tiistai 8. joulukuuta 2020

Ulosottolaitos uudistui - miten käy maksusuunnitelman?

Tätä postausta kirjoittaessani on uusi uljas ulosottolaitos ollut toiminnassa noin viikon verran. Ja täytyy sanoa, että aika huomaamattomasti on toiminta alkanut. Kauheasti ei ole tiedotettu, ainakaan meille ulosottovelallisille asioista. Heidän sivuiltaan luin, että kirje pitäisi sieltä velalliselle tulla, jossa kerrotaan, luulisin, ainakin niin olennaiset asiat kuin kuka on uusi ulosottomies ja jatkuuko maksusuunnitelma kuten tähän asti. Ei ole kirjettä näkynyt, ei sähköisesti eikä kirjallisesti. 

Ensimmäisen viikon ajan tuo sähköinen asiointi oli pois käytöstä, enkä tiedä toimiiko vieläkään kunnolla, mutta pääsin itse ainakin kirjautumaan omalle sivulle, josta löysin, ottamalla velallisen ulosottoasiat-tulosteen, tiedon tämän hetkisestä asioidenhoitajasta. Siis henkilön nimen. 

Laitoin sitten sähköpostia aikaisemmalle ulosottomiehelleni ja tiedustelin, miten nyt tulisi toimia. Häneltä sainkin melko nopeasti vastauksen, jossa minua kehotettiin olemaan yhteydessä tähän uuteen asioidenhoitajaan ja kysymään jatkaako hän maksusuunnitelmaa. Glurps. Kylmä hiki tuli päälle heti ja tunsin paniikin hiipivän sisuksiini. Voisiko olla, ettei maksusuunnitelma jatkuisikaan?

Laitoin heti sähköpostia (koska puhelinnumeroa ei ollut tiedossa, ainoastaan sähköpostiosoitteen sain ulosottomieheltä) tälle asioidenhoitajalle, jolta sainkin nopeasti sähköpostia takaisin. Hän totesi, että koska maksusuunnitelmaa on noudatettu niin hyvin, sillä voimme jatkaa. Jess! Hienoa! Nyt alkoi jo vähän helpottamaan puristava tunne rinnassa. Hän antoi ohjeet miten toimitaan ja hänelle jatkossa lähetän palkkalaskelman kuukausittain. 

Vielä tosin viestissä oli lisäys, että siellä ulosottolaitoksessa vielä näitä toimia järjestellään, joten voi olla, että ulosottomies vielä vaihtuu johonkin toiseen henkilöön tai saattaa jopa tulla aiempi ulosottomies takaisin asioidenhoitajaksi. Eli asia ei vielä ole selvä. Mutta tällä hetkellä mennään näin eteenpäin. Hän lupasi olla minuun yhteydessä, jos muutoksia tulee.

Ihan ei vielä pysty täysin rauhallisin mielin olemaan asian suhteen, mutta yritän kuitenkin olla huolehtimatta liikaa. 

Kannattaa itse kunkin käydä katsomassa sieltä omasta palvelusta omat tiedot sivun alareunasta tai ulosottoasiat-tulosteesta oman uuden asioidenhoitajan nimi ja laittaa tälle sähköpostia tai soittaa annettuun numeroon, jos on esimerkiksi maksusuunnitelma voimassa. Sähköpostit ovat (ainakin pääsääntöisesti) muotoa etunimi.sukunimi@oikeus.fi. 

Jos olen yhtään oikein tulkinnut uudistunutta ulosottolaitosta, niin sinä ideana on, että ns.yksinkertaiset, helpot perintätapaukset keskitetään yhteen isoon yksikköön, jossa niitä voidaan käsitellä nopeasti ja helposti isoina massoina. 

Suurimmalla osalla asiakkaita ei ole kuin yksi tai pari pientä saatavaa, kuten esim. sairaala- tai terveyskeskusmaksut, sakot, liikennevakuutukset, päivähoitomaksut ym. ilman tuomiota ulosottokelpoiset saatavat. Ja iso osa asiakkaista maksaa ne saamallaan kehotuksella kerralla tai sopimalla maksueristä, ettei tule maksuhäiriöitä. (Toim.huom. tämä on ihan oma henkilökohtainen oletukseni, ei perustu faktatietoon.)

Sitten hankalammat ja vaikeimmat tapaukset hoidetaan enemmän yksilöllisesti, niihin kohdennetaan enemmän resursseja. Itse kaiketi kuulun noihin hankalimpiin tapauksiin velkamäärän suuruuden ja sitä kautta maksuajan pituuden vuoksi. Toisaalta luulisin, että häädöt ja omaisuuden ulosmittaukset ym.vievät ulosottomiehiltä aikaa ja sitä pitäisi nyt ulosottomiehille jäädä enemmän, kun ns. pienet ja helpot asiat hoidetaan keskitetysti isommissa yksiköissä. Minunkin maksusuunnitelmani voi lukeutua niihin helppoihin vaikkei pieniin. 

Seurataan siis, miten homma etenee ja pidetään peukut ja varpaat pystyssä, että kaikki menee hyvin. 





torstai 19. marraskuuta 2020

Jaksotus ulosotossa

Viime postauksessa kävin läpi esimerkkitapauksen avulla pikavipin lyhentymistä ulosotossa. Samalla pohdin, miten ulosotto velkoja eri velkojille lyhentää. 

Sain bloggaaja Velkanaiselta nopeasti vastauksen kysymykseeni, kiitos tästä. "Velkojen perintä tehdään 6kk jaksoissa, jonka aikana pyritään ohjaamaan prosentuaalisesti velkamääriin suhteutettu summa per velkoja. Tätä kutsutaan jaksotukseksi. "

Teinpä sitten heti laskelman omasta tilanteestani. Tässä ulosottomiehen omiin velkoihini tekemä meneillään oleva 6 kk:n  jaksotus. 

Ulosottovelkojani perivät seuraavat perintätoimistot: Intrum, Lowell, Gothia, OK-perintä, Collector Bank ja Svea Perintä. Eli kuusi velkojaa, joista viidellä on kullakin yksi velka perittävänä ja yhdellä neljä velkaa. 

Prosentuaalisesti laskettu jako:

  1. Lowell (neljä velkaa)  22,54 %
  2. Collector Bank            22,21 %
  3. Intrum                         22,14 %
  4. Gothia                         16,90 %
  5. OK-perintä                  10,52 %
  6. Svea perintä                  5,69 %      
                                          yht. 100 %
       
Vertasin tätä jakoa ulosotosta saamiini kuitteihin, eikä liene suuri yllätys, että suoritukset on tehty juuri tämän jaon mukaan. Eli sinunkin on helppo laskea oma jaksotuksesi: jaat kunkin velkojan perimän euromäärän koko ulosottovelkaeuromäärällä ja kerrot sadalla, jolloin saat selville tuon suhteellisen prosenttiosuuden per velkoja. Sitten vaan lasket kuukausittaisesta suorituksestasi ulosottoon summan per velkoja kertomalla maksamasi summan kunkin velkojan prosenttiosuudella. 

Esimerkkilaskelma.
Maksan ulosottoon 800 euroa/kk. Alla 800 € jaettuna kullekin velkojalle. 

  1. Lowell (neljä velkaa)  22,54 %  =>  0,2254 x 800 € = 180,32 €
  2. Collector Bank            22,21 %  =>  0,2221 x 800 € = 177,68 €
  3. Intrum                         22,14 %  =>  0,2214 x 800 € = 177,12 €
  4. Gothia                         16,90 %  =>    0,169 x 800 € = 135,20 €
  5. OK-perintä                  10,52 %  =>  0,1052 x 800 € =  84,16 €
  6. Svea perintä                  5,69 %  =>  0,0569 x 800 € =  45,52 €      
                                                                                             yht. 800 €


Lowellilta tuli alkuun ulosottoon kaksi velkaa, joihin ulosotto nyt ohjaa tuon 22,54 % jaettuna velkapääomien suhteessa. Kaksi muuta Lowellin velkaa tulivat vasta viimeisinä ulosottoon ja niihin ei tällä hetkellä ohjaudu yhtään ulosoton maksuja. 

Toinen tällä hetkellä maksettavista Lowellin veloista on kaikkein pienin velka ja oletan, että kun se on maksettu, tulee toinen/toiset Lowellin velat siihen tilalle lyhennettäväksi. Tämä selviää varmaan tuossa taas myöhemmin, kun seuraava 6 kk:n jaksotus ulosoton toimesta tehdään. Muistelen lukeneeni, että velkojen pääomat alkavat jossain vaiheessa lähestyä toisiaan eli suurimmat velat lyhenevät ulosotossa suhteellisesti enemmän kuin pienet. 

Oletan, että jaksotustilanne pysynee melko stabiilina tässä vielä jokusen vuoden, ennen kuin velat alkavat kunnolla lyhentyä. Tästä olen tehnyt laskelmia aiemmissa postauksissani  Laskelmia  ja Velkalumipallon pyöritys on alkanut.




torstai 5. marraskuuta 2020

Paljonko pikavippi on lyhentynyt ulosotossa?

Kirjoitin lokakuussa 2019 postauksen "Paljonko velka kasvaa, kun pikavippi siirtyy ulosottoon?" 

Tuosta hetkestä on kulunut nyt aika tarkalleen vuosi, joten katsotaan paljonko tuo kyseinen pikavippi on nyt sitten ulosotossa lyhentynyt tänä aikana. 

Esimerkkinä ihan oikea pikavippi, joka oli suuruudeltaan 2.500 euroa (pyöristetty hieman, oikea luku 2.456,11 €) on ulosottoon siirtyessäään 30 % suurempi eli n. 3.500 euroa (3.499,68 €).  

Tässä vielä erittely tuosta esimerkkivelan koostumuksesta:
- lainan pääoma irtisanomishetkellä 2.456,11
- korkosaatavat ja viivästyskorot 394,76
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 3.499,68

Nyt lokakuun 2020 jälkeen tuon  kyseisen velan luvut näyttävät tältä:

- lainan pääoma  1.534,74 
- kulut ja perintäkulut 339,80
- oikeudenkäyntikulut 175,00
- ulosottomaksu 134,00
Yhteensä 2.235,06 


Tästä voi vetää johtopäätöksen, että kyllä ne velat lyhenevät ulosotossa. Tottakai velalle kertyy koko ajan 7 % korko, mutta velka lyhenee kuukausittain koron verran ja olen huomannut, että ulosotto on maksanut tätä kyseistä velkaa joka kuukausi. 

En ole ihan vielä päässyt täysin selville siitä, millä perusteella ulosotto jakaa kuukausittaisen suoritukseni eri veloille. Yksi kysymys tähän liittyen on juurikin kyseinen velka, jota ulosotto lyhentää joka kuukausi. Se on samalla myös pienin velka saldoltaan, ehkäpä ulosotto haluaa saada sen ensin kokonaan pois velkojen joukosta. Seuraan mielenkiinnolla tilannetta.

Toinen mielenkiintoinen seikka tähän liittyen on, että kahdelle viimeiseksi ulosottoon saapuneelle velalle ulosotto ei ole kohdistanut yhtään maksua koko aikana. Ulosotto kohdistaa suorituksia kuukausittain yleensä seitsemälle velalle ja nuo kaksi viimeistä ovat jääneet ilman. Epäilykseni on, että sen vuoksi, koska ne ovat saman perintätoimiston perimiä velkoja (kuitenkin eri luotonmyöntäjien), kuin kaksi muuta, joille kohdennetaan maksuja. Yksi näistä on tuo edellä esitelty pienin velka. 

Luulen, että ajan kuluessa saan näihin kysymyksiin lisää selvyyttä. Voin myös kysyä asiaa ulosottomieheltä, kun seuraavan kerran tapaan häntä tai olemme muutoin yhteydessä. 





torstai 22. lokakuuta 2020

Jossittelua

Viime postauksessa kerroin, miltä tilanne nyt näyttää 18 kuukauden ulosoton jälkeen - jatketaan siitä vielä vähän syvemmälle. 

Eteenpäin on menty monella tapaa, vaikka asiat ovat vielä monella mittapuulla huonosti tai hyvin huonosti. 

Palataan vielä hetkeksi vuoden 2018 loppupuolelle, jolloin tilanne oli aivan pahimmillaan ja näytti täysin toivottomalta. Muistan, kuinka soitin ensimmäisen avunpyyntöpuheluni talous- ja velkaneuvontaan marraskuun tienoilla (en muista enää ihan tarkkaa aikaa). Tuolloin ymmärsin, oikeastaan ensimmäistä kertaa, etten tule mitenkään selviytymään veloistani. 

Siihen asti olin sinnitellyt velkojen maksun kanssa ja käyttänyt kaikki mahdolliset käytettävissä olevat keinot (omasta mielestäni ainakin) ja tuossa tilanteessa kaikki lyhennysvapaat kuukaudet oli käytetty ja ehdotukseni velkojille maksuohjelmien muutoksista oli hylätty. Enkä ihmettele, koska en pystynyt antamaan realistista maksusuunnitelmaa millekään yksittäiselle velalle, koska tilanne oli päässyt jo niin pahaksi. 

Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut, jos olisin siinä mielentilassa mitenkään pystynyt, tehdä kirjallisen budjetin ja sen perusteella tarkat laskelmat veloista ja niiden lyhennyksistä, jonka mukaisia maksuohjelmia olisin ehdottanut velkojille. Vaikka rahat eivät riittäneet minimikuukausimaksuihin, olisin voinut tehdä laskelmien pohjalta perustellun esityksen ja sen pohjalta saanut mahdollisesti kaikilta velkojilta suostumuksen maksusuunnitelman muutokseen. Näin velat eivät kenties ehkä mahdollisesti olisi päätyneet ulosottoon. 

Jossittelu on turhaa, enkä sitä sen enempää enää harrasta, koska siitä ei ole mitään apua.  Mutta on hyvä erottaa mitä jos-ajattelusta oppimismahdollisuus. Mikäli minulla olisi ollut tuolloin esittää kirjallinen realistinen budjetti ja sen pohjalta maksusuunnitelmat velkojille, voisi lopputulema olla toisennäköinen. Kuka tietää?

Mikäli sinulla on ongelmia velkojen maksun kanssa, tee sinä se, mitä minun olisi tuossa tilanteessa pitänyt tehdä. Siten ei tarvitse jossitella myöhemmin, teitkö varmasti ihan kaikkesi. Tee kirjallinen budjetti. Budjetin laatimisesta löydät ohjeet esimerkiksi aikaisemmasta postauksestani BudjetointiaTee budjetin pohjalta oma esitys velkojillesi, miten pystyt pääsemään vaikeasta tilanteesta eteenpäin suunnitellusti - osoita heille, että pystyt siihen. 

Jos asiat ovat todella huonosti, eikä velkojen maksuun jää rahaa, silloin ainoa vaihtoehto on päästää ne ulosottoon. Usein näin käy, jos velkoja on määrällisesti paljon eli kaikkiin velkoihin ei kerta kaikkiaan riitä tarpeeksi suuria suorituksia kuukausittain, jotka olisivat velkojien hyväksyttävissä. Mutta tämä asia kannattaa joka tapauksessa selvittää. 

Ota yhteyttä esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan, Takuu-säätiöön tai johonkin muuhun yksityiseen tahoon, joka voi auttaa sinua laatimaan budjetin ja esityksen velkojille, mikäli et itse siihen pysty. 

Itselläni budjetin laatiminen oli silmiä avaava kokemus: kun olin kirjannut kaikki tulot ja menot (oikeasti ihan kaikki) paperille, huomasin, etten millään ilveellä olisi voinut enää selvitä kaikkien velkojen maksusta - se ei kerta kaikkiaan ollut mitenkään mahdollista. Tässä vaiheessa taas yksi jos olisi paikallaan: Entä jos olisin laatinut budjetin jo paljon aiemmin ja huomannut tilanteen vakavuuden? Olisin pystynyt tekemään korjaavia toimenpiteitä ja asiat voisivat nyt olla toisin. 

Tällä hetkellä asiat ovat paljon paremmin pitkälti sen vuoksi, että kaikki on järjestyksessä: budjetin ansiosta tiedän tasan tarkkaan paljonko rahaa tulee ja mihin se raha menee. Pystyn säästämään vararahastoon ja maksamaan velkoja pois nopeutetusti velkalumipallon avulla. Tällä hetkellä lumipallo on vielä hyvin pieni, mutta se kasvaa koko ajan suuremmaksi. Enää ei piirongin laatikossa ole valtavaa kasaa laskuja ja maksumuistutuksia (joista osa avaamattomia), vaan sen sijaan pieni siisti nippu kuluvan ja seuraavan kuukauden laskuja. Eikä yksikään lasku ole enää yllätys vaan kaikille löytyy oma paikkansa budjetissa. 

Yksi parhaista asioista, mitä minulla tällä hetkellä on, on mielenrauha. Asiat hoituvat omalla painollaan, eikä minulla ole koko ajan päällä kauhea stressi siitä, mitä laskuja maksetaan ja mitä jätetään maksamatta. Kaikki laskut hoituvat nyt ajallaan, kun rästilaskuista on selvitty ja kuukausierät ovat ajan tasalla. Ulosotto toimii kuin junan vessa kuukausittain, lasken vain laskurilla paljonko minäkin kuukautena maksan sinne ja toimitan palkkalaskelman. 

Tottakai jossain takaraivossa tämä asia on koko ajan olemassa, en lakaise sitä mitenkään maton alle ja unohda, mutta ei tarvitse olla kireänä kuin viulunkieli koko ajan. On jopa hetkiä, etten ajattele asiaa ollenkaan. 

Hyvä neuvo kaikille: tee budjetti ja selvitä mihin rahasi oikeasti menevät. Muista, että budjetti toimii vain, kun se on kirjallisena. Se pitää olla konkreettinen ja näkyvä, jotta sitä voi seurata ja sen pohjalta voi tehdä suunnitelmia ja tarvittaessa korjausliikkeitä. 

Tähän yhteyteen pieni mainos: yhteistyökumppanini budgetapun verkkokaupasta www.budgetapu.fi löydät hyvät ja toimivat budjetointipohjat eri tilanteisiin, kannattaa hyödyntää. 


www.budgetapu.fi








torstai 8. lokakuuta 2020

18 kuukautta ulosottoa takana

Lokakuussa tulee täyteen 1,5 vuotta ulosoton alkamisesta. Tässä välissä voisi olla hyvä käydä läpi, mitä on tuon kuluneen 18 kuukauden aikana tapahtunut.  

Kerroin jo aiemmassa postauksessani  Uusi vuosi, uudet haasteet, että vuosi 2019 oli elämäni ylivoimaisesti pahin vuosi. Vuosi 2020 on monella tapaa huono vuosi (koronapandemian johdosta monilla todella huono vuosi), mutta itselläni tämä vuosi on itse asiassa ainakin tähän asti ollut paljon parempi kuin tuo synkistä synkin 2019. 

Mistä tämä sitten johtuu? Moni varmaan ihmettelee, että muikkelilla on yli satatuhatta ulosottovelkaa, miten ihmeessä tämä voi olla parempi vuosi? No minäpä kerron. 

Ensinnäkin ulosottovelka on lyhentynyt alun 122.594 eurosta  tämän hetkiseen 115.604 euroon  eli 6.990 euroa. Tässä ei ole vielä mukana lokakuun lyhennystä ulosottoon, koska se tapahtuu vasta viikon päästä. 

Tuohan on mahdottoman pieni summa 1,5 vuodessa, kun otetaan huomioon, että kyseisenä aikana olen maksanut ulosottoon 18.896 euroa. Tämä tarkoittaa, että 11.900 euroa on mennyt pelkkiin korkoihin ja taulukkomaksuihin. Aika masentavaa, eikö totta. 

Mutta huomioikaa, positiivista on, että ulosottovelka on joka tapauksessa pienentynyt, mikä on tietysti tavoitteena. Asiat voisivat olla huonomminkin, olisin voinut olla työtön, enkä olisi pystynyt maksamaan mitään ulosottoon, jolloin velka olisi kasvanut saman verran. Itse asiassa velka olisi kasvanut vielä enemmän korkovaikutuksen johdosta. Eli oikeaan suuntaan ollaan menossa - hitaasti, mutta varmasti. 

Toiseksi, olen työstänyt ajatuksiani kuluttamisesta ja rahasta, taloudesta ja velasta tämän matkan aikana. Olen etsinyt tietoa asioista ja kirjoittanut tänne blogiin kaiken keräämäni tiedon. Olen saanut nivottua keräämäni tiedon yhteen helppolukuiseen oppaaseen Apua, rahat loppu! Opas ylivelkaantuneelle. Olen saanut aivan mielettömän ihania yhteistyökumppaneita ja tahoja, jotka uskovat minuun ja asiaani ja ovat edesauttaneet siinä, että olen saanut oppaan julkaistua ja pystyn jakamaan sitä maksutta kaikille tarvitseville. 

Kolmanneksi, olen tällä hetkellä kaikesta huolimatta ja ehkä juuri siitä syystä melko onnellinen. Olen saanut kerättyä vähän ihmisarvoani takaisin, koska olen huomannut, että pystyn hoitamaan velkojani ja pystyn samalla auttamaan niin blogini tarjoaman vertaisavun kuin oppaankin avulla muita samassa tilanteessa olevia lähimmäisiä. Ja mikä tärkeintä, kenties auttamaan ehkäisemään talousvaikeuksia herättämällä ihmiset miettimään ja halauamaan muutosta velkojensa hoidossa. 

Elämä jatkuu. 





perjantai 25. syyskuuta 2020

Ennaltaehkäisy

On yksi asia, mikä on ihan hirmuisen tärkeä ja se on ennaltaehkäisy. Se on usein parasta ja kustannustehokkainta lähestulkoon kaikessa liittyipä asia terveydenhuoltoon, hyvinvointiin tai talousasioihin. Ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää henkilökohtaisen talouden hoidossa ja se on takuuvarma keino välttyä liialliselta velkaantumiselta. 

No, mikä sitten on ennaltaehkäisevää toimintaa talousasioiden hoidossa? No tietysti talousbudjetin laatiminen ja siinä pysyminen. Itse en ymmärtänyt budjetin laatimisen tärkeyttä ennen kuin oli liian myöhäistä ja voit todellakin uskoa, että olisin ollut sille henkilölle koko sydamestäni kiitollinen, joka olisi minulle tämän asian tuolloin reilut kymmenen vuotta sitten opettanut. Tai vaikka jo paljon aiemmin, opiskeluaikana. 

En tiedä opetetaanko kouluissa nykyisin henkilökohtaista taloudenhoitoa ja velanoton peruslainalaisuuksia ja kuinka paljon, mutta sen tiedän, että olisi syytä opettaa. Toisen asteen oppilaitoksessa tai korkeakoulussa olisi varmasti tälle paras aika. Kurssin ei tarvitsisi edes olla kovin pitkä ja laaja, kunhan siinä opetettaisiin budjetointi helpolla ja ymmärrettävällä tavalla ja opastettaisiin jokaista opiskelijaa laatimaan oma talousbudjetti. Lisäksi neuvottaisiin olemaan varovainen kaiken velanoton suhteen ja kerrottaisiin, miten luottotiedot voi menettää ja mitä siitä seuraa. Pikavippien ja kulutusluottojen ottamisesta olisi syytä myös varoittaa. Tosin pikavipit saattavat nyt jäädä historiaan (peukut tälle!) näiden korkokattojen ym.rajoitusten vuoksi. Ja niitä ei todellakaan jää kukaan kaipaamaan!

Itse opettaisin myös, että velka on pahasta, ei mikään vivutusväline, vaikka sellaisia nuo taloustieteilijät ja sijoittajagurut kovasti neuvovatkin.  En suosittele ketään edes harkitsemaan muuta velkaa kuin opintolainaa, joka on tänä päivänä lähes pakollinen osa opiskelijan toimeentuoloa sekä myöhemmin elämässä mahdollisesti tarvittavaa asuntolainaa. Velkavivutus kuulostaa terminä tosi hienolta, mutta se sisältää aina todella suuren riskin. Riski on, että jotain yllättävää sattuu, etkä pystykään hoitamaan velkojasi - tällöin on vaarana, että menetät ihan kaiken. 

Milloinkaan ei ole liian myöhäistä kiinnostua omien raha-asioiden hoidosta ja opetella laatimaan henkilökohtainen budjetti.  Ei myöskään ole koskaan liian myöhäistä alkaa säästää rahaa pahan päivän varalle, koska se paha päivä tulee joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin. 

Käykö sinulle niin, että tili on tyhjä ennen seuraavaa tilipäivää? Eli kuukautta on jäljellä vielä vaikka rahat on loppu? Mulle ei enää käy. Miksi? Koska budjetoin kuukauden rahat siten, että ne varmasti riittävät sinne seuraavaan tilipäivään. Ja jos oikeasti yllättäviä kulueriä tulee, niitä varten on vararahasto.  

Ja hei, muista, että budjetoinnin ei tarvitse olla vaikeaa. Saat helpot pohjat ja hyvät täyttö- ja käyttöohjeet esimerkiksi täältä.

Nautitaan lämpöisistä ja aurinkoisista syyspäivistä ennen sateiden tuloa!

 

Photo by Zhen Hu on Unsplash

 

torstai 17. syyskuuta 2020

Tilanne syyskuussa

Nyt on tullut aika taas katsoa (madon)lukuja eli miten kolmas kvartaali eli vuosineljännes sujui ulosottovelan maksun osalta. 

7-9/2020 

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 2.260,58 €.
Tästä summasta korkoihin on mennyt yhteensä 1.732,30 €.
Taulukkomaksuihin on mennyt 252,00 €.
Ulosottovelka on lyhentynyt tällä ajanjaksolla 276,28 €. 

Tämän kolmen kuukauden jakson aikana kertymä ulosottoon on ollut pienempi kuin aikaisemmilla vuosineljänneksillä. Tähän vaikuttaa osaltaan tuo viheliäinen korona, jonka johdosta ylimääräisten palkanlisien määrä on jäänyt vaatimattomaksi. Toivon, että tässä loppuvuoden aikana saan vähän enemmän maksettua palkasta ulosottoon. 

Yksi kiva juttu oli, että ulosotto oli nyt maksanut pois myös viime vuodelta roikkumaan jääneen kiinteistöveron, joten yksi velka häipyi myös sieltä kokonaan pois. Kuluvan vuoden kiinteistövero on jo maksettu (ja lähes ajallaan), joten lisää velkoja ei ole ulosottoon menossa.

Korkoihin menee edelleen suurin osa maksuista. Tällä hetkellä ulosotto on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 17 kk eli enää 7 kk jäljellä kahteen vuoteen, jonka jälkeen taulukkomaksut loppuvat. 

Muiden (ulosoton ulkopuolisten) velkojen osalta tilanne on se, että olen saanut jo toisenkin velan (osamaksuvelka) maksettua! Nyt olen hyökännyt aggressiivisesti kolmanneksi suurimman (luottokorttivelan) kimppuun. Tämän maksuun kuluu kyllä n.20 kk, eli pitkän matkan juoksua taas tiedossa. Jaksaa, jaksaa! Go for it girl!

Samoin olen saanut maksut suurimmaksi osaksi ajan tasalle eli velkojen kuukausilyhennykset eivät enää laahaa kuukautta perässä. Tästä syystä laskujen loppusummat pienenevät, kun ei tule viivästyskorkoja eikä maksumuistutuskuluja enää siihen koron ja lyhennyksen päälle (lukuun ottamatta normaaleja laskutuskuluja).

Viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat selvillä joulukuun puolenvälin jälkeen ja silloin vedän myös yhteen koko vuoden luvut, jos vain joulukiireiltä ehdin, muuten menee pyhien jälkeen.  Ja sitten aletaankin jo suunnitella seuraavan vuoden juttuja. Maltan tuskin odottaa toukokuuta 2021, jolloin ei maksusuunnitelman mukaisista lyhennyksistä enää mene taulukkomaksuja! 

Nyt voikin alkaa miettiä jo tulevia joululahjoja! Muutama löytyy jo kaapista valmiiksi hankittuina ja jotain teen ihan itse. Miettikää, että jouluun oli tätä kirjoittaessa enää tasan 100 päivää!

 

Photo by Stephen Ellis on Unsplash



Pitkäkestoisessa ulosotossa on ennätysmäärä ihmisiä

Pitkäkestoisessa ulosotossa olevien henkilöiden määrä on jyrkässä kasvussa. Pitkäkestoiseksi ulosotoksi  katsotaan yli puolentoista vuoden (...