tiistai 17. maaliskuuta 2020

Tilannekatsaus

Lupasin viime viikolla, että teen yhteenvedon alkuvuodesta, mitä ulosotossa on tapahtunut.
Monet suuremmat yritykset elävät kvartaalitaloudessa eli seuraavat neljännesvuosittain yrityksen taloustilannetta. Samoin teen minä eli nyt katsotaan, miten ensimmänen vuosineljännes tammikuusta-maaliskuuhun on mennyt. 

1-3/2020 

Maksettu ulosottoon kolmesta palkasta yhteensä 2607,62 €.
Tästä korkoihin on mennyt yhteensä 1.951,97 €.
Taulukkomaksuihin on mennyt 257 €.
Ulosottovelka on lyhentynyt 398,65 €.

Siinä se lyhyesti. Kuten huomaatte, ulosotto lyhenee todella hitaasti johtuen 7 % viivästyskorosta ja tässä vaiheessa vielä noista taulukkomaksuista. Mutta pääasia, että lyhenee! Molemmat osuudet pienenevät tulevaisuudessa: viivästyskoron määrä pienenee, kun velkapääomat pienenevät ja taulukkomaksut jäävät kokonaan pois palkan ulosmittauksen yhteydessä kun 24 kk ulosottoa on tullut täyteen. Taulukkomaksuja on kuitenkin mennyt n.85 €/ kk. Tämä tekee vuositasolla n. 1.020 €. Sekin olisi ihan kiva olla velan lyhennyksessä mukana.

Ulosottoni alkoi toukokuussa 2019 eli huhtikuussa 2020 tulee 12 kk täyteen. Vielä toiset 12 kk, niin nuo taulukkomaksut loppuvat osaltani. Toki edelleen maksettaessa vapaaehtoisia lyhennyksiä ulosottoon, taulukkomaksu aina peritään. 

Jälleen kerran voidaan tehdä tästä se johtopäätös, että hiljaa hyvä tulee. Ja kun itse tiedostaa sen, että aikaa kaikkien ulosottovelkojen maksuun kuluu vähintään se 12 vuotta, niin ei tässä ole mitään syytä panikoitua. Vaikka alussa tuo lyheneminen on todella hidasta, niin kannattaa olla kärsivällinen, kyllä se vauhti jossain vaiheessa kiihtyy. 

Ainoa mistä ehkä pitäisi panikoitua, on tuo tämän hetkinen koronatilanne. Siinä on tietysti iso riskitekijä olemassa, jos kuolee koronaan (tai todenäköisemmin ihan mihin muuhun tahansa), niin jää tuo 12 vuoden lyhennyssunnitelma tekemättä. Toivon, että saan sen hengissä ja kunnialla läpi vietyä. 

Pitäkää maltti, vaikka tilanne onkin huolestuttava, kyllä tästäkin selvitään!
Etähalauksia kaikille!  

tiistai 10. maaliskuuta 2020

Hengissä ollaan

Edelliseen postaukseeni tuli tänään lukijalta kommentti, jossa ihmeteltiin, onko jotain erityistä tapahtunut, kun täällä on ollut niin hiljaista. Kiitos hyvä lukijani kommentista! Yritin vastata siihen, mutta jostain syystä tämä ohjelma ei anna minun vastata kommentteihin. Tai siis antaa, pystyn kirjoittamaan kommentin, mutta kun painan julkaise, koko kommentti häipyy johonkin bittiavaruuteen. Kokeilin tätä useamman kerran sekä vastaa-kohdasta, että kommentoi-kohdasta, mutta tuloksetta. En siis itse pysty kommentoimaan omaa blogiani enkä vastaamaaan muiden kommentteihin. Outoa. Jos joku nörtimpi kuin minä osaa auttaa tässä ongelmassa, niin kiitos jo etukäteen! Jos te pystytte kommentoimaan, niin laittakaa ohjeet kommenttina, miten toimin. Kävin jo asetuksiakin läpi, enkä huomannut mitään erityistä...

Mutta siis täällä ollaan. Sanotaanko vaikka, että elämä sujuu nykynormaalilla tavalla edelleen eteenpäin. Töissä on riittänyt kiirettä ja muutenkin tuntuu, että aika ei riitä nykyään yhtään mihinkään. Ehkä olen tulossa vanhaksi, en tiedä. Enää en voi vastata kysymykseen: Mitä kuuluu? -Hyvää, kuten ennen vastasin. Tai siis edelleen vastaan Hyvää, koska sillä lailla minun ei tarvitse alkaa selittää kenellekään tätä onnetonta tilannettani. Mutta ajattelen: Kauheaa. Monta kertaa keväisen auringon paisteessa katsellessani muita ihmisiä, jotka kaikki hymyilevät ja nauttivat elämästä, tulee ihan karmea epätoivoinen olo: en enää koskaan voi tehdä niitä asioita joita haluaisin, enkä koskaan saavuta sitä mitä olen toivonut.

Seuraan päivittäin Suomen koronatilannetta, koska se huolestuttaa aika paljon. Kuulun itsekin riskiryhmään, joten sen vuoksi olen hieman peloissani asiasta enkä todellakaan haluaisi saada kyseistä virusta. Saa nähdä koska linja-autolla liikkumisesta tulee jo meille riskiryhmään kuuluville liian vaarallista. Silloin täytynee siirtyä kokonaan etätyöskentelyyn. 

Ehkä nyt on meneillään joku tällainen epätoivon ja synkkyyden vaihe ja toivon, että se menee ohi ja ilo palaa taas elämääni. 

Ensi viikolla on tulossa postaus ensimmäisen vuosineljänneksen tilanteesta ulosoton lyhentymisen suhteen. Tarkastetaan velkatilanne ja katsotaan onko edetty mihinkään vai ollaanko poljettu paikallaan. Tehdään vähän suunnitelmaa tulevaisuuteen, vaikka se nyt tällä hetkellä näyttääkin hieman harmaalta ja synkältä. Uskon, että se hopeinen pilvenreunus sieltä vielä löytyy!


Photo by Rod Long on Unsplash





keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Kuinka paljon velkaa saa ihmisellä olla?

green cup on saucer
photo by Pablo Merchan Montes, Unsplash



Tähän kysymykseen on olemassa monta eri vastausta. Otsikon kysymyksen voi käsittää eri tavoilla ja siihen voi vastata eri tavoilla.

Ylivelkaantuminen ja suuret velkamäärät ovat olleet paljon esillä viime aikoina mediassa. Kuten aiemmin jo kerroin, en todellakaan ole ainoa jättisuuren kulutusvelan omaava henkilö maassamme. Edelleenkin olemme nähneet vasta jäävuoren huipun, suurin osa on vielä piilossa syvällä veden alla. Siellä kodeissa vielä sinnitellään, otetaan uutta velkaa jolla maksetaan vanhoja velkoja, järjestellään suurempien järjestelyluottojen avulla ja yritetään selviytyä päivä kerrallaan eteenpäin seuraavaan eräpäivään saakka. 
Voi, tiedän kyllä mistä puhun. 

Lopettakaa heti! Älkää enää yrittäkö pakoilla maksuhäiriömerkintää ja ulosottoa maksamalla velkaa velalla. Tämä on paras ohje kaikille ylivelkaantuneille.

Velkakattoa ehdottanut valtiovarainministeriön työryhmä on tutkinut asiaa ja sen mukaan kriittinen luku on 4,5 eli ihmisellä voi olla enintään 4,5 x bruttovuositulojen määrä velkaa. Velka tarkoittaa siis kokonaisvelkamäärää sisältäen asuntolainan ja muut velat.

Laskin tämän omalla kohdallani ja minun kriittinen velkamääräni olisi tämän mukaan n. 190.000 €. Oma kokonaisvelkamääräni jää kyllä selvästi tämän luvun alle, mutta jouduin silti maksuvaikeuksiin. Ehkä jos suurin osa tuosta summasta olisi matalakorkoista, pitkäaikaista asuntovelkaa, jossa kuukausilyhennykset olisivat kohtuulliset. Mutta tämä mittari ei kyllä päde tällaisissa tapauksissa, kun velkoja on lukumäärällisesti paljon ja ne ovat huomattavsti korkeakorkoisempia ja -kuluisia kuin pankkilaina. 

Tässä juuri päästäänkin ylivelkaantumisen ja maksuvaikeuksien ytimeen: helposti saatavilla olevien pikalainojen  korot ja erilaiset kulut ovat monta kertaa korkeammat kuin pankkilainan. Toisekseen niissä on pitkät takaisinmaksuajat ja sitä kautta pienet kuukausierät, joista suurin osa korkoa ja kuluja: lainan pääoma ei kuukaudessa juurikaan lyhene, varsinkaan alussa. Perusohje lainaa harkittaessa: lainan pitää lyhentyä. Jos laina ei   lyhene tai se lyhenee hyvin vähän, älä ota sitä. 

Toinen lähestymiskulma otsikon kysymykseen on enemmänkin eettinen. Kun sinulla on hurjan paljon velkaa, mutta pystyt siitä helposti selviytymään, sinua ihaillaan. Kun sinulla on hurjan paljon velkaa, olet menettänyt luottotietosi ja olet ulosoton asiakas, sinua säälitään ja kauhistellaan "kuinka tuo on noin tyhmä, että on ottanut noin paljon velkaa".  Ja kukaan ei ota velkaa siksi, että olisi tyhmä. Siihen vaikuttavat monet eri asiat, mutta ei tyhmyys. Tyhmä on vasta sitten, kun ei enää pysty selviytymään veloistaan, tyhmyys on jälkiviisautta: "olisinpa tiennyt tämän silloin, niin en olisi ottanut velkaa. " 

Mutta hei, tästä noustaan! 


Miten ajattelee, siten toimii

"Mitä se kannattaa?" ja "Miksi minun pitäisi?" ovat periksi antajien kysymyksiä. Ne merkitsevät satojen ja tuhansien ihmisten kohdalla sitä, että he onnistumisen sijasta ovat päättäneet epäonnistua.

"Mitä se kannattaa?" on sellaisten ihmisten filosofiaa, jotka heittävät pyyhkeen kehään, vaikka ottelu on vasta vihelletty alkaneeksi. He istuutuvat ojan pientareelle, koska tienviitat ovat ohjanneet heidät harhaan. He eivät halua yrittää uudelleen. He antavat periksi heti ensimmäisen vastoinkäymisen kohdattuaan.

Miksi minun pitäisi?" on työtä välttelevien kysymys. He tekevät vain välttämättömän, ei yhtään sen enempää. He ovat kelloon tuijottajia, jotka varovat tekemästä mitään elleivät saa siitä erillistä korvausta. He ovat laiskoja ajattelemaan ja liian itsekkäitä kantaakseen kortensa yhteiseen kekoon.


Kuinka paljon voimakkaampia ovatkaan lauseet "Kyllä se onnistuu!" ja "Voit luottaa minuun!" Nämä sanat kuuluvat onnistujille; ne säkenöivät yhteistyön ja innostuksen henkeä. Kysymys on asenteesta; joka ohjaa ajatusta, joka siirtyy toiminnaksi ja jonka mukaisia tulokset ovat.

- Ajatusten Aamiainen nro 4406, Positiivarit
 

Hyvää Ystävänpäivää!

















torstai 23. tammikuuta 2020

Taulukkomaksuista vielä

Jatketaanpa hieman taulukkomaksuista vielä. Edelliseen kirjoitukseeni tuli paljon kommentteja, kiitos niistä. Niiden pohjalta päivitin kirjoitusta taulukkomaksujen osalta. Käy lukemassa sieltä taulukkomaksujen perinnän loppumisesta toistuvaistulon ulosmittauksessa 24 kk:n jälkeen.

Tarkistelin oman ulosoton kohdalla tuota taulukkomaksujen merkitystä kuukausitasolla ja pidemmällä tähtäimellä.

Tammikuussa 2020 ulosottoon meni 1/3 nettopalkasta eli 849,10 euroa. Tästä ulosottovelka lyheni 520,18 €, ulosoton viivästyskorko 7 % oli 249,92 € ja taulukkomaksuihin meni 79 €.
Tuosta 520,18 euron summasta velkapääoma lyheni 133,31 € ja loput 386,87 € meni korkojäämiin ja kuluihin. Taulukkomaksuihin meni siis 9,3 % kuukausimaksusta. Jos taulukkomaksuja ei menisi, olisi velkapääoma lyhentynyt 212,31 €.

Otetaan sitten pidemmällä tähtäimellä eli yhdeksältä kuukaudelta sama laskelma näyttää tältä:
Ulosottoon meni 9 kk:n aikana 10.028,50 €. Tästä ulosottovelka lyheni 4.415,39 €. Viivästyskorko 4.573,11 €. Taulukkomaksuihin meni yhteensä 1.040 €. Eli 10,27 %. Se on kuitenkin aika merkittävä summa.  Joten, kun taulukkomaksut 24 kk:n jälkeen loppuvat, se merkitsee aika merkittävää lisäystä velan lyhentymiseen. Tämä on erittäin positiivinen asia, vaikkakin sinne on vielä itsellä matkaa kokonaista 15 kk. Sitä odotellessa...

Toinen asia, mistä kovasti tänä päivänä on jälleen ollut puhetta, on tuo ulosoton 7 %:n viivästyskorko. Viivästyskorosta kertyy itsellänikin todella iso summa, kun ulosottoon saapunut velkamäärä on niin iso. Mutta täytyy muistaa, että kun velkamäärä lyhenee, myös viivästyskoron määrä suhteessa pienenee. Ja kun nuo taulukkomaksut loppuvat, velka lyhenee nopeammin kuin ensimmäisen kahden vuoden aikana. Voisi oikeastaan sanoa, että velka alkaa lyhentyä vasta ensimmäisten kahden vuoden jälkeen, siihen asti maksut kattavat kulut ja viivästyskoron, joten velkamäärä ei enää sentään omalla kohdallani kasva.

Jollain muulla tilanne voi olla ihan toinen eli ulosottoon tehdyt suoritukset eivät riitä edes viivästyskoron ja taulukkomaksujen kattamiseen ja tuolloin velkamäärä kasvaa koko ajan.
Kansanedustaja Sheikki Laakso puhuu ulosoton viivästyskoron poistamisen puolesta. Hänellä on omakohtaisesti velkaa ulosotossa yli 200.000 euroa. Hän kertoo, että kanasanedustajan palkka auttaa lyhentämään ulosottovelkaa, mutta heillä, jolla ei ole isoja tuloja, velkaa on mahdotonta maksaa juuri ulosoton korkojen takia. Hallitus miettii parhaillaan, mitä keinoja voitaisi käyttää ylivelkaantumisen lopettamiseksi ja ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi. Jään mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta. 

Lopuksi vielä muistutus: velat eivät ole syntyneet yhdessä yössä, eikä niitä makseta poiskaan yhdessä yössä. Velkani ovat kertyneet yli 10 vuoden aikana, joten niiden maksuunkin menee vähintään tuo 10 vuotta. Tässä on kyse pitkänmatkanjuoksusta eikä pikaratkaisuja ole. Joten odotellaan ihan rauhassa ensin tuo 24 kk:n kuluminen loppuun ja taulukkomaksujen poistuminen ja aletaan sitten vasta toden teolla seurata tuota velan lyhenemistä - sehän sulaa sitten jo ihan silmissä ;)

________________________________________________________________________________

Villakoiran ydin

Optimismi ei ole olemukseltaan
Mielipide kulloisestakin tilanteesta
Vaan elinvoima,
Voima toivoa silloin kun muut luovuttavat,
Voima selvitä takaiskuista,
Voima joka ei luovuta tulevaisuutta
Pessimistille
Vaan käyttää sen toivon hyväksi.

Näin kirjoitti saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer odottaessaan keskitysleirillä teloitustaan. Hän onnistui pitämään kiinni villakoiran ytimestä. Entä sinä?

 -Bodil Jönsson



maanantai 20. tammikuuta 2020

Uusi vuosi - uudet haasteet

Hei kaikille lukijoilleni ja oikein hyvää alkanutta uutta vuotta ja vuosikymmentä! 
Tästä se taas lähtee, iloinen velanmaksu nimittäin. Kyllähän se niin on, että positiivisuus on se kaikkein tärkein voimavara ulosottoon joutuneella ylivelkaantuneella ihmisellä. On osattava ajatella myönteisesti ja luotava voimaannuttava selviämisen ilmapiiri ympärilleen. Vaikka välillä hammasta purren - prrrkl - minä kyllä niin selviän tästä!

Muistellaanpa tässä hieman viime vuotta. Viime vuosi oli ylivoimaisesti elämäni pahin. Minusta tuli luottotiedoton, ylivelkaantunut, ihmisarvoton ulosoton asiakas. Mutta pohjalle joutumisessa on yksi hyvä puoli, nimittäin pohjalta ei pääse muualle kuin ylöspäin. Joten tikapuut pystyyn ja kipuamaan, yksi pieni askelma kerrallaan. 

Toukokuussa 2019 alkoi ulosotto kohdallani eli viime vuonna ehdin suorittaa kahdeksan maksuerää ulosottoon palkastani. Lisäksi ulosotto vei veronpalautukseni. Yhteensä ulosotto on saanut minulta suorituksia tähän mennessä 10.028,50 €. Kokonaisvelkamäärä ulosoton alkaessa (ja kun kaikki velat olivat saapuneet ulosottoon) oli 122.594,47 €. Nyt velkamäärä on 118.179,08 €. Eli kokonaisvelkamäärä on tänä aikana (9 kk) lyhentynyt 4.415,39 €. Tämä tarkoittaa, että 5.613,11 e on mennyt viivästyskorkoihin ja taulukkomaksuihin. 

Itse velkapääoma ei ole lyhentynyt juuri ollenkaan, joidenkin velkojen osalta muutaman kympin, mutta enimmäkseen ovat vielä korkojäämiä ja kuluja. Mutta se mikä piristää, on se, että ulosotossa oleva kokonaisvelkamäärä on joka tapauksessa pienentynyt. Eli kuukausittainen maksuerä kattaa viivästyskorot ja taulukkomaksut  ja vähän jää velan lyhennykseenkin. Tämä tarkoittaa sitä, että velka ei kasva, mikä on jo oikein hyvä juttu.
 
Blogiini oli Kassulta tullut tosi hyvä kommentti koskien ulosoton taulukkomaksujen perimistä. Häneltä oli vieläkin niitä ulosotto perinyt, vaikka palkan ulosmittaus oli kestänyt jo laissa määritellyn 18 kk. 

Tässä tuo kyseinen lainkohta: "Sen jälkeen kun velalliselta on peritty toistuvaistulon ulosmittauksessa edeltäneen kahden vuoden aikana taulukkomaksuja yhteensä vähintään 18 kuukauden ajalta, taulukkomaksun perintää ei jatketa." (Laki Ulosottomaksuista, 34/1995:5 §).

Eli kannattaa seurata omaa tilannetta ja olla yhteydessä ulosottoon, jos talulukkomaksujen perintä ei lopu 18 kk:n yhtäjaksoisen palkan (tai muun toistuvaistulon) ulosmittauksen jälkeen. Minulla tuo 18 kk tulee täyteen lokakuussa 2020. 

Tarkennus edelliseen tulleiden kommenttien perusteella: Ulosotto seuraa kahden vuoden ajan eli 24 kk tuota palkan ulosmittausta/maksusuunnitelmamaksuja ja kun kaksi vuotta täyttynyt, jos niistä 18 kk:n aikana on ulosmitattu palkasta/suoritettu maksusuunnitelman mukainen maksu, taulukkomaksut loppuvat. Eli käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että 24 kk:n jälkeen loppuu taulukkomaksujen perintä.  Suosittelen varmistamaan asian omalta ulosottomieheltä. Ja kannattaa joka tapauksessa pitää huolta, että taulukkomaksujen perintä loppuu 24 kk:n jälkeen! 

Ja kyllä, tarkistin, että myös kuukausittaiset maksusuunnitelmamaksut, kun ne ovat yhtä suuret kuin mitä palkasta ulosmitattaisiin, katsotaan toistuivaistulon ulosmittaukseksi eli vaikka maksan itse, tuo sama 18 kk:n täyttyminen kohdallani vapauttaa myös minut taulukkomaksuista.

Tässä kohtaa on syytä vielä tarkentaa, että mikäli maksaa vapaaehtoisia ylimääräisiä suorituksia ulosottoon, niistä menee aina taulukkomaksu. Siltikin tavoitteeni on päästä siihen tilanteeseen, että pystyn alkaa maksamaan ylimääräisiä suorituksia ja lyhentämään velkaani nopeammalla tahdilla. Tästä kerroinkin jo aiemmin blogissani, tähän tavoitteeseen pääsy edellyttää muiden ulosoton ulkopuolisten velkojen poismaksun ensin. Eli kaikki ajallaan.


perjantai 13. joulukuuta 2019

Joulunodotusta

Joulu tulee kovaa vauhtia ja hyvä, että tulee. Olen itse jouluihminen, rakastan kuunnellla joululauluja ja tehdä joulua kotiin perheelle. Joulu on ihanaa rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa ja aikaa, jolloin voi ladata akkuja tulevaa työntäyteistä kevättä varten. 

Joulu voi olla myös ahdistavaa ja yksinäistä aikaa. Kaikille joulu ei ole odotettu, iloinen asia. Montaa ylivelkaantunutta ihmistä joulu ahdistaa, kun rahaa ei ole ja lahjoja ja jouluruokia ym.pitäisi hankkia. Helposti tulee turvauduttua pikavippeihin, jotta saa kinkun joulupöytään.

Itse yritän nauttia joulusta tällä kertaa vähemmällä rahalla ja ostelulla. Vietän joulun perheen ja lemmikien kesken ihan kotosalla rauhassa oleillen. Teen hyvää jouluruokaa edullisesti, kaikkea ei tarvitse olla. Jokainen perheenjäsen on saanut toivoa hänelle tärkeimmät ruoat  jouluksi ja ne toteutan. Jokainen saa myös muutaman paketin, ei mitään kovin suurta ja kallista, mutta toiveita olen kuunnellut ja tarpeellista tavaraa on paketteihin kääritty. 

Jouluksi en toivo muuta kuin lunta. Etelä-Suomen joulut ovat nykyisin aina vähän kiikun kakun, onko lunta. Ei tarvitse olla metrikaupalla, mutta kunhan maa olisi valkoinen, niin joulumieli pääsee valloilleen. Poltetaan aitoja kynttilöitä ja jouluntuoksua tuova joulukukka täytyy joulupöytään hankkia. Siinä se on, minun jouluni. 

Joulun pyhinä on aikaa myös käydä tervehtimässä läheisiä ja sukulaisia. Ja viettää aikaa ihan oman itsen kanssa tehden mukavia asioita, mitä ei ehkä muulloin ehtisi tehdä. Voisi jo aloittaa uuden vuoden lupausten toteuttamisenkin, pitää ehtiä liikkumaan enemmän. Joulun aikaan voisi käydä yhdessä perheen kanssa mukavilla kävelyillä. 

Vaikka joulu tuntuu nykyisin olevan yhtä hurjaa kulutusjuhlaa, kannattaa muistaa, että joulu ja joulumieli tulee vähemmälläkin rahalla. 

Nyt bloginkirjoittaja vetäytyy ansaitulle joulutauolle ja palaa jälleen ensi vuonna ääneen. 
Ensi vuodelle olen valmistellut uusia juttuja, joista on konkreettista apua muille tällaiseen tilanteeseen joutuneille ja joutuville. Mutta tästä enemmän ensi vuoden alussa.

Toivotan kaikille lukijoille oikein ihanaa ja rauhallista joulua! 
Tuokoon vuosi 2020 onnea ja menestystä!








Raha-asioiden aiheuttama häpeä

Muistan edelleen kuin eilisen päivän sen hetken reilu seitsemän vuotta sitten kun päätin antaa periksi taisteluni tuulimyllyjä vastaan ja an...