torstai 12. syyskuuta 2019

Jaksaa, jaksaa

Tämänkertainen postaus syntyi viime viikonloppuna, kun katselin Vain elämää-sarjan Antin päivää. Viimeiseen lauluun asti piti odottaa, mutta sitten tulikin aivan tajunnanräjäyttävä, intensiivinen tulkinta Eriniltä laulusta Mä hiihdän. Jos joku ei oikeasti ole sitä nähnyt, niin netistä löytyy, kannattaa todellakin katsoa ja kuunnella, suosittelen lämpimästi. Aivan käsittämättömän upea tulkinta. Kyllä sai nenäliinan kaivaa esille. 

Antti Tuisku kertoi koskettavan tarinan laulun synnystä ja taustoista. Tämä laulu Erinin niin järisyttävän upeasti tulkitsemana, sai minussa aikaan monia tunteita ja tuntui kuvaavan myös omaa, tämänhetkistä elämääni. Mä vaan hiihdän. Kaikki muut menee elämässä eteenpäin ja mä vaan hiihdän. Jotenkin tämä sopii tähän ylivelkaantuneen ulosottovelallisen synkkään ja tulevaisuuden suhteen näköalattomaan elämääni tällä hetkellä. Vaikka tekisin mitä, velat on ja pysyy. Jaksaa, jaksaa! Mä vaan hiihdän päivästä toiseen toivoen, että joskus viidentoista vuoden päästä tämä piina on ohi. En voi tehdä sitä ennen oikein mitään, joten mä vaan hiihdän. Elämä on ikään kuin tauolla sen aikaa. Vaikka eihän niin voisi olla, koska elämä menee eteenpäin ja ohitse joka sekunti. Koskaan en saa näitä vuosia takaisin. Pitää siis opetella tulemaan sinuiksi asian kanssa ja pystyä elämään ja myös nauttimaan elämästä niin hyvin kuin vain mahdollista. Elämään hetkessä ja nauttimaan kaikista kivoista pienistä hetkistä. 

Tässä tulee viimein se tämän jutun pointti: Täytyy opetella pitämään iso velkataakkamörkö siellä taka-alalla, ilman että se vaikuttaa jokaiseen päivään ja hetkeen. Siellä se velka ulosottomiehen toimesta lyhenee ja kasvaa ajan kuluessa korkoa, mutta mun elämä on kuitenkin juuri tässä ja nyt. Täytyy opetella olemaan vähään tyytyväinen ja etsimään iloa kaikista pienistä arjen jutuista. Toki täytyy unohtaa isommat haaveet ja unelmat, mitä oli ennen tätä ja hyväksyä se tosiasia, että ne ei vaan tule toteutumaan. Täytyy alkaa unelmoida jostain muusta. Kuten siitä, että joskus jonain kauniina päivänä velat vanhenevat lopullisesti ja olen vapaa. Ja sitten voin tehdä ihan mitä haluan. Siihen asti mä vaan hiihdän.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Maksuohjelmaehdotus ja pankkitili

Pientä päivitystä taas velkajärjestelyn etenemisestä.  Selvittäjä on laatinut maksuohjelmaehdotuksen, joka tuli minulle ja samalla kaikille ...