Ulosottovelan tilanne - puolen vuoden luvut

Taas on aika lukujen seurannalle, tässä tulevat vuoden toisen neljänneksen luvut sekä yhteenveto puolelta vuodelta.

4 - 6/2022

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 4.531,01 € (ed. 3 kk 2.416,83) .

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 2.128,15 € (ed. 3 kk 1.960,31).

Ulosottovelka on lyhentynyt tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla 2.402,86 € (ed.3 kk 456,52).

Todella hyvään lyhenemiseen vaikuttivat tälle kvartaalille osuneet erittäin hyvät provisiot. Seuraava kvartaali mennään taas näillä näkymin normaalitahdilla.  

Sitten puolen vuoden luvut:

1-6/2022

Maksettu ulosottoon alkuvuoden aikana yhteensä 6.947,84 € (ed. 6 kk 5.443,69 ).

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 3.804,31 € (ed. 6 kk 4.201,91).

Ulosottovelka on lyhentynyt tällä puolen vuoden ajanjaksolla 3.143,53 € (ed.6 kk 1.241,78).

Ulosottoon maksetusta summasta 45 % on mennyt velan lyhennykseen ja 55 % korkoihin. 

Vertailuna edellisellä puolivuotisjaksolla (7-12/2021) velan lyhennykseen meni vain 23 % ja korkoihin 77 %.

Tämä on oikein hyvä kehitys ja tarkoittaa sitä, että kun velkapääoma pienenee, yhä suurempi osuus maksuista menee velan lyhennykseen eikä viivästyskorkoihin. Mutta tummia pilviä tämän päälle tuo korkojen nousu. Eli tuo logiikka pätee, kun korkotaso pysyy samana, kuten se on viimeisimmät kolme vuotta pysynyt - tähän asti. 

Kun korot nousevat, entistä suurempi osa maksuista menee taas korkoihin ja lyhennyksiin jää vähemmän, ellei sitten pysty suorittamaan korkojen nousun verran enemmän maksuja ulosottoon. Voit lukea lisää viime viikon postauksesta korkojen noususta ja sen vaikutuksesta ulosottovelan maksuun. 

Lopputulos on, että ulosottovelkojen maksuajat pitenevät. Omalla kohdallani tosiaan nopeammin koittaa velkojen lopullinen vanheneminen vuoden 2034 aikana, kuin että saisin ne tällä tahdilla (maksusuunnitelman mukaisilla maksuilla) maksettua. Eri asia on sitten, jos pystyy maksamaan ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon ulosmittauksen lisäksi. Tähän olen tehnyt aikanaan suunnitelman ja laskelmat, mutta nyt nekin täytyy laskea uusiksi korkojen nousun vuoksi. 

Kaikesta huolimatta haluan toivottaa kaikille lukijoilleni oikein mukavaa juhannusta!

Ja pysytään pinnalla siellä ;)

Photo by Unsplash

Kokonaisvelkamäärän muutos

Kun ulosotto alkoi toukokuussa 2019, kokonaisvelkasumma kuluineen ja korkoineen oli 122.594,47 €. Nyt kesäkuussa 2021 se on 114.530,54 €. 

Kokonaisvelkasumma on siis tässä  kahdessa vuodessa ja yhdessä kuukaudessa (25 kk) lyhentynyt 8.063,93 € eli n.322,50 €/kk ja 3.870 €/ vuosi. 

Maksuja olen ulosottoon tehnyt tuona aikana 26.499 € eli 69,5 % maksuista on mennyt viivästyskorkoihin ja taulukkomaksuihin ja vain 30,5 % velan lyhennykseen. Tätä kun tässä ihmettelee, olen hyvin samaa mieltä sellaisten aloitteiden kanssa, missä vaaditaan, että ulosotossa velkapääoma maksetaan ensin ennen korkoja. Tai jotain muuta helpotusta, onhan tuo nyt vähän epäsuhtaista, eikö totta?

Mikäli samalla tahdilla edettäisiin, tulisi ulosottovelka maksettua n. 29,5 vuodessa. Eli siis käytännössä maksetaan 15 vuotta, jonka jälkeen velat vanhenevat lopullisesti. Edellisen vertailulaskelman tein maaliskuussa, jolloin takaisinmaksuajaksi tuli hieman yli 30 vuotta. 

Nyt kun vihdoin ja viimein ovat nuo taulukkomaksut poistuneet, tarkoittaa se sitä, että vuodessa velka lyhenee enemmän, joka taas vaikuttaa suoraan tuohon ulosottovelan kokonaismaksuaikaan lyhentäen sitä. Lisäksi kun otetaan huomioon korkovaikutus, pienempi pääoma kerryttää vähemmän korkoa, jolloin yhä suurempi osa maksuista kohdistuu tulevina vuosina pääomaan viivästyskoron sijaan. Aion seurata myös tätä vuosittain, ehkä puolivuosittain, katsotaan miten ehtii ja ennen kaikkea muistaa. 

Summa summarum velka alkaa ajan kuluessa ja velkasumman pienentyessä lyhentyä entistä nopeammalla tahdilla.  Tämä on ainoa syy, miksi näitä jaksan seurata niin tarkasti ja miksi oikeasti jatkan työn tekemistä ja ulosoton maksamista. 

Tällä hetkellä parhaillaan velkalumipallomenetelmän avulla maksan pois kaikki ulosoton ulkopuoliset velat lukuun ottamatta asuntolainaa. Ne pitäisi tulla maksettua neljän vuoden sisällä, oletettavasti jo paljon sitä nopeammin. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, ei velkalumipallo vielä ole oikein lähtenyt pyörimään vauhdilla, mutta siinäkin vauhti kiihtyy hitaasti mutta varmasti koko ajan. Ja sama efekti tulee tapahtumaan myös ulosottovelan suhteen.

Kannattaa aina pitää korkovaikutus mielessä: kun pääoma pienenee, koron määrä pienenee, jonka ansiosta entistä suurempi osuus kuukausisuorituksista menee velan lyhennykseen. Ja positiivinen kierre on valmis. 

Ensi viikolla taas jatketaan, nyt toivotan kaikille lukijoilleni 

Oikein Hyvää Juhannusta! Pysykäähän pinnalla!

Photo by Tim Bernhard on Unsplash

Odottaako velan vanhenemista vai maksaako lisäsuorituksia ulosottoon?

Olin juuri miettimässä, mistäköhän aiheesta tämän viikon postaukseni kirjoittaisin ja sain todella hyvän kysymyksen ja kommentin eräältä lukijalta. Kiitos hyvästä aiheesta!

Itse asiassa olen tätä asiaa jo aiemmin hieman pohtinut postauksessa Miten veloista voi selviytyä?  Jatketaan siitä vähän syvemmälle. 

Kuten tuossa aiemmassa postauksessa kävin läpi, veloista pääsee eroon siis paitsi maksamalla, velkajärjestelyn kautta,  lyhentämällä niitä ulosotossa ja odottamalla niiden lopullista vanhenemista (15 vuotta). 

Kommentissaan lukija miettii, että kun kuitenkin lyhennän ulosoton kautta velkoja tuon 15 vuotta, kannattaako maksaa lisäksi ylimääräisiä lyhennyksiä, kuten olen aikonut tehdä, vai antaisinko niiden velkojen, mitkä eivät ehdi ulosotossa 15 vuoden aikana tulla maksetuksi,  vanheta ja säästäisin sen sijaan rahaa jo ulosoton jälkeistä elämää varten. 

Hyvä pointti. Tässä hieman asian pyörittelyä eri kanteilta. 

Tuo olisi oikein hyvä toimintatapa, mikäli en omistaisi puolta kiinteistöstä (omakotitalomme). Jos ei ole mitään ulosmitattavaa omaisuutta/ varallisuutta, velkojen ulosotto ja vanheneminen ovat erittäin varteenotettava vaihtoehto. Mutta, koska omistan puolet omakotitalostamme, enkä haluaisi, että se (pakko)myydään ja ulosmitataan, aiheutuu tästä ongelma tuon velkojen vanhenemisen suhteen. Tällä hetkellä taloamme ei ulosmitata, koska siinä on niin paljon asuntolainaa jäljellä, ettei siitä koituisi hyötyä velkojille. Mutta kun mennään sellaiset reilu 10 vuotta eteenpäin, alkaa asuntolaina jo olla loppumassa (näillä näkymin vuonna 2031-2032) ja tällöin, mikäli velkoja on vielä ulosotossa jäljellä, uskoisin, että talomme laitetaan myyntiin/ pakkohuutokauppaan ja oma osuuteni ulosmitataan. Näin ainakin vahvasti luulen siinä vaiheessa käyvän, näin olen lakia ulosotosta lukenut ja tulkinnut. 

Eli siinä mielessä olisi varsin suotavaa, että olen ehtinyt jo maksaa ulosotosta velat pois suurin piirtein samassa vaiheessa, kun asuntolaina loppuu. Velkojen lopullinen 15 vuoden vanhentumisaika koittaa vuonna 2034. Talo on siis maksettu n.kolme vuotta ennen velkojen lopullista vanhenemista. Olettaisin, että mikäli velkoja ei enää ole paljon jäljellä tuossa vaiheessa ja on osoittaa yli 10 vuoden historia, että niitä on lyhennetty kaiken aikaa ja ne tulevat lyhentymään loppuun ennen lopullista vanhenemista, ettei taloamme silloin laitettaisi myyntiin eikä ulosmitattaisi. Tämä ei ole mikään varma tieto, voi käydä niinkin että ulosmitattaisiin, mutta uskoisin, että ainakin olisi hyvä mahdollisuus säästää talo. 

Mutta jos en olisi maksanut ylimääräisiä lyhennyksiä ulosottoon koko tuona aikana , eivätkä kaikki velat näyttäisi tulevan maksetuksi 15 vuoden aikana, luulen, että menettäisimme talon.

Toisena, ehkä parempana vaihtoehtona näkisin sitten tuon lakisääteisen velkajärjestelyn. Pidän sille ovea raollaan, mikäli näyttää siltä, että muutoin menetämme talomme. Sen aika ei ole kuitenkaan vielä, koska muut ulosoton ulkopuoliset velat pitää ensin saada maksettua pois. Mutta aika näyttää, tähän voin joutua turvautumaan, jos ulosotto alkaa miettiä talon myyntiä. 

Sitten vielä tuosta toisesta aspektista eli säästämisestä. Ulosotossa olevalla henkilöllä ei voi olla säästöjä. Nyrkkisäännön mukaan enintään n. tuhat euroa säästöjä sallitaan. Tarkista asia omalta ulosottomieheltä! Ainoa mihin voi säästää on käteisenä "patjan alle". En kuitenkaan halua pitää liikaa rahaa kotona käteisenä eli se ei suuremmassa skaalassa toimi. Myöskään rahaa tai muutakaan omaisuutta ei saa piilotella voudilta tai syyllistyy ulosottorikokseen. Ei voi myöskään siirtää omaa omaisuutta toisen nimiin "turvaan". 

Omassa tilanteessani on kuitenkin ainakin tällä hetkellä se hyvä puoli, että aviomiehellä ei ole maksuhäiriöitä eikä hän ole ulosotossa. Täten voimme yhteisistä rahoista siirtää säästöön rahaa hänen tililleen/ hänen nimissä oleviin sijoituksiin/säästötileille. Eli jonkin verran voimme kuitenkin tulevaisuuden varalle säästää. 

Itselläni on myös onneksi aikanaan vuosia sitten otettu eläkevakuutus, johon säästän kuukausittain pienen summan rahaa. Sen ehdot ovat sellaiset, että rahoja ei voi nostaa ennen tiettyä ikää, olikohan jotain 63 vuotta tai sinnepäin. Myöskään ulosotto ei siihen puutu ennen tuota määräaikaa (kävin keskustelun aiemman ulosottomiehn kanssa ulosottoselvityksessä) ja silloin minä olen jo saanut tavalla tai toisella ulosoton ikeen jo hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Joten hieman eläkesäästöjä on kenties tiedossa. 

Huom. Jos sinulla on sellainen eläkevakuutus, jonka ehdoissa mainitaan, että säästösumman voi nostaa ennen eläkeikää, vakuutukselle kertynyt säätösumma voidaan ulosmitata. 

Selvitän vielä jossain vaiheessa, kun rahatilanne muutoin alkaa helpottaa eli ulosoton ulkopuolella hoidettavat lainat on saatu maksettua, voisinko nostaa tuota kuukausittaista säästösummaa, niin saisin vielä enemmän tulevien vuosien aikana säästöön eläkeikää varten. Tässä on kuitenkin vielä sellaiset reilut 17 vuotta aikaa säästää. 

HYVÄÄ VAPPUA KAIKILLE!

Photo by Ali Kokab on Unsplash

 

Tilanne maaliskuussa 2021

Ensimmäisen kvartaalin eli vuosineljänneksen luvut ovat juuri valmistuneet ja ne tulevat tässä:

1-3/2021

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 2.681,65 €.

Tästä summasta korkoihin on mennyt yhteensä 1.932,02 €.

Taulukkomaksuihin on mennyt 257,00 €.

Ulosottovelka on lyhentynyt tällä ajanjaksolla 492,63 €. 

Tällä hetkellä ulosotto on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 23 kk eli enää  kuukausi jäljellä kahteen vuoteen, jonka jälkeen taulukkomaksut loppuvat! Eli huhtikuussa menee viimeisen kerran taulukkomaksut, jee!

Mieti, miten paljon pelkästään nuo taulukkomaksut vaikuttavat, jatkossa yli 1.000 euroa  enemmän vuodessa kohdistuu ulosottovelan lyhennykseen. 

Kun ulosotto alkoi toukokuussa 2019, kokonaisvelkasumma kuluineen ja korkoineen oli 122.594,47 €. Nyt se on 115.117,09 €. Kokonaisvelkasumma on siis tässä vajaassa kahdessa vuodessa (23 kk) lyhentynyt 7.477,38 € eli n.3.739,69 €/ vuosi. 

Mikäli samalla tahdilla edettäisiin, tulisi ulosottovelka maksettua 30 vuodessa. Eli siis käytännössä maksettaisiin 15 vuotta, jonka jälkeen velat vanhenevat lopullisesti. 

Kuitenkin, velan lyhenemisvauhti on kasvanut ajan kuluessa ja kasvaa edelleen kun nuo taulukkomaksut poistuvat. Lisäksi velkasumman pienentyessä myös viivästyskoron määrä pienenee. Kun tästä mennään neljä vuotta eteenpäin, pystyn maksamaan muista lainoista ja maksuista jäävillä rahoilla ylimääräisiä lyhennyksiä kuukausittain ulosottoon, joten todellisuudessa, jos kaikki menee kuten suunniteltu, koko ulosottovelka on itse asiassa maksettu 12 vuodessa ja huonommankin skenaarion mukaan tuossa 15 vuodessa. 

Palaamme lukuihin jälleen kolmen kuukauden kuluttua. 

Miten veloista voi selviytyä?

Veloista on mahdollista selviytyä useammalla eri tavalla:

1. Maksamalla ne velkojille täysimääräisinä korkoineen ja kuluineen.  
2. Ulosottoteitse joko palkan tai muun tulon ulosmittauksella ja/tai omaisuuden ulosmittauksella.
3. Hakemalla hyväksytysti yksityishenkilön velkajärjestely käräjäoikeudelta.
4. Maksamalla velkoja ulosoton kautta ja odottamalla velkojen lopullista vanhenemista.  
5. Edellisten yhdistelmillä 

Jollekin saattaa tulla mieleen vielä lisääkin vaihtoehtoja, asialliset sellaiset voi esittää kommenteissa. Asiattomat eli tyyliin kuolema kuittaa, voitte unohtaa. 

Mieleeni tulee vanhan laulun sanat: "Ainahan on maksettava eikös juu, mitä täällä maailmassa velkaantuu!" 

Näinhän se on. Jokainen vastaa itse omista veloistaan ja velvoitteistaan. Toisinaan vaan velan määrä korkoineen on kasvanut niin suureksi, ettei yksi ihmiselämä siihen riitä. Tällaisiin tilanteisiin tarvitaan sitten muita vaihtoehtoja. 

Ensinnäkin: laki määrää, että velat vanhentuvat aikanaan. Veloilla on erilaisia vanhentumisaikoja, mutta kaikki vanhentuvat jollain aikavälillä. Yleisin yksityisoikeudellisen velan (pikavipit, joustoluotot, pankkilainat) lopullinen vanhentumisaika on 15 vuotta. Ajanlasku alkaa ulosottoperusteen eli tuomion antamisesta. 

Esimerkiksi itselläni on siis edessä 15 vuotta velkojen lyhennystä palkan (ja veronpalautusten ym.ylimääräisten tulojen) ulosmittauksen kautta, jonka jälkeen jäljellä olevat velat vanhenevat lopullisesti. Todennäköisesti en ehdi tuossa 15 vuodessa kaikkia maksaa. Vaihtoehto tälle on hakea jossain vaiheessa yksityishenkilön velkajärjestelyä käräjäoikeudesta. Mikäli velkajärjestely myönnettäisiin, velkoja leikattaisiin (velkaneuvojan tekemän laskelman mukaan n. 60 %) ja loppuosa tulisi maksetuksi maksuvarallani viidessä vuodessa. Jos ei ole omistusasuntoa tai se ulosmitataan/myydään pois, velkajärjestelyn kesto on kolme vuotta. Onhan se viisi vuotta paljon lyhyempi kuin 15 vuotta, joten varmasti tulen itsekin velkajärjestelyä jossain vaiheessa hakemaan. Myönnetäänkö sitä sitten, se on toinen juttu. Tällä hetkellä, kun velat ovat vielä niin tuoreita, velkajärjestelyn saanti on hyvin epätodennäköistä. Tästä syystä on järkevää antaa ajan hieman kulua (n.1-2 vuotta) ja maksella velkoja sillä aikaa ulosoton kautta. Tämän jälkeen on paljon paremmat mahdollisuudet saada velkajärjestely.  Toki tämä vie lisää aikaa eli ensin maksellaan 2 vuotta, hakemusprosessi vie oman aikansa ja siihen vielä viisi vuotta maksuvaran mukaisia maksuja päälle. Eli ehkä noin 7-8 vuotta. Mutta on sekin vähemmän kuin 15 vuotta.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa ei ole mitään ulosmitattavaa omaisuutta eikä palkkatuloja tai muita säännöllisiä tuloja, joista ulosmitata, vaihtoehtoja ei oikein ole, muuta kuin odottaa velkojen lopullista vanhenemista. Velkajärjestelyn saamiseksi pitää olla säännöllisiä tuloja ja jäädä riittävä maksuvara velkojen hoitamiseksi.

Toisekseen kannattaa pitää mielessä, että velat eivät periydy. Velkasi ei jää perillistesi hoidettavaksi, kunhan jälkeesi tehtävä perunkirjoitus on hoidettu asianmukaisesti ja annetussa ajassa. Tämä oli ainakin minulle lohduttava tieto. Ja olenkin tehnyt kirjalliset ohjeet talteen piirongin laatikkoon, miten puolison ja lasten tulee toimia perunkirjoituksen suhteen, mikäli kuolema kohtaa yllättäen (niin kuin se kuulemma yleensä tekee).