tiistai 6. toukokuuta 2025

Laaditko sinä kuukausibudjetin?

Tuore kysely kertoi meille, että yli puolet suomalaisista ei laadi minkäänlaista kuukausibudjettia tai suunnittele rahankäyttöään ennakkoon. Taloustutkimus teki kattavan kyselytutkimuksen OP-Ryhmälle maaliskuussa. 

Kyselytutkimuksen tulos on toisaalta todella vaikea ymmärtää ja toisaalta taas ei. Avataanpa seuraavaksi hieman näitä molempia ääripäitä. 

Itse olen jo vuodesta 2019 laatinut kuukausittain budjetin ja olen varsin hanakasti siihen myös täällä blogissa vuosien varrella kehottanut. Nykyisin, kun olen huomannut kuinka tuiki tärkeä asia se on, en voisi enää kuvitellakaan sellaista kuukautta, etten tekisi budjettia ja seuraisi sen toteutumista. Siksi onkin niin vaikea ymmärtää henkilöitä, jotka eivät budjetoi lainkaan. Ja varsinkin miksi eivät, kiinnostaa minua suuresti. 

Heitän tähän kaksi teoriaa, jotka minulla on tästä budjetoimattomuudesta. Eli alle puolet suomalaisista (46 %) budjetoi säännöllisesti, joten 54 % ei budjetoi lainkaan tai budjetoi epäsäännöllisesti. Miksi yli puolet suomalaisista ei budjetoi? 

Väitän, että osa tästä on niin varakasta väkeä, ettei heidän tarvitse budjetoida. Heillä on riittävä säännöllinen tulotaso ja kuten varakkailla ihmisillä yleensäkin, todella pienet kiinteät kulut (ei autolainaa, ei opintolainaa, ei asuntolainaa jne.), joten heillä talous pysyy hyppysissä ilman budjettiakin. Heillä menee automaattisesti sijoituksiin ja säästöön tietty summa kuukaudessa ja loppu jää kulutukseen, joka sekin on varsin maltillista.

Sitten on toinen porukka, sieltä täysin jonon toisesta päästä, joilla ei tule rahaa läheskään niin paljon kuin menoihin kuluisi eli silloin taas budjetointi on siinä mielessä "ihan turhaa", että rahaa kerta kaikkiaan tulee niin vähän, ettei se voi parhaallakaan budjetointitaidolla riittää edes pakollisiin kiinteisiin kuluihin. Kun ei ole mitä budjetoida, miksi budjetoida. 

Väliin mahtuu monta erilaista ihmisryhmää, jotka syystä tai toisesta eivät budjetoi - vielä. Ehkä se tuntuu niin tylsältä hommalta, ettei jaksa aloittaa. Kehotan kuitenkin aloittamaan, koska aika monella tähän ryhmään kuuluvalla pienikin suunnitelmallisuus rahankäytön suhteen saisi aikaan säästöjä, jotka voisi ohjata esimerkiksi säästöön pahan päivän varalle tai sijoituksiin. Todella moni miettii, että hän kyllä sijoittaisi ja säästäisi, mutta rahaa ei jää säästöön, kaikki menee joka kuukausi. Eletään kädestä suuhun. Tosiasiassa pienellä suunnitelmallisuudella voisi rahaa saada jäämään säästöön ja vararahaston kartuttua jopa säännölliseen sijoittamiseen saakka.  Kaikki ei menisikään aina suoraan kulutukseen vaan laitettaisiin suunnitelmallisesti edes jotain kuukausittaisista tuloista säästöön. Eli tässä ihmisryhmässä budjetointi olisi ihan avainasemassa ja huipputärkeää. 

Lisäksi se, että laatii budjetin ei vielä riitä, vaan budjettia pitäisi myös seurata, jotta tietää, pysyikö ylipäänsä budjetissa vai tuliko jotain kenties yllättävää eteen, johon budjetoidut rahat eivät riittäneetkään. 18 % budjetin laatineista ei tutkimuksen mukaan seuraa budjetin toteutumista lainkaan. Tässä mielestäni menee ihan hukkaan koko budjetointi - miksi sitten edes budjetoi, jos sitä ei seuraa?

Positiivista tutkimuksessa oli se, että nuoret ovat aktiivisia budjetoinnissa: 18-25-vuotiaat ovat aktiivisimpia ja 26-34-vuotiaat seuraavaksi aktiivisimpia budjetoijia. 26-34 vuotiaat myös aktiivisimmin seuraavat tekemäänsä budjettia, nuorempi ikäryhmä unohtaa useammin seurannan. 

Oman talouden budjetointikin on tällä hetkellä hieman haasteellista johtuen kuukausittain muuttuvasta palkan määrästä sekä puolison epäsäännöllisistä tuloista (tai tulojen puutteesta), mutta silti pyrin ennakoimaan niin pitkälle kuin mahdollista aina tulevan kuukauden tulot ja menot sekä seuraamaan budjetin toteutumista. Välillä se onnistuu paremmin ja välillä tuntuu ettei jonain kuukautena ollenkaan. Mutta jatkan silti valitsemallani budjetointipolulla. 

Ja saan joka kuukausi jotain jäämään pienistäkin tuloista säästöön hyvällä suunnitelmallisuudella. 

Photo by Pixabay



3 kommenttia:

  1. Epätodellista, tähän saakka asiat ovat edenneet, että velkajärjestelyhakemus lähti eteenpäin käsittelyyn käräjäoikeuteen. Takana on avioero vahingollisesta suhteesta, osakkeen pakkomyynti pilkkahintaan, iso kasa enemmän tarpeellisia ja tarpeettomia velkoja - mitä keräilin ex-suhteen aikana. Salailua ja avoimuutta, riippuen kuka kysyy. Kokonaiskuva hakemuksesta oli selvää, en näistä veloista selviä milloinkaan maksamalla ulosoton kautta. Olen pyrkinyt olemaan kysymättä itseltäni, että miten näin paljon velkaa voi ylipäätään hankkia ja miksi en puuttunut huonoon oloon suhteessa. Joskus asiat menee näin, tuskin oon eka tai viimeinen samassa liemessä.

    Budjetointia olen opetellut tekemään jo pitempään. Voisin parantaa budjetin seurannassa, eli kk aikana jos lasken jotain jäävän säästöön, aika hyvin silti rahat on aina loppu. Ulosoton siivu on aika kova. Ja kun on lapset vuoroviikoin, niin budjetointi on välillä puhdasta epätoivoa. Lapsille ei pysty tarjoamaan harrastuksia tai kunnolla edes vaatteita. Toivon, että velkajärjestely tapauksessani onnistuu ja sitä kautta pystyn paremmin suunnittelemaan kokonaisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän peukkuja, että velkajärjestely myönnetään! Tällaistahan elämä on, arvaamatonta. Kuka tahansa voi joutua talousvaikeuksiin, missä elämänvaiheessa tahansa ja mistä syystä hyvänsä.

      Poista
  2. Todella hyvä muistutus budjetoinnin tärkeydestä! Pienellä vaivalla voi saada ison hyödyn! 💪📊

    VastaaPoista

Velaton elämä – unelma vai mahdollisuus?

Nyt kun eletään tätä tekoälyn ja älyttömyyden aikaa, pitihän se kokeilla, mitä tekoäly sanoisi aiheesta velaton elämä - pois velkakierteestä...