuvelka) maksettua! Nyt olen hyökännyt aggressiivisesti kolmanneksi suurimman (luottokorttivelan) kimppuun. Tämän maksuun kuluu kyllä n.20 kk, eli pitkän matkan juoksua taas tiedossa. Jaksaa, jaksaa! Go for it girl!

Samoin olen saanut maksut suurimmaksi osaksi ajan tasalle eli velkojen kuukausilyhennykset eivät enää laahaa kuukautta perässä. Tästä syystä laskujen loppusummat pienenevät, kun ei tule viivästyskorkoja eikä maksumuistutuskuluja enää siihen koron ja lyhennyksen päälle (lukuun ottamatta normaaleja laskutuskuluja).

Viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat selvillä joulukuun puolenvälin jälkeen ja silloin vedän myös yhteen koko vuoden luvut, jos vain joulukiireiltä ehdin, muuten menee pyhien jälkeen.  Ja sitten aletaankin jo suunnitella seuraavan vuoden juttuja. Maltan tuskin odottaa toukokuuta 2021, jolloin ei maksusuunnitelman mukaisista lyhennyksistä enää mene taulukkomaksuja! 

Nyt voikin alkaa miettiä jo tulevia joululahjoja! Muutama löytyy jo kaapista valmiiksi hankittuina ja jotain teen ihan itse. Miettikää, että jouluun oli tätä kirjoittaessa enää tasan 100 päivää!

 

Photo by Stephen Ellis on Unsplash

Velallisen ulosottoasiat

Ihan ensimmäisenä haluan kiittää kaikkia lukijoitani ja erityisesti tekstejäni kommentoineita lukijoita. Olen saanut hyviä kommentteja ja useita hyviä kysymyksiä. Joihinkin olen osannut vastata ja joihinkin taas en. Viimeksi kyseltiin koron kertymisestä ulosottoveloille eli kertyykö korkoa vain pääomalle vai myös koroille ja kuluille? 

Tätä kysymystä aloin selvittämään, mutta ihan yksiselitteistä vastausta en pysty antamaan. Velkapääomalle kertyy tietenkin tuota viivästyskorkoa, joka on EKP+7% eli virallinen viivästyskoron määrä. Samoin kuluille (jotka ilmeisesti perintä- ja huomautuskuluja) sekä oikeudenkäyntikuluille kertyy myös samoin viivästyskorkoa. Se, mikä eroaa eri velkojen välillä on, kertyykö korkosaatavalle eli tuomion antamiseen saakka kertyneille koroille myös viivästyskorkoa.  

Oletan, että ero viivästyskoron kertymisessä johtuu siitä, millainen on haastehakemuksen sisältö ollut eli mitä velkoja hakee. Tämä ei siis ole mitään tietoa vaan täysin oma oletukseni. Koska en löytänyt tähän mistään suoraa vastausta.

Selvyyden vuoksi: pääomalle ei enää tuomion jälkeen kerry sitä lainan korkoa, mikä lainasopimuksella on ollut, vaan ainoa korko, jota ulosotossa pääomalle kertyy on tuo viivästyskorko.

Alla on kuvat kahdesta eri velasta. Tiedot on saatu velallisen ulosottoasiat-tulosteesta. Tämän tulosteen saa velallinen itse tulostettua ulosoton sähköisestä asiointiportaalista maksutta niin usein kuin vain haluaa. Itse otan tulosteen kerran kuukaudessa sen jälkeen kun olen maksanut kuukausittaisen maksusuunnitelman mukaisen suorituksen palkasta ja se on ehditty ulosotossa käsitellä ja jakaa asioille. 

Yllä olevan velan osalta korkosaataville ei kerry viivästyskorkoa, toisin kuin alla olevassa kertyy ja siinäkin vain toiselle korkosaatavalle. 

Oheisista kuvista näkee myös, miten selkeästi nuo eri erät on eritelty velkojan ulosottoasiat- tulosteella.

Velallisen ulosottoasiat-tuloste sisältää luettelon velallisen ulosottoasioista, maksuista ja velalliseen kohdistuneista toimenpiteistä viiden vuoden ajanjaksolta eli viisi vuotta taaksepäin tulosteen ottohetkestä lukien. Tulosteelta näkyy myös paljon muuta tietoa, kuten esimerkiksi milloin tuomio asiasta on annettu ja milloin kyseinen saatava vanhenee. Tulosteella tuo yhteissumma, maksettavaa korkoineen, ei sisällä ulosottomaksua. Eli jos haluaisi maksaa summan kerralla pois pitäisi tuohon vielä lisätä asian ulosottomaksu. Ulosottomaksun suuruus riippuu velkasaatavan suuruudesta. Yllä olevien velkojen osalta se on 134 euroa per velka. 

Kertyneen viivästyskoron määrä näkyy myös tuosta yhteensä ja maksettavaa korkoineen kohdasta. Näiden summien erotus kertoo sen, paljonko viivästyskorkoa on kertynyt kyseiseen päivään (tulosteen tulostuspäivään) mennessä. Eli yhteensä -määrä ei suurene vaan ainoastaan pienenee sitä mukaa, kun suorituksia asialle tulee. Sen sijaan maksettavaa korkoineen -summa kasvaa kertyneen viivästyskoron määrällä ja toki myös vastaavasti laskee tehtyjen suoritusten määrällä. 

Toivottavasti tämä päivitys selkeytti asiaa, vai sekoittiko entisestään?

Paljonko velka kasvaa, kun pikavippi siirtyy ulosottoon?

Tällä viikolla meinasi jäädä muiden kiireiden vuoksi koko blogin päivitys väliin. Mutta koska minulle jäi hetki aikaa ja sain kommenttina edelliseen blogiini kysymyksen, niin ajattelin kirjoittaa pienen jutun aiheesta. 

Kommentoija kummasteli, miten velkamäärä voi olla niin suuri ja miten olen velkaantunut. 
Vastauksen kysymykseen velkaantumisen syistä saatte, kun luette kaikki blogin kirjoitukset. Niitä on tähän mennessä kertynyt 22 kpl. Niissä avaan näitä syitä niin paljon kuin asiaa ylipäänsä aion avata. Tämän blogin tarkoituksena on kertoa realistisesti tästä paskasta tilanteesta, johon olen joutunut sitä varten, että joku toinen, joka ei vielä kenties ole ihan näin huonossa tilanteessa kuin minä, saisi täältä neuvoja ja apua ja muut ylivelkaantuneet vertaistukea.

Velkamäärän suuruuteen taas vastasin jo kommentoijallekin, että siinä vaiheessa kun pikavippi irtisanotaan ja se siirtyy ensin perintätoimistolle ja siitä oikeuteen tuomiolle ja ulosottoon, velkamäärä kasvaa korkojen, maksamattomien lyhennysten, viivästyskorkojen, kaikenlaisten kulujen ja oikeudenkäyntikulujen jälkeen helposti kolmanneksella. Kun sitten velalle kertyy ulosotossa 7 % korkoa koko ajan, on velka nopeasti kasvanut jo yli puolet alkuperäisestä.

Esimerkkinä ihan oikea pikavippi, joka oli suuruudeltaan 2.500 euroa (pyöristetty hieman, oikea luku 2.456,11 €) on ulosottoon siirtyessäään 30 % suurempi eli n. 3.500 euroa (3.499,68 €).  Aika huikea juttu. 

Tässä vielä erittely tuosta esimerkkivelan koostumuksesta:
- lainan pääoma irtisanomishetkellä 2.456,11
- korkosaatavat ja viivästyskorot 394,76
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 3.499,68

Suuremmissa lainasummissa korkojen ja kulujen määrä ei ole ihan noin kova prosentuaalisesti, mutta summat ovat tietysti isompia. Laskeskelin, että alle 5.000 euron pikavipeissä tuo kulujen ja korkojen määrä on aika tasaisesti tuon n. 30 % ja suuremmissa eli yli 10.000 euron veloissa se pyörii n.10 %:n tienoilla. 

Suurta velkamäärää ihmetellessä kannattaa muistaa, että omalla kohdallani se on kertynyt yli kymmenen vuoden ajalta vähitellen, toki kiihtyvästi loppua kohden. Ja uskon, että minun kaltaisiani valtavan velkamäärän kanssa painiskelevia on yhä enemmän ja enemmän. He eivät kaikki vielä näy tilastoissa, koska heillä on vielä luottotiedot kunnossa ja he paikkaavat talouttaan yhdistelemällä pikkuvippejä isoimmiksi nipuiksi selviytyäkseen velkamäärän kanssa. Täytyy muistaa, että kun lainojen kappalemäärä kasvaa, kuukausittaiset korot, kulut ja lyhennykset vievät yhä enemmän ja enemmän rahaa, kunnes huomataan, etteivät rahat enää riitäkään kaikkien hoitamiseen. Esimerkiksi velkaneuvonnassa ja Takuu-säätiössä tämä asia tiedostetaan  ja tiedetään, että yli 100.000 euron velkamäärän omaavia pikavippeihin ja helposti saatavilla oleviin pikalainoihin turvautuneita ihmisiä on Suomessa paljon. Ja jossain vaiheessa he näkyvät tilastoissakin, ovat itse asiassa jo alkaneet näkyä, kun ulosoton asiakas- ja velkamäärät ovat kasvussa.

Miksi näin sitten tapahtuu? Luottotietojen menetyksen pelko ja ulosoton pelko ajavat ihmisen velkakierteeseen,  yrittämään selviytyä niin kauan kuin mahdollista. Tämä on ihmiselle ihan synnynnäinen reaktio, selviytyminen. Eikä tarvitse matkustaa maapallon toiselle puolelle autiolle saarelle kokeilemaan miten selviytyy ilman ruokaa ja nykyajan mukavuuksia.

Yhdeksän

Syksyn saapuessa saapui myös viimeinen odottelemani velka ulosottoon, nyt ovat kaikki yhdeksän pikavippi-/yhdistelylainavelkaa ulosotossa. Kokonaisvelkamäärä on eilisen ulosottoasiat-tulosteen mukaan 120.180 euroa. Ja ulosottomaksut 1.586 euroa päälle. 
 
Että tämmöistä. Aika lähelle tuota 120.000 euroa, minkä mukaan tein noita takaisinmaksulaskelmia. Eli niillä mennään. 

Nuo ulosottomaksut on muuten mielenkiintoinen erä. Ne ovat siellä niin kauan kuin velka on kokonaan maksettu. Ne eivät kasva eivätkä muutu, mutta ne ovat ja pysyvät. Eli sen vuoksi, kun seuraan jatkossa velkamäärän lyhenemistä, en huomioi tuota 1.586 euron ulosottomaksujen määrää laskelmissa. 

Ulosottoon saapunut kokonaisvelkamäärä oli hieman yli 122.500 euroa (ja ulosottomaksut päälle), mutta ulosottoon on tehty suorituksia tässä jo viiden kuukauden ajan, niin on tuo määrä myös lyhentynyt. Suorituksia on tehty yhteensä viidessä kuukaudessa palkasta 3.934 euroa ja siihen päälle veronpalautukset 952 euroa eli yhteensä ulosottoon maksettu 4.887 euroa.  Korkoa tuo velkasumma on kasvanut tänä aikana 2.475 euroa eli velkamäärä on lyhentynyt viidessä kuukaudessa 2.411 euroa. Eli 482 euroa per kuukausi. 

Jatkossa pitäisi pystyä vähintään tuo keskimäärin 800 euroa kuukaudessa ulosottoon maksamaan, jotta korot tulee hoidettua ja summa lyhenee edes vähän. Tärkeintä tässä vaiheessa minulle on, ettei se ainakaan enää kasva. 

Olen tehnyt jo suunnitelmaa pidemmällä tähtäimellä ja jossain vaiheessa alan maksaa ylimääräisiä suorituksia ulosottoon. 

Tämä vaatii kuitenkin seuraavien kohtien toteutumisen ennen kuin siihen asti päästään:

1) muut rästilaskut on saatu maksettua 
2) muut kuukausittain maksettavat maksut on saatu ajan tasalle (etteivät laahaa kuukautta perässä, kuten vielä nyt)
3) on kerätty riittävä puskurirahasto yllättäviä menoja varten
4) parin vuoden kuluessa loppuu maksut useammastakin kuukausittain lyhennettävästä maksusta, jolloin niistä vapautuvat rahat voi käyttää muiden velkojen maksuun (n. 280 € vapautuu 07/22 mennessä ja 300 € lisää 05/26 mennessä), jolloin pystyy lumipallomenetelmän mukaisesti lyhentämään enemmän olemassa olevia velkoja. 

Toki lumipalloefektiä voi hyödyntää jo aiemmin: aina kun yksi maksu/velka loppuu, siitä vapautuva summa käytetään seuraavaksi loppuvan velan maksuun. Näin velanmaksuaika lyhenee ja sitä kautta velkojen määrä pienenee. Ja siinä vaiheessa kun kaikki muut velat on maksettu pois, voi alkaa maksaa ulosottoon ylimääräisiä suorituksia.   

Ulosottoon ei vielä tässä vaiheessa kannata maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä, kun on muitakin velkoja ja maksuja paljon. Ulosotto kuitenkin hoituu ja lyhenee koko ajan kuukausittain palkasta (vaikkakin vain vähän). Tärkeämpää on ensin saada talous muuten tasapainoon eli saada rästimaksut pois ja velkojen kuukausimaksut ajan tasalle, jotta turhien viivästyskulujen ja korkojen kertyminen saadaan katkaistua ja vapautetaan sitä kautta lisää varoja velkojen maksuun. 

Kuitenkin ehkäpä tärkeimpänä tehtävänä ja ensimmäisenä tavoitteena on kerätä riittävä puskuri/ vararahasto yllättäviä menoja varten, koska muuten ne saattavat kaataa koko paletin uudelleen.  

No, mikä sitten on riittävä puskuri? Tähän on olemassa erilaisia vastauksia, mutta mielestäni sen olisi oltava vähintään kahden kuukauden säännöllisten menojen verran. Eli minun tapauksessa olisi n. 3.500 €. Aluksi pyrin keräämään 1.000 euron vararahaston ihan sukanvarteen ja lisäksi tilille 500 euroa. Oletan, että sen verran saa ulosottomiehenkin puolesta tilillä olla vararahastoa tuleviin yllättäviin menoihin.  

Uskoisin, että vararahaston ensimmäinen vaihe 1.000 euroa sukanvarteen tulee täyteen tämän vuoden loppuun mennessä. Sitten on jatkossa pakko budjetoida vähintään 100 € kuukaudessa säästöön, meni se sitten tilille tai sukanvarteen. Ja tähän vielä kommentti, että todennäköisesti sukanvarteen, koska liikaa rahaa ei tilillä saa ulosoton asiakkaalla olla. Tässä tosin on  käytettävissä porsaanreikä: koska mies ei ole ulosoton asiakas, hänen tilillään voi olla vähän reilummin vararahastoa ja lisäksi luottokortin luotto kokonaan käytettävissä. Tällä tahdilla tuo 3.500 euron vararahasto on saavutettu kokonaan kahdessa vuodessa. Kerron myöhemmin blogissa edistymisestäni. 

Ai niin, yksi asia vielä. Oletteko huomanneet, että riippumatta tuosta kauheasta velkamäärästä, olen aika positiivisella mielellä? Tämä blogin kirjoittaminen ja se, että laitan asiat tärkeysjärjestykseen ja teen itselleni selvät suunnitelmat etenemisestä, auttaa hurjasti jaksamaan ja parantaa yleistä mielialaa. Tee siis itsellesi myös selkeä etenemismalli ja budjetit niin lyhyelle kuin pitkällekin aikavälille.

 



 

Laskelmia

Teinpä tuossa aikani kuluksi vähän laskelmia. Nämä ovat ihan alustavia, oletetulla lainasummalla tehtyjä. Teen varsinaiset tarkemmat laskelmat sitten, kunhan kaikki velat ovat ulosottoon saapuneet. Yksi on vielä saapumatta, mutta jos ei käräjäoikeudessa ihan hirvittävää ruuhkasumaa ole ollut, niin ihmettelen vähän missä se mahtaa viipyä. Mutta se tulee kun tulee, eipä tässä auta muu kuin odottaa. Ja toisaalta, mikäpä kiire tässä oikein on, seuraavat 15 vuotta aikaa. 

Photo by StellrWeb on Unsplash

No niin, sitten laskelmiin.  Tein piruuttani excelillä muutaman version takaisinmaksuajasta erisuuruisilla kk-lyhennyksillä.  Koko lainasumma lienee lähempänä 120.000 euroa, joten laskelmissa käytin tasan 120.000 euroa. Viivästyskorkona käytin ulosoton 7 % korkoa. Huomatkaa, että laskelmissa on oikaistu koroissa laskemalla koko ajalle 7 % korko. Todellisuudessahan aluksi ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kertyy korkoa enemmän, koska suurimmalla osalla pikavippifirmoista viivästyskorkoprosentti on suurempi. Sitten kun tuo puoli vuotta (180 päivää) on kulunut, laskee viivästyskorko "vain" 7 %:iin. Toim.huom."vain 7 %" viittaa siihen, että 120.000 eurolle kertyy vuodessa korkoa huimat 8.400 euroa. 

No tästähän päästään siihen tosiasiaan, että kuukausittaiset velanmaksut ulosottoon on oltava suuremmat kuin 700 euroa, jotta velkapääoma ylipäänsä lyhenee ollenkaan. Eli jos ulosotto palkasta on tuon 700 euroa tai vähemmän kuukaudessa, velka ei lyhene lainkaan. Tällöin ainoa tapa saada velat hoidettua on hakeutua velkajärjestelyyn. Voi toki myös odottaa 15 vuotta velan vanhenemista, mutta tällöin kannattaa ottaa huomioon, että maksat korkoja 15 vuoden aikana 126.000 euroa (olettaen, että ulosottoon maksamasi kk-erät kattavat korot). Huomioi myös ulosoton taulukkomaksut kahtena ensimmäisenä vuonna. Ja tavallaan ihan turhaan, kun velka ei edes lyhene.  

Oletetaan, että haluaisit ja pystyisit maksamaan suurempia kuukausieriä ulosottoon. Joko niin, että palkkasi on kyllin suuri, että ulosoton määrä kuukaudessa on isompi tai siten, että maksat ulosoton lisäksi ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon. Laskelmissa ei ole huomioitu ylimääräisten lyhennysten aiheuttamia taulukkomaksuja, vaan oletetaan, että palkastasi voidaan ulosmitata riittävän suuri lyhennys. 

• Tuhannen (1.000) euron kk-lyhennyksellä tuo 120.000 euron velka 7 % korolla on maksettu n.17 vuodessa ja 3 kuukaudessa.

• Lyhennyksen ollessa 1.100 euroa/kk, takaisinmaksuaika on n.14 vuotta ja 6 kuukautta.

• Jos lyhennys olisi 1.200 euroa/kk, ulosottovelka olisi maksettu n.12 vuodessa ja 7 kuukaudessa. 

Siinä olisi madonlukuja.

Ainakin itsellä vaatii myös ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon, palkka ei ole niin hyvä, että ulosotto pystyisi  joka kuukausi tuon 1.000 euroa palkasta ottamaan (vaatisi n. 3.000 euron nettokuukausitulot). Mutta hei, siinähän on jotain mihin tähdätä! 

Realistisesti ajatellen, kun muut lainat ym. on maksettu pois, voi alkaa tekemään ulosottoon lisämaksuja. Tähän projektiin täytyy ehdottomasti suhtautua kuin pitkän matkan juoksuun: maratoniin tai ultramatkaan. Kahtena ensimmäisenä vuotena tuo velka ei juurikaan lyhene johtuen taulukkomaksuista, jotka menevät jokaisesta ulosoton tekemästä suorituksesta. Kun kahdesta ensimmäisestä vuodesta on päästy, tahti kiihtyy. Toki silloinkin täytyy maksaa taulukkomaksut vapaaehtoisista ylimääräisistä lyhennyksistä.   

Palataan näihin laskelmiin tässä blogissa vielä myöhemmin ja tehdään lisää laskelmia. Jotenkin helpottaa, kun asioita tällä tavoin pyörittelee ja laskee auki, vaikkakaan lopputulos ei ole kauhean miellyttävää luettavaa.