Loppuvuoden luvut ja yhteenveto

Ja taas on yksi vuosi vierähtänyt ja saadaan käydä läpi vuoden viimeisen neljänneksen  ja perään koko vuoden 2023 toteutuneet luvut. 

10-12/2023

Maksettu ulosottoon kolmen kuukauden aikana yhteensä 927,65 € (ed. 3 kk 2.616,71) . Huom. Tässä jaksossa oli kaksi vapaakuukautta, marras- ja joulukuu.

Tästä summasta viivästyskorkoihin on mennyt yhteensä 918,06 € (ed. 3 kk 1.444,93).

Velkapääoman lyhennykseen on osoitettu summasta yhteensä 9,59 € (ed.3 kk  1.145,78€)

Ulosoton kokonaisvelkamäärä on tällä kolmen kuukauden ajanjaksolla kasvanut 1.923,16 € (ed.3 kk lyhentynyt 802,49). 

 

Seuraavaksi yhteenvetona koko vuoden 2023 luvut. Suluissa perässä vertailuksi edellisen vuoden luvut. 

2023

Maksettu ulosottoon vuoden aikana yhteensä 8.960,79 € (12.840,38 €). 

Tästä summasta korkoihin on mennyt yhteensä 7.236,04 € (6.821,76 €).

Velkapääoman lyhennykseen on osoitettu summasta 1.703,75 € (6.018,62 €). 

Taulukkomaksuihin on mennyt 21 € (0 €).  Kaikista ylimääräisistä lyhennyksistä ja esimerkiksi veronpalautusten ulosotosta, menee taulukkomaksut. 

Ulosottovelka on kasvanut vuoden 2023 aikana 1.458,97 € (ed. vuonna lyhentynyt 5.349,67 €).

Joulukuussa 2023 ulosottovelkaa on jäljellä 109.350,17 € (107.891,20 €). Ulosottovelka on siis vuoden aikana kasvanut 1.458,97 €.

Kun ulosotto alkoi toukokuussa 2019 velkamäärä oli 122.594,47€. Tänä neljän ja puolen vuoden aikana velka on lyhentynyt yhteensä 13.244,30 €.  

Maksuja olen ulosottoon tehnyt tuona aikana 53.789,96€ eli 75,4 %  maksuista on mennyt viivästyskorkoihin ja taulukkomaksuihin ja vain 24,6 % velan lyhennykseen. Vähän epäreilulta kuulostaa...

Ulosoton korot nousivat vuoden 2023 aikana ensin 9,5 %:iin ja sen jälkeen 11 %:iin, jonka lisäksi pidin kolme vapaakuukautta (mielestäni hyvin ansaitut, enhän ollut koko 3,5 vuoden aikana aiemmin pitänyt yhtäkään), velka ei lyhentynyt vuodessa lainkaan vaan päinvastoin kasvoi. 

Toiveeni ensi vuodelle lähetän tähdelle: 

Toivon todella, että vuosi 2024 olisi parempi. Toivon, että pääsisin velkajärjestelyyn. Ja jos sitä ei minulle suoda, toivon, että pysyn terveenä ja pystyn työskentelemään kovasti ja sitä kautta voin maksaa ulosottoon reilummin kuin tänä vuonna. Toivon, että korot kääntyvät laskuun, mielellään jo alkuvuoden aikana, että 1.7.-31.12.2024 ajalla olisi jo ulosoton korko matalampi. (Tämä johtuu siitä, että alkuvuodelle (1.1.-30.6.24) määrättävä viivästyskorko vahvistetaan tämän vuoden puolella, joten viivästyskorko ei laske seuraavaan puoleen vuoteen. Päinvastoin viivästyskorko nousee 11,5 %:iin vuoden alusta.) Ja toivon, etten joudu pitämään ylimääräisiä vapaakuukausia, käsittääkseni kun tuo yksi vapaakuukausi  joka tapauksessa viran puolesta sieltä ensi vuonnakin myönnetään ilman hakemusta. Lisäksi toivon kaikkea hyvää teille kaikille lukijoille. Ja rauhaa maailmaan. 

Nyt jään hyvin ansaitulle joululomalle ja palaan blogin pariin taas tammikuussa.

Toivotan teille kaikille uusille ja vanhoille lukijoille 

Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua 

sekä 

Parempaa Uutta Vuotta 2024! 

Photo by Unsplash

Musta kuluttaja

Kun joulu tuossa koko ajan lähenee kovaa vauhtia, niin ajattelin kirjoittaa vähän erilaisista asioista tähän väliin. 

Minua ärsyttää suunnattomasti  kahdeksi viikoksi (vähintään) venynyt Black Friday. Ja kun siitä on vihdoin päästy on vuorossa Cyber Monday. Ja kun se on taputeltu on vuorossa Itsenäisyyspäivän ostosrieha. Kyllä vaan, kuulit oikein. Sähköpostiin tulvi jokaiselta mahdolliselta ja mahdottomalta toimijalta Itsenäisyyspäivän kunniaksi mitä ihmeellisempiä tarjouksia, voimassa vain yhden päivän ja ehkä loppuviikon kaupan päälle. Siis milloin, oi milloin on Suomen arvokkainta juhlapäivää alettu käyttää näin törkeästi markkinointikoneistossa. Arrgggh!

Jos sinä olet asioista ihan eri mieltä, lopeta vaan lukeminen. Mutta tähän kohtaan on pakko avautua. Ihmisten elämästä on tehty yhtä kulutusjuhlaa tai monille helvettiä. Sitten vielä ihmetellään, miksi ihmiset ylivelkaantuvat. Siksi, kun kaikesta tehdään "pakko saada, pakko ostaa"- tuotteita tai palveluita. 

Ensinnäkin, tuo koko Black Friday-hömpötys: se ei ole kuule meitä varten. Kyseessä on amerikkalaisten vuoden suurimpaan pitkään lomaviikonloppuun tiukasti kytkeytyvä alennusmyynti. Koska meillä ei vietetä Kiitospäivää (Thanksgiving), ei meillä tarvitse luoda tällaista erityistä ostomaniaakaan. Mikäli halutaan kulttuurisesti omia kiitospäivän vietto, tulkoon sitten mukana nuo lieveilmiötkin, mutta se vaatisi uutta kansallista juhlapäivää. Ja pitkää viikonloppua, jossa perjantai ja maanantai voitaisiin käyttää shoppailuun, kuten USAssa. Saa laittaa toiveen tai vaikka kansalaisaloitteen eteenpäin eduskuntaan. Ja jos ei omita, niin heivataan nuo haitalliset lieveilmiötkin takaisin sinne mistä ovat tulleet. 

Sitten tuli perään tuo Itsenäisyyspäivän alennusmyyntiaalto, voihan pyhä lehmä. Itse en käy edes kaupassa Itsenäisyyspäivänä, minun puolestani voisivat kaikki kaupat olla suljettuina koko Itsenäisyyspäivän ja jokainen suomalainen saisi juhlia oman perheen kanssa arvokkaasti itsenäisyyttä. No, lukuun ottamatta tietenkin sairaala- ja pelastushenkilöstöä, rajavartiolaitosta ym. kriittisissä tehtävissä työskenteleviä. 

Jos nyt et ole vielä ehtinyt sinne joulu(lahja)ostoksille, etkä villiintynyt aiemmista shoppailuhuumista, pysähdy hetkeksi ja mieti, tarvitseeko ihmisen todella ostaa joulu itselleen? Vai voisiko joulua viettää vähemmällä tavaralla ja materialla, harkitummin ja pehmeitä sekä luontoarvoja kunnioittaen. Viettää aikaa rauhassa perheen ja ystävien kanssa ja antaa pieniä, harkiten hankittuja tai itse tehtyjä, yksilöllisiä lahjoja. Näyttää keskisormea kulutushysterialle ja nauttia tammikuussa siitä, että luottokorttilaskun loppusumma näyttää nolla euroa.

Mukavaa stressitöntä joulunodotusta!

Photo by Unsplash

 

150.000 katselukertaa täynnä

Tänään juhlitaan merkkipaalua, kun 150.000 blogin katselukertaa tuli täyteen. WAU! 

Sydämellinen Kiitos kaikille lukijoille 💗

Toivon, että olette saaneet apua, vertaistukea ja ehkä hyviä neuvojakin täältä omaan tilanteeseenne. Lupaan jatkaa samaan malliin! Eli jatkossakin voitte luottaa täältä saamaanne tietoon. Feikkitietoa ei tässä blogissa jaeta.

Toisaalta, hartain toiveeni on, että kukaan ei olisi epätoivoisessa tai sellaiselta vaikuttavassa taloudellisessa tilanteessa, eikä tälle blogille olisi enää tarvetta. Ikäväkseni olen huomannut, että todellisuudessa tarve vain kasvaa. 

Mutta tärkeintä on, että muistat, olipa tilanteesei ihan millainen tahansa, että raha-asiat ovat VAIN raha-asioita, niiden takia ei kannata tehdä epätoivoisia eikä ainakaan mitään peruuttamattomia tekoja. Vaikka kuinka tuntuisi siltä, että vaihtoehtoja ei ole, niin muista, että vaihtoehtoja on aina olemassa. 

Lue ensin Apua, rahat loppu! Ensiapua ylivelkaantuneelle - opas, tämän maksuttoman oppaan  saat ladattua blogini etusivulta löytyvästä linkistä. 

Ota yhteyttä Takuusäätiön Velkalinjaan (puhelimitse) ja kuntasi talous- ja velkaneuvontaan (löytyy www.oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta). Saat heti apua ja varattua ajan  tilanteesi tarkempaan läpikäyntiin. 

Muistan itse elävästi sen hetken, kun tajusin, etten tule veloistani millään selviämään. Sen kauhun, pelon ja kuristavan tunteen, mitä se aiheutti. Mutta toisaalta, muistan myös sen hetken kun soitin ensimmäisen puhelun velkaneuvontaan ja asiat lähtivät siitä etenemään valoa kohti, mikä helpotuksen tunne valtasi äärimmilleen stressaantuneen kehoni. 

Valehtelisin, jos väittäisin, että sen jälkeen on ollut helppoa ja pelkkiä hyvänolon tunteita, ei todellakaan ole. Mutta se mikä on oleellisesti muuttunut, on suhtautumiseni asioihin. Olen tiedostanut, että raha-asiat ovat todellakin vain raha-asioita ja elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita, joihin voi keskittyä kuten perhe, ystävät, työ, harrastukset (halvat tai peräti ilmaiset). Asiani ovat hoidossa ja menevät koko ajan parempaan suuntaan (velka vähenee) hitaasti mutta varmasti. Turha stressaaminen ja öiden valvominen on jäänyt. 

Seuraavaksi odottelen velkajärjestelypäätöstä käräjäoikeudesta, josko asiat etenisivät vieläkin parempaan suuntaan. Ja tiedän, en välttämättä tule sitä saamaan, mutta sekään ei kaada minua. Sitten vaan jatketaan samaan malliin kuin tähänkin asti. Päivä kerrallaan, töitä tehden ja velkoja maksellen. 

Kohta ollaan jo joulukuussa!

Photo by Unsplash

 

Velkajärjestelystä ja ulosoton vapaakuukausi

Mitään ei ole tapahtunut velkajärjestelyhakemuksen suhteen sitten elokuun lausuntokierroksen.  Tiedustelin käräjäoikeudesta, missä mennään hakemuksen kanssa ja sen verran kuulin, että hakemusta vastustaneet velkojat olivat minun toimittamaani vastalauselmaan lausuneet vielä jotain, mutta mitä, sitä en tiedä. Käsittelijä kuulemma miettii, vieläkö kuulee minua tästä lausuman vastalausuman vastalausumasta vai tekeekö päätöksensä ilman minun kuulemistani.

Ja tämä vaihe siis on kestänyt jo syyskuulta tähän päivään. En sitten tiedä, onko tämä hyvä vai huono asia, että kestää ja onko se hyvä vai huono, ettei minulta uutta lausumaa pyydetty. Onhan tämä henkisesti aika raskasta odottelua. 

No, päätin sitten tiedustella ulosottolaitokselta, että saankohan minä vielä tämän vuoden puolella sen yhden vapaakuukauden, joka pitäisi viran puolesta ilman hakemusta antaa. Olen maaliskuussa hakemuksesta saanut yhden vapaakuukauden kohonneiden elinkustannusten perusteella ja tämä onkin tähän mennessä reilun neljän vuoden ulosoton aikana ainoa vapaakuukausi. Ensin ulosottomies oli sitä mieltä, että en saa, muuta kuin hakemuksesta hyvillä perusteluilla. Tiedustelin sitten syytä miksen saa, koska mielestäni lain kohdan mukaisesti minun kuuluisi saada. Selvisi, että ulosottomies oli muistanut väärin, että tuloni olisivat vielä siellä korkeammassa "kastissa", jolloin automaattinen vapaakuukausi ei sovellu. Kannatti vaan kysellä perusteita, eikä heti luovuttaa, kun ensimmäisen ei-vastauksen saa - sain kuin sainkin vapaakuukauden ja se on nyt sitten tämä marraskuu. 

Korkeimman oikeuden tuore päätös velkajärjestelystä

Korkein Oikeus on tuoreella päätöksellään 31.10.23 ottanut kantaa velkajärjestelyn myöntämisen kriteereihin (KKO:2023:80). Kannattaa lukea kyseinen päätös perusteluineen. Hakijalle tämä on erittäin merkityksellinen asia ja mahdollistaa velkajärjestelyn jälkeen palaamisen normaaliin elämään yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. 

Se, mikä tässä päätöksessä on niin merkittävää on, että aiemmin velkajärjestely on henkilöltä evätty, koska hänet oli tuomittu lukuisista petoksista ja maksuvälinepetoksista, kun hän oli ottanut pikavippejä ja velkoja toisten ihmisten nimissä. 

Korkein oikeus totesi, että koska henkilöllä on diagnosoitu peliriippuvuus, se on puoltava tekijä velkajärjestelylle samoin kuin on otettu huomioon henkilön toimet velkojen maksamiseksi.  Yksi perustelu oli henkilön "sosiaalinen ryhdistäytyminen".  Henkilö on  kouluttautunut vertaistukiohjaajaksi ja kokemusasiantuntijaksi. Lisäksi hän on suorittanut työn ohessa mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon. Päätyönsä ohessa hän toimii vapaaehtoistyössä rahapeliriippuvaisten parissa. 

Joka tapauksessa tässäkin tapauksessa oikeus on tarkoin punninnut velkajärjestelyä puoltavia painavia syitä sekä tietysti vastustavia. Oman käsitykseni mukaan diagnosoitu peliriippuvuus oli tässä hyvinkin ratkaisevassa asemassa, koska "velkaantumisen taustatekijänä on kuitenkin ollut henkilön sairastama peliriippuvuus, joka on olennaisesti heikentänyt hänen kykyään hallita käyttäytymistään".  Eli vaikka olisi pitänyt tietää ja ymmärtää olla velkaantumatta, ei kuitenkaan ole voinut täysin hallita käytöstään sairauden vuoksi. 

Tämä on nyt ennakkotapaus, jota sovelletaan muihinkin samojen syiden vuoksi velkaantuneiden henkilöiden velkajärjestelyhakemuksiin. Toki tämän perusteella ei voi kellekään luvata velkajärjestelyyn pääsyä, koska jokainen tapaus on erilainen ja jokainen hakemus käsitellään omanaan, mutta mikäli muita puoltavia seikkoja on olemassa riittävästi, on peliriippuvaisen mahdollista päästä velkajärjestelyyn, vaikka hänellä olisi rikoksella hankittua velkaa. 

Lukiessani tuon päätöksen perustelut läpi tuli itselleni hyvin vahvasti sellainen tunne, että koska omalla kohdallani ei ole pelaamisesta eikä peliriippuvuudesta kyse, riittääkö hakemuksen perustelut velkajärjestelyn myöntämiseen. Olisi suuremmat mahdollisuudet päästä järjestelyyn, jos olisi pelannut rahat tai tehnyt petoksia velkoja ottaessa. Hieman nurinkuriselta kuulostaa. No, nähtäväksi jää. 

 

Photo by Unsplash

 

Viivästyskorko nousee vuoden alussa

Euroopan keskuspankki päätti eilisessä kokouksessaan pitää ohjauskorot nykyisellä tasolla. Tämä oli markkinoille hyvä uutinen, kun pitkä kymmenen koronnoston sarja viimein katkesi. Asuntovelalliset ehkä hieman huokaisevat helpotuksesta, mutta ulosottovelalliselle se ei valitettavasti tuo vielä vähään aikaan mitään hyvää. 

Ulosotossa viivästyskorko on EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön + 7 prosenttiyksikköä. 

Viivästyskorko määräytyy aina puolivuosittain ja tällä hetkellä se on vuoden loppuun saakka vielä 11 %, mutta nousee 1.1.2024 11,5 %:iin.  Tämä johtuu siitä, että kuluvaa puolivuotisjaksoa ennen tuo EKP:n ohjauskorko oli 3,75 %, joka pyöristettiin säännön mukaan 4 %:ksi ja siihen lisättiin tuo 7 %-yksikköä, jolloin viitekoroksi muodostui 11 %.

Nyt kun tarkistus tehdään alkaen 1.1.2024, on tuo EKP:n korko tällä hetkellä 4,5 %, johon lisätään 7 %-yksikköä ja saadaan uudeksi viitekoroksi 11,5 %. 

Summa summarum, korko nousee ulosoton asiakkailla vielä. Toivottavasti korot jossain vaiheessa melko nopeallakin aikataululla kääntyvät taas laskuun, jotta viivästyskoron laskun kautta tulisi hieman helpotusta ulosottovelallisille. 

Toivotaan, että Euroopan keskuspankki päättää laskea korkoa ennen 30.6.2024, jolloin viivästyskorko tulisi jo alaspäin seuraavalle puolelle vuodelle. Mutta se jää nähtäväksi.

Pääoma ennen korkoa olisi erittäin pätevä periaate ulosottoon. Ja jos ei kokonaan niin voitaisiin määrätä laissa, että kuukauden ulosmitattavasta määrästä esimerkiksi puolet olisi ohjattava aina pääoman lyhennykseen ja vain puolet korkoihin. Tai jokin muu prosentuaalinen jako. Tämä helpottaisi monia ulosottovelallisia, jotka tuskailevat isojen velkamäärien kanssa, jotka eivät juurikaan lyhene. Antaisi kummasti lisämotivaatiota ulosoton maksamiseen, kun näkisi velkamäärän myös pienenevän. 

Kaikesta huolimatta rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Photo by Unsplash

Tein taas vähän laskelmia

Jossain vaiheessa oli valtakunnallisella tasollakin puhetta ulosotosta ja instituution mahdollisesti tarvitsemista muutoksista. Muistelenpa nähneeni kansalaisaloitteenkin aiheesta "pääoman lyhennys ennen korkoja ulosotossa". 

Tämä keskustelu liittyi muistaakseni kannustusloukkuihin eli siihen, että jos ihmisellä on paljon velkaa ulosotossa, ei työnteko kannata tai kiinnosta palkan ulosmittauksesta johtuen. 

Viime aikoina en ole vastaavanlaiseen keskusteluun törmännyt, vaikka luulisi Orpon hallitustakin asian kiinnostavan, kun ovat päättäneet, että kaikki työttömät on saatava töihin. 

Nyt kun viivästyskorot ovat niin korkeat (nousseet lyhyessä ajassa 7 %:sta 11 %:iin) monella ulosottovelallisella koko kuukausittainen toistuvaistulon ulosmittaus tai vaihtoehtoisesti maksusuunnitelman mukainen suoritus menee pelkkiin viivästyskorkoihin eikä velan pääoma lyhene yhtään. 

Vuonna 2022 ulosottovelallisista luonnollisista henkilöistä 34 %:lla oli ulosottovelkaa 10.000 euroa tai enemmän ja n. 12 %:lla velkaa oli yli 50.000 euroa. 

100.000 euron ulosottovelalle kertyy korkoa kuukaudessa 11 %:n viivästyskoron mukaan 916,67 euroa, kun aiemmin 7 %:n viivästyskoron mukaan korkoa kertyi 583,33 euroa/kk. 

Jos kuukaudessa ulosottoon maksettava määrä on esimerkiksi 1.000 euroa, se menee  lähes kokonaan korkojen maksuun, eikä ulosottovelan määrä juurikaan lyhene tällä korkotasolla. Varsinkaan, jos ulosotto ei ole kestänyt vielä yhtäjaksoisesti 24 kuukautta, jolloin velalliselta peritään vielä taulukkomaksut päältä pois. Tässä tapauksessa mainittu 1.000 euron kuukausimaksu ei riitä välttämättä edes kaikkiin korkoihin. 

Kun EKP jossain vaiheessa tulevaisuudessa oletettavasti aloittaa koronlaskut, se helpottaa hieman ulosottovelallista. Täytyy kuitenkin muistaa, että viivästyskorko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa, aina puolivuosittaiskaudelle 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. Eli koronalennuspäätös ei välttämättä vaikuta heti vaan vasta kuukausien päästä. 

Suurimmalla osalla ulosottovelallisista (67 %) velan määrä on alle 1.000 € (35 %:lla) tai 1.000-9.999 euroa (32 %:lla). 10.000 euron ulosottovelalle kertyy korkoa kuukausittain vain 91,67 euroa, joten se mahdollistaa kyllä varsin hyvin ulosottovelan poismaksun. Esimerkiksi tuo 10.000 euron ulosottovelka olisi n. 466 euron kuukausittaisella maksulla korkoineen takaisin maksettu kahdessa vuodessa ja 1.000 euron kuukausierällä alle vuodessa. 

Kannustan aina ihmisiä ulosottovelan (ja muidenkin velkojen) maksuun, enkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät, vaikka hyvin pystyisivät, maksa ulosottovelkaansa. Mieluummin ollaan työttömänä, piilotellaan omaisuutta ja tehdään pimeitä töitä,  kuin otettaisiin härkää sarvista ja maksettaisiin kuukausittain voudille palkasta se mitä vaaditaan. 

Sympatiani taas ovat sellaisten ihmisten puolella, jotka maksavat säännöllisesti kuukausittain ulosottoon määrätyn verran. Vaikka kaikki heistä eivät saa koskaan velkaansa maksettua :(

Haluan tsempata kaikkia teitä suurinta osaa ulosottovelallisista, joilla velkaa on tuo korkeintaan 10.000 euroa, te saatte kyllä maksettua velat ja melko nopealla aikataululla. Vaikka tuloistanne ei jäisi kuukausittain tuota n.466 euroa, niin n.258 eurolla kuukaudessa velka on kuitattu joka tapauksessa neljässä vuodessa. Vaikka saisitte maksettua vain 157 euroa kuukaudessa, velka tulisi maksetuksi kahdeksassa vuodessa. You can totally do that!

Entä jos kuulutte sitten seuraavaan astetta surullisempaan kategoriaan eli ulosottovelan määrä on 10.000-50.000 euroa. Otetaan esimerkiksi 50.000 euron ulosottovelka. Mikäli ulosottoon maksetaan n.1.000 euroa kuukaudessa, menee aikaa 50.000 euron ulosottovelan maksuun korkoineen noin 68 kuukautta eli 5 vuotta 8 kuukautta. Tämäkin siis vielä ihan järkevässä ajassa hoidettavissa. Ja jos maksukykynne on alempi, n. 690 euron kuukausimaksulla velka on hoidettu kymmenessä vuodessa. 

Huom. Kaikki laskelmat ovat suuntaa-antavia ja ne on tehty ilman taulukko- ja ulosottomaksuja.  

Otetaan sitten vielä minun ja reilun 34.000 muun ulosottovelallisen tilanne (12 % kaikista ulosottovelallisista) eli velkaa on yli 50.000 euroa. Tästä ryhmästä ei ole tarkempaa tietoa saatavissa, kuinka monella velkaa on lähemmäs tai yli 100.000 euroa. Niin kuin yllä laskettiin n.50.000 euron ulosottoveloista on mahdollista vielä kohtuullisessa ajassa selvitä. Mutta kun mennään luvuissa reilusti ylöspäin ja 100.000 euroon saakka, pitää olla jo tosi kovat kuukausitulot, jotta velkaa pystyy lyhentämään. Jos kuukausittain ulosottoon maksettaisiin 1.377,50 euroa, niin velka olisi maksettu kymmenessä vuodessa ja n. 1.136 euron kuukausimaksulla 15 vuodessa. 

Itse en tähän pysty, viime vuonna maksoin keskimäärin ulosottoon kuukausittain 1.070 euroa. Mutta en silti ole lyönyt hanskoja tiskiin vaan olen jo neljän ja puolen vuoden ajan maksanut ulosottoon joka kuukausi (yhtä maksuvapaata kuukautta lukuun ottamatta). 

Tee oman ulosottovelkasi perusteella omat laskelmasi. Voit käyttää apuna esimerkiksi netistä löytyviä korkolaskureita, joilla saat suuntaa-antavat tulokset. Kerro sitten kommenteissa, paljonko velkaa sinulla on ja missä ajassa saisit ne maksettua! Tsempataan toinen toistamme!

Hyvää syksyn jatkoa kaikille! 

Photo by Unsplash

 

Karuja tilastoja

Kuulun joukkoon. Olen yksi 352.800 henkilöstä, joilla on vähintään yksi voimassa oleva maksuhäiriömerkintä.  Tämän verran maksuhäiriömerkinnän omaavia henkilöitä oli Suomessa kesäkuun lopussa tuoreen Asiakastiedon Maksuhäiriötilaston mukaan. Eli voisi sanoa, että en ole yksin. 

Tilaston mukaan näyttäisi siltä, että maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on laskussa, koska se on alentunut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta (1.1.-30.6.22) 34.900 henkilöllä, mutta ainakin osa selittyy tilastotiedon paranemisella, kun esimerkiksi kuolleet henkilöt on poistettu tilastosta nopeammin.  

Todellisuudessa luulen, että käyrät alkavat taas mennä enemmän koilliseen päin, kun vähän viiveellä alkaa näkyä hintojen ja korkojen nousu sekä jossain vaiheessa tulossa olevat hallituksen leikkaustoimet. Itse asiassa uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä on jo selvästi noussut ollen 1.073.900 merkintää eli yli 126.000 merkintää enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Ja on muuten kaikkien aikojen high vuodesta 2009 alkaen. 

Tätä kasvutulkintaani tukee myös tilasto ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrästä, joka on kasvanut lähes 46 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, lukumääräisesti 9189 henkilöllä. Ja kun sekä yritysten konkurssien että konkurssihakemusten määrä on kasvanut selvästi, se ei tiedä hyvää myöskään yrityksistä työttömiksi jääville henkilöille. 

Aika karua luettavaa nuo tilastot. Ja vielä karumpia ovat tarinat tilastojen takana. Minä olen kirjoittanut omaa tarinaani jo kesästä 2019 lähtien ja voit edelleen lukea koko tähänastisen tarinan täältä blogista. Toivon kovasti, että tarinani saisi seuraavan, valoisammasta tulevaisuudesta kertovan lukunsa vielä tämän vuoden puolella ja pääsisin velkajärjestelyyn. Vielä ei ole kuulunut mitään, joten ei auta kuin odotella. 

Kaikesta huolimatta, oikein hyvää alkavaa syksyä teille rakkaat lukijani! 

Photo by Unsplash